Alkuperäinen-Rapu

Vapaa kuvaus

Aloituksia

4

Kommenttia

844

  1. Elämäni ensimmäinen jouluaatto tuli vietettyä yksin, mutta en tuntenut itseäni yksinäiseksi. Iltapäivällä tulivat minua ovelle tervehtimään poikani kuusihenkinen perhe lahjoineen ja kukkineen. Sain myös ihanan kalalautasen valmiina herkuteltavaksi. Perunat vain keitin siihen lisäksi ja nautin. Syy, miksi eivät tulleet sisälle oli se, että pojan vanhempi tytär oli sairaana vieläkin. Hänellä oli korona, mutta hän ja kumppanina olivat mukana, mutta jäivät vähän kauemmaksi. Minähän olen kyllä rokotettu.

    Eilen olimme sitten tuolla jo perinteeksi muodostuneella jouluisella yhdessäololla vanhemman tyttären kotona. Viisi puuttui joukosta, kun sairaus oli iskenyt, mutta oli meitä silti kaksitoista henkeä pitkän pöydän äärellä nauttimassa erittäin kauniista kattauksesta ja aivan mahtavan hyvistä pöydän antimista. Oli kyllä mukava joulupäivä. Oli mukava katsella nuorimmaisemme, kaksivuotiaan riemullista touhotusta.

    Tänään olen vain ollut. Osittain on lahjatkin vielä paikoilleen laittamatta. Lahjoja sain, vaikka ei pitänyt saada, mutta niinpä vain eivät tontut olleet totelleet, vaan mummia muistettiin oikein runsaasti. Ääneen lausumattomatkin toiveet olivat kuulleet, vaikka ne oli tarkoitettu vain itse hankittaviksi joskus kun sattuu sopiva hetki. Sitä se joulu teettää.

    Nyt käyn lukemaan hetkeksi ennen kuin nukahdan. Sain lahjaksi sellaisen pienen ledlampun, minkä voi kiinnittää kirjaan ja siinä on erittäin kirkas valo, joten nyt näkee hyvin lukea vaikka silmälasit eivät ole enää kovin hyvin näyttävät.

    Hyvää vuoden loppua kaikille ja

    hyvää yötä!

    Rapu
  2. Onpa Calvadosilla ollut monenlaisia harmeja. Toivottavasti paineet ovat palautuneet kohdilleen. Hampaat korjaa sitten hammaslääkäri.

    Minusta on aivan mukava olla kiireettömästi kotona, vaikka on jouluaatto ja kokemus minulle uusi. Aurinko paistaa kirkkaasti, että voi vaikka laulaa, kun ei maahan katso, että "no onkos tullut kesä, nyt talven keskelle..."

    Huomenna kuitenkin joukkomme taas kokoontuu, eikä minulle annettu mahdollisuutta olla joukosta poissa.

    Poikani soitti juuri ja sanoi että heidän porukka tulee käymään luonani tänään pikaisesti, kun huomenna sitten tavataan kunnolla.

    Täytyykin lähteä tuonne alakertaan odottelemaan heitä.

    Hyvää joulua!
  3. Hyvää joulua kaikille, toivottelen minäkin jo tänään, vaikka olen kyllä huomennakin kotona.

    Vietän elämäni ensimmäisen jouluaaton yksin! Tätä ennen niin ei ole tapahtunut koskaan! Luule, ei kun uskon, että tuo huominen aatto vilahtaa nopeasti ohi, etten ehdi jäädä haikailemaan edes. Seuraavana päivänä, joulupäivänä, olisi sitten tarkoitus koko suuren joukkomme kokoontua taas yhteen.

    Lunta on vielä, mutta nuo meidänkin taloyhtiön kulkuväylät näyttävät jäisiltä. Tytär heitteli hiekkaa tähän minun väylälleni, mutta ei sekään oikein ole pysynyt siinä.

    Tein eilen joulutorttuja valmiista levyistä ja luumuhilloa täytteeksi. Tuli hyviä ja maistuivat pitkästä aikaa nuo itse leivotut tortut. Nythän saa kyllä kauppojen paistopisteistä myös hyviä joulutorttujakin, mutta on se niin kotoisaa, kun itse ne paistaa.

    Hyvää ja rauhaisaa aatonaattoa kaikille!

    Toivottelee

    Rapu
  4. Aamupäivää!

    Lumet sulaa vauhdilla ja hiekoitusta tarvitaan, mutta liukkaus vaanii silti kävelijää. Poliklinikoilla on tungosta, eikä hoitajia ole tarpeeksi.

    Minun silmäni lepäävät tyttären eilen minulle tuomassa upeassa kukka-asetelmassa. Siinä on kolme valkoista orgideaa ja punainen Tulilatva, sekä valkoinen, hopealle hohtava varpukasvipensas. Asetelman ruukkukin on todella kaunis. Sain myös vävyni paistaman kinkun ja se on todella hyvää. Ei ole rasvakerrosta, pelkkää lihaa noin kolmekiloa. En punninnut, mutta painavalta tuntuu. Maistelin sitä eilen leivänpäällä enkä pettynyt.

    Nyt taidan mennä ja paistaa joulutorttuja pellillisen. Tulee hyvät tuoksut keittiöön ja kahvinkanssa on kiva sitten nautiskella lämpimäisistä.

    Toiveikasta torstaita!

    Rapu
  5. Minulla on sentään vielä sydän, vaikka se vaatiikin lääkitsemistä, mutta yritän kyllä sitä lääkitä ajallaan, koska minulla on vielä niin paljon koettavaa ainakin lastenlasteni kanssa, kuten muunkin perheeni kanssa. Sydämeni sykkii lämpöisenä, vaikka se ei syntyessäni saanut parasta mahdollisya toimintakykyä, mutta onneksi meillä on hyvin osaavat lääkärit, joten siksi minäkin yritän vaalia heidän korjaamaa sydäntäni huolehtimalla sen oikea aikaisesta lääkitsemisestä.

    Usko sinäkin lääkäreitä ja ota lääkkeesi, niin huomaat että elämä on antoisaa muutenkin, kuin vain sinun nykytavallasi. Ei toisten ivaaminen ja haukkuminen tee sinuakaan luultavasti onnelliseksi ja me muut olemme jo "tottuneet" tuohon tyyliisi, emmekä muuta kuin ihmettelemme, kuinka sinä aina vaan jaksat tuolla tyylillä jatkaa ikiomaa "elämääsi?"
  6. Huomenta!

    Täytyy nyt keroa, miten minulle kävi viime yönä nukkumisen suhteen. Aiemmin niin on käynyt joskus lapsena, kouluaikaan ja sitten myös nuorena, kun unet jäi liian lyhyiksi ja väsymys iski päälle.

    Sammutin valot joskus 23.30 ja kun "heräsin" katsoin kelloa ja se näytti mielestäni hieman yli kahdeksaa? Nousin äkkiä ylös, kun lääkkeetkin on otettava kahdeksalta aamusin. Puin ja menin alakertaan. Söin jogurttia, kun lääkkeitä ei voi ottaa tyhjään mahaan. Otin lääkkeeni ja sitten vasta vilkaisin keittiön seinäkelloa. Luulin, että siitä on paristot loppu, kun se näytti vaille puoli neljää aamulla? Tarkistin ajan kännykästäni ja huomasin, että sekin näytti samaa aikaa kuin seinäkello!!

    Näin minulle ei ole todellakaan käynyt kuin hyvin, hyvin kauan sitten, kun kävin koulusta, tai nuorena töistä tultua pitkäkseni, nukahdin ja herätessäni luulin, että on aamu, jos kello näytti vaikka seitsemää ja oli pimeää. Ei muuta kuin pesulle ja kouluun tai töihin lähtöä tekemään, kunnes joku "herätti", tai heräsi itse ja tajusi että on ilta.

    Nyt kävin sitten olohuoneen sohvalle pitkäkseni, mutta en saanut enää unta, joten nousin lukemaan Hesaria jo kuudelta. Lehti oli tuulikaapissa jo silloin yöllä, kun tulin alakertaan.

    Nyt voi väsy tulla jo iltapäivällä? Juuri nyt, kun poikani tulee käymään tänään täällä, samoin vanhempi tyttäreni tuo minulle vävyni paistaman kinkun. Pääsen tänään jo herkuttelemaan maistiaisia.

    Repiikö stressi ihmistä, kun noin käy...
  7. Tervehdys joulukiireisille Elämäläisille!

    Minulla ei ole mitään kiirettä. On jo pakko hellittää, kun kroppa sanoo ettei oikein onnistu kaikki touhut, niin parempi uskoa! Tuskin maailma siihen kaatuu, vaikka minä lepäilen?

    Maailman pahuus sen sijaan ei tunnu lepäilevän, vaan on voimissaan. Siitä kertovat nuo viimeaikojen julmat tapahtumatkin. "Joulusiivouksia" näyttää olevan hyvin monenlaisia? Tekee pahaa lukea täältä meidän "Elämä-ketjustakin" toisiin kirjoittajiin kohdistettuja "äärimmäisen pahantahtoisia" kehoituksia. Missä on joulun hyvätahto tuonkaltaisia kehoituksia antavan ihmisen mielestä? Ihmetyttää kovasti?

    Rauhaisaa joulun odotusta toivotan kuitenkin kaikesta "maailman pahuudesta" huolimatta!
  8. Iltapäivän tervehdys Elämään!

    Sain "ison" homman tehtyä, kun vaihdoin lakanat? Missä vaiheessa siitäkin on tullut noin voimille käyvä urakointi? Ennen se hoitui tuosta vain. Käsi on niin nivelrikkoinen, joten kuten amummu kertoi jo, että kaikki tippuu häneltä sormista lattialle ja niin tekee minullakin. Olen ajatellut jo jonkin aikaa myös niin, että kaipa minun selkäni hyötyy siitä jotakin, kun pakko kumartelen jatkuvasti poimiessani milloin mitäkin lattialta. Se tekee ihmisen nöyräksikin.

    Nälkäkin alkaa jo olla, mutta onneksi on valmista ruokaa. Kunhan vain lämmitän mikrossa. Piha-alueella on hiljaista. Lapsia ei näy ulkona, eikä valojakaan missään muiden huoneistoissa, kuin vain minulla tässä huoneessa. Ihmiset säästää sähköä.

    Maailman tapahtumat eivät juuri saa ihmistä rauhoittumaan, niin paljon pahaa tapahtuu kaikkialla.

    Nyt kuitenkin alakertaan lämmittämään ruokaa. Minulla on taas tänään puhelintunti yhden sisareni kanssa. Eilen oli vanhimman sisaren kanssa ja kolmannen sisaren kanssa puhumme milloin vain mieleen juolahtaa. Samoi ex-mieheni veljenvaimon kanssa puhumme kun siltä tuntuu. Hän soittaa minulle useimmiten, mutta kyllä minäkin yritän soitella hänelle.

    Hyvää sunnuntainjatkoa!
  9. Lauantaita!

    Onpas sinulla Cee, ollut epäonnisia hankintoja, mutta säästyipä rahat noiden korttien osalta. Ainahan voi lähettää tekstiviestitoivotukset. Se on tätä nykyaikaakin. En minäkään lähettänyt kuin kymmenen korttia.

    Tästä joulusta tulee minulle historiallinen joulu. Tätä ennen en ole koskaan tähänastisessa elämässäni viettänyt jouluaattoa yksin. En koskaan! Nyt niin tapahtuu. Tytär on töissä koko viikon ja hänen lapsensa menevät viettämään aattoa kumppaneidensa vanhempien luo, joten tarkoitus on viettää joulua koko perheen kanssa joulupäivänä. Minä viettäisin kyllä mielelläni joulupäivänkin kotona, niin kiva kun meillä onkin aina ollut olla yhdessä, mutta nyt tuntuu siltä, että en ole oikein nyt voimissani. Sain kutsun tulla huhtikuun loppupuolella taas tuonne Kliinisen fysiologian tutkimuksiin iho- ja allergiasairaalaan. Tuo minunkin hengitykseni on ollut jo vuosikymmeniä tutkimusten kohteena, mutta ei ole syytä löydetty. Nyt taas tutkitaan ja imen kortisonia aamuin ja illoin keuhkoihini. Se vie voimat, joten en oikein jaksa pitää mitään hauskaakaan, vaikka kuinka mieli tekisi. Lapset vaan eivät taida tuota nyt ymmärtää, eivätkä ota kuuleviin korviinsakaan minun "vihjailujani" siitä, että viettäisin nyt joulun itsekseni ja vain olisin. Se on ohi niin nopeasti.

    Nyt hyvää lauantaita kaikille. Poikani kävi eilen lumitöitä tekemässä, mutta sanoi että kyllä ne on jo joku tehnyt, joten kiitos naapurille, kuka lienetkin? On niin lumista, valkoista, kaikkialla, etten huomannut sitä että väylä kotiini on jo avattu.
  10. En oikein uskalla edes "ääneen" sanoa, että minulle on nyt tullut jo kauanakaa Hesari ilman että olisi joutunut soittelemaan sen perään. Tänään jännitin, kun ovelleni ei ollut kukaan tehnyt väylää, mutta oli se Hesari tuulikaapissa aamulla. Huomenna lupasi poikani tulla avaamaan tuon väylän.

    Nyt on taas koti siivottu, kun siistijä kävi tänään. Säälitti aivan, kun hän kahlasi syvässä lumessa lyhytvartisissa nilkkureissa. Autopaikkaa ei ollut meinannut löytää mistään, joten tuli 20 minuuttia myöhässä sovitusta aloitusajasta.

    Kirjastonkassin sain myös ja siinä oli kuusi paksua kirjaa, joissa keltaiset laput (varausmerkit) kaikki erittäin mielenkiintoisia. Lähetin suklaakonvehtirasian kortin kera kiitokseksi vuoden kirjoista minulle. Lainassa saan nyt pitää nuo kirjat hieman pidempään,tammikuun viimeiseen päivään joululoman takia.
  11. Kyllä minua on onnistanut kun on tuollainen vävy, joka osaa kinkunkin paistaa. Taitava muunkinlaisten herkkujen kokkaaja.

    Silloin, kun korona sulki kirjastot, sain jostakin tietää tästä mahdollisuudesta saada kirjat kotiovelle. En muista oliko siinä joku ikäraja keille tuodaan? Se on sitten jatkunut ja minä olen tähän tottunut, joten pelottaa jos tuo palvelu lopetetaan. Minä voin soittaa ja jättää varaukseni kuten kirjastoon jätetään.
  12. Lumen vallassa on maa...

    Niin on myös minun väyläni ovelta tuonne taloyhtiön auraamalle väylälle. Ei ole tässä taloyhtiössä yhtään "avuliasta aatua", joka huitaisisi lumet pois tuosta minunkin kulkuväylältäni samalla kun itseltään. Toisin on amummun taloyhtiössä. Siellä on noita auttajia vielä. Ennen oli täälläkin ja minäkin muistin noita minua auttaneita aina kun olin risteilyllä, niin toin kiitokseksi konjakki-, tai viskipullon. Nyt kun en enää risteile, mutta apu olisi tarpeen, ovat auttajat kadonneet. Tai ovatko hekin vanhentuneet ja tulleet voimattomiksi?

    Tiistaina tulee siivooja ja myös kirjastosta saan kirjakassin. Paketoin heille molemmille ison suklaarasian kiitoksena tästä vuodesta.

    Vävyni on ostanut minulle kinkun ja paistaa sen myös. Nyt kun tuo käteni on nivelrikkoinen, niin ei oikein uskalla uunista kovin hankalaa ja painavaa ruokaa nostella. Voi tulla palovammoja. Parina vuonna olen saanut tuon vävyni paistaman kinkun . Saaristolaisleivän hän myös on leiponut minulle monena, monena vuotena. Hyviä ovat olleet niin kinkut kuin leivätkin. Kyllä miehet nykyisin osaa.

    Hyvää sunnuntaita!

    Rapu
  13. Täällä on maisema ikkunasta katsoen kuin postikortissa. Mänty on saanut paksut lumikerrokset oksilleen. Aurinko paistaa, eikä tuule ollenkaan.

    Näin täällä SU-SI alueella näin joulun alla on kerrankin taas joulusää. Se, että onko jouluna näin talvista, ei ole ollenkaan varmaa. Monena jouluna olen ottanut pihaltani tuoretta persiljaa salaattiin.

    Siivooja tulee tiistaina ja pistää kotini peruspuhtauden taas kuntoon. Täytyy paketoida hänelle ostamani suklaarasia vielä ja kirjoittaa joulukortti. Eilen lähti postilaatikkoon punainen Postinkuori missä menivät postimerkillä varustetut joulukortit saajilleen.

    Hyvää viikonlopun aloitusta!

    Rapu
  14. Hyvää Itsenäisyyspäivää!

    Minä olen tässä juuri "toipumassa" nuorimmaiseni syntymästä, mikä tapahtui juuri "eilen", mutta vuosi oli kyllä silloin jokin muu kuin tämä. Lapsi on rakas äidilleen edelleen, niin kuin ovat sisaruksensakin.

    Maamme on itsenäinen ja toivottavasti pysyykin sellaisena, niin että lapsemme ja heidän lapsensa saavat elää vapaassa maassa. Miten voisimme poistaa nyt vaanivan pelontunteen vaan pois, kun tuo naapuri uhittelee?

    Rauhallista Itsenäisyyspäivää toivottelen kaikille!

    Rapu
  15. Elän vielä lauantaissa kun se oli niin mukava päivä, mutta päivitän tämän nyt kuitenkin sunnuntaiksi!
  16. Lauantaita toivotellen tulin katsomaanmitä kuuluu, mutta kovin on hiljaista ketjussa?

    Minulla oli kiva eilinen iltapäivä kun molemmat tyttäreni olivat luonani. Pöydälläni hehkuu nyt suuri punainen Joulutähti ja punainen pöytäkynttilä samalla pöydällä valaisee talvipäivää.

    Jääkaappi on taas täynnä ruokia ja hedelmiä on monta sorttia herkuteltavaksi. Noita ostosmääriä ei olisi ollut mukava bussissa raahata kotiin, mutta onneksi on muitakin tapoja tuoda kauppakassit. Olen kyllä aikani raahannutkin ostoksia itse ja tuonut kotiin bussilla, joten nyt on vuoroni jo hieman hellittää.

    Tänään aion kirjoittaa joulukortteja. En niitä lähetä kuin muutamia ja toisille toivotan joulua kännykän avulla. Kotiani siivonneelle annan suklaarasian kiitokseksi. Hän tulee vielä ennen joulua.

    Hyvää adventtia kaikille!
  17. Kaikenlaiset suunnitelmat voivat tosiaan muuttua koska vain ja keneltä vain, kuten amummu tuossa omassa kommentissaan toteaa.

    Minäkin odottelen tässä tyttöjäni tulemaan, vaikka alkuperäisen suunnitelman mukaan heidän piti tulla vasta huomenna, mutta tulevatkin jo tänään. Ei tuo ole suuri muutos ja sopii minulle muuten, mutta joudun nyt perumaan vakituisen puhelun sisareni kanssa ja siirtämään sen toiselle päivälle.

    Ulkona on hieman pakkasta, näyttää mittari. Talvisää, ei sen kummempaa.

    Hyvää lauantaita kaikille ketjuun!
  18. Hyvää perjantaiaamua!

    Viikonloppu on taas edessä. Nopeasti vaihtuu viikot. Talvi on nyt pysynyt täällä pääkaupunkiseudulla, kun se yleensä sahaa ees, taas ja tulee vasta tuolla helmikuulla. Voihan nuo lumet vielä sulaa poiskin ennen joulua?

    Kaikkialla on hiljaista. Ei näy lapsiakaan tuossa leikkipihalla leikkimässä. Kun omat lapset olivat pieniä, olimme säällä kuin säällä joka päivä ulkonakin leikkimässä. Se ei taida olla nykyisin kovin yleistä?

    Minulle tulee sunnuntaina molemmat tyttäreni käymään täällä luonani. Eivät ole ehtineetkään käydä pitkään aikaan.

    Hyvää viikonlopun aloitusta kaikille!
  19. Hyvää aamupäivää täältäkin!

    Lunta on niin, että se valaisee, enkä enempää haluaisikaan, mutta lumentulo ei ole vallassani, joten se on otettava vastaan mikä ylhäältä annetaan.

    Siipallasi, amummu, on sikäli hyvä, että hänellä on sinut! Yksin olisi hyvin vaikeaa ja sellaisiakin avuntarvitsijoita on, mutta ei auttajia. Jospa noista tiputuksista olisi apua kun niitä on annettu muutamia kertoja? Hoidon alkuunhan voi juuri noin käydä, että ensin kunto hieman romahtaa ja sitten alkaa toipuminen. Ei toivo ainakaan huononna potilaan vointia, mutta keventää hieman olotilaa niin hoivaajalta, kuin hoivattavalta.

    Mitä tulee tuohon Kela-kortin putoamiseen kädestä, niin on se kumma että tuo pudonnut, oli se sitten mikä tahansa, löytää sen kaikkein pienimmän raon minne katoaa jos se tapahtuu vanhingossa? Muuten saisi "sorhata", jos haluaisi sen saada pienestä raosta jonnekin menemään.

    Hyvää keskiviikkoa ja marraskuun lopetusta!

    Toivottelee rapu
  20. Sairautta on monenlaista ja tuon yhden henkilön häiriköinti on myös sairautta. Sen takia olen yrittänyt aina vain sivuuttaa nuo hänen juttunsa, koska en pysty mitään apuakaan antamaan.

    Tämä meidän pieni yhteisömme täällä on kyllä aivan ainutlaatuinen mielestäni ja siksi olen pysynyt mukana, vaikkakin aina ei ole kirjoitushaluja ja silloin minäkin vaikenen, mutta ei se vaikeneminenkaan ole mikään ratkaisu.

    Yritetään vain keskustella kullekin tärkeistä aiheista ja koetetaan "kestää" meihin kohdistuvat ivat, koska jokainen ymmärtää, ettei terveen ihmisen tarvitse ivaten toisia ja kaikkia toisten mielipiteitä, saada arvostusta itselleen. Arvostus tulee, jos on tullakseen, toisten ihmisten arvostamisesta. Ei pilkkaamisesta.

    Hyvää sunnuntain jatkoa!
    21. 2 / 43
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt