Siirry sisältöön
Suomi24
ValikkoSulje

Suomi24-palvelut

  • 24KeskusteluAiheet ja ketjutOlet täällä
  • 24TreffitSeuranhaku
  • 24ViihdeTV ja elokuvat
  • 24ChatJuttele reaaliajassa

Keskustelun aiheet

Kaikki aihealueetAloita keskustelu

Suosituimmat

  • Paikkakunnat
  • Suhteet
  • Yhteiskunta
  • Terveys
  • Viihde ja kulttuuri

Kaikki aiheet A–Ö

  • Ajanviete
  • Ajoneuvot ja liikenne
  • Harrastukset
  • Koti ja rakentaminen
  • Lemmikit
  • Matkailu
  • Muoti ja kauneus
  • Nuoret
  • Paikkakunnat
  • Perhe
  • Ruoka ja juoma
  • Ryhmät
  • SeksiK18
  • Suhteet
  • Suomi24 Blogi ★
  • SuomiAreena
  • Talous
  • Terveys
  • Tiede ja teknologia
  • Työ ja opiskelu
  • Urheilu ja kuntoilu
  • Viihde ja kulttuuri
  • Yhteiskunta

Muuta Suomi24:ssä

  • Lainaa
  • Reseptit
  • Horoskooppi
  • Hyötylinkit

Ohjeet ja palaute

  • Säännöt
  • Opastus
  • Palaute
  • Keskustelu Suomi24:stä
KirjauduRekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki
    Muokkaa profiiliaJulkinen profiiliLuetut ketjutAsetukset
    Kirjaudu ulos
    • Keskustelu
    • Viihde
    • Lainaa
    • Treffit
    • Säännöt
    • Chat

    Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.

    Vahvista
    • Keskustelun etusivu
    • Aiheet listaus
      • Paikkakunnat
        • Suhteet
          • Terveys
            • Viihde ja kulttuuri
              • Yhteiskunta
                Näytä lisää
                • Ajanviete
                  • Ajoneuvot ja liikenne
                    • Harrastukset
                      • Koti ja rakentaminen
                        • Lemmikit
                          • Matkailu
                            • Muoti ja kauneus
                              • Nuoret
                                • Perhe
                                  • Ruoka ja juoma
                                    • Ryhmät
                                      • Seksi
                                        • Suomi24 Blogi ★
                                        • SuomiAreena
                                        • Talous
                                          • Tiede ja teknologia
                                            • Työ ja opiskelu
                                              • Urheilu ja kuntoilu
                                                1. Keskustelu24
                                                2. zerkalo
                                                1. Keskustelu24
                                                2. zerkalo

                                                zerkalo

                                                zerkalo profiilikuva
                                                Joulu 2024
                                                Vapaa kuvaus

                                                Harrastuksia: elokuvat, valokuvaus, sähly, runot, ruoka, luonto, pokeri

                                                Joitakin bestiksiä/esikuvia tms: Beethoven, Coltrane, Hendrix, U2, Cure, Police, Depeche Mode, Tarkovski, Gallo, Bresson, Kurosawa, Herzog, Kubrick, Fellini, Allen, Kaurismäki, Iwai, Kafka, Hesse, Mukka, Saarikoski, Kundera, Bukowski, Woolf, Whitman, Corso, Carver, Neruda, Pollock, Klee, Brueghel jne

                                                Lempikirjoja: Amerikka, Arosusi, Dorian Grayn muotokuva, Kuningasrotta, Nälkä, Olemisen sietämätön keveys, Sieppari ruispellossa, Siniset silmät musta tukka, Täältä jostakin, Vilja oraalla

                                                Ei silti kannata olettaa että lukisin tai kuuntelisin musiikkia paljon. Vain kirjan per vuosi ja tunti per kuukausi mp3sia. Enää. Yleensä. Elokuvia katselen muutaman viikossa. Mutten elokuvateattereissa koska sellaisissa en viihdy. Vaan omassa nojatuolissa omaan tahtiin.

                                                Elokuvamakua:
                                                Buffalo '66
                                                Peili
                                                Taksikuski
                                                Seitsemän samuraita
                                                Suuri gangsterisota
                                                Veteen piirretty viiva
                                                Kuolemaantuomittu on karannut
                                                Kauriinmetsästäjä
                                                Annie Hall
                                                Monster?s Ball
                                                Battle Royale
                                                Baarikärpänen
                                                Kellopeliappelsiini
                                                Kaukana mielettömästä maailmasta
                                                Sopeutumattomat
                                                Kissa kuumalla katolla
                                                Perhonen sydämessä
                                                Aguirre ? Jumalan viha
                                                Mies vailla menneisyyttä
                                                Unelmien sielunmessu
                                                Kultakuume
                                                Magnolia
                                                Satimessa
                                                About Schmidt
                                                Good Will Hunting
                                                etc etc

                                                Huom: olen tehnyt tämän profiilisivun vain jotta tutustuisin ihmisiin. Olen saanut 1 mailin, vaikka 4445 on tämän tsekannut (miinus ne noin 250 kertaa jotka ovat omia klikkauksiani). Sinä voit muuttaa asian. Jos siis haluat olla toinen yhteydenottaja. Siinä ekassa&ainoassa oli tosin vain yksi sana, joten vaikka oletkin "vain" toka voit silti tehdä vaikutuksen.

                                                29.10: 12.6-17.7 11 mailia ja 2 mese-lisäystä, sen jälkeen ei mitään.

                                                mail/msn: turkoosipenkki(ÄT)yahoo.com

                                                Linkit: http://plagiarist.com/poetry/137, http://www.ymdb.com/tomik/l8194_ukuk.html, http://www.dmgi.com/pancakes.htm, http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?kunta=Kuopio, http://www.greatmodernpictures.com/pmam3.htm, http://www.galloappreciation.com/art/23.html, http://www.suomi24.fi/treffit, http://www.lyricsfreak.com/p/prince/111288.html, http://yentown.co.jp/en/shunji-iwai/filmography.html, http://film.guardian.co.uk/gall/0,8544,1226197,00.html

                                                Kotimaa: ---
                                                Koulutus: ---
                                                Ammatti: Muu
                                                Siviilisääty: ---
                                                Lapset: ---

                                                Liittynyt 25 v sitten
                                                Muokkaa profiilia
                                                20 aloitusta · 159 kommenttia
                                                Uusimmat aloituksetAloituksetSuosituimmat aloituksetSuosituimmatUusimmat kommentitKommentit
                                                • OODI JUMALAISIMMALLE NAISELLE JOSTA OLEN TEHNYT OODEJA

                                                  En ole koskaan kohdannut sinua mutta luotan että olet pakosta jumalainen
                                                  Ajatukseni ovat kohdanneet ajatuksiasi ja olen ajatellut sinua ja
                                                  olen ajatellut sinua
                                                  Olet hyvin toista kuin muut, aivan kuin kaikki sinussa
                                                  paremmin kuin kenessäkään
                                                  Alkaen vaikka maagisista sieraimistasi, ihailin niitä
                                                  viime yön unissani muutaman tunnin
                                                  Sisustan päiväni mietteillä, muistoilla sinusta,
                                                  olemmeko jo kaksi vai kolme vuotta tunteneet,
                                                  se aika on muuttanut minua, oikeastaan tehnyt minusta minut,
                                                  joskus aina huomaan sen
                                                  Mitä vaikka mitä perverssin jumalaista pidätkään itsessäsi
                                                  Esim sydämesi, se tekee hyvää työtä jatkuvasti sinun sisälläsi sen tiedän
                                                  Se on sinua ja antaa voimaa alituisesti sinulle toimia täällä
                                                  universumissa ja sitä arvostan kuin peilikuvani kokonaisuutta
                                                  Keuhkosi ovat takuulla täynnä monenlaisia mukavia onkaloita ja tunneleita
                                                  ja kiehtovia kiemuroita, elämän hapelle kierrellä kuurupiiloa
                                                  Sisuksissasi piilee niin monituisia jännittäviä asioita, elimiä,
                                                  toistensa lempeitä sisaruksia,
                                                  unelmoin että olisit kerrostalo johon voisin tulla isännöitsijän
                                                  avaimilla, mitä missäkin nurkassasi on, ja illalla leikkaisin ruohon hiekkalaatikon ympäriltä
                                                  Voi mitä kaikkea sinussa onkaan, ja millaista, olisipa sormeni vatsasi
                                                  iholla, silloin lähes aistisin mitä ihmeitä siinä lähellä on,
                                                  tai se olisi ainakin kuin ottaisi Korkeasaaren kaltereiden välistä
                                                  kurottuen kuvan leijonien asuintilasta
                                                  vaikkei niitä näkyisikään missään, nyt vain
                                                  unelmoin matkasta silmät kiinni
                                                  Haimassasi kihertää varmasti pontevan jäntevä kudosmassa
                                                  Munuaisesi kuin kaksi pupua köllivät
                                                  lutuisessa pesässään lanteidesi uomassa
                                                  Kaulalihaksesi ovat kuin liukumäkiä tähtitornista päin rikkaita seutuja
                                                  Aataminomenan kohdalle kaulassasi en keksi sanoja tai lauseita,
                                                  joitakin tekoja kyllä syöksähtää mieleeni
                                                  Silmämuniesi kupeilla kuultaa kaikenlainen eurooppalainen hellyys
                                                  mitä voi olla olemassa ja paljon eksoottista ekstraa
                                                  Pohkeesi vahvaa kauneutta kuin tuo sana, uusi jalokivilaji
                                                  tai salainen intiaaniheimo tai tanssi
                                                  joka on unohdettu jonnekin ja vain kytee enää maailmanhistoriassa
                                                  Ja kaikki se muu,
                                                  mitä jokainen sana ja teko tulisi vain ponnistelemaan
                                                  päästäkseen lähellekään mitä suurenmoista kaikkea ansaitsevatkaan
                                                  Sinä - mikä valtakunta ja kunnia ja paratiisi ja loiston ja lämmön
                                                  ulottuvuus ja ihminen
                                                  En saa nukuttua koko yönä
                                                  Tuumailen missä asennossa oikean jalkasi pikkuvarvas on
                                                  Tuleeko juuri ja juuri peiton alta ulos (tahdon kuvitella sinut persikanheleään peittoon kuupertuneena,
                                                  tai kyllä myös ilmankin, ja sillä hetkellä olen puoli sekuntia sinun
                                                  sielu makuuhuoneesi katossa, ja sitten
                                                  tajuan etten olekaan, vain että olen minä joka ajattelee sinua, eli
                                                  onnellinen)
                                                  Ja kohta kun aamu raukeaa esiin, osuuko sälekaihtimen kaista siihen varpaaseesi
                                                  Toivottavasti huomioit sitä varvasta päivän mittaan jotenkin,
                                                  katselet, kuuntelet,
                                                  melkein puhut mutta et aivan, sitten kokeilet pystytkö puraisemaan,
                                                  ja kuvittelet itsesi minuksi,
                                                  kolme sekuntia, tai kaksi edes.


                                                  HEDELMÄSALAATTI

                                                  Haluan tietää mikä osa meistä on totta.
                                                  Haluan tietää mitä tapahtuu kun
                                                  meidät kuorii ja riisuu lisäaineista,
                                                  mitä jää jäljelle ja tekeekö sillä mitään.
                                                  Haluan puristaa meitä,
                                                  nähdä ja tuntea mitä me tihkumme,
                                                  ja miten se on haihtuva, millä tavalla,
                                                  haluan tietää mikä me olemme,
                                                  kokea ja aistia kuinka kaikenlaista.
                                                  Haluan tietää mitä on me.


                                                  PANTTERI TARJOTTIMELLA

                                                  Hopeatarjottimella
                                                  sokeridyynien välissä
                                                  vielä yksi viinirypäleenvihreä karkki,
                                                  noukin sen huulteni väliin,
                                                  kohta, maun imeytyessä minuun
                                                  mietin oviaukon kaaren alla korvia
                                                  joita tahdon näykkiä.
                                                  Korvalehden hedelmälihan kierteet ja mutkat,
                                                  suuni huulineen siihen hetkeen sotkeutuen.
                                                  Ja se kaikki tapahtuisi ensimmäistä kertaa
                                                  ja täsmälleen niin kuin haluaisin.
                                                  Korville, jotka
                                                  siihen saakka olivat odottaneet eri puolilla maata,
                                                  jotka eivät olleet osanneet aavistaa
                                                  että voisi olla olemassa juuri sellainen hetki tulossa,
                                                  kaipaamassa paljastumistaan,
                                                  ja hampaat, jotka herkeämättä ajattelivat
                                                  niitä korvia koko sen illan kun
                                                  karkit loppuivat.
                                                  22.10.2009 01:53
                                                • TAHDON ETTÄ LUET TÄMÄN RUNON

                                                  Tahdon olla sokerikide varpaankyntesi alla.
                                                  Tahdon olla korvassasi muhiva vaahtokarkki.
                                                  Tahdon olla rintoihisi tarrautunut berliininmunkki.
                                                  Tahdon olla Geisha-patukka povitaskussasi.
                                                  Tahdon olla Quattro stagione -slice kourassasi.
                                                  Tahdon olla passionhedelmä lanteillasi.
                                                  Tahdon olla silmäripsilläsi nakottava nallekarkki.
                                                  Tahdon olla reidellesi tipahtanut päärynäjäätelöpallo.
                                                  Tahdon olla kermavaahto kitalaellasi poukkoillen.
                                                  Tahdon olla napaasi muljahtanut vihreä viinirypäle.
                                                  Tahdon olla huulillasi kimalteleva kahvinpisara.
                                                  Tahdon olla auraasi sulava sinihomejuusto.
                                                  Tahdon olla hiuksiisi kihoava keväisen sateen kaihoisan tuoksun lämpö.
                                                  Tahdon olla sekunti jona heräät.
                                                  Tahdon olla mustuus oikeassa pupillissasi.
                                                  Tahdon olla peilissäsi makoileva valo.
                                                  Tahdon olla narskunnan lumisuus askelesi alittaen.
                                                  Tahdon olla pakkoliikkeesi.
                                                  Tahdon olla violetti ruusu tyynyliinasi sisuksessa.
                                                  Tahdon olla kotisi ikkunassa huojuva mänty.
                                                  Tahdon olla amiraaliperhonen sylissäsi.
                                                  Tahdon olla vaneri jolle roiskit vaaleanpunaista.
                                                  Tahdon olla ihminen joka syö kanssasi piparkakkuja jouluna.
                                                  Tahdon olla aivojesi endorfiinit kun kiipeät vuoria tai alustat taikinaa.
                                                  Tahdon olla munan puolikas pinaattikeitossasi.
                                                  Tahdon olla keltuainen pinaattikeitossasi kelluvassa munan puolikkaassa.
                                                  Ja tahdon hetken olla sydämesi verineen ja kaikkineen.
                                                  Tahdon olla se mitä en keksi nyt.
                                                  Tahdon olla unessa kuulemasi yllättävä totuus.
                                                  Tahdon olla volyyminappula kaukosäätimessäsi.
                                                  Tahdon olla suojatien raita varjosi lävistäen.
                                                  Tahdon olla Prahassa nauttimasi oluen vaahto.
                                                  Tahdon olla Taj Mahal sen hetken verran kun otat siitä valokuvan.
                                                  Tahdon olla 4 gigan muistikorttisi.
                                                  Tahdon olla ihosolu kyynärpääsi lähellä kun kitarasoolo
                                                  saa sinut kananlihalle.
                                                  Tahdon olla junanvaunu jossa matkaat Suomen halki.
                                                  Tahdon olla Eurooppasi.
                                                  Tahdon olla täysikuu kun juot hiljaa iltateen.
                                                  Tahdon olla sohva jolta katsot Chaplinia.
                                                  Tahdon olla posliininorsu jota silität kirpputorilla.
                                                  Tahdon olla kaikki mitä silität kirpputorilla.
                                                  Paitsi pölyinen lankapuhelin, joku muu saa olla se.
                                                  Tahdon olla suudelma jonka sinulle annan.
                                                  Tahdon olla lähikauppasi tuulikaappi.
                                                  Tahdon olla pääsiäiskortti jota en kerennyt sinulle lähettää ja tipahtaa
                                                  katon läpi kitaasi.
                                                  Tahdon ettet jännitä minua.
                                                  Tahdon olla silmissäsi väreilevän horisontin heleys.
                                                  Tulen olemaan rakkaus joka rakastaa rakkauttasi.
                                                  Tahdon olla tämä piste .


                                                  PALLO

                                                  Ole minulle kokonainen pyöreä pallo.
                                                  Vieri minua päin yli peltojen ja kieri
                                                  minua kohti katujen kautta.
                                                  Ole kaikki se mitä siinä pallossa on,
                                                  ole sitä kaikkea sisusta ja kaikki ne muodot,
                                                  edusta juuri sitä mitä se pallo edustaa,
                                                  ole minun pelata ja pyöritellä,
                                                  ole kaikki ne kierteet ja kaikki ne pomput
                                                  mitä vaan voi siitä pallosta löytyä.
                                                  Ole minulle kaikki se pallo aivan kokonaan
                                                  ja jokainen nahkanpala sitä palloa ole minulle ole.


                                                  OODI RAKKAUDELLE

                                                  Rakastan sinua kuin kuuta,
                                                  tai no, enpä kyllä aivan samoin,
                                                  en voi kanssa kuun mennä kukkia poimimaan
                                                  ja silmäripsetkin puuttuu siltä.

                                                  Palvon sinua niin kuin aurinkoa.
                                                  Tai en kyllä ihan läheskään -
                                                  auringon kanssa en voi astua akvaariokauppaan kaloja seuraamaan,
                                                  eikä sillä korvalehtiäkään ole.

                                                  Jumaloin kuten tähtiä sinua,
                                                  tai, ei tuo kyllä kovin todelta tunnu:
                                                  en voi tähtien kanssa syödä porkkanalaatikkoa
                                                  eikä niillä sellaista napaakaan löydy.

                                                  Sinusta nautin kuin sateenkaaresta,
                                                  tai, kylläkin tuhat kertaa enemmän ainakin;
                                                  en sateenkaarien kanssa voi lähteä sulkapalloa pelailemaan,
                                                  ja, niiden ääntäkään en voi kuunnella.

                                                  Oikeastaan voisin vain sanoa että
                                                  olet sellainen kuin olet, sinä olet
                                                  sinä, ja tässä universumissa saan tuntea sinut
                                                  ja kokea meidät, ja se saa minut onnelliseksi kuin, vain se.
                                                  22.10.2009 01:51
                                                • TAPAHTUI ERÄÄNÄ SUNNUNTAINA

                                                  Olin ollut kauan jääkaapin perällä,
                                                  kuin minua ei koskaan käytettäisikään.
                                                  Sinä tulit ja otit minut sieltä,
                                                  katsoit mitä minussa on,
                                                  mikä on nimeni.
                                                  Luit vähät ohjeet,
                                                  purskuttelit kasvojesi lähellä,
                                                  revit minut auki.
                                                  Nostit nenääsi miltä kaikelta tuoksuin.
                                                  Kaadoit minua läpinäkyvään lasiin,
                                                  hedelmälihaisena, raikkaana.
                                                  Kannoit parvekkeen kaiteelle.
                                                  Aurinko helotti.
                                                  Saatoin nähdä nurmen,
                                                  lapset hiekkalaatikolla ämpäreineen,
                                                  muita parvekkeita, ikkunoita, verhoja,
                                                  mattotelineen, ympärillä rauhaisina vellovat pilvet.
                                                  Ja kohta sain alkaa tulla osaksi sinua.


                                                  KOKISTA SAATAN JOSKUS JUODA AVOAUTOSSA HELTEELLÄ

                                                  Lupaan että törmäämme tällä vuosituhannella ja joskus saat lukea tämän.
                                                  Lupaan luvata sinulle jatkossa paljon lisää, mutta en turhaan.
                                                  Lupaan etten koskaan suutele sinua mistelin alla.
                                                  Lupaan etten koskaan vie sinua elokuvateatteriin popcornia mussuttamaan.
                                                  Lupaan etten koskaan kuunteluta sinulla Indiana Jonesin soundtrackia.
                                                  Lupaan etten koskaan aja lapsiamme Karkki tai kepponen -kiertueelle.
                                                  Lupaan ettei ensitapaamisemme ole kertaakaan kahvilassa.
                                                  Lupaan etten koskaan korista kotiamme
                                                  joka puolelta kultakehystetyillä parikuvillamme.
                                                  Lupaan etten koskaan pukeudu joulupukiksi.
                                                  Lupaan etten riisu sinulta sukkanauhaa
                                                  sadan pikku huppelissa olevan sukulaisen tuijottaessa.
                                                  Lupaan ettemme koskaan kaiverra kurpitsaa ontoksi.
                                                  Lupaan etten koskaan sytytä tupakkaa panon jälkeen.
                                                  Lupaan etten koskaan aloita suhdetta maitomiehen kanssa.
                                                  Lupaan etten koskaan heittele takapihalla palloa kenenkään räpylään.
                                                  Lupaan ettei minua nähdä marssimassa kaupungilla
                                                  vastustaakseni jotain sotaa tai presidenttiä.
                                                  Lupaan etten koskaan heitä sellaista ihme
                                                  lp-levy-hevosenhäntä-mutantin näköistä hattua ilmaan.
                                                  Lupaan etten koskaan tule vaaleansinisessä pyjamassa sänkyyn.
                                                  Lupaan etten koskaan osta haulikkoa tai käsiasetta.
                                                  Lupaan etten ikinä perkele ikinä tule jäämään kiinni kyrpä omenapiirakassa.
                                                  Rape me if I do,
                                                  please.


                                                  OODI ROMANTIIKALLE

                                                  Haluan että tiedät
                                                  olit arviolta 2700:as nainen jota lähestyin
                                                  noin 1300:as josta kuului jotain takaisin
                                                  ehkä 650:es jonka kanssa tuli viestiteltyä
                                                  varmaan 255:es jolle ehdotin tapaamista
                                                  suurin piirtein 150:es jonka kanssa sain tapaamisen sovittua
                                                  ja 131:nen joka ilmestyi paikalle.
                                                  Ja sinusta tuli
                                                  36:es josta pidin
                                                  13:as joka piti minusta takaisin
                                                  8:as joka piti minusta takaisin yli viikon
                                                  7:äs joka piti minusta takaisin yli kuukauden
                                                  5:es joka piti minusta yli kaksi kuukautta
                                                  4:äs jota tapasin yli 10 kertaa
                                                  3:as jota tapasin yli 12 kertaa
                                                  Ja heistä olet
                                                  1:nen jolta kysyn haluatko mennä kanssani naimisiin
                                                  0:as tai 1:nen joka sanoo siihen "Kyllä" tai "Joo"
                                                  Joku joka vastaa ei, tai
                                                  ainut tai ensimmäinen vaimoni,
                                                  siis jos jotain ei tapahdu ennen häitä,
                                                  tai niiden aikana.


                                                  VASTAKOHTA KIITOKSEN VASTAKOHDALLE

                                                  Kiitos kun keitit minulle kahveja
                                                  Kiitos suklaakekseistä
                                                  Kiitos siitä että sain lukea Savon Sanomiasi
                                                  Kiitos siitä että saatoin silittää kissaasi
                                                  Kiitos kun kävin parvekkeellasi
                                                  Kiitos kun pääsin selaamaan luonasi Saarikosken runoja
                                                  Kiitos vahvoista bukowskimaisista hetkistä joita minulle loit
                                                  Kiitos nopeista tekstarivastauksista
                                                  Kiitos lätäkköluolasta jonka minulle opetit,
                                                  kunpa patterit eivät olisi loppuneet
                                                  Kiitos noin 8 aamusta jolloin työmatkani oli vajaat 50% normaalista
                                                  Kiitos kun sain ottaa kuvan kädestäsi, vaikken päästäsi, pizzalaatikolla
                                                  Kiitos kun joit monesti kanssani olutta
                                                  Kiitos kun silloin kerroit että ne isot puut on juuri kaadettu
                                                  Kiitos siitä että välillä tuntui että ne asiat jotka ovat
                                                  minulle tärkeitä merkitsevät myös sinulle jotain
                                                  Kiitos monen runoni tähteydestä
                                                  Kiitos siitä että sain arpoa kuunneltavat CD:t häpeilemättä
                                                  omalla viivakooditaktiikallani
                                                  Kiitos kun surffailit kanssani sarjamurhaajasivustoilla
                                                  Kiitos suitsukkeiden tuoksuista
                                                  Kiitos hetkistä jolloin laitoit kätesi ympärilleni
                                                  Kiitos niistä kahdesta sähköpostista jotka lähetit ennen kuin oltiin kohdattu
                                                  Kiitos kahdesta kuuden tunnin Mese-juttelusta
                                                  Kiitos öistä jolloin nukuit lähelläni pehmeästi
                                                  Kiitokset ruoista joita minulle laittelit
                                                  Kiitokset kaikista kahveista
                                                  Kiitos kun kävit tiskaamassa reilun kolmen kuukauden tiskini
                                                  Kiitos kun hommasit minulle ne näkemäsi turkoosit My Little Ponyt
                                                  Ja kiitos kun otit ekalla tapaamisella suihin jo puolen tunnin kohdalla
                                                  Se oli kaunis tavoitteeni ja kaikki hyvä sen jälkeen vain positiivista
                                                  22.10.2009 01:47
                                                • Saattavat olla vaikka ihan tulisesti rakastuneitakin. Ja unelmoivat rakkaussuhteen aloittamisesta, yhteenmuuttamisesta, perheen perustamisesta, lisääntymisestä, kuvittelevat lapsille nimiä jne.

                                                  Mutta kun eivät ole netin kautta koskaan tavanneet ketään, koska se ei tunnu omalta jutulta, vaan jotenkin sellaselta säälittävältä asialta, jota vain luuserit harrastaa.

                                                  Voisi toki johonkin tosi kiinnostavaan ottaa yhteyttä jos sellanen tulis netissä vastaan, mutta ei silloin jos yhteyttä pitää ottaa Facebookissa tai Suomi24-treffeillä, koska sellaisessa ei itse olla jäsenenä koska itse ei tuollaisia harrasteta.

                                                  Ai Suomi24-galleria-profiilissa on sähköpostiosoite johon voisi mailata tai jolla voisi lisätä Meseen. No mutta kun en ole jäsenenä siinäkään.

                                                  Ai viestiarkistossa on monia viestejä joista sen sähköpostiosoitteen voisi katsoa. No mutta kun ei jaksa itse niitä alkaa selaamaan. Sieltä sun ajatusten ja mielipiteiden joukosta. Vaikka kyllä ne kiinnostavatkin. Vai kiinnostavatko sittenkään, ei varmaan, kun ei vaan tunnu mun jutulta. No mä sit vaikka rakastunkin johonkin toiseen, sitten kun tää tunne hiipuu enkä enää ole sinuun rakastunut, ihmiseen johon en voi ottaa millään tavalla yhteyttä koskaan, koska tapamme käyttää nettiä ovat niin erilaiset, ja suhtaudumme nettiin niin eri lailla, sehän on vähän sama asia kuin suhtautuisi katuihin ja asfalttiin eri lailla, toinen tykkää siitä miten se kiiltelee sateen jälkeen, toinen taas on sitä mieltä että ihanaa miltä se untuu kengänpohjien alla, ja toinen tykkää kävellä pohjois-etelä-suuntaisia katuja, ja toinen länsi-itä-suuntaisia katuja, ja vieläpä eri kaupungissa, niin ei niitä kyllä koskaan tulla yhdessä samaan suuntaan käsi kädessä kulkemaan, eikä edes eri suuntaan käsi kädessä, koska vaikka toisen käsi venyisikin, niin toisella käsi on ihan vaan lihaa, ja vaikka se liha venyisikin, niin sitten on kuitenkin ne luutkin siellä, että voihan kökkö.


                                                  OLEMME

                                                  Luota että olen.
                                                  Luota että kohtaat minut.
                                                  Äläkä vain luota vaan etsi minua.
                                                  Ja luota siihen että minä etsin sinua.
                                                  Luota että minä luotan.
                                                  Että olet.
                                                  Että löydän, kunhan en luovuta.
                                                  Äläkä luovuta.
                                                  Luota meihin.
                                                  Minäkin.
                                                  Luotetaan että tulemme meiksi.
                                                  Luotetaan.
                                                  Etsitään.
                                                  Kohdataan
                                                  - tullaan, ollaan
                                                  me

                                                  Ja tämä runo kertoi sitten jostakin niistä naisista jotka vielä eivät ole rakastuneet minuun. Koska runo kertoi ei pelkästään etsimisestä vaan kohtaamisesta. Ja kohtaamista ei ole se että joku monitorinsa luona selaa juttujani monta kuukautta tai vuotta. Se on väijymistä, tai fanittamista. Rakkaus ei ole fanittamista, tai vakoilua. Se on kohtaamista. Rakkaus edellyttää aloitteen, uskalluksen, rohkeuden, energian, sen että panee asiat liikkeelle, sen että haluaa altistua toiselle, olla alttiina sille mitä se toinen ihminen on, eikä vaan jättää sitä sinne monitoriinsa kirjainmerkkisarjoina ja pikseleinä. Rakkaus on lihaa. Ei sitä että jotkut vaan istuvat koneella.

                                                  Ja sinusta puuttuu se rakkaus minua kohtaan. Koska se ei ole sinun juttu. Se on jonkun muun juttu. Sellaisen joka on yhteensopiva sinun kanssa. Sellainen joka on kiinnostunut sinusta, ja josta sinä olet kiinnostunut, ja niin että molemmilla on turvallinen ja hyvä olo.
                                                  22.10.2009 01:40
                                                • RUUSUNMARJASODAT

                                                  muistan yhtäkkiä yöllä
                                                  kun asuimme Saarijärven B-alueella
                                                  mäen kulmalla oli rykelmä ruusunmarjapensaita
                                                  varmaan aina joskus kirkonrotan jälkeen
                                                  meitä keräytyi siihen talon päätyyn muurin ympärille
                                                  en muista miten se aloitettiin
                                                  kuinka päätettiin kuka on kenenkin puolella
                                                  vai oliko kaikki kaikkia vastaan
                                                  mutta kohta marjoja revittiin ja niitä räiskyi sieltä täältä
                                                  ja kaikki kiljui tuskan ja osuman riemusta
                                                  isommat pojat heittelivät ihan täysiä
                                                  ja nauroivat kippurassa kun saivat jollekin mustelman
                                                  välillä kaatoivat nurmeen ja rutistivat niskasta
                                                  selän täyteen siemeniä ja hieroivat ja taputtelivat
                                                  se pisteli ja poltteli vittumaisesti
                                                  tai en muista kävikö minulle oikeastaan koskaan niin, mutta näin ilmeitä
                                                  tykkäsin eniten heitellä keskikokoisilla
                                                  isot lätsähti hyvin mutta niissä oli paljon ilmaa sisällä
                                                  pienillä taas jos heitti kunnolla niin käsi revähti
                                                  päähän oli paras osua mutta vaikea joten
                                                  useimmiten tähtäsin vaan mahaan
                                                  jos halusin kostoa väijyin mutkassa kahden pensaan välissä kyyryssä
                                                  niin että kun
                                                  toinen juoksi pakoon jotakuta niin pääsin yllättämään vastapalloon
                                                  joskus keräsin salaa kouran täyteen ja heitin jotakuta
                                                  usein niistä vain kaksi tai kolme osui mutta se yllättyminen
                                                  että halusin juuri sitä heittää sillä määrällä, se oli hauskaa
                                                  aina jossain vaiheessa kun marjoja oli jäljellä enimmäkseen
                                                  vain nurmella tai asfaltilla tai alhaalla kadulla
                                                  talkkari matoi lätsä päässä naama punaisena
                                                  ei meidän vaan viinan takia
                                                  ja totesi varovaisesti että voisimme lopetella, että ei saa heitellä niitä
                                                  se tuntui epäreilulta, mutta ei kukaan enää montaa heittänyt
                                                  kun se oli kadonnut mutta minulla oli yleensä olo että se vaan
                                                  veteli viinaa ja vakoili meitä sälekaihtimien takaa
                                                  kun ei televisiosta kuitenkaan tulisi mitään parempaa
                                                  ja näön vuoksi vaan kävi jotain sanomassa
                                                  monesti lähdimme sitten kiikkupolttosta tai
                                                  koteihimme tietokoneilla pelailemaan
                                                  tai nukkumaan jos kello oli jo paljon
                                                  mitäköhän nekin kaikki nyt puuhailevat
                                                  en ole kuullut kenestäkään yli kymmeneen vuoteen
                                                  kai niillä ehkä on työt ja vaimot ja asunnot ja lapsia
                                                  ja ovat suurin piirtein normaaleja suomalaisia
                                                  en tiedä lainkaan missä nyt ovat ne
                                                  joita niin usein heitin ruusunmarjalla otsaan
                                                  niin että napsahti


                                                  NOIN 0,13 GRAMMAA

                                                  Bulgariassakin on kahvikuppitehtaita.
                                                  Islannissakin on liikennevaloja.
                                                  Belgiassakin on pizzerioita.
                                                  Havaijillakin on lelukauppoja.
                                                  Mongoliassakin on uimarantoja.
                                                  Walesissakin on stand up -koomikoita.
                                                  Andorrassakin on sairaanhoitajia.
                                                  Perussakin on perhosia.
                                                  Uudessa-Seelannissakin on jäätelöautoja.
                                                  Ja myös Taiwanissa pilvenhattaroita.
                                                  Sekä Vanuatulla (vai Vanuatussa?) aivan varmasti
                                                  joku kaunis ja herkkäkin nainen joka juuri on kuullut radiosta
                                                  tietyn John Lennonin kappaleen
                                                  ja katsoo ulos ikkunasta, jossa ei ole lasia, katselee
                                                  meren aaltoihin ja unelmoi aidosta rakkaudesta.

                                                  Mutta millaisia ja mitä ja ketä
                                                  tarkalleen, missä
                                                  ja kuinka täsmälleen,
                                                  ihan toisaalla minusta,
                                                  kuin ei muka olisikaan.
                                                  Tahtoisin jotain tietää, vaikka mitä.
                                                  En ole koskaan käynyt Tunisiassa.
                                                  En koskaan ole kohdannut ketään Tunisiasta.
                                                  Koskaan en ole koskettanut mitään tunisialaista esinettä,
                                                  tietäen että se sieltä olisi.
                                                  En tiedä yhtään tunisialaista
                                                  ihmistä, kirjaa, laulua, elokuvaa, taulua,
                                                  tai edes kaupunkia, Tunisian lippua en tunnistaisi,
                                                  oikeastaan vain sijainnin tiedän – Välimeren eteläpuolella.

                                                  Mutta minulla on yksi tunisialainen postimerkki,
                                                  huomasin sen eilen lattialla, aivastettuani.
                                                  Se painaa ehkä 0,10 grammaa, tai 0,15.
                                                  Jonkun miehen pää ympyröitynä, reilu parta, vuosilukuja,
                                                  piirros jostain rakennuksesta, hiekkaa,
                                                  haalean sininen taivas.
                                                  Olisiko mahdotonta että joku jossain, ja monikin jopa,
                                                  pitelisi juuri nyt ollessamme metsinemme
                                                  merinemme tällä kohdalla
                                                  avaruutta
                                                  tätä samanlaista merkkiä sormissaan,
                                                  silmänsä suunnattuna sen pinnalle, ja

                                                  ?
                                                  21.10.2009 22:51
                                                • OODI MUSTALLEMAKKARALLE

                                                  Söin tänään ekan kerran mustaamakkaraa.
                                                  Kevät aluillaan karkauspäivän jälkeen.
                                                  Jäätyneen loskan keskellä
                                                  grillin kupeessa hajareisin lapoin suuhuni,
                                                  ja tykkäsin, tai sitten se oli nälkä.
                                                  Lauantai-iltapäivässä oli väkeä liikkeellä vasta harvakseltaan.
                                                  Autoja meni hiljalleen,
                                                  useimmat niistäkin vähä-äänisiä takseja tyytyväisinä ilman asiakasta.
                                                  Nenästäni valui hyvin hitaasti räkää linnun hyvin rauhallisen kujertelun
                                                  hyvin lempeään tahtiin.
                                                  Edessäni tyystin tyhjä parkkipaikka johon tuijotella.
                                                  Hetkeä aiemmin Jonne Aaron oli taluttanut blondin sen halki.
                                                  Mitäpä siinä muuta kuin syödä ja miettiä tätä maailmaa.
                                                  Että maailma ei kerro miten päin olla,
                                                  mitä pitäisi olla tekemässä.
                                                  On hirveästi erilaisia ruokia ja versioita niistä,
                                                  paikkoja, tilanteita, säätiloja, variaatioita niistä,
                                                  ja hetkiä, ja henkilöitä,
                                                  rajattomat yhdistelmät joihin olla kyllästymättä.
                                                  Maailma kyllä syömisineen ja juomisineen ja pöytineen ja huolineen
                                                  pitää meistä huolta.
                                                  On meitä varten, meille, meidän.
                                                  Ympärillämme kuin megalomaanisen massiivinen tilataideteos.
                                                  Tätä opin tänään
                                                  neljältä pätkältä mustaamakkaraa,
                                                  puolukkahillokeitaalta,
                                                  valkealta muovihaarukalta,
                                                  ja syvältä kertakäyttölautaselta jossa siniset raidat.


                                                  TAPAHTUI KERRAN TOISELLA PUOLELLA MAAPALLOA

                                                  Ulkona sataa rankasti lunta,
                                                  istun kahvitunnilla
                                                  ja tuumailen.
                                                  Lehti taluttaa minut ajatuksiin.
                                                  Kuva ja kirkuva otsikko: 5000 muovipussia ja 15 joutsenta!

                                                  Mitä löytyy muovipusseista?
                                                  Mitä löytyy lipastoista?
                                                  Mitä löytyy kirjekuorista?
                                                  Mitä löytyy taskuista?
                                                  Mitä löytyy taulujen takaa?
                                                  Mitä löytyy almanakan kulmista?
                                                  Millä periaatteella joutsenet on nimetty?

                                                  Jaksaako kukaan miettiä merkityksiä ja tarkoituksia,
                                                  osaako niitä yhdistellä,
                                                  osuuko oikeaan, ja kuinka usein.
                                                  Millainen oli tämä 104-vuotias,
                                                  orkideakuvioisen suihkuverhon alle muumioitunut.
                                                  Mitä hän ajatteli - mitä kaikkea harrasti - mistä piti -
                                                  mikä kiinnosti - mitä arvosti tärkeänä.

                                                  Lattiasta katonrajaan tuhannet muovipussit,
                                                  patteriin ja hellaan sulaneet.
                                                  Haluaako kukaan niitä setvittelyttää.
                                                  Tuleeko vain kaupungin miehet hengityssuojat kasvoillaan ja
                                                  kärrää sisällön kaatopaikalle?

                                                  Tai ehkä läjä dynamiittia hoitaisi kaiken niin paljon sulavammin.
                                                  Kahvini viimehörppy maistuu silkalta keväältä.


                                                  OODI OKSENTAMISELLE

                                                  Taas pyrskähtää keltainen geysir emalivuonoon
                                                  tuottaen hetkittäisen täyttymyksen tunteen.
                                                  Kyynelvesi reunustaa riekaleisena sirittäviä silmiä.
                                                  Kirkkaasti kimalteleva sylkikimppu venyy venymistään
                                                  hiuksenhienon säikeen varassa kohti kuplivaa pohjaa,
                                                  mutta ei millään katketen ja antaen periksi, ei mi-ten-kään.
                                                  Sormet hikoilevat valkeaa muovia vasten,
                                                  kaakelin kuviot upottuvat polviin.
                                                  Vessaharja möllää mitä ihmettä isäntänsä oikein tekee.
                                                  Ja jälleen alkaa jotain sisällä nytkähdellä
                                                  ja syöksähdän niskat taipuen kohti kohinaa silmät ummessa.

                                                  Tovin olen kuin Äiti Maa,
                                                  synnytän kidastani uusia saaria, elämän alkulimaa
                                                  pärskyen päistikkaa taistelemaan sijainnistaan.
                                                  Sitten on niin hiljaista,
                                                  katselen repaleisen sumuiseen maisemaan,
                                                  sen ylle pilveksi käpertyneenä.
                                                  Tällaisia elementtejä siis kätkeytyi keskipisteeseeni,
                                                  tämä kaikki jotain joka yritti tulla minuksi,
                                                  sai olla hetken osa minua.

                                                  Hampaat täynnä happoa, olo kepeää ja painava limitysten,
                                                  kouristun taas, haukkoen ilmaa,
                                                  mieli salpautuu äärimmilleen kuin raukea ritsa,
                                                  sykähtelen ees taas kuin laukeamaisillani,
                                                  kun vatsan kivinen nyrkki yrittää väkisin rutistaa
                                                  viimeisen pisaran,
                                                  jota kuitenkaan ei koskaan ilmesty.
                                                  21.10.2009 22:50
                                                • OODI TISKAAMISELLE

                                                  Mitä se on kun tiskaa.
                                                  Se tarkoittaa että sinulla on
                                                  ollut ruokaa ja juomaa.

                                                  Että sinulla on astioita.
                                                  Kun sinä tiskaat sinä huomaat
                                                  että sinulla on kaksi kättä,

                                                  ja näkö jolla havaita lika,
                                                  kuplat, jokaisen astian oma muoto.
                                                  Silmät joissa on se näkö,

                                                  ja vartalo josta ne kädet – kaikki sinulla.
                                                  Tiskatessa sinä ymmärrät että sinulle
                                                  tulee kuuma ja kylmä vesi.

                                                  Että sinulle tulee vesi.
                                                  Pesuainettakin löytyy.
                                                  Ja kaikenlaiset välineet.

                                                  Sinulla on tiskiallas.
                                                  Sinulla on asunto.
                                                  Sinulla on tiskejä.

                                                  Kun tiskaat tajuat olevasi
                                                  sinä, ja tajuat sinuna
                                                  että on se hetki siinä.

                                                  Hymyilet kun tiskaat.
                                                  Se on hyvä asia
                                                  kuten elämä.



                                                  NÄIN SE MENEE

                                                  Minä pidän blogia
                                                  Sinä pidät blogia
                                                  Sinä luet minua
                                                  Minä luen sinua
                                                  Minä opin sinusta
                                                  Sinä opit minusta
                                                  Ja sitten kun toiselle tulee mieleen
                                                  jotain muuta
                                                  Että voisimme kommunikoida suoraankin
                                                  hän lisää toisen Meseen
                                                  Ja sitten siellä kerrot asioita minulle
                                                  Ja minä myös kerron asioita sinulle
                                                  Ja kun joskus toinen ajattelee
                                                  että voisi nähdä, hän ehdottaa sitä
                                                  Ja sovimme ajan ja paikan
                                                  Ja siinä ajassa ja paikassa
                                                  Niihin tulemme minä ja sinä
                                                  Ja se joka ensimmäisenä huomaa toisen
                                                  menee sen luo
                                                  Ja voimme alkaa yhdessä olla jotain
                                                  Voimme tehdä jotain kahdestaan
                                                  Voimme siirtyä jonnekin meinä
                                                  Paikkoja olisi rajattomasti
                                                  Vaikka on jo nyt niin rajattomasti
                                                  Siksi kai en tiedä
                                                  Kukahan sinä olet
                                                  Ja kukakohan minä


                                                  OMAKUVA

                                                  Nukun vaaleanpunaisilla lakanoilla
                                                  huoneessa jossa roikuksimistaan roikuksii verhoina kaksi vaaleanpunaista.
                                                  Isossa värikkäässä matossa monia marjapuuromaisia ruutuja.
                                                  Mäntyisen yöpöytäni maalasin keväällä vaaleanpunaiseksi.
                                                  Taskustani löytyy lähes aina vaaleanpunainen digikamera.
                                                  Reppuni pientaskussa kulkee mukana pataljoona
                                                  vaaleanpunaisia Post it -lappuja valmiina runojen vallattavaksi.
                                                  Sukkalipaston alalokerossa vaaleanpunainen piponi ja kaulaliinani
                                                  odottelevat talven valkeuksia.
                                                  Kesä on kohta lähes loppumaisillaan luultavasti.
                                                  Joskus tuppaan ottamaan mukaan baariin pinkin Lomon,
                                                  joka kerää aina useita erilaisia kommentteja.
                                                  Ja viime aikoina olen tykännyt ostaa vaaleanpunakantisia kirjoja.
                                                  Riippumatta sisällöstä.
                                                  Harvoin se mitään poliittista historiaa onkaan.
                                                  Kaikkea hyvää elämässäni en voi edes muistaa.
                                                  Yksi isoimmista unelmistani on löytää
                                                  vaaleanpunainen paita
                                                  joka vieläpä kävisi minulle ja sopisi minulle,
                                                  sellainen jossa minun on hyvä.


                                                  PELKO

                                                  Aina sama maalaus, aina samalla seinällä,
                                                  aina ihan se sama, sillä samalla seinällä,
                                                  tai jos värit haalistuvatkin ja kangas kupristuu,
                                                  niin sen verran hitaanlaisen kaltaisesti
                                                  ettei sitä voisi mitenkään huomata.
                                                  Ja ne samat kehykset.
                                                  Televisiossakin aina samat sarjat, samoilta kanavilta,
                                                  tismalleen samoina aikoina, ei muutoksia,
                                                  ja aina samat elokuvat, tai ehkä joskus eri,
                                                  mutta samat juonet, lähes tyystin samat dialogit,
                                                  pienoisin näyttelijävariaatioin.
                                                  Tapetit samat, verhot samat, ikkunat samat,
                                                  huoneet samat katto sama lattia sama,
                                                  ovet ja ovenkarmit samanlaisia ja samoja, samoja.
                                                  Kappale se sama soimassa joka kerta, aina
                                                  samasta radiosta, samalla volyymillä,
                                                  samalla lailla seinistä kaikuen hievahduksen,
                                                  se yksi ja sama levytys, enintään joskus uusi viiru levyn pinnalla,
                                                  tai sitten muuten vaan satunnainen rapsahdus.
                                                  Samoja nuotteja samoihin korviin jotka kokisivat ne samoin,
                                                  nyt kuin silloin. Aina, aina
                                                  samat säät, ehkä eri määrät pisaroita tai paistetta välillä,
                                                  mutta samanlaisesti samoihin kohtiin, samalta kuulostaen kuin muulloinkin.
                                                  Joka kerta samat ruoat, hiukan eri järjestyksessä,
                                                  lämpöisyydessä minimaalisia vaihteluita, vaihteluja,
                                                  lautaset samat, lautanen sama. Ikuisesti se
                                                  sama vuodenaika, sama planeetta, sama kohta sitä planeettaa,
                                                  samanlaisen sama suunta, ja sama tai vain huonompi vauhti kulloinkin.
                                                  Tai jos ei aivan noin niin
                                                  se että siltä
                                                  ainakin aina tuntuisi tuntuvan.
                                                  21.10.2009 22:48
                                                • VÄLITÄN

                                                  Välitän isästäsi ja äidistäsi.
                                                  Välitän kavereistasi ja tutuistasi, ja naapureistasi.
                                                  Välitän nurmesta ympärilläsi, kukista takapihallasi,
                                                  mehiläisistä jotka pörräilevät niissä.
                                                  Välitän kahvikupeista ja lusikoista keittiössäsi, sillä
                                                  ne koskettavat sinun huulia ja sinun huulet ja suu ja makunystyrät ja maha
                                                  niiden kautta saa tarvitsemansa ja haluamansa.
                                                  Välitän näppäimistöstäsi ja hiirestäsi ja johdoistasi.
                                                  Niitä pitkin stereot ja tietokone pääsevät suomaan
                                                  sinulle tietoa ja rentoutusta.
                                                  Välitän jokaisesta nuotista jokaisella CD:lläsi,
                                                  koska sinun korviin ne saapuvat ja siellä mielihyvää tuottavat.
                                                  Välitän jokaisesta kynnestäsi, haluaisin tutustua niihin tarkoin.
                                                  Välitän jalkapohjistasi ja niiden lukuisista
                                                  hienovaraisen täyteläisista yksityiskohdista,
                                                  välitän kengistäsi ja niiden nauhoista,
                                                  ne ovat mukanasi liikkuessasi tuolla jossain,
                                                  pitkin katuja, pihoja, metsäpolkuja, joista välitän,
                                                  ja lätäköistä, ja kävyistä ja tupakantumpeista ympärillä.
                                                  Välitän vaatteistasi, sinä ne olet valinnut, tai lahjaksi saanut,
                                                  joltakin joka sinusta välittää.
                                                  Välitän sinun tyynystäsi.
                                                  Se ottaa sinut vastaan päivällä kun olet uupunut
                                                  tai öisin, kun käyt sänkyyn, ja ehkä mietit,
                                                  merkitsetkö oikeastaan kellekään juuri mitään.
                                                  Välitän viikonlopuistasi, ne tahtovat suojella sinua maailman otteelta.
                                                  Tiedä missä oletkin että minä välitän jokaisesta kyyneleestäsi,
                                                  hetkestäsi, tuntemuksestasi, haluaisin zoomata niihin
                                                  satelliitista ja osata ne kaikki läpikotaisin,
                                                  häiritsemättä kuitenkaan rauhaa
                                                  joka sinulla itsesi kanssa on.


                                                  OODI KUIVUNEILLE KUULAKÄRKIKYNILLE

                                                  Kerran te olitte elinvoimaisia,
                                                  ihmiset käyttivät teitä kertoakseen toisilleen asioita,
                                                  tekivät merkintöjä kalentereihinsa, tärkeitä
                                                  ympyröitä, joskus saitte olla lämpimän kämmenen suojassa,
                                                  kahvihuoneen sanaristikon yllä,
                                                  päättäväiset peukalot napsuttelivat
                                                  teitä, saitte käyttää kykyänne, mustetta
                                                  levisi paperiin viivoina ja kaarina,
                                                  jotka tarkoittivat kaikenlaista,
                                                  sitten teidät unohdettiinkin pitkäksi aikaa,
                                                  tai jätettiin liiaksi aurinkoon, tai
                                                  väärinpäin jonnekin, kuivuitte umpeen,
                                                  näännyitte tarpeettomuuteen, kukaan ei enää
                                                  tekisi teillä mitään, kukaan ei jaksaisi alkaa
                                                  teitä kunnostaa, kun paperissa on muutama syvä rantu
                                                  vailla sitä sinistänne tai mustaanne tai muuta ääntänne,
                                                  niin teitä vain kirotaan,
                                                  teidät tullaan heittämään roskiin, päädytte
                                                  lopulta kaatopaikalle, hyvin todennäköisesti
                                                  jokainen, ja sitten teitä ei enää ajateltaisi,
                                                  aivan kuin teitä ei olisi
                                                  koskaan ollutkaan, tulisi uusia tilallenne,
                                                  niin luontevasti, mutta joskus saitte tehdä
                                                  sitä mihin teidät alunperin luotiin,
                                                  teitte reviiriänne sinne tänne, ja
                                                  siitä ja olemassaolostanne kiitos,
                                                  jossain syvällä sisimmässään
                                                  universumi aivan varmasti
                                                  resonoi teitä.


                                                  PALLO JÄÄTELÖÄ

                                                  Muovin ihmiset menneet keksimään,
                                                  johon tehdä taskuja,
                                                  joihin laittaa jäätelöiden kuvia.
                                                  Mietitty niin tarkkaan
                                                  makuyhdistelmät.
                                                  Niin tarkkaan laadittu reseptit.
                                                  Niin tarkkaan sommiteltu ja suunniteltu kuvat.
                                                  Ja tämä koju tälle niemelle.
                                                  Muoto. Koko. Paikka.
                                                  Väri tietenkin valkea ettei helteelläkään tulisi liian kuuma.
                                                  Niin tarkkaan etsitty ja haastateltu
                                                  pallojen tekijä tähän.
                                                  Eikä vaan jotain sukulaistyttöä otettu.
                                                  Niin tarkkaan asetellut meikkinsä hän.
                                                  Niin tarkkaan shoppaillut ja valinnut meikkausvälineensä.
                                                  Mitä laittaa päälle.
                                                  Tuo sormus tuossa yhdessä sormessa
                                                  varmaan se ainut malli joka oli alennuksessa,
                                                  mutta juuri sitä oikeaa ympärysmittaa.
                                                  Toivottavasti melko tarkkaan mietitty
                                                  se kenen kanssa ja miksi ottaa tuollaiset.
                                                  Niin tarkkaan molempien vanhemmat suunnitelleet ja miettineet
                                                  ketä haluta, ketä lähestyä, kenelle jutella, keneen tutustua,
                                                  ketä yrittää päästä panemaan, ketä panna, ketä vain jyystää,
                                                  kenen kanssa lisääntyä.
                                                  Miten synnyttää ja mitä antaa nimeksi.
                                                  Pallokauhaa pohdittu ja testattu ja muokattu ja versioitu ja koeajettu
                                                  varmasti tuhat tuntia ennen patentointia.
                                                  Täällä mietitään, ja pohditaan, ja suunnitellaan,
                                                  ja tutkitaan, ja etsitään kaikkea niin tarkkaan.
                                                  Kaiken pitää olla aina sitä kaikkein parasta ja oikeinta ja sopivinta.
                                                  Mutta pilviä ei voi valita,
                                                  ja niiden määrät ja koot ja asennot ja mielialat on
                                                  kuitenkin jäätelökojuille se olennaisin.
                                                  Vain jos ydinvoimala räjähtää, joku valtio voi yrittää
                                                  saada muhkuraisen laskeumapilven solahtamaan alas ennen isoja kaupunkeja,
                                                  joidenkin salaisten kemikaaliaseiden avulla.
                                                  Tarkkaan harkittuaan minkä kylien ihmisille kasvaimista ja mutaatioista olisi vähiten haittaa.
                                                  Tänään otan yhden pallon rommirusinaa
                                                  koska se on vaihtoehdoista sanana kaunein.
                                                  21.10.2009 22:47
                                                • PUISTOSSA

                                                  Enpä tainnut koskaan aikuistua.
                                                  Ehkä loppui energia kesken.
                                                  Muut tiesivät jo tarhassa mitä niistä
                                                  isona tulee, vaikka se vaihtelikin.
                                                  Minä vaan katsoin telkkaria,
                                                  pelasin tietokoneella, leikin.

                                                  Mitä muuta se on kuin mistä rahaa saa.
                                                  Minä olen kasannut perinnöistä.
                                                  Kerään siis provikkaa kuolemalta.
                                                  En minä niin halua että heille kävisi.
                                                  Olen menettänyt niin paljon.
                                                  Ihmisiä.

                                                  Ja se mikä minulle merkitsee,
                                                  mikä on kaikkein olennaisinta –
                                                  rakkaus.
                                                  Asioihin.
                                                  Kahden välillä.
                                                  Joista yhtä en ole onnistunut kohtaamaan.

                                                  Kuulen junan kiskojen kolinan.
                                                  Mietin entä jos
                                                  tuolla,
                                                  huomaankin tavarajunaksi,
                                                  ja jään katselemaan
                                                  puiden nuppujen lomasta.


                                                  AAMULLA

                                                  Nousen alta syvänpunaisen täkin,
                                                  haen siniseen kuppiin kahvia,
                                                  napsautan keittimen päältä,
                                                  otan hillomunkin,
                                                  lisään punaista maitoa,
                                                  katson beigen sävyjen kiertelyä, kumpuamista.
                                                  Astelen mukavasti takaisin sänkyyn, kyljelleni,
                                                  otan hörpyn, haukun,
                                                  pehmeät maut tepastelevat päässäni,
                                                  lipuvat mahaani vähä vähältä.
                                                  Lasken kupin lattialle, munkki kantenaan.
                                                  Käyn selälleni,
                                                  jalkopäästä valkeahkojen verhojen raosta
                                                  juuri ja juuri yli kerrostalon säihkähtää
                                                  kirkas kimpsu säteileviä terälehtiä,
                                                  tyynyni kupeeseen viipaleeksi.
                                                  Ja sitten tajuan
                                                  tämän


                                                  PASKAHKO LAUANTAI

                                                  Juon paskaa olutta.
                                                  Pelataan paskaa tietokonepeliä,
                                                  kuunnellaan paskaa musaa,
                                                  katseltuamme paskaa elokuvaa.
                                                  Vessan ovi on paska, ei pysy kiinni.
                                                  Vyön solki on paska, luistaa reiästä.
                                                  Kengät paskaa paskemmat, pohja hajonnut,
                                                  liimaukset irtoilleet, haisevat.
                                                  Rappukäytävässä paskan oluen loput.
                                                  Kadulla
                                                  ilmassa syksyn tuntua,
                                                  asfaltti kiillellen kiiltelemistään,
                                                  niin kaunista yhtäkkiä
                                                  kuin pesäpallomailalla ohimoon kulman takaa.


                                                  SINUN VUOKSESI

                                                  Jumala napsii nitroja.
                                                  Jumala pirauttaa Karpolle.
                                                  Jumala syö mansikkajäätelöä
                                                  2 litran pyöreästä lootasta
                                                  keskellä sohvaa lootusasennossa
                                                  ja katsoo Titanicia.
                                                  Jumala parahtelee kylpyammeessa.
                                                  Jumala ei saa nukuttua.
                                                  Jumala käy ostamassa Kossua.
                                                  Ja pienen pullon Leijonaa.
                                                  Jumala sipoo hiuksiaan,
                                                  katsoo itseään peilistä,
                                                  sipoo hiuksiaan,
                                                  ja pillittää vollottamistaan.
                                                  21.10.2009 22:40
                                                • VIITTOMAKIELISET UUTISET

                                                  Kuopiossa olisi huomenna 0 astetta.
                                                  Kuopiossa olisi huomenna kahdeksas helmikuuta. 2008.
                                                  Ja Kuopiossa olisi perjantai huomenna.
                                                  Ja suurinpiirtein koko maailmassa.
                                                  Katson viittomakielisiä uutisia
                                                  ja juon olutta, tölkistä, jotain tavallista,
                                                  ja minua vituttaa,
                                                  en tiedä mikä,
                                                  en ole varma kuinka kauan,
                                                  mutta arvelen että se johtuisi maailmasta.
                                                  Sen tarkemmin en osaa miettiä.
                                                  On torstai.
                                                  On helmikuinen torstai helmikuussa.
                                                  Vuosi 2008.
                                                  Kaupunki.
                                                  Huone.
                                                  Juon olutta.
                                                  Makaan sängyllä.
                                                  Katson televisiota.
                                                  Uutistenlukija sekoaa sanoissaan.


                                                  KAUPUNKI

                                                  Haluan rakastua tässä kaupungissa
                                                  Haluan rakastaa tässä kaupungissa
                                                  Tässä kaupungissa sinua haluan rakastaa
                                                  Haluan suudella kantapäätäsi tässä kaupungissa
                                                  Haluan kävellä yhteistä tahtiamme lumisateessa tässä kaupungissa
                                                  Haluan hikoilla vierelläsi auringon paahdetta tässä kaupungissa
                                                  Haluan syödä vesimelonia lähelläsi tässä kaupungissa vappuna
                                                  Haluan maata nurmella seurassasi tässä kaupungissa
                                                  Haluan käydä kanssasi tämän kaupungin kirkoissa, museoissa, apteekeissa, kirjastoissa, taidenäyttelyissä, sairaaloissa, kaatopaikoilla
                                                  Haluan vierailla läheisyydessäsi tämän kaupungin pihoilla, puistoissa, leikkikentillä, metsissä, bussipysäkeillä, takapihoilla
                                                  Haluan tehdä tästä kaupungista meidän kaupunkimme
                                                  Haluan että kaikista kaupungeista tulee meidän kaupunki
                                                  Haluan että rakastumme yhdessä kaikkien kaupunkien kaikkiin katuihin
                                                  ja kaikkeen


                                                  PERJANTAI-ILTA

                                                  Täällä me olemme,
                                                  sälekaihdinten takana,
                                                  katselemme saippuasarjoja,
                                                  uusia ja vanhoja visailuja,
                                                  surffailemme netissä,
                                                  chatimme,
                                                  juomme kahvia,
                                                  lämmitämme mikrossa lihapiirakoita.
                                                  Välillä käymme t-paidassa parvekkeella,
                                                  roskapussin tuoksut hulmuilevat syksyn rinnalla,
                                                  taivas mustempi kuin tv:n kyljet,
                                                  tähdet pikselin kokoisia.
                                                  Täällä minä olen.


                                                  MINUNLAISET

                                                  Missäköhän minunlaisia ihmisiä on.
                                                  Varmaan niitä on K-marketin tai S-marketin
                                                  Jauhot-osastolla valitsemassa sopivinta ja edullistakin
                                                  (täys)vehnäjauhopussia josta leipoa banaanikakkua.
                                                  Missähän niitä minunlaisia olisi.
                                                  Ehkä niitä olisi ikkunassa violettien verhojen
                                                  välistä ihastelemassa lehmusten helmeilevän keltaisten
                                                  lehtien kieppuilua ylös alas poukkoillen
                                                  pihan yllä Eroican soidessa,
                                                  kahvikuppi ja munkki kädessä.
                                                  Niitä voisi niitä minunlaisia olla nojatuoleilla
                                                  katsomassa www.play.comista tilattuja Fellinin tai
                                                  Herzogin tai Tarkovskin dvd:itä,
                                                  tai huuto.netistä huudettuja,
                                                  tai sitten Neloselta jotain Tosi-TV:tä,
                                                  tai South Parkia Kolmoselta.
                                                  Tai ne selailee deittipalstoja
                                                  jotain kaltaistaan etsien,
                                                  yrittäen löytää, kohdata.
                                                  Tai ne keskellä yötä tunnustelee tapetin pintaa,
                                                  miettien missä heidänlaisiaan ihmisiä mahtaisi olla.


                                                  KUNNIAN KENTÄT

                                                  Mutta kumpi jätti ja kenet.
                                                  Sen toisen varmaan mutta
                                                  kumpi oli se toinen?
                                                  Ja kumpi oli se kumpi.
                                                  Vai jättäytyikö toinen,
                                                  vai molemmat, tai kumpikin.
                                                  Jos leikitään että minä jätin sinut
                                                  tai että sinusta tuli minun jättämä,
                                                  niin kumpi jätti paremmin?
                                                  Ja kuka vittu sinä edes olit.
                                                  Millä tavalla minä jätin sinut,
                                                  jos jätin, tai
                                                  kuinka sinä minut, jos jätit.
                                                  Onko kumpikaan edes jättänyt vielä oikeastaan.
                                                  Mistä tietää että jättö on tapahtunut.
                                                  ”Hyvää loppuelämää.”
                                                  No mutta onhan olemassa
                                                  sellaisia kuin pms, mökötys,
                                                  väärät sanavalinnat, huomion kerjääminen,
                                                  naisen logiikka, kaikenlaiset naiselliset
                                                  källit ja oikkuilehtimiset,
                                                  kliseet joita ei tarkoita
                                                  mutta tulee vaan mieleen sanoa
                                                  ja jälkeenpäin kaduttaa muttei ilkeä peruakaan jne.
                                                  No leikitään että jompi/kumpi
                                                  jätti - tämä runo vähän kuin edellyttää sitä.
                                                  Kumpi parani paremmin jätöstä?
                                                  Kummasta tuli jätöstä.
                                                  Kummanko tuli lepatti seuraavat viikot kuin lahna.
                                                  Onko kumpikaan parantunut siitä että jätti,
                                                  siitä että joutui jättämään, vai joutuiko,
                                                  tuntuiko vaan siltä että nyt vähä vois.
                                                  Kumpi on parantunut nopeammin parempaan tolaan,
                                                  kumpi jätti voimakkaammin,
                                                  kumpi mätti tyylikkäämmin,
                                                  kumpi tipahti korkeammalta.
                                                  Kumpi kukistettiin, ja kuka
                                                  seppelöitiin, jos kumpikaan,
                                                  kumpi kruunattiin, jos kukaan,
                                                  oliko se sellainen Napoleonin kruunu, vai millainen,
                                                  missä sitä pääsisi ihailemaan, ja ketkä,
                                                  kostuiko kumpikaan mökkitontilla tai linnakutsulla.
                                                  Kuka käveli Alkoon ja mitä sieltä haki.
                                                  Kumman idea koko karkelo edes oli?
                                                  Ja onko seuraava kisapaikka jo päätetty.
                                                  Minä olen treenannut kovaa,
                                                  mutta kärsinyt loukkaantumisista.
                                                  Uusi liekki jo matkalla juoksemassa pitkin vuoria.
                                                  Ei näytetä tätä runoa sille.


                                                  KAUPUNKIMAISEMAA

                                                  Pakettiauton etupenkki, kiire,
                                                  musta poolo, hiki,
                                                  lippu puolitangossa, Black Sabbath,
                                                  kaivinkoneen vilkku, häläri,
                                                  pilviä, röykkiö tarhalaisia,
                                                  liikennemerkkipino räkälän kupeessa,
                                                  koirat paskalla lehmusten alla.


                                                  HAVAINTOJA PAKETTIAUTON KESKIPENKILLÄ

                                                  Jänismytty turpa rutussa,
                                                  korvat mössönä,
                                                  maantien lanteilla.
                                                  Avril kiekumassa NRJ:llä.
                                                  "She's faaaaaaallen from grace"
                                                  Voi olla.
                                                  Kojelaudan kimalletarrassa
                                                  Minni Hiiri - punainen mekko ja irtoripset.
                                                  Taas viedään ja haetaan jotain.
                                                  Tämmöistä täällä,
                                                  huomata monenlaista asiaa,
                                                  Hetkestä hetkeen maalaillaan ajatuksilla
                                                  itseä Linnunradan koordinaatistossa.
                                                  21.10.2009 22:39
                                                • MITÄ MEILLE KUULUU

                                                  Eilen täti jäi eläkkeelle.
                                                  Serkku ostanut asunnon,

                                                  muuttaa pois kotoaan,
                                                  mutta ihan lähelle.

                                                  Veli valmistuu,
                                                  saanut gradun hyväksyttyä.

                                                  Työpaikkaa vaihtamassa,
                                                  koska firma menossa konkkaan,

                                                  haastattelu uuteen paikkaan tulossa.
                                                  Isoveli saanut vanhan asuntonsa myytyä.

                                                  Toinen serkku muuttanut Jyväskylään
                                                  fysiikkaa opiskelemaan.

                                                  Äitin sairaslomaa jatketaan.
                                                  Kaverit vaihtelee

                                                  asuinkaupunkeja, asuntoja
                                                  jopa maita joissa asuu,

                                                  ja työpaikkoja, tyttökavereita.
                                                  Minulla uusi deitti-ilmoitus laitettuna.


                                                  MAANANTAI

                                                  Makaan kämmen avoimena sängylläni,
                                                  verhojen takana

                                                  lokakuun aamun hämärässä.
                                                  Hengitän sisään,

                                                  hengitän ulos,
                                                  sisään, tai jokin minussa hengittää.

                                                  Muualla yhteiskunta on jauhamassa rutiinejaan.
                                                  Kaduilla katsotaan tuntematonta

                                                  puoli sekuntia,
                                                  miljoonia kertoja tänäänkin.

                                                  Banaaniperhonen kimpoilee poskeeni.
                                                  Tunnen kuinka lakanoilla

                                                  vähän jotain hiekkaa.
                                                  Tyynyliinassa erotan

                                                  ohimon tallaaman
                                                  kyynelen.


                                                  POHJALLA

                                                  Elämällä, minulla,

                                                  maailmallani, ei pohjaa,

                                                  sisältöä, eikä

                                                  suuntaa.

                                                  Olen siis tyhjässä,

                                                  tyhjänä,

                                                  matkalla kohti tyhjää,

                                                  tyhjällä vauhdilla.

                                                  Tyhjänä tyhjänä.

                                                  Tyhjästi.

                                                  Tyhjyyteen.

                                                  Tyhjä.

                                                  Yöllä hämärässä tuijotan kattoa

                                                  ja odotan

                                                  muutosta.


                                                  JUURI NYT

                                                  Just nyt Outokummussa joku menee pyörällä
                                                  suojatien yli muovipussissa appelsiineja.

                                                  Juuri nyt joku linja-autossa itkee mutkassa
                                                  Tampereella huomaamatta koivuja, suhisevia.

                                                  Vaasassa juuri nytten herää joku lehtipuhaltimen ääneen ja nousee vastentahtoisesti keittämään kahvia poroista joita enää vain vähän on

                                                  jäljellä. Ja minä juuri tällä hetkellä, ja vielä pitkään, täällä missä
                                                  olenkin, sängyssä, mietin ja kaipaan

                                                  sinua.


                                                  SEISON VERHOJEN VIERESSÄ

                                                  Missä olit kun World Trade Center romahti?
                                                  Missä olit kun Palander voitti pujottelun maailmancupin?

                                                  Missä olit kun Nightwish hajosi.
                                                  Diana, Konginkangas, Khao Lak.

                                                  Maitotölkit joissa on maalauksia.
                                                  Haluan tietää missä olit kun Ronn Moss laittoi deitti-ilmotuksen suomalaisille naisille.

                                                  En voi jutella kanssasi netissä,
                                                  että mitä olet siitä mieltä,

                                                  tai kun seuraavan kerran nähdään,
                                                  tai edes osoittaa lehdestä otsikkoa,

                                                  että tuollaistakin on tapahtunut,
                                                  ja kääntää sivua, ja ottaa uusi haukkaus pullasta,

                                                  ja katsella poskiasi.
                                                  Haluan tietää missä olet

                                                  kun seison verhojen vieressä katsellen ulos,
                                                  koivujen oksat hievahtamatta,

                                                  rekka murisee jossain liepeillä,
                                                  minulla on kylmää kahvia kädessä,

                                                  ja mietin missä sinä olet.
                                                  Missä olet.


                                                  MAINOS

                                                  En tule keksimään parannusta syöpään.
                                                  En tule pienentämään työttömyyttä edes 0,1 %:lla.
                                                  En tule voittamaan olympiakultaa moukarinheitossa.
                                                  En tule perustamaan uusia uskontoja.
                                                  En tule saamaan lotossa 7 oikein, tai 8 tai 6 tai 2304.
                                                  Minua ei nähdä lööpeissä tai linnanjuhlissa tai
                                                  talk show –ohjelmien vieraanakaan.
                                                  En pääse edes lähelle näitä.
                                                  En edes yrittäisi.
                                                  Minulla on sydämeni ja sieluni.
                                                  Ja sähköpostiosoitteeni on
                                                  [email protected]


                                                  NAAPURI

                                                  Tänä perjantaina astelin
                                                  Alkoon töistä päästyäni.
                                                  Oli mukavaa selailla pulloja
                                                  ja pohtia miltä mikin maistuu,
                                                  ihailla etikettejä, nimiä,
                                                  vertailla litrahinnan ja prosenttien suhdetta.
                                                  Kannan Rhum Negritaa 0,35l ja Vermouth Rossoa 0,75l
                                                  pihan yli,
                                                  naapuri köhimässä ovella,
                                                  jalkaharjan vieressä lilluu
                                                  jotain persiljakastikkeen näköistä,
                                                  roteva lätäkkö.
                                                  Katseemme eivät kohtaa,
                                                  emme vaihda sanaakaan.
                                                  Illalla se kompastelisi seinän takana
                                                  pullojensa seassa,
                                                  napsuttaisi valoja/sähkölaitteitaan niin
                                                  että tv-visailujen yli
                                                  välähtäisi pieniä sähäköitä raitoja.
                                                  Joskus, kun siskonsa 4-vuotias päivänsäde
                                                  kiikkui kesämekossaan ilman halki,
                                                  näin naapurini pihakeinussa
                                                  punainen lippis päässä
                                                  rauhallisena.


                                                  STRANGELET

                                                  Yöchatin juontaja ottaa yhtäkkiä hopparihousuistaan
                                                  pumppuhaulikon, imee
                                                  kitaansa ja tekee Cobainit.
                                                  Tutkintakomissiota ei tarvitse perustaa.

                                                  Mäkihyppääjä repii kesken V-tyylin kainalostaan puukon
                                                  ja survaisee
                                                  täysillä rintaansa.
                                                  Sponsorit pyörittävät päitään tuskastuneina.

                                                  Formulakuski kaasuttaa kolme sekuntia ennen starttia
                                                  keulille ja mätkäyttää täysillä ekaan mutkaan.
                                                  Kypärän sisältä löytyy tutkimuksissa aivomönjäinen ruutupaperin pala
                                                  jossa lukee: nobody did love me not.

                                                  Sveitsiläisessä ydintutkimuslaboratoriossa tiedemies
                                                  kiihtyneessä tilassa törmäyttää kiihdyttimessä pari hiukkasta yhteen
                                                  niin että universumi tuhoutuu nano-
                                                  sekunnissa.

                                                  Jossain Jumala miettii - no
                                                  sinne meni Pulp Fiction, Janne Porkan hymy,
                                                  Beethovenin yhdeksäs, Me naiset, ja muu
                                                  höskä.
                                                  21.10.2009 22:25
                                                • ANTTI

                                                  Lisärakennuksen pohja alkaa olla valmis,
                                                  tasapainoilen vanerien vieressä
                                                  lautoja pitkin lätäkön yli.
                                                  Kongissa väistän eläkeläisen
                                                  joka haisee mysliltä.
                                                  Suuntaan torin yli parempaa kauppaa kohti.
                                                  Ruoka vai hinnat, viihtyisyyskö,
                                                  sen takia että on tottunut kotoisaksi..?
                                                  Saattaisin tuttuja nähdä,
                                                  noin sata ihmishahmoa sekalaisina
                                                  ryppäinä ympäriinsä.
                                                  En olekaan pitkään havainnut ketään,
                                                  onko minulla vähän tuttuja,
                                                  vai näyttävätkö ne jo toisilta.
                                                  Ehkä ne vaan asuu ihan muualla.
                                                  Luin netistä jotain että kun on noin
                                                  125 miljardia galaksia niin
                                                  yksinkertaisella laskutoimituksella saatas että
                                                  joka sekunti kuolis 79 tähtee...
                                                  Sitten erotan Antin.
                                                  100 metrin päässä.
                                                  Kalakukkokojun kupeessa,
                                                  takki auki.
                                                  Piippu huojuu innokkaassa nyrkissä.
                                                  Riehuu ja selostaa
                                                  omiaan.


                                                  JUICY FRUIT ETC

                                                  Purukumeja niin monen värisiä,
                                                  kokoisia, nimisiä.

                                                  Melkein kaikista hävinnyt maku
                                                  puolessa tunnissa.

                                                  Sitten vain sellaista
                                                  muovisen monotonista jäykkää jäherrystä.

                                                  Puhallat kohta suusta ulos välittämättä
                                                  minne laskeutuu.

                                                  Vain erittäin harvoin
                                                  joitakin tulee talletettua sydämensä pinnan alle.

                                                  Yhtäkkiä, toisinaan,
                                                  lyyhistyt orpona polvillesi,

                                                  asfalttiin sulautuneiden,
                                                  haalean sileiden purukumisilmien meren

                                                  ylle.


                                                  MAANANTAI

                                                  Ihmisiä tihkusateessa

                                                  viemässä kauppakasseja suojatien yli.

                                                  Laitan roskia muovikassiin,

                                                  kaadan kuppiin kylmää kahvia

                                                  ja otan korvapuustin.

                                                  Yksi

                                                  pisara

                                                  napsahtaa

                                                  lakonisesti

                                                  ikkunalautaan.


                                                  HALU HEINÄSUOVASSA

                                                  Haluan notkua kanssasi kaupan kassajonossa.

                                                  Haluan alkaa kanssasi vesi-ilmapallosotaa.

                                                  Haluan osteskella kanssasi jazzia.

                                                  Haluan katsella kanssasi yleisurheilua.

                                                  Haluan laittaa kanssasi hedelmärahkaa.

                                                  Haluan pyöräillä kanssasi rannalle.

                                                  Haluan jutella kanssasi sateessa.

                                                  Haluan olla ihmisten seassa kanssasi.

                                                  Haluan ihmisten seasta

                                                  löytää sinut.


                                                  SINÄ

                                                  Mitähän sinä teet nyt,
                                                  jotain sinä teet.

                                                  En vielä tiedä sinua,
                                                  kuka olet ja

                                                  minkä niminen,
                                                  en voi soittaa sinulle ja kysyä mitään,

                                                  tai sanoa mitään mihinkään liittyvää,
                                                  tai olla vain hiljaa,

                                                  tai edes pitää puhelinta kädessä ja ajatella että soittaisin,
                                                  en voi.

                                                  Kenties sinä makoilet rannalla pelaillen korttia joidenkin kanssa.
                                                  Tai ehkä surffailet netissä joillakin hassuilla sekalaisilla sivustoilla.

                                                  Tai sitten mahdollisesti
                                                  sinä olet katselemassa televisiosta jotakin.

                                                  Ehkä juuri samaa kuin minä.
                                                  Espanjan ruokakulttuuria, ja muutakin.

                                                  Heittelevät jossain kylässä toisiaan tomaateilla,
                                                  rekkalastilliset sinkoilevat ympäriinsä punaisenaan,

                                                  sitten ihmiset liukuvat kujat vallanneessa ja täyttäneessä liejussa,
                                                  onnellisina ilman paitaa.

                                                  Tulee mieleen se härkäjuoksu,
                                                  jossa, minulla on sellainen mielikuva,

                                                  joku saa aina sarven sydämensä läpi, edes takaapäin.
                                                  Olet varmaan katsomassa eri etäisyydeltä,

                                                  erilaisessa huoneessa,
                                                  kuvaruutukaan ei ihan samaa kokoa.

                                                  Mistä sen tietää jos nojatuoli ihan samaa lajia.
                                                  Jotain sinä nyt olet tekemässä,

                                                  mitäköhän,
                                                  ja kukakohan olet.


                                                  LINNUNRADALLA

                                                  Olen menossa hakemaan kameraa kaverilta.
                                                  35 euroa.

                                                  Sitä voi käyttää myös webcamina,
                                                  se on siis digikamera, minun eka.

                                                  Ja ihmiset ympäri Suomea,
                                                  ympäri maailmaa,

                                                  näkisivät minun hymyilevän,
                                                  juovan kahvia,

                                                  pelleilemässä sormillani.
                                                  Kävelen universumin sementtitalojen välissä.

                                                  Aitojen takana
                                                  on ukkoja,

                                                  huutelemassa, potkiskelemassa palloa,
                                                  osasia avaruudessa,

                                                  joka laajenee laajenemistaan,
                                                  laajenemistaan laajenee, jossain,

                                                  mutta ei sitä huomata,
                                                  tai ajatella, kuten

                                                  ei yleensä ajatella myöskään
                                                  sitä yhtä asiaa.

                                                  Lehtiä mudassa puisen talon kupeessa,
                                                  saunan tuoksu.

                                                  Minä, kävelemässä asfaltilla,
                                                  Linnunradan läpi,

                                                  yksin Linnunradalla,
                                                  iltapäivän hämärässä.
                                                  21.10.2009 22:22
                                                • MITÄ NIILLE KUULUU

                                                  Olen nähnyt yksinäisiä
                                                  tien poskella nakertamassa
                                                  raakoja kukkia ja kävellyt ohi.
                                                  Pihasaunioita.
                                                  Aivan herkullisen värisiä.
                                                  Olen kävellyt ohi yksinäisen
                                                  joka seisoo tai vaappuu sosiaalitoimiston
                                                  tai divarin kohdalla syksyllä ja kesällä
                                                  ja on mennyt ehostamaan huulensa
                                                  Pepsodentilla, turpean turkooseiksi,
                                                  poskissa laastareita, aboriginaalin
                                                  ilme, hakaneuloja missä sattuu,
                                                  pinkki tai violetti
                                                  tai viininpunainen palttoo,
                                                  kukalliset tai raidalliset
                                                  tai neliöiset sukkahousut.
                                                  Sitten näkee näitä
                                                  mustiin pukeutuneita sällejä
                                                  kasvot paeten
                                                  makaamassa helteisellä asfaltilla
                                                  Minna Canthin kadulla
                                                  ihmettelevä susikoira vieressään.
                                                  Ja pipopäisiä retkuja naama verellä
                                                  kävelemässä vastaan aivan kuin
                                                  olisivat meinanneet tunkee lihamyllyyn
                                                  kieli edellä.
                                                  Tiedän että jotkut yksinäisistä
                                                  eivät ole niin arkisia ja karskeja,
                                                  väsäävät sonaatteja ja vastaavaa.
                                                  Jotkut makaavat kiskoilla
                                                  mielessään monta vuotta
                                                  ennenkuin eivät enää luota onneensa
                                                  ja kantti ja pokka kestää ja pitää.
                                                  Joku näistä hehtaarikaupalla
                                                  poikkeavistakin vielä hiukan
                                                  poikkeava aloittaa jossain
                                                  sarjamurhansa yhdellä tai useammalla nilkillä.
                                                  Monet hankkivat akvaarioita
                                                  ja kissoja, ja shoppaavat ehkä
                                                  lisää entisten möllöttäessä kyljellään
                                                  turvonneina ja luovuttaneen näköisinä.
                                                  Siellä ne on huoneessa ja ruokaa
                                                  ripotellaan tai annostellaan.
                                                  Yksinäiset.
                                                  Tapoja ja syitä on monia.
                                                  Usein vaan se että sellasia ne ovat.
                                                  Se että ei niillä kukaan mitään tee.
                                                  Joku niistä menee Alkoon.
                                                  Sieltä löytyy erilaisia pulloja.
                                                  Joku menee kakolaan.
                                                  Joku käy kakolassa.
                                                  Joku miettii millasta siellä kakolassa olis.
                                                  Joku käy vaikka Kuhmon korvessa miettimässä.
                                                  Joku miettii minne ihmeeseen kuuluu.
                                                  Joku laatii juttua Henkilökohtaista-palstalle.
                                                  Jotkut harvat kehtaavat vastatakin.
                                                  Niiltäkin varmaan puuttuu vaikka mitä.
                                                  Mutta tuskin siitä mitään tulee paljon kummallekaan.
                                                  Uusia ilmoituksia, uusia vastauksia.
                                                  Kymmenet tuhannet pureksivat
                                                  sämpylää eivätkä huomaa,
                                                  muruja putoaa sanojen lomaan
                                                  ja musteen ylle, heitä kiinnostaa enemmän
                                                  Kalle Kehveli ja muumit.
                                                  Olen nähnyt
                                                  yksinäisiä tien poskella
                                                  nakertamassa raakoja kukkia ja
                                                  kävellyt pois.


                                                  KEVÄÄSSÄ

                                                  Irc-galleriassa joku kommentoi minua: ”sulonen...”
                                                  Se on joku 17v gootti Vantaalta.
                                                  Sillä on kuva myös äitinsä hautajaisista.
                                                  Seisoo arkun päädyn takana mustassa öljykangastakissa.
                                                  Tulee vähän paha olo ja rupean katsomaan pornoa.

                                                  Tulee mieleen entä jos jokin heistä on kuollut.
                                                  Joku noista jonka rinnat hölskyy ylös alas ylös alas,
                                                  sivulta sivulle läjähdellen valtoimenansa,
                                                  joku noista jonka hikinen perse värähtelee
                                                  täynnä lihasta, aisteja, eestaas läiskäen.
                                                  Jos joku noista onkin kuollut.
                                                  Tällä hetkellä. Eli aina.
                                                  En voi katsella raatoja,
                                                  en noissa hommissa.
                                                  Tulee huono olo ja haen syötävää.

                                                  Vanha munkki joka maistuu hauraalta pölyltä.
                                                  Pitää mennä parvekkeelle hengittämään.
                                                  On kevään ensimmäinen päivä ja se tuoksuu.
                                                  Lumikasat huokuvan valkeita.
                                                  Katselen koivun oksien kevyttä vatvontaa
                                                  ja suljen vetskarini.


                                                  MAAILMAN MENOA

                                                  Asun Raittiustaloa vastapäätä.
                                                  Työpaikkaani vastapäätä A-klinikka.
                                                  Työmatkani puolivälissä uusi Alko.
                                                  Pukuhuoneessa ykköspuheenaihe perskännit.
                                                  Monen suu haisee pikantisti Kossulle.
                                                  Torstaisin ja perjantaisin työskentelen
                                                  usein yhdyskuntapalvelijoiden kanssa.
                                                  Yleensä aherran puistoissa tai puistikoissa.
                                                  Humalaiset tulevat jututtamaan.
                                                  Penkeillä näkee sammuneita,
                                                  pullojen ja korkkien keskellä.
                                                  Joskus näen kun hautausmaalta parkkipaikalle palannut
                                                  tihrustaa nenäliinaan.
                                                  Haravoin lehtiä lapioon ja keikautan kottikärryyn.
                                                  Saan tekstareita krapulaisilta teineiltä.
                                                  Kotimatkalla Sankaripuiston läpi aina
                                                  vähintään yksi ryyppyporukka,
                                                  silloin tällöin mustamaija.
                                                  Eilen näin erään ohjelman loppukevennyksen
                                                  jossa valkea papukaija joi viinaa.
                                                  Istahdan rinteeseen, hupun alta
                                                  miettimään maailmaa ja syömään pullaa.
                                                  Leipäjonossa tunnin viipynyt ukko
                                                  yrjöää auton ikkunasta ojaan.


                                                  KEITTIÖSSÄ

                                                  Lähellä ulkona oli syvänsinistä
                                                  pimeää ja viileää.

                                                  Söin hernekeittoa ja ruisleipää.
                                                  Maistui hyvältä.

                                                  Paneuduin iltalehteen lautasen alla.
                                                  Poliisi selosti kaatopaikalle

                                                  paloitellun uhrin etsimisstrategiaa.
                                                  Kuvassa yhden tekijän kerrostalo.

                                                  Karua.
                                                  Ei se ihan siltä näyttänyt että

                                                  muumit siellä pipareita paistelisivat.
                                                  Ajattelin kuinka monenlaisia

                                                  betonilaatikoita miten erilaisissa ympäristöissä.
                                                  Voita oli liukunut leivältä lillumaan

                                                  kivana lauttana lihaklönttien kupeisiin.
                                                  Seuraavaksi vetäisin pullakahvit.

                                                  Yläkerrassa joku sanoi
                                                  perkele.
                                                  21.10.2009 22:21
                                                • UTOPIA

                                                  Asuisi metsässä.
                                                  Joisi kahvia,
                                                  kodan tapaisessa johon on vedetty sähköt
                                                  monen kymmenen kilometrin päästä
                                                  jollain ihme tavalla.
                                                  Katselisi elokuvia.
                                                  Käyskentelisi valtaamassa kameraan
                                                  mäntyjen varjojen asentoja kuohkeilla hangilla,
                                                  oravien puuhasteluja.
                                                  Välillä suuntaisi silittelemään karhua.
                                                  Jos se heräisi,
                                                  jutustelisi sille säästä ja muusta.
                                                  Kunnes lähtisi kahvinkeittoon.


                                                  MAAILMAN LYHYT HISTORIA

                                                  Eeva haukkasi omenasta.
                                                  Daavid kyykytti Goljatin.
                                                  Jeesus tepasteli vetten yllä.
                                                  Martti Luther naulasi 95 teesiään Wittenbergin kirkon oveen
                                                  lauantaina 31. lokakuuta 1517.
                                                  James Bond on pelastanut maailman kymmeniä kertoja aivan viime kymmenesosasekunneilla.
                                                  Beethoven sävelsi Oodin ilolle.
                                                  Lordi voitti Euroviisut.
                                                  Minä huomasin sinun tutkivan
                                                  keksipakettien kylkiä
                                                  ja

                                                  tulin juttelemaan.


                                                  KUPPI

                                                  En tiedä kenen kuppi se on.
                                                  Mutta siitä juon kahvia muutaman kerran päivässä taukohuoneessa.
                                                  Se on ruskea ylöspäin hiukan kapeneva korkeahko.
                                                  Kyljessä joku jättämässä hyvästejä vankkureille
                                                  joiden mukana neljä miestä.
                                                  Musta ja valkea hevonen.
                                                  Taustalla talonökösen juuresta kohoaa vaatimaton puu vailla lehtiä.
                                                  Ympärillä sadetta enteileviä pilviä.
                                                  Vankkureiden toisella puolella näyttäisi olevan
                                                  vain yksi rengas, keskellä.
                                                  Ehkä piirtäjällä ei ole perspektiivit hallussa.
                                                  Tai oli tuolloin humalassa.
                                                  Huomenna toisin vihdoin oman kupin, valkea, kukkia.
                                                  Ostin sen jo kesällä.
                                                  Kävisin myös jouluaterian syömässä.
                                                  Ilmassa on yhtäkkiä alkanut olla joulun tunnelmaa.
                                                  Huomasin aamulla hämyisen huoneen kynttilöineen.
                                                  Pitkä pöytä oli jaettu kahdeksi poikittain olevaksi.
                                                  Eltaantuneet muoviset ruutuliinat vaihdettuna lämpimän sävyisiin koristeellisiin.
                                                  Ilmoitustaululla rehottaen köynnös jouluvaloja.
                                                  Ei varmaan osannut kuvitella kupin piirtäjä että joskus
                                                  joku pitelisi kuppia ja katselisi sitä
                                                  miettien mitä ostaisi kellekin joululahjaksi,
                                                  miettien muutenkin tuntemiaan ihmisiä,
                                                  ja asioita joita hänelle on tapahtunut,
                                                  ja pieniä suunnitelmia ja unelmia mitä hänellä on.
                                                  Peukalon alla korva, jonka läpi kynttilän leimua sormilla.


                                                  TIISTAI

                                                  Tänään olin Saarijärven A-alueella
                                                  Ilmarisentien päässä
                                                  ja grillasin pihassa lihaa ja makkaraa
                                                  jalkapallo-otteluiden välillä.
                                                  Myöhemmin olin lukeva lehdistä että samalla minuutilla
                                                  kun olin lähtenyt bussilla torin laidalta,
                                                  oli keskustassa tehty ensimmäiset hirvihavainnot.
                                                  Kello torin yllä oli näyttänyt asteiksi 29,
                                                  kun otin merenvihreäsamettisella tuolilla
                                                  kulauksia Dr Pepperistä jonka olin juuri ennättänyt hakemaan Anttilasta,
                                                  olisin myöhästynyt jos siinä ei olisi ollut jotakin tätiä rollaattoreilla maksamassa lippua.
                                                  Mietin sitä hirvivasaa jonka poliisit lahtasi Valkeisenlammella.
                                                  Merenneidonko katveeseen lysähti,
                                                  korvista liruen auringonnousun kaikkia värejä,
                                                  sorsat ja ampiaiset lipuen ympärillä.
                                                  En silloin kyljyksiä kääntäessäni tiennyt siitä,
                                                  kaikki se oli jossain muualla, ja sitä ei voinut ajatella.
                                                  Muurahaiset kanniskelivat ryppäinä munia tiilien raoista.
                                                  Joku munista vierähti hiilien viereen
                                                  ja se jätettiin sinne.
                                                  Otin kulauksen olutta
                                                  ja ajattelin mitähän sinä puuhaat.
                                                  Kohta tursotin lisää sinappia makkaran kylkeen.
                                                  Tuubista oli mennyt jengat,
                                                  korkkia ei enää saanut kiinni,
                                                  ajattelin että
                                                  en ehkä
                                                  koskaan kuulisikaan sinusta.
                                                  21.10.2009 22:19
                                                • LOITOLLA SINUTTA

                                                  Olen ollut niin sinua ilman.
                                                  Olen ollut niin sinua vailla.
                                                  Minulla on ollut niin vajaus sinusta.
                                                  Minulla on ollut niin puute sinua.
                                                  Olen sinua niin kaivannut.
                                                  Olen sinua niin ikävöinyt.
                                                  Vuoksesi niin haikea olen ollut.
                                                  Sinun tähden niin kaihoisa olen ollut.
                                                  Niin etäällä olet ollut, sinä minusta.
                                                  Ja niin kaukana olet ollut, minusta sinä.
                                                  Olet niin muualla ollut kuin minä.
                                                  Olen niin toisaalla ollut kuin sinä.
                                                  Et vieressäni niin ole ollut.
                                                  Et lähelläni niin ole ollut.
                                                  Etkä niin ole edessäni ollut.
                                                  Etkä niin ole silmissäni ollut.
                                                  Et minua koskenut ole niin.
                                                  Et minuun koskenut ole niin.
                                                  Niin et sylissäni ole ollut.
                                                  Niin et käsissäni ole ollut.
                                                  Sinua halunnut niin olen.
                                                  Sinua tarvinnut niin olen.
                                                  Ajatellut sinua niin olen.
                                                  Miettinyt sinua niin olen.
                                                  Kun tietäisitkin miten, kuinka,
                                                  jos arvaisitkin millä lailla, millä tavalla,
                                                  jos osaisitkin arvata millä kaikilla tavoilla.
                                                  Niin paljon, niin suuresti, niinkin laajasti,
                                                  niin täydesti, niin kokonaan,
                                                  niin sinua, niin minua,
                                                  sinua, sinua niin.


                                                  JOSKUS

                                                  Joskus on maailma ihan liikaa.
                                                  Joskus lappuja ilmoitustaululla liikaa.
                                                  Joskus liikennevaloissa odottavat autot liikaa maailmaa.
                                                  Joskus juustohyllyn muovipaketit ihan liikaa maailmassa.
                                                  Joskus liian maailmaa ne ainaiset mainokset joka raossa,
                                                  ja liian väärää, ja tottapa kuitenkin.
                                                  Joskus asiat tavoittaa sinua,
                                                  kaitsee sinua, tulee kiinni,
                                                  ihan liiasti, niin maailmasti,
                                                  aivan kuin kaikki olisi pakahtua,
                                                  sietämättömän lähellä riuhtaista sinut muualle,
                                                  olet rajalla, ilmaan huitaistulla,
                                                  ja kengännauhat vain vaivoin sietävät olla muuttumatta perhosiksi,
                                                  kengät kukiksi,
                                                  aina silloin joskus kun maailma on ihan liikaa,
                                                  vaikka tasan maailma se on,
                                                  eikä se helppoa ole,
                                                  mutta niin ei pidäkään.


                                                  KAIKKI VAIKUTTAA KAIKKEEN

                                                  Jokainen teko painottaa noppaa.
                                                  Jokainen valinta raaputtaa jotain korteista.
                                                  Jokainen sana täristää rulettipöytää.
                                                  Jokainen mielipide puhaltaa perhosen siipiin.
                                                  Tapahtumista ja asioista ja hetkistä kaikki,
                                                  joka ikinen,
                                                  kutittaa sattumaa varpaista höyhenellä,
                                                  tai hieroo onnea selästä minkkikäsinein,
                                                  tai tunkee nuppineulan kohtalon kynnen alle,
                                                  tai leikkaa vasemman korvan irti tulevaisuudelta.


                                                  BETONISINFONIA

                                                  On lauha marraskuun sää.
                                                  Katson verhojen välistä kadun toiselle puolelle.
                                                  Hajanaisia läikkiä laimeaa lunta kelmeällä nurmella,
                                                  josta kohoaa iso talo,
                                                  jonka koko seinä melkein pakahtumaisillaan
                                                  sälekaihtimien hiljaisuuteen,
                                                  elottomiin verhoihin,
                                                  kaikkialla liikkumattomia mustia ikkunoita.
                                                  Mutta käsiä ja kasvoja ja jalkoja ja avaraa ja täytettyä tilaa
                                                  tuoltakin löytyisi.
                                                  Eteisessä pari hiekan murusta.
                                                  Olohuoneessa esineitä puusta ja nahkasta.
                                                  Tv. Johtonsa sykkyrällä sikin sokin.
                                                  Kirjakaapissa kuvia kehystettyinä,
                                                  kertoen että jotain on joskus tunnettu, opittu.
                                                  Ja alalaatikossa läjä muistoja vaikka mistä.
                                                  Aaltomaljakossa pölyä.
                                                  Raamattu muiden kirjojen lomassa,
                                                  haperoine kellastuneine kuolinilmoitusleikkeineen.
                                                  Makuuhuoneessa kelloradio ja itsevarmat digitaalinumerot.
                                                  Vessassa peili jossa vesiläikkiä, hajanaisia osia sormenjäljistä.
                                                  Pyykkikori vaatemyttyjä ahmineena ja kylläisenä.
                                                  Keittiössä leipiä ja hedelmiä maljakoissa.
                                                  Kahvinkeittimessä vähän kahvin tähteitä, pinnalla rasvaa.
                                                  Jääkaapissa pussillinen tomaatteja,
                                                  jonkun kyljessä ehkä läikän alkua.
                                                  Ketsuppi. Sinappi. Kaikkea sellaista.
                                                  Olisi. Jos sinne voisi päästä katselemaan mitä siellä onkaan.
                                                  Ja siltikin on.


                                                  KOHTAUS KASSAJONOSSA

                                                  Liukuhihnan alussa
                                                  vain pieni ontto valkea muovipala
                                                  erottamassa
                                                  hasselpähkinäsuklaakeksejäni
                                                  hänen kotimaisesta kurkustaan.

                                                  Liukuhihnan lopussa
                                                  ainoastaan kapea musta kiila
                                                  keltaisen paprikansa
                                                  ja minun
                                                  suklaapatukoideni välissä.


                                                  SILMIENI STIGMAT

                                                  Jos rakkaus on sokea
                                                  minun silmät on
                                                  puhjottu nauloilla
                                                  ja viimeistelty nuppineuloin,
                                                  riuhdottu nostokurjen ruosteisella koukulla
                                                  marraskuisen viiman halki,
                                                  tiputettu ankealle sisäpihalle,
                                                  valettu rujoon sementtiin,
                                                  laskettu synkkään mutaiseen pohjaan
                                                  syrjäisen lammen
                                                  jota haalistuneet kaislat ympäröi.
                                                  21.10.2009 22:18
                                                • PIENI RUNO YKSINÄISYYDESTÄ

                                                  Pakastimessa on kärpässieniä ja pieniä miehiä.
                                                  Jääkaapissa hirven pää.
                                                  Voitelen sen sarvia margariinilla.
                                                  Lähden sitten ulos kauppaan josta en ostakaan mitään.
                                                  Kun palaan huomaan hirven pään pöydällä.
                                                  Ja että se on syönyt ne pienet miehet
                                                  ja marjapussi makaa revittynä lattialla.
                                                  Hirvi alkaa puhua.
                                                  Tungen leipäveitsen sen kitaan ja
                                                  lukitsen itseni vessaan.
                                                  Katselen kaakelien kuvioita.
                                                  Tarkkailen lavuaarin pintaa.
                                                  Seuraan saippuaa joka ei sano mitään.
                                                  Pyykkikoneen päällä iso vuori.
                                                  Mikään ei liikahda ja kaikki on paikallaan.
                                                  Minulla ei ole ystäviä.


                                                  KESÄTUNNELMIA

                                                  Murhaan mattotelineen
                                                  Pilkon polkupyörät
                                                  Kuoletan kukkaistutukset
                                                  Lahtaan lipputangon
                                                  Hirtän hiekkalaatikon
                                                  Raiskaan ruusupuskat
                                                  Myrkytän mehiläiset
                                                  Räjäytän roskikset
                                                  Puukotan parkkipaikan
                                                  Seivästän suojatien
                                                  Kuristan katuvalot
                                                  Teurastan taivaan
                                                  Sitten saavun sisälle seuraamaan Subbaria


                                                  WHAT'S UP DOC

                                                  Nukuin koko maanantain.
                                                  Olin mennyt sunnuntaina 23:30 nukkumaan;
                                                  heräsin tiistaina 0:30.
                                                  Siihen ei moni pysty.
                                                  Koskaan.
                                                  Minään päivänä.
                                                  Mutta miksipä tarvitsisikaan.
                                                  Nousin koska kiinnosti tarkastaa iltalehdistä
                                                  millaisia murhia ympäri maata on tehty
                                                  tai mitä muuta kiinnostavaa tapahtunut,
                                                  ja kahvia alkoi tehdä mieli.
                                                  Mutta oli vain yksi korvapuusti enää sen kanssa,
                                                  sekin pienoismalli.
                                                  Jääkaapissa ei ollut juuri mitään.
                                                  Miten riipaisevalta se näyttikään.
                                                  Kuin peilin ruumiinavaus.
                                                  Joten makoilin vaan sängyllä,
                                                  lusikoiden omenamarmeladin jämiä.
                                                  Iltalehdissä oli enimmäkseen vain pituushyppääjästä
                                                  joka oli saanut keihään kylkeensä.
                                                  Mutta ei oikein mitään muuta, jos
                                                  tanskalaisen teinin alkoholikuolemaa bulgarialaisessa baarissa ei lasketa.
                                                  Koko aamuyön ripotteli.
                                                  Sitten tajusin että minullahan on kaapissa se pussillinen pastaa.
                                                  Jonka värjäämiseen on käytetty myös mustekalaa.
                                                  Joka on italiaksi negro ja jotain.
                                                  En minä oikein osannut sitä laittaa.
                                                  Mutta söinpä sitten sitä koneen ääressä,
                                                  lipitellen sangriaa, riisutun miehen versiona,
                                                  ja katselin Youtubesta Väiski Vemmelsäären parhaita paloja.
                                                  Mietin että olenkohan ainut, tai monesko,
                                                  joka on milloinkaan tehnyt noin.
                                                  Menin ikkunaan.
                                                  Kiersin sälekaihtimet.
                                                  Aamu oli ryömimässä esiin takavarpaat turtina.
                                                  Se oli tullut hyvin kaukaa ja oli nääntymässä.
                                                  Taivas kuin sitä kalvaisi jokin.


                                                  HELTEISEN KUUMA KESÄPÄIVÄ

                                                  Puukot viuhuvat
                                                  Rekat viuhuvat
                                                  Isoja asioita tapahtuu
                                                  Pienempiä asioita tapahtuu
                                                  Kiihdytysauto syöksyy yleisön joukkoon
                                                  Pikku-Maddya ei millään löydy mistään
                                                  Kiinalaisesta vauvasta löytyy ompeluneuloja
                                                  Vatikaani julkaisee oppaan autoilijoille
                                                  Ihmiset järkyttyvät
                                                  Omaiset ovat tolaltaan
                                                  Kolareita
                                                  Hätälaskuja
                                                  Kipinöitä, säpinää
                                                  Ryskettä, rojua
                                                  Paniikkia
                                                  Raivostumista
                                                  Peltikasoja, verilammikoita
                                                  Kukkia, kynttilöitä ja poliisinauhaa
                                                  Ja tietenkin aina myös hymyileviä blondeja
                                                  Bush sitä, Bush tätä
                                                  Afganistanissa sitä, Afganistanissa sitä, Bagdadissakin sitä
                                                  Bagdadissakin sitä
                                                  Ei helvetti
                                                  Ei saatana
                                                  Ei perkele
                                                  Ovatko kaikki itsemurhaiskut verisiä
                                                  Ovatko kaikki tulipalot rajuja
                                                  Ovatko kaikki pankkiryöstön yritykset uhkaavia
                                                  Ja tietenkin kaikki naispuolisten semijulkkisten painonpudotukset
                                                  ovat aina huimia
                                                  Valaskin vierailee Ruotsissa
                                                  Ja alkoholi estää nivelreumaa
                                                  Toinen perintöprinsessa suuntaa juhannuksena kavereidensa kanssa mökille
                                                  Ja jonkun liiton jonkun johtajan mukaan Suomessa on liikaa
                                                  jotain joutsenia
                                                  En oikein tiedä mitä tehdä
                                                  Televisiossa naisten pikajuoksun loppuhalailut
                                                  Ja yhtäkkiä tiedän mitä tehdä


                                                  RAKASTAN MAANANTAIPÄIVIÄ

                                                  Nirhaan ranteeni mattopiiskalla
                                                  Hirttäydyn hammaslankaan ja serpentiiniin
                                                  Tukehdutan hengitykseni ilmaisella pehmolelulla
                                                  Myrkyttäydyn Tabascolla ja rypsiöljyllä
                                                  Poltan itseni sadalla suitsukkeella
                                                  Ammun ohimooni sählymailalla
                                                  Heittäydyn pakastimeni yli ajamaksi
                                                  Hyppään pesukoneelta pää edellä vessan pönttöön
                                                  Kuristan itseni paljain käsin peilin edessä
                                                  Ja päivä on täydellinen
                                                  21.10.2009 22:16
                                                • OODI EPÄTOIVOISUUDELLE

                                                  Kaikki kivet on heitetty
                                                  Kaikki linnut matkittu
                                                  Kaikki eläimet on imitoitu
                                                  Kaikki kielet kokeiltu
                                                  Etuperin ja takaperin
                                                  Kaikki äänensävyt on esitetty
                                                  Hämärään sopeuduttu
                                                  Jokainen sopukka on tutkittu
                                                  Jokainen muoto opiskeltu
                                                  Jokainen rystynen on hakattu
                                                  Päästä ei paljoa jäljellä
                                                  Sammalet järsitty loppuun kauan sitten
                                                  Matoja ei enää löydy
                                                  Ja vain yksi korvanipukka joskus häivähtänyt luolan yllä
                                                  Kaikki alkaa olla niin selvää
                                                  On aika siirtää voimavarat
                                                  levitaatioharjoituksiin


                                                  AIVAN SAMOIN

                                                  Aivan samoin
                                                  kuin kaivosonnettomuuden uhrit alkavat
                                                  toivon hiipuessa syödä multaa,
                                                  juoda omaa kustaan,
                                                  ja vihdoin, kun ei enää tunnu olevan
                                                  muita vaihtoehtoja,
                                                  nääntyessään alkavat syödä
                                                  mädäntyneitä lajitovereitaan,
                                                  niin samoin,
                                                  tietyssä pisteessä ihmisyyden koordinaatistoa,
                                                  selvitäkseen mitenkään,
                                                  pitää onnistua, tuhon uhalla,
                                                  adjustoitumaan nauttimaan
                                                  tuskasta, yksinäisyydestä,
                                                  hulluudesta, ja
                                                  kuun pimeimmistä nurkkauksista.


                                                  VITTU

                                                  Uistimiin, katiskoihin ja verkkoihin
                                                  vittuuntuneena
                                                  astelen rantaan ja
                                                  alan kahlata kuin
                                                  kosteaa paksua oksaa pitkin
                                                  kohti ulappaa
                                                  päättäen että jos erotan
                                                  mitään mitä haluan
                                                  tarraan siihen
                                                  paljain käsin.


                                                  OODI JOILLEKIN

                                                  Pidän ihmisistä jotka ovat riisuneet varmistimen.
                                                  Jotka eivät voisi harkitakaan pyöräilykypärää,
                                                  tai satulan vuoraamista muovipussilla.
                                                  Pidän ihmisistä jotka menee päin punaista
                                                  jos mistään ei tule autoja
                                                  vaikka ne muut ihmiset näkevätkin.
                                                  Ja joskus vaikka autoja tuleekin.
                                                  Pidän ihmisistä joille ei tulisi mieleenkään sanoa jollekin
                                                  voisiko tämä joku päivä lähteä vaikka kahville tai jotain.
                                                  "Tule syliini tänään juomaan viinaa"
                                                  on niiden kansallislaulu,
                                                  ihmiset joista pidän.
                                                  Jotka eivät puhu puhumisen vaan sanottavan takia.
                                                  Jotka eivät näe syytä pitää syyssadetta loitolla sateenvarjolla.
                                                  Ne jotka hullun lailla ovat
                                                  alttiita maailman villipuraisuille.
                                                  Jotka tietävät sen ettei tunne mitään
                                                  olevan pahin tunne näkymättömän vaaleanpunaisen lampaan valeasussa.
                                                  Jotka pää edellä heittäytyvät elämysten jätetynnyriin
                                                  etsimään sitä jonkun hylkäämää
                                                  nuken morsiuspukua
                                                  vaikka vain siksi että ääni korvalehdessä
                                                  käski tehdä niin.


                                                  KESÄHETKI

                                                  Hevonen on tehnyt hirveän paskan Intian basaarin eteen.
                                                  Poistun jonkun jumalan tms riipus taskussani.
                                                  Ihmisillä monen värisiä ja mallisia vaatteita.
                                                  Toisaalta kaikki helteeseen käyviä, perinteisiä.
                                                  Yhtäkään kasvoa ei toiseen sekottaisi
                                                  ja kaikki, kaikki kielii että Suomesta ollaan.
                                                  Monipuolisuuden kirjavuus suppean rajattua.
                                                  Kolikoita tungetaan pysäköintimittariin.
                                                  En haluaisi sinuunkaan tutustua.
                                                  Mielijohteesta pulahdan puistoon.
                                                  Varjo jonka halki heinäkuun alettua
                                                  istuin jonkun kanssa.
                                                  Otan puusta pienen lehden jotta tutkisin googlella mikä laji tarkalleen.
                                                  Istahdan valkealle penkille.
                                                  Teen runoa joka alkaa kertoa hänestä kuin haava.
                                                  Kesä ympäritse tapahtuu tapahtumistaan.
                                                  Muurahainen myös.
                                                  Haluaisin Britney Spearsin syliini juomaan Leijonaa.
                                                  21.10.2009 22:15
                                                • YKSI NORMAALI PÄIVÄ SUOMESSA

                                                  Aamupäivällä yläkerran naapurista erottui kuulas voihkinta.
                                                  Iltapäivällä ekan kerroksen yksiö tyhjennettiin pakettiautoon.
                                                  Käytävämatto oli täynnä loskaisia askeleita
                                                  kun palasin Salesta pizzan, patongin, ja muiden pakasteiden kanssa.
                                                  Huomenna alkaa joulukuu.
                                                  On ilta kun ylimmässä kerroksessa starttaa poraus.
                                                  Tunnin päästä alkaisi lähetys jossa selviäisi Big Brotherin voittaja.
                                                  Keittäisin lisää kahvia.
                                                  Söisin lisää puolikuutorttuja.
                                                  Istuskelisin sohvalla kun ei parempaakaan.
                                                  Olisin suomalainen kaikkien muiden keskellä.
                                                  Huomenna, kun joulukuu on alkanut, on joulukuu.


                                                  KATSAUS

                                                  Te olitte kaikki minulle askelia kohti
                                                  tätä tilannetta jossa nyt olen,
                                                  alkaen aprillista 2006.
                                                  Sinä joka hävisit minulle Kimblessä.
                                                  Sinä jonka ikkuna oli koiran kuolassa.
                                                  Sinä jolla on oma saari ja hevosia.
                                                  Sinä joka et soittanutkaan minulle.
                                                  Sinä jolle Voima-lehti on maailman paras asia.
                                                  Sinä joka sait kutsun HIFK:n treeneihin juomaan.
                                                  Sinä joka tarjosit Mövenpickin stracciatella-jäätelöä krapulaani.
                                                  Sinä joka vuokrasit Jali ja suklaatehtaan ja lähdit katsomaan
                                                  jonkun muun kanssa.
                                                  Sinä jolla olikin neljä lasta.
                                                  Sinä joka olit lihava.
                                                  Sinä joka pyysit joulukuusta hakemaan ja sitten katositkin jäljettömiin.
                                                  Sinä joka varastit käsineeni.
                                                  Sinä joka suunnittelit tuulipukuja.
                                                  Sinä jota pidin jumalattarena.
                                                  Sinä joka olit poltellut pilveä kuukauden.
                                                  Sinä jonka sänkyyn oksensin.
                                                  Sinä joka et ottanut luoksesi periaatteen takia
                                                  ja valvoin yön bussipysäkillä kaatosateessa.
                                                  Sinä jonka hiukset on polvitaipeeseen.
                                                  Sinä jota isäsi raiskasi tokalla luokalla.
                                                  Sinä joka olit lihava.
                                                  Sinä jolla oli kastelukannun näköinen käsilaukku.
                                                  Sinä jota luulin kreikkalaiseksi, italialaiseksi, ukrainalaiseksi.
                                                  Sinä josta löin vetoa Leijona-pullosta etten panisi.
                                                  Sinä jonka autostereoissa soi Miljoonasade.
                                                  Sinä jonka toinen silmä oli sokea.
                                                  Sinä jota en tullutkaan vastaan koska nukutti ja satoi.
                                                  Sinä jolta kysyin oletko 18.
                                                  Sinä joka olet monta senttiä minua pitempi.
                                                  Sinä joka olit uskovainen nymfomaani.
                                                  Sinä joka tarvitsit yöpaikan ennen joulua.
                                                  Sinä joka harrastit varastelua.
                                                  Sinä joka palasit Espanjasta ja jota yhä vielä silloin melkein jumaloin.
                                                  Sinä jolle Gandhi on maailman paras ihminen.
                                                  Sinä jota en koskaan halunnutkaan tavata.
                                                  Sinä joka tulit luokseni viettämään vappua.
                                                  Sinä jota en tunnistanut enkä muistanut.
                                                  Sinä jonka kanssa kuuntelin Jukolan viestiä olutta juoden sohvallasi.
                                                  Sinä joka halusit lähteä yökerhoon kun minulla ei enää ollut rahaa.
                                                  Sinä jolla oli kamalan asialliset vaatteet.
                                                  Sinä joka näytit huoralta.
                                                  Sinä joka epäilit että sinusta tulee juoppo.
                                                  Sinä jolle en keksinyt mitään puhumista.
                                                  Sinä joka tulit kanssani camera obscuraan Taiteiden yönä.
                                                  Sinä joka matkustat junalla identtisen kaksosesi kortilla.
                                                  Sinä jonka piti lähteä kotiisi oksentamaan.
                                                  Sinä joka palasit vessassa ja näit minun löytäneen toisen.
                                                  Sinä joka olitkin naimisissa.
                                                  Sinä jonka isälle olin joskus lähettänyt kameraseuraanliittymiskirjeen.
                                                  Sinä joka annoit minulle numerosi 15 sekunnissa.
                                                  Sinä joka haluat hakata naapurisi päätä seinään.
                                                  Sinä joka liftasit Skandinavian halki myös minun luokseni.
                                                  Sinä joka olit lihavahko.
                                                  Sinä joka olit vanha ja apea.
                                                  Sinä jonka kanssa juttelin puoli minuuttia.
                                                  Sinä jonka takana istui Touretten syndrooma -äijä huudellen puoli tuntia.
                                                  Sinä joka veit takin ja palasit jututtamaan minua.
                                                  Sinä joka kerroit suunnittelevasi itsemurhaa.
                                                  Onhan teitä monenlaista ollut.
                                                  Ja nyt tämä joka on kai se yksi,
                                                  tai tuleva "Sinä jota luulin siksi yhdeksi".


                                                  LUPA OLLA LUUSERI

                                                  James Bond ei syö maksalaatikkoa.
                                                  James Bond ei katso nettipornoa.
                                                  James Bond ei kävele sählyyn,
                                                  verkkareissa joissa on polvissa reiät.
                                                  James Bond ei ole työtön.
                                                  James Bond ei oksentele krapulaansa pöntön pohjaa kohti.
                                                  James Bond ei pistä deitti-ilmoituksia nettiin.
                                                  James Bond ei pyörry jos näkee omaa vertaan yli pisaran.
                                                  James Bond ei itke yksinäisyyttään tai maailman tuskaa
                                                  tai sitä missä joku runolappu on.
                                                  James Bondilta nainen ei kysy "enhän mä vaan paina liikaa".
                                                  James Bondin eteisen lattialla ei ole isoa pinoa Kirkko ja Koti-,
                                                  Viikkosavo-, ja Kuopiolainen-lehtiä
                                                  eikä Gigantin, Lidlin, Salen ja monien muiden mainoslehtisiä.
                                                  James Bond ei käy perjantaisin äitinsä luona saunassa ja lihakeittoa
                                                  syömässä ja mökkitonttien halkomisasioita ja muita "menossa" olevia
                                                  riitoja "kuuntelemassa".
                                                  James Bond ei ostele My Little Ponyja kirpputoreilta pilkkahintaan.
                                                  James Bond panee naisia ympäri maailmaa
                                                  ja minä etsin paparazzikuvia niistä Bond-tyttöjen näyttelijöistä.
                                                  James Bond ei ole se mikä minä.
                                                  21.10.2009 22:13
                                                • OSTAN JOPON

                                                  Kunhan sillä noin ihmisen kokoinen liikkuu menoisasti.
                                                  Parhaimmillaan se voisi olla vaaleanpunainen, tuntuu siltä.
                                                  Ja siinä voisi olla jotain hyviä tarroja, ei mitään "Isäntä"
                                                  siis. En osta keneltäkään joka käyttää niitä punaisia paitoja
                                                  joissa on valkoisia palloja. Niitä kamalia muotoiluakatemia-
                                                  laisia. (Jotka on nettikuvissa lootusasennossa nurmella jotain
                                                  ei-juuri-mitään käsissään ja hajanaisen jengin varjoja
                                                  ympärillään ja hartiat lyyhyssä niin kuin rooibos-teen-juojilla
                                                  yleensä on ja armeijavärinen [tai musta] olkalaukku menee
                                                  kupeesta silleen kuin voisivat olla lähdössä juuri laahustamaan
                                                  mukamas jonnekin jossa on kiinnostavampaa. En sellaisilta
                                                  osta.)

                                                  Yleensä rahalla maksan, on sitä minulla paljolti.
                                                  Tai voit tulla luokseni ja katsella mitä otat vaihdossa.
                                                  Tai, jos oletkin oikein kaunis ihminen, astelet minua päin
                                                  ja sanot että voidaan tehdä yhteinen siitä pyörästä joka
                                                  sinulla on.

                                                  Ei silloin niin väliä onko se juuri Jopo (mutta toivottavasti
                                                  ei mikään pahakaan), tai onko sinulla
                                                  oikeasti pyörää ollenkaan.


                                                  KEVÄTAAMU

                                                  Lehdet päivystävän hammashoidon odotushuoneen pöydällä.
                                                  Työvoimatoimiston alakerroksessa hissin ja portaiden liepeillä
                                                  seiniin nojailevat jonon rippeet,
                                                  muutama minuutti ennen yhdeksää.
                                                  Lööppi tv-visailijan hautajaisista,
                                                  lempinimellä.
                                                  Veren haju suussa tepastelen alas lämpimän kuulasta katua,
                                                  unelmoin, pelloista, vaeltelusta,
                                                  kukkaan puhkeavia halauksia,
                                                  tuulenpuheisia hiuksia.
                                                  Sineä kajastavassa yössä
                                                  hyvä ihminen lähelläni.


                                                  AAMU-TV

                                                  TPS ja muut kamppailevat playoffseissa.
                                                  Champions-liigassa jatkolohkon viimeinen pelipäivä.
                                                  Tekevät maaleja, ja sitä muuta.
                                                  USA ottanee Irakin ylihuomisyönä.
                                                  Joku virus riehuu ympäri maailmaa, tappava.
                                                  Jäätteenmäki ja Lipponen neuvottelevat hallitusta.
                                                  Minä lähettelen lähettelemistäni sähköposteja joillekin
                                                  keitä ehkä voisin haluta tuntea.
                                                  Valta, voima, kunnia. Maine,
                                                  raha. Paremmuus, voittaminen...
                                                  Minä haluan vain pöydän ääressä juustoleipää nauttia,
                                                  sormella hämmentää kahvin maitoa.
                                                  Katsoa ihmistä silmiin, ja
                                                  tyytyväisenä ulos.
                                                  Miettiä vaikka mitä kasettia
                                                  sen kanssa näkis tai kuuntelis
                                                  ja vähä jotain muutakin siinä tekis.
                                                  Illalla tuuli puhaltaa melkoisesti,
                                                  aurinko kuultaisi päivällä pilviharson läpi.


                                                  SILMÄT JA KORVAT

                                                  Sinun nimellä levänneet kyynelet
                                                  väpätyttävät sälekaihdinten harmaan turkooseja
                                                  koivukehojen varjoja.

                                                  Auton rengas hiipuu etäisyyteen.
                                                  Moottori ohittaa kadun.

                                                  Kaikki verhot jähmettyneinä.
                                                  Joku hakkaa mattoon
                                                  ja joku ohjaa lentokonetta yli kaupungin.

                                                  Iso kahviläiskä jäykistynyt lakanaan,
                                                  kymmeniä voikukkia.

                                                  Ovi aukaistaan,
                                                  ovi menee kiinni.

                                                  Kuka se oli.
                                                  21.10.2009 22:11
                                                • NÄKKILEIPÄ

                                                  Minä on se ihminen joka nyt nousee tuolilta ja koneelta ja
                                                  astelee tässä torstaissa ja sen aamussa keittiöön noin 10
                                                  askeleen matkan ja se on minä joka avaa kaapin ja katsoo
                                                  onko siellä näkkileipää, vaikka tietää ettei siellä ole,
                                                  mutta haluaa vain katsoa ja todeta miltä sellainen kaappi
                                                  näyttää, ei edes pidä näkkileivästä, ei koskaan pitänyt,
                                                  paitsi ehkä joistain ruotsalaisista, ja aina inhosi sitä
                                                  kun jotkut kouluruokalassa söivät, ja levittelivät voita
                                                  niille, niitä ääniä. Ruisleipiä otti aina kymmenen kun noin
                                                  kerran kuussa niitä sai. Se ihminen joka on minä. Nyt toteaa
                                                  sen se ihminen joka on minä ja muistelee sitä. Istuuntuu
                                                  pöydän ääreen. Se on minä ihminen joka siinä alkaa miettiä
                                                  ja ajatella. Voisi joskus tehdä näkkileipää, enintään siten
                                                  voisi syödä. Mutta on niin paljon parempia muitakin leipiä,
                                                  ei mitään syytä näkkileipään. Se on kamala molemmilta puolilta,
                                                  ja keskeltä jotain siltä väliltä. Se on minä ihminen jonka
                                                  aivoja nämä ajatukset nyt käyvät. Ja minä on se ihminen joka
                                                  siinä ajattelee niitä ja miettii mitä seuraavaksi ajatella.
                                                  Se ihminen siinä joka on minä ajattelee joitakin leipiä, ja
                                                  sitten sitä tätä päivää, aamua, mitä tehdä, mitä olla, mitä
                                                  tapahtua, mitä voisi kaikkea tapahtua, sattua, mitä toivoisi
                                                  sattuvan. Ajattelee muita ihmisiä maailmassa se ihminen siinä
                                                  joka on minä. Mistään ei kuulu mitään ääniä paitsi jääkaapin
                                                  pehmoinen huru. Aurinko kohta jo noussut tai ehkä onkin mutta
                                                  aivan kuin kukaan tai mikään ei missään olisi liikkumassa
                                                  mitenkään. Tammikuun kahdeksas on. Valvonut koko yön. Se
                                                  ihminen joka on minä. Ja siinä se ihminen joka on se joka on
                                                  minä, se vaan katsoo pöydässä puun juovia ja kuvioita ja
                                                  silittelee muruja pois. Se ihminen joka minä olen on siinä ja
                                                  ei tee mieli mitään leipää. Siinä katsoo kyynärpäätään
                                                  nojaamassa, hehkulampun valoa heijastumassa. On se kuka on.
                                                  Istuu.


                                                  KIRJE

                                                  Et ole varmaan koskaan saanut siikaa. Tai nähnyt. Tai koskettanut. En minäkään. En ole koskaan saanut mitään kalaa. En tiedä paljoa millaisia
                                                  siiat ovat. Sanana se on kiehtova. Yksi kirjain vähemmän niin sika. Yksi kirjain toiseksi niin piika. Sian ja piian välimuoto.

                                                  Niin hyvä että kaikki syöminen ei mene niin että astelee vaan kauppaan ja jollekin osastolle ja ottaa jotain jota sitten kotona laittaa. Vaan voi
                                                  lillua järven pinnalla, joka koostuu vedestä, ja heittää jotain kohti syvyyksiä, ja siellä joku väijyy ja huomaa jotain kimaltelevaa, ja naps. Oikeastaan se on tosi vittumaista. Huijaamista. Haluaisitko itse että
                                                  menet einestiskille ja ojennut kohti maksalaatikkoa ja ohoh joku tempaisee sinut takahuoneeseen ja kohta olet pakettiautoon sullottuna ja sinua
                                                  viedään kohti paistinpannua. Voisi vähän korveta.

                                                  Olisikin rehtiä jos ihmiset vaan laittaisivat nyrkkeilyhanskat ja sukeltaisivat kalojen perään. Kun saisivat kiinni niin tinttaisivat
                                                  täysillä päin näköä niin että kala tipahtaisi kanveesiin. Monen mielestä
                                                  tämä vaan olisi paljon törkeämpää, mutta ei minusta.

                                                  On olemassa niin monenlaisia kaloja, kuten musiikkigenrejäkin. Country,
                                                  hip hop, reggae, blues, ambient. Ahven, makrilli, turska, muikku,
                                                  tonnikala. Jumala on ollut kiva meille. Samoin minä haluan olla sinulle.

                                                  Haluaisin olla kanssasi selailemassa kalakirjaa. Että millaisia
                                                  kaikenlaisia kaloja maailmasta löytyykään. Olisi väripiirroksia ja latinankielisiä nimiä ja koot ja esiintymisalueet ja muut. Laittelisimme sitten vaikka mistä kaloista vaikka mitä ruokia. Ja söisimme niiden
                                                  kanssa perunalimppua, jonka myös itse tekisimme. Sitten astelisimme
                                                  keskelle metsää kaatosateeseen puoleksi tunniksi. Se olisi intensiivistä
                                                  kuin hiljaisuus, tai puhumattomuus. Ei siinä tarvitsisi mitään.

                                                  Kohta on syksy ja sateet yleistyvät yleistymistään. Olisi hyvä olla
                                                  peiton alla kanssasi jutellen kaloista ja kuunnellen sadepisaroita. Tai
                                                  ihan yhtä hyvin melkein missä tahansa, tehden suurinpiirtein mitä vaan.

                                                  Jos saisin valita niin se peitto olisi roosanpunainen, hiukan tavallista paksumpi.

                                                  Lämmöllä,
                                                  TOMI
                                                  21.10.2009 22:10
                                                Edellinen
                                                Sivu 2 / 8

                                                Siirry sivulle

                                                • 1
                                                • 2
                                                • 3
                                                • 4
                                                • 5
                                                • 6
                                                • 7
                                                • 8
                                                Seuraava

                                                Osallistu keskusteluun

                                                • Elämäni biisi vieraat la 24.10. - Yksi vieras on suomalaisten super-suosikki9

                                                  Lauantaina 24.10. sinisille sohvalle istahtaa totutusti viisi vierasta. Nyt tiedossa on varsin viihdyttävä vierasjoukko, kun vieraita on vahvasti sekä urheilun että viihteen saralta. Katso, ketkä ovat mukana: https://ww…

                                                • Jippu kärsii alkoholismista ja riippuvuuksista mm. sokerikoukku oli vahva21

                                                  Meri-Tuuli Elorinne alias Jippu on suomalainen laulaja-lauluntekijä, joka kasvoi taiteilijakodissa. Jipun elämää ovat värittäneet erilaiset riippuvuudet. Jippu on puhunut avoimesti alkoholismistaan ja sokeririippuvuudes…

                                                • Mietteitä kesäajan päättymisestä51

                                                  ja kellon siirrosta. Elämme yhden tunnin uudelleen. Siirrämme kellot kesään. Illat pimenee nopeammin. Nytkin jo tuntuu, että kuuden aikaan alkaa jo olee yä. Mullon joku sisäinen tumma laiskuus, väsymys... >, se vaan …

                                                • Aivovammasta kärsivä Janne Saarinen avoimena - Nämä isot haasteet TTK-parketilla0

                                                  Näyttelijä, juontaja Janne Saarinen on tehnyt vaikuttavan matkan Tanssii Tähtien Kanssa -kisassa. Saarinen aloitti muutama vuosi sitten ratakelkkailun. Hän loukkaantui vakavasti harjoituksissa Norjan Lillehammerissa vuo…

                                                • Ansiosidonnainen on täysi vitsi nykyään, toimeentulotuen tasoa285

                                                  Olet ehkä maksanut kuukausittain siitä etä jos jäät työttömäksi sinulla olisi enemmän turvaa. Nykyään ansuosidonnainen on romutettu. Summa on lähes sama kuin perustoimeentuloa saavilla. Saat 100% ansiopäivärahaa 2kk ja …

                                                Suomi24 Viihde

                                                • TTK: Katri Riihilahti lataa suoraa tekstiä Nico-oppilaasta: "Ottaen huomioon Nicon asenne..."Katri Riihilahti tanssii uudella Tanssii Tähtien Kanssa kaudella Nico Lingmanin kanssa.
                                                • Tässä ovat Elämäni biisi vieraat lauantai 24.10. – Yksi vieras on suomalaisten super-suosikkiElämäni biisi -suosikkisarjassa on vuorossa jo 7. livelähetys.
                                                • TTK-Linda Sällströmin tyttöystävä paljastui – Tässä on mysteerirakasLinda Sällström on mukana Tanssii Tähtien Kanssa -kisassa.

                                                Stara

                                                • Kuriiriyhtiön autoon iskettiin – saaliiksi lähes miljoonan keräilykortitHarvinaiset yksittäiset keräilykortit voivat olla erittäin arvokkaita, minkä vuoksi ne
                                                • Euroopan tuleva kulttuuripääkaupunki löytyy Välimeren saareltaMaltan pääkaupunki Valletta on monelle matkailijalle tuttu. Muutaman vuoden kuluttua
                                                • HBO:n suosikkisarja Girls saa jatkoa 10 vuoden jälkeenSuosittu HBO-sarja Girls päättyi vuonna 2017 kuudennen tuotantokautensa jälkeen. Nyt

                                                Etkö löytänyt etsimääsi?

                                                Aloita keskustelu
                                                Suomi24

                                                Suomen suurin keskustelupalvelu

                                                Palvelut

                                                • 24Keskustelu
                                                • 24Treffit
                                                • 24Viihde
                                                • 24Chat
                                                • Hyötylinkit
                                                • Reseptit
                                                • Horoskooppi
                                                • Lainaa

                                                Ohjeet ja palaute

                                                • Palautelomake
                                                • Opastus
                                                • Säännöt
                                                • Keskustelu Suomi24:stä

                                                Kaupallinen yhteistyö

                                                • Auto1 Vaihtoautot
                                                • TV-ohjelmat
                                                • Sanakirja
                                                • Tietosuojaseloste
                                                • Käyttöehdot
                                                • Evästeasetukset

                                                © 2026 Suomi24, osa City Digitalia