Vapaa kuvaus

Aloituksia

94

Kommenttia

2136

  1. Totisesti Repe. Kaikkivoipa jumalahan olisi voinut taikoa jumalallisen risteilijän pelastaakseen Nooan perheineen ja pelastettavat eläimet.

    Ja vähänkin fiksumpi kaikkivoipa jumala olisi voinut taikoa kaikki muut ihmiset pois maan päältä paitsi Nooan perheen. Näin ei olisi tarvittu tulvaa laisinkaan. Viattomien eläinten ei olisi tarvinnut kärsiä julmaa hukkumiskuolemaa - kuten ei myöskään niiden ihmisten, jotka jumala halusi surmata.

    Ja vielä fiksumpi kaikkivoipa ja kaikkitietävä ei olisi sössinyt alun alkaenkaan luomispuuhissa. Eikä varsinkaan luonut pahuutta.
  2. "Höpöhöpö. Vastaan kaikkiin asiallisiin kysymyksiin."

    Ahaa. Siis "asiallisiiin". Kreationistin kielessä "asiaton kysymys" on tarkoittanut hyvin usein kiusallista kysymystä.

    Testataanpa rehellisyyttäsi. Esitän sinulle täysin asiallisen kysymyksen.

    Enqvist esitti tällä palstalla surullisen kuuluisen kolikkoesimerkkinsä:

    "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

    http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-4-jarvinen1.html

    Kysymys: Onko Enqvistin esittämä väite matemaattisesti oikein vai väärin?


    "Kukapa haluaisi jäädä lukemaan solvauksia ja ala-arvoista kommentointia."

    Sitä saa mitä tilaa. Mikseivät kreationistit keskustele rehellisesti?

    "Pääsääntöisesti kreationistit kykenevät asialliseen kommentointiin tällä palstalla, toisin kuin evolutionistit."

    Itse myönnän kutsuvani kieroilevia ja valehtelevia kreationisteja kieroileviksi ja typeriksi. Kreatonisteista ja evoista löytyy yhtälailla pilkallista kieltä käyttäviä kirjoittajia. Mutta sitten tuleekin se ratkaiseva ero. Kreationistit valehtelevat kategorisesti ja ovat epärehellisiä keskustelijoita. Evot ovat rehellisiä ja kykenevät perustamaan väitteensä tieteen tutkimustuloksiin.

    "Mistä tämä kertoo?"

    Siitä että kaunistelet totuutta tässä asiassa ja vääristelet poikkeuksetta muissa.

    "Oletteko niin hädissänne oman uskonne romahtamisen pelosta?"

    Siis minkä uskon? Minulla ei uskoa, joka perustuu pelkkiin dogmin, uskomuksiin ja kehäpäätelmiin kuten sinulla. Minä hyväksyn tieteen tulokset objektiivisin perustein.

    Ja kuvitteletko että sinun kaltaisesi valehtelevat typerykset voisivat uhata millään tavalla mitään tiedeyhteisön hyväksymiä tutkimustuloksen. Mistä tuo kreationistien omahyväisyys ja suuruudenhulluus oikein kumpuaa.

    Yksi kreationisti esittää käsittämättömiä matematiikan vastaisi typeröintiä.

    Toinen kreationisti satuilee suolapatsaiden todistavan Raamatun satua, jossa vanha mies rakentaa puisen laivan pelastaakseen muutaman eläinparin ja sukurutsaan ryhtyvän perheen.

    Kolmas kreationisti uskoo ihmisten eläneen paratiisissa ruohoa syövien T-Rexien kanssa.
  3. "Jos heitän nopassa 1, eihän sille tarvitse enää tarvitse esittää tuota todennäköisyyttä."

    Sehän on täysin yhdentekevää tarviiko vai. Oleellista oli että yksinkertaisella tavalla todistin, että satunnaiskokeessa toteutuu lukematon määrä tapahtumia kun yksi tulosvaihtoehdoista sattuu tulokseksi ja täysin riippumatta siitä onko kukaan kreationisteista veikannut, arvannut, nimenyt, stellaillut ja tai jeesukselta pyytänyt jonkin tulosvaihtoehdon tai tapahtuman "merkitykselliseksi" tai "tietyksi".

    Sinua kreationisti nyt selvästi ärsyttää kun tolloutesi paljastetanut ja nolon tekstari esimerkiksi typeryyden osoittanut.

    "Jos väität, ettet määrittele todennäköisyyttä jälkikäteen, teet sitä kuitenkin, kuten tässä."


    Sillä ei ole mitään merkitystä todennäköisyyden kannalta missä vaiheessa tapahtuman tai tapahtumien todennäköisyyden määrittelee.

    Todennäköisyysyysteorian mukaan satunnaiskokeen tapahtumien todennäköisyydet pysyvät samoina ennen satunnaiskokeen suoritusta, sen aikana ja sen jälkeen. Jos väität vastaan niin esitä matemaattinen todistus, joka kumoaa tuon faktan. Minkä tahansa symmetrisen satunnaiskokeen ja minkä tahansa sen otosavaruuteen Ω sisältyvän tapahtuman todennäköisyyden voi tietenkin määritellä ilman mitään kokeen suorittamisia. Typeräkö olet?

    Nopan heitossa kaikkien yksialkioisten tapahtumien todennäköisyys on 1/6. Ja kaikkien kolmialkioisten tapahtumien todennäköisyys on 3/6 = 1/2. Näin voi todeta tapahtumien todennäköisyydet ilman satunnaiskokeiden suorittamista ja tapahtumien alkioiden yksilöimistä eli nimeämistä.
  4. JC: "Mainitsemasi tapahtumat voivat toteutua satunnaiskokeessa vain silloin, kun ne kuuluvat sen tapahtumien joukkoon."

    Aivan oikein. Ja tokihan esim. {3} ⊂ Ω, kun Ω = {1, 2, 3, 4, 5, 6}

    JC: "Jos kukaan ei niitä määrittele tuohon joukkoon, ne eivät siihen joukkoon kuulu."

    Ja noin kreationisti härkisti valehtee ja jumalansa nimiin. Todennäköisyysteoriassa tapahtuma kun on otosavaruuden osajoukko. Koskapa sinulla multinilkki on nämä peruskäsitteetkin noin "hukassa" niin kerrataanpa niitä hieman Aalto-yliopiston kurssimateriaalista:

    "Otosavaruus Ω muodostaa siis sen perusjoukon, jossa satunnaisilmiön tulosvaihtoehtoja tarkastellaan. Koska satunnaisilmiötä ei voida purkaa alkeistapahtumia alkeellisempiin tulos-vaihtoehtoihin, niin alkeistapahtumat ovat otosavaruuden alkioita. Tarkasteltavan satunnaisilmiön tapahtumat ovat
    otosavaruuden Ω alkioiden eli alkeistapahtumien muodostamia otosavaruuden Ω osajoukkoja."

    https://math.aalto.fi/opetus/sovtoda/oppikirja/TodLaskLaskusaannot.pdf

    Nopan heitossa otosavaruus on Ω = {1, 2, 3, 4, 5, 6}

    Nyt multinilkki höperöit täysin järjenvastaisesti että joukot {3}, {1, 3, 5} ja {3, 5} eivät ole joukon Ω osajoukkoja! Väität siis että seuraavat lausekkeet ovat epätosia:

    {3} ⊂ {1, 2, 3, 4, 5, 6}
    {1, 3, 5} ⊂ {1, 2, 3, 4, 5, 6}
    {3, 5} ⊂ {1, 2, 3, 4, 5, 6}

    Joukko-opin alkeet oppinut peruskoululainenkin kykenee toteamaan, että valehtelet multinilkki. Mutta sinähän oletkin oppimaton tollo.

    "Jos puolimutka vielä luulet että kaikkien satunnaiskokeiden sigma-algebra on otosavaruuden kaikkien osajoukkojen joukko, erehdyt."

    Voi en minä toki luule ja höperöi kuten sinä. Täytyy olla täysin latvalaho, kuten sinä, jos väittää että {3} ⊄ {1, 2, 3, 4, 5, 6} kuten sinä faktisesti väität.

    "Käytännössä - kuten E:n kolikonheittelyssä - sigma-algebra koostuu vain tietyistä ja oleellisista tapahtumista, niiden alkiot ovat suotuisia tapauksia kyseisessä satunnaiskokeessa."

    Ja kenenkä multinilkki kuvittelet uskovan noita sinun kieroilevia σ-algebra höperöintejä? Mikään satunnaiskokeen valideista σ-algebroista ei estä mitään satunnaiskokeen tapahtumaa toteutumasta.

    JC: "Kolikonheittelyn ainoa tietty ja mahdollisesti toteutuva tapahtuma oli (jokin jono). Sen todennäköisyys on 1, suotuisia tapauksia olivat kaikki tulosvaihtoehdot."

    Vai noinko kreationistisesti höperöivässä todennäköisyystulkinnassa yritetään epätoivoisesti valehdella?

    Me matematiikka ymmärtävät kun tiedämme, että Enqvistin esimerkin satunnaiskokeessa kun on 2^(2^100) tapahtumaa, joista jokaisella kokeen suorituskerralla toteutuu 2^(2^100-1) tapahtumaa. Mukaanlukien yksi yksialkioisista alkeistapahtumista, joista kunkin todennäköisyys on 1/2^100.

    Sain sinulta multinilkki jälleen helposti puristettua yhden typeröinnin. Väität että {3} ⊂ {1, 2, 3, 4, 5, 6} ei pidä paikkaansa! Pidän huolen, että tuohonkin höperöintiisi palataan ja usein. Hih hih.

    On se vaan niin mukavaa kyykyttää typeriä ja kieroilevia kreationisteja, kuten multinilkki-JC:tä.
  5. Minä : "Kerrohan multinilkki, mikä on yksittäisen nimeämättömän tulosvaihtoehdon todennäköisyys satunnaiskokeessa, jossa on N kappaletta symmetrisiä tulosvaihtoehtoja."

    "Tarkoitat puolimutka selvästikin jotakin tulosvaihtoehtoa.Vai haluatko kertoa, mitä silmälukua tarkoittaisit ilmauksellasi vaikkapa nopalle?"

    Haluan että multinilkki vastaat yksinkertaiseen kysymykseeni, johon kenelläkään rehellisellä ei ole mitään ongelmia vastata.

    "P(jokin tulosvaihtoehto) = 1."

    Et oppimattomana höperönä taida tietää, että todennäköisyysmatematiikassa tapahtumat määritellään formaalisti joukkoina. Joten mikä on joukkona tapahtua "jokin tulosvaihtoehto"? Tuohonkaan kysymykseen kenelläkään rehellisellä ei ole mitään ongelmia vastata.

    "Jokin tulosvaihtoehto, "välttämättä" jokin jono, sattui myös E:n kolikonheittelyn tulokseksi. Voit toki puolimutka kutsua sitä "yksittäiseksi nimeämättömäksi" jonoksi, tai kuten tieteenharrastaja on asian ilmaissut, "siksi jonoksi, joka tulee tulokseksi".

    Niin mikä on kunkin yksittäisen jonon todennäköisyys sattua symmetrisessä satunnaiskokeessa, jossa on N kappaletta tulosvaihtoehtoja?

    "Jonon laatu ja sen sattuessa toteutuneen tapahtuman todennäköisyys eivät vähän höpsöistä nimityksistänne miksikään muutu."

    Matematiikan mukaan kokeessa, jonka otosavaruudessa Ω on N tulosvaihtoa, toteutuu 2^(N-1) tapahtumaa, joten minkä toteutuneen tapahtuman todennäköisyyttä multinilkki nyt mahtaa tarkoittaa.

    Ai niin - unohdit vastata seuraavaankin kysymykseeni: Sinähän multinilkki nolosti typeröit ja valehtelet, että jos tapahtumia ei nimetä etukäteen ennen satunnaiskokeen suoritusta niin mikään muu tapahtuma kuin Ω ei voi toteutua.

    Miten on siis mahdollista että nopan heitossa esimerkiksi silmäluvun 3 sattuessa toteutuvat esimerkiksi tapahtumat {3}, {1, 3, 5} ja {3, 5} vaikka niitä ei kukaan nimeäisi ennen nopan heittoa? Onko siinä ihme silmiemme edessä.

    Tiedätkö multinilkki mikä minua eniten hämmästyttää? Se on se loppumaton intosi esitellä typeryyttäsi? Kertoisitko omin sanoin mikä juuri sinua motivoi siihen?