sinulta erästä asiaa.

En tiedä, onko sinulla omia lapsia, kuten minulla on.
Mutta varmasti - vaikkei sinulla niitä olisikaan - voit kuvitella, miten tärkeä on isälle oma lapsi, miten suuri rakkaus juuri tuota omaa lasta kohtaan.

Tämähän on aivan Jumalan meihin istuttama luonto ja kuva - tai häivähdys - siitä Isänrakkaudesta, joka Hänessä, Taivaan Isässä on.

Kasteessa hän on todella meidät sulkenut syliinsä niin rakkaasti, että siltä pieneltä lapselta ei ole silloin mitään puuttunut! Jumalan palava Rakkaus ympäröi meitä ja kutsuu pois rakasta lasta tuhon tieltä!

Sitä kysyisin, että jos sinulla olisi oma lapsi. Ja hän haluaisi aivan välttämättä juosta määrättyä oikopolkua rakkaan mummonsa luokse kylään.
Juuri hetki aikaisemmin sinulle olisi soittanut lähinaapuri, joka kertoi että tuon samaisen polun varressa on tavattu vihainen emokarhu poikasineen.
Lapsi alkaa kiukutella, kun ei ymmärrä, miksi ei päästetä mummolle. Ei huoli selityksistä, vaan kiihtyy itkussaan.

Miten rakastava isä tässä tapauksessa toimii?

Sanooko hän lopulta - kun huomaa, että lapsi ei ollenkaan käsitä, mistä on kysymys - sanooko hän lopulta, että kulta, mene nyt sitten, mutta juokse nopeasti!

Halusin tämän kysyä, koska tuntuu, että sinä et käsitä etkä tunnista todellista, syvää Jumalan Rakkautta, joka todellakin on Pyhän Hengen kautta vuodatettu sydämiimme. Ilman sitä ei ole todella mitään! Vain tyhjää!