tapio522

Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Jeesus puhuu ELÄMÄN LEIVÄSTÄ
    Joh.6:22-59
    --
    6:27 Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut."
    --
    6:33 ... Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän."
    6:34 Niin he sanoivat hänelle: "Herra, anna meille aina sitä leipää".
    6:35 Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.
    --
    Jeesus puhuu useammanlaatuisesta ruuasta (27-59).
    Ennen puhettaan Jeesus oli ruokkinut viisi tuhatta miestä (Joh. 6:1-15).

    Se ruoka, mitä ihmeellä ravitut olivat nyt saaneet, oli katoavaista, samoin kuin mannakin, jota israelilaiset söivät erämaassa (31,32). Ihmisen Poika tahtoo antaa katoamatonta leipää, ”totista leipää” (32), joka vie iankaikkiseen elämään.

    Jeesus itse on ”elämän leipä” niille, jotka uskovat häneen (35).
    Jeesus vakuuttaa:
    ”... sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos” (37).

    Jeesuksen puhe leivästä on moniulotteinen.
    --
    Virsi 202

    1.
    Jeesus, sana elämän,
    tule meidän keskellemme.
    Soisit tules syttyvän,
    sytytä siis sydämemme.
    Anna voimaa sanastasi,
    siunaa läsnäolollasi.

    2.
    Tiedät, mitä varten me
    taaskin tänne kokoonnuimme.
    Nälkään nääntyy sielumme,
    jos et auta, Jeesuksemme.
    Kun me sanaa viljelemme,
    sinut saamme leiväksemme.
  2. "Ja kun et suostu heidän pillinsä mukaan tanssimaan, niin alkavat rienauksensa,..."
    --
    Valitettavasti usein käy näin.

    Jotkut korostavat kastettavan omaa osuutta kastetapahtumassa ja tekevät kasteesta ihmisen oman kuuliaisuuden askeleen (lainteon).
    Näin ihminen joutuu helposti omavanhurskauden tielle, pois Jumalan armosta (jota kastekkin ON).
  3. "Monet heistä käyskentelevät hienot nahkakantiset Raamatut kainalossa ja tekevät kynällä muistiinpanoja saarnan aikana"?
    --
    Jeesus varoittaa kirjanoppineista.
    Mark. 12:38-40
    --
    12:38 Ja opettaessaan hän sanoi:
    "Varokaa kirjanoppineita, jotka mielellään käyskelevät pitkissä vaipoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla
    12:39 ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa,
    12:40 noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; he saavat sitä kovemman tuomion".
    --
    Jeesus varoittaa julkisesti kansaa kirjanoppineista, kansan sokeista johtomiehistä (38), ”jotka mielellään käyskelevät pitkissä vaipoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa, noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia”. (Luuk.18:11, Luuk. 14:7).

    Pyrkiessään hengellisiksi neuvonantajiksi, kirjanoppineet syövätkin leskien talot, kun vaativat lahjoja ja muita etuja palkakseen (40). Jo profeetat nuhtelivat leskien kiskomisesta (Es.10:2, Jer.7:6, Hesek.22:7)

    Pitkiä viittoja käyttivät ylhäiset.
    Niin ulkoiselta käytökseltään kuin mielenlaadultaankin kirjanoppineet asettuivat muiden yläpuolelle.

    Miten lähellä tällainen vaara onkaan meitä jokaista.
  4. Luukas kertoo, kuinka Samarian kaupungissa syntyi suuri ilo (Apt.8:8).
    --
    Juttelin paljon uskonasioista ollessani viimeksi sisareni luona.
    Sisareni sanoi, ettei tulisi julistaa sanaa sellaiselle, jonka henkinen tila on heikko, vaan ensin tulisi yrittää parantaa ko. henkilön muita "sotkuja".

    Olin eri mieltä.
    Sanoin, että eikö evankeliumi ole ilosanoma. Miksi jättää tällainen "heikoilla" oleva ihminen paitsi tästä sanomasta, varsinkin jos hän itse on vastaanottavainen.
    Eri asia on uskon tuputtaminen.

    Ensin Jumala-suhde kuntoon!
    Matt. 6:33
    "Vaan etsikää ENSIN Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä (ulkonainen) teille annetaan".
  5. "...joku kastamaton luterilainen...".
    --
    On vain "YKSI Herra, YKSI usko ja YKSI kaste" (Ef.4:5)!

    Jeesus ei kutsu ketään uudelle kasteelle.
  6. Toteat:
    "...alkuperäisten papyrusten mukaan hoviherran uskontunnustuksesta ennen kastetta ei puhuta yhtään mitään.
    Se kohta on jälkikäteen lisätty ilmmeisesti baptistien toivomuksesta Raamattuun. Asiasta on maininta Apt.8:37 kohdalla näin:....
    ---
    Jae Apt.8:37 puuttuu esim. v:den -38 käännöksestä!

    FILIPPOS KASTAA ETIOPIALAISEN HOVIHERRAN
    Apt. 8:26-40
    ---
    8:36 Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?"
    8:38 Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet.

    8:39 Ja kun he olivat astuneet ylös vedestä, tempasi Herran Henki Filippuksen pois, eikä hoviherra häntä enää nähnyt. Ja hän jatkoi matkaansa iloiten.
    --
    Kuten sanot, jae 37 puuttuu tekstistämme (V:den -38 käännöksestä), uudemmassa se on suluissa. Vanhimmissa käsikirjoituksissa jaetta ei ole.

    Arvellaan, että jae on lisätty jälkikäteen, ettei kastetta suoritettaisi liian köykäisin perustein, eikä hätiköiden.
  7. Sanot:
    "Hoviherran kaste oli valelukaste, kuten argeologiset piirrokset kuvaavat".
    --
    Asia voi hyvinkin olla niin, kuin sanot!

    Usein väitetään, että ainoa oikea kaste tapahtuu upottamalla.
    Tällaiselle väitteelle ei löydy tukea itse Raamatusta.

    Raamatussa ei ole mitään säädöstä kasteen muodosta ja veden määrästä siinä.
    Raamattu kertoo ainoastaan, että kaste toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Matt.28:19).

    Kasteveden tuli olla myös puhdasta (Hebr.10.22; Hes.36:25). (Apt.9:38-39).

    Kun Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen asetti kristillisen kasteen, hän ei puhunut veden määrästä mitään.
    Hän yksinkertaisesti vain sanoi, että pelastukseen kuuluu usko ja kaste:
    ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu” (Mark.16:16).
    Edelleen:
    ” tehkää kaikista kansoista (“kaikkiin kansoihin” kuuluvat lapsetkin!) opetuslapsia kastaen heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt.28:19).

    Myöskään Jeesuksen opetus kasteesta ei puhu veden määrästä, vaan kasteen välttämättömyydestä:
    ”...ellei ihminen synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan” (Joh.3:5).
    --
    Raamatusta ei siis löydy tarkkaa säädöstä kasteveden määrästä.
    On sama kastetaanko upottamalla, vihmomalla vai valelemalla.

    Rooman eräästä katakombista on löydetty toiselta vuosisadalta olevasta kastekappelista kuva. Siinä Johannes kastaa Jeesuksen kaatamalla astialla vettä Jeesuksen päälle.
    Kappelissa on kastevettä varten vain pieni lattiasyvennys, johon upottaminen oli mahdotonta.
  8. Noita-Simonia kuuntelivat "pienet ja suuret" (10).

    Sen jälkeen kuunneltuaan Filippusta, he ottivat kasteen, sekä "miehet että naiset" (12).
    --
    Kysymys: "Oliko kastettavien joukossa "pieniä"?
  9. Alkuseurakunnan jäsenet julistivat evankeliumia minne he menivätkään (4).
    Vainojen seurauksena evankeliumi levisi laajalle alueelle.

    Filippus meni Samariaan. Samarialaiset olivat sekakansaa, joita juutalaiset vihasivat. Halveksitut samarialaiset olivat yllättävän avoimia, kun kuulivat evankeliumia ja näkivät ne tunnusteot, mitä Filippus teki (6).

    Taikuus oli hyvin yleistä siihen aikaan.
    Luukas kertoo miehestä nimeltään Simon, joka harjoitti noituutta (9).
    Hän hämmästytti monia. Hän kuitenkin joutui myöntämään Filippuksen paremmakseen ja itsekin uskoi häneen ja sai kasteen, kuten moni muukin (13).
    Kastettujen joukossa oli sekä miehiä, että naisia (12).

    Näytti siltä, että Simon-noita oli tosissaan. Mutta myöhemmin käy ilmi, mistä hänen uskomisessaan oli kyse (Apt. 8:18-24).
    --
    2.
    Myös isämme uskoivat ennen
    ja kylvivät, leikkasivat.
    Me saarnaamme aikojen mennen
    kuin isämme saarnasivat;
    ”On täyttynyt aika, sen soi Jumala,
    on lähellä Kristuksen valtakunta.
    Siis kääntykää, nöyrtykää parannukseen
    ja suostukaa armahdukseen”.

    (Virsi 178:1)
  10. STEFANOS KIVITETÄÄN
    Apt. 7:54-8:1
    --
    7:54 Mutta kun he tämän kuulivat, viilsi se heidän sydäntänsä, ja he kiristelivät hänelle hampaitansa.
    7:55 Mutta täynnä Pyhää Henkeä hän loi katseensa taivaaseen päin ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella
    7:56 ja sanoi: "Katso, minä näen taivaat auenneina ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikealla puolella".

    7:57 Niin he huusivat suurella äänellä ja tukkivat korvansa ja karkasivat kaikki yhdessä hänen päällensä
    7:58 ja ajoivat hänet ulos kaupungista ja kivittivät. Ja todistajat riisuivat vaippansa Saulus nimisen nuorukaisen jalkojen juureen.

    7:59 Ja niin he kivittivät Stefanuksen, joka rukoili ja sanoi: "Herra Jeesus, ota minun henkeni!"

    7:60 Ja hän laskeutui polvilleen ja huusi suurella äänellä: "Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä!" Ja sen sanottuaan hän nukkui pois.

    8:1 Myös Saulus hyväksyi Stefanuksen surmaamisen. Ja sinä päivänä nousi suuri vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan; ja kaikki hajaantuivat ympäri Juudean ja Samarian paikkakuntia, paitsi apostolit.
    --
    Vastustajien mitta tulee täyteen.
    He keskeyttävät Stefanuksen. Stefanus näkee näyn. Siinä hän näkee taivaan avoinna ja ”Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikealla puolella” (55,56). ”Ihmisen Poika” oli nimi, jota Jeesus oli itsestään käyttänyt.

    Jeesus oli siis Jumalan lähettämä Messias. Kuulijat kokivat tämän jumalanpilkkana. Tällaista ei ollut lupa sanoa.
    Niinpä he ” huusivat suurella äänellä ja tukkivat korvansa ja karkasivat kaikki yhdessä hänen päällensä ja ajoivat hänet ulos kaupungista ja kivittivät” (57,58).

    Jumalan pilkkaajahan oli Mooseksen lain mukaan (3. Moos. 24:14) kivitettävä ”leirin ulkopuolella”.
    Teloitus oli laiton, koska sitä juutalaisilla ei ollut lupa panna täytäntöön ilman roomalaisten hyväksyntää.

    Stefanus rukoilee ennen kuolemaansa pyöveliensä puolesta samoin, kuin Jeesuskin oli tehnyt (60). Stefanus kuoli ensimmäisenä Kristuksen marttyyrinä.

    Myös Saulus hyväksyy Stefanuksen surmaamisen (8:1). Luukas mainitsee Sauluksen ikään kuin ohimennen.
    Jatkossa hänestä, eli Paavalista, tulee kuitenkin Apt. Tekojen päähenkilö.
    --
    2.
    Jos ahdistuksen tie on edessämme,
    myös silloin Kristus meitä kuljettaa.
    Annamme Isän käsiin elämämme.
    Hän itse meille rauhan valmistaa.

    (Virsi 600 Sanat ovat DIETRICH BONHOEFFERIN.)
    ---
    Saksalainen pappi Dietrich Bonhoeffer (1906 - 1945) kirjoitti tämän virren. Hänet oli natsien toimesta vangittu ja hirtettiin keskitysleirillä.
  11. STEFANUKSEN PUOLUSTUSPUHEENVUORO
    Apt. 7:1-53
    --
    Pitkässä puolustuspuheenvuorossaan (Apt. 7:1-53) Stefanus puhuu muutamin esimerkein, kuinka Jumalan miehet toimivat ja kuinka he joutuivat kokemaan vastoinkäymisiä ja vastustusta.
    Apt. 7:1-8 Aabraham
    Apt. 7:9-16 Joosef
    Apt. 7:17-43 Mooses
    Apt. 7:44-53 Oikea jumalanpalvelus.

    Stefanus kertoo, kuinka Jumalan todistajat on aina ymmärretty väärin.
    Hän kohdistaakin itseensä kohdistetut syytökset juutalaisia vastaan.
    Hän osoittaa, ettei mikään maanpäällinen rakennus voi olla Jumalan asuinpaikka (48-50).

    Mitä taas lain noudattamiseen tuli, niin juutalaiset olivat itse olleet tottelemattomia vainoamalla alituisesti Jumalan todistajia, kunnes he lopulta pettivät ja surmasivat Messiaansa (52-53).

    Israelin kansan enemmistö on aina ollut epäuskoista. Lakia ja temppeliä, joista juutalaiset olivat ylpeitä, he käyttivät väärin. Jotka toimivat Jumalan tahdon mukaan, olivat pieni vähemmistö.
    Heitä vainottiin.
    --
    1. Autuas, ken elämänsä
    uskoo huomaan Jumalan,
    elää hänen lähellänsä,
    suostuu tahtoon Korkeimman.
    Ilo, onni, menestys,
    murhe, köyhyys, kärsimys,
    kaikki koituu parhaaksemme,
    myöskin kuolo voitoksemme.

    (Virsi 384:1)
  12. Edellisen jakson lopussa kerrottiin, että lukuisa joukko pappejakin tuli uskolle kuuliaisiksi (7).
    Usko levisi kansan, jopa temppelin pappien keskuuteen, vaikka korkea-arvoinen temppelipapisto vastusti kaikin voimin uutta uskoa.
    Voidaankohan tätä soveltaa nykyaikaan?

    Jerusalemissa oli lukuisia synagoogeja, jotka palvelivat eri puolilta Rooman valtakuntaa tulleita juutalaisia.
    Niiden joukosta nousi henkilöitä väittelemään Stefanuksen kanssa (9).
    Mutta he jäivät alakynteen Stefanuksen ”viisautta ja henkeä vastaan” (10).

    Niinpä vastustajien oli turvauduttava tekosyihin vaientaakseen hänet.
    Nämä tekosyyt olivat samat, mitä esitettiin Jeesusta vastaan (Matt. 24:1,2, Lk. 19:41-44): Stefanuksen väitettiin puhuneen temppeliä ja lakia vastaan (13).

    Nämä sanat kuulostivat juutalaisista loukkaavilta ja rienaavilta, koska he pitivät itseään Jumalan valittuna kansana.

    Syntyi myrskyisä välien selvittely. Mutta Stefanuksen ”kasvot olivat heistä niin kuin enkelin kasvot” (15). Hän sai olla Jumalan sanansaattajana.
    Pitkässä puolustuspuheenvuorossaan hän kertoo, kuinka Jumalan todistajat on aina ymmärretty väärin (Apt. 7:1-53)
    --
    1.
    Rohkenethan, minkä maksoi,
    ristin tielle lähteä,
    rohkenethan, vaikka saisit,
    pilkkaa siitä kärsiä.
    Jos on Jeesus Kristus tullut
    sydämesi Herraksi,
    kasva hänen armossansa,
    tunnusta myös uskosi.

    (Virsi 411:1)
  13. "Sillä ethän toki, vain itseäsi varten varastoi..."
    ---
    Apua tarvitsevia ja köyhiä meidän tulee auttaa sen mukaan, mitä meillä on annettavaa.

    Ef 4:28
    "... tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle".
  14. "Vilkaiseppa välillä yhteiskunta osiossa köyhyys palstaa, kunka vähällä ihmiset toimeen tulevat".
    --
    Kyllä köyhäkin voi varautua jo edeltä käsin vaikeisiin aikoihin.

    Joskus vuosia sitten ostin kirjan:
    VIHJEITÄ VAIKEIDEN AIKOJEN VARALLE (Mike Phillips, Ari-paino v. 1981)

    Kirjassa kerrotaan mm.

    -Mitä on odotettavissa tulevina vuosina?
    (Profetiat tulevat yhä omakohtaisimmiksi, Kristityn valmistautumisen avain- irrottautuminen maailman menosta)

    -Käden taidot kunniaan

    -Kehon valmentaminen tulevaisuuden varalle
    (Syö viisaasti, paasto, kuntoilu, kuri)

    -Miten valmistautua tulevaisuuden varalle taloudellisesti?
    (Miten tulla omavaraiseksi, säästäväisyys)

    -Miten perhe valmistetaan tulevaisuuden varalle?

    -Hengellinen valmentautuminen tulevaisuuden varalle
    (Yhteenkuuluvuus ja yhteys)
    ---
    Hyvä olisi siis miettiä, miten nämä asiat toteutuvat omalla kohdallamme ja niissä yhteyksissä, missä itse kukin elämme.
    Moniin tuleviin ongelmiin voimme varautua jo etukäteen, mutta monet tulevat kyllä yllätyksinä.

    Herran apuun voimme luottaa epätoivon hetkinäkin.
    --
    Virsi 330
    --
    2.
    Hän ruuan ruumiillemme
    suo päivä päivältä
    ja ruokkii sieluamme
    elämän leivällä.
    Hengellään hoivaa, kantaa,
    anteeksi synnit antaa.
    ILOITKAA HERRASSA!

    3.
    Hän holhoaa, hän muistaa
    orpoja, leskiä.
    Hän tietää, ketä painaa
    raskaasti elämä.
    Hän avun sille tuottaa,
    ken häneen turvaa, luottaa.
    ILOITKAA HERRASSA!

    4.
    Jos sairastut tai työstä
    joutuisit luopumaan,
    ei epätoivoon syöstä
    saa päivä vaikeinkaan.
    Laupias Isän käsi
    on avoin hädässäsi.
    ILOITKAA HERRASSA!
  15. Mitä mieltä olette seuraavasta David Wilkersonin profetiasta:
    http://www.netmission.fi/fi/index.php?show=messages&tid=6868

    Siinä hän opastaa:
    "Mitä vanhurskaiden tulee tehdä? Entä Herran kansan?
    Ensinnäkin, annan sinulle käytännöllisen sanoman, jonka sain henkilökohtaiseksi ohjeistuksekseni: Varastoi ruokaa, hygieniatuotteita ja muita perustarpeita 30 päivän ajalle.
    Suurissa kaupungeissa tavaratalot tyhjenevät tunnissa kun merkit uhkaavasta katastrofista tulevat tietoon".
  16. Niinpä!
    Hyvä olisi tosiaan pitää jonkunmoista varmuusvarastoa pahan päivän varalle sellaisista ruokatavaroista, jotka säilyvät pitempään.

    Eikä olisi pahaksi pyrkiä omavaraistalouteen esim. puutarhaa pitämällä.
    Maalla asuville se on helpompaa.
    Itse voisin mm. kalastella kotijärvellä läpi vuoden.
    Nytkin on verkko jään alla. Pari haukea on tullut.
  17. Seurakunnan kasvaessa mukaan tuli yhä enemmän kreikkaa puhuvia juutalaisia eli hellenistejä. Alkuseurakunnan enemmistö puhui arameaa (hebreaa). Näiden kahden kieliryhmän välille tuli ongelmia varsinkin köyhien avustamisessa (1).

    Kreikkaa puhuvat valittivat, että heidän leskiään syrjittiin avustusten jaossa.
    Useinhan tänäänkin kielimuuri aiheuttaa epäluuloisuutta ja väärinkäsityksiä- joskus jopa aiheetta.

    Apostolit joutuivat järjestämään uudelleen ”pöytäpalveluksen” eli ruuan jakamisen, koska muuten siitä aiheutui heille liian paljon työtä ja rukoukseen ja Jumalan sanan opetukseen jäi vähemmän aikaa(4).

    Niinpä ruuan jakeluun valittiin seitsemän miestä, ”joista on hyvä todistus ja jotka ovat Henkeä ja viisautta täynnä” (3).
    Valittujen puolesta rukoiltiin ja siunattiin kättenpäällepanon kautta tehtäväänsä.

    Näin apostolit luovuttivat seitsemälle valitulle sen osan työstään, mikä koski sosiaalista huolenpitoa (diakoniaa).
    Näin apostolit saattoivat keskittyä sen viran hoitamiseen, mihin itse Jeesus Kristus oli heidät kutsunut.
    ”Jos virka, pitäköön virastaan vaarin; jos joku opettaa, olkoon uskollinen opettamisessaan;...” (Rm 12:7).

    Tässä on ohje meillekin, joka on pätevä kaikkina aikoina. Koko seurakunta on mukana valinnoissa ja siunaa valitut tehtäviinsä kätten päällepanemisen kautta (3).
    ---
    Jeesus ennusti, että lopun aikoina tulee nälänhätää monin paikoin (Matt. 24:7).
    Tästähän kuulemme viestejä lähes päivittäin, läheltä ja kaukaa.

    Miten järjestämme ruuan jakelun niin, ettei kenenkään tarvitsisi kärsiä ruuan puutteesta?
    --
    3.
    Vaan koska, Herrani,
    teen työtä kutsustasi,
    niin vyötä omasi
    voimalla taivaastasi.
    Palvelijallesi
    armosi lahjoita,
    suo Pyhä Henkesi
    ja taito toimia.

    (Virsi 252:3)
  18. Jumala ei toimi siten, kuin me ihmiset odotamme hänen toimivan.
    Emme me voi sanella, miten Jumalan tulisi toimia.
    Tämän Paavalikin joutuu toteamaan: ” Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä”! (Room. 11:33).

    Kristuksen tultua on alkanut uusia vaihe Jumalan suunnitelmassa.
    Hän kutsuu, ei ainoastaan juutalaisia, vaan myös pakanoita kansakseen ja ”rakkaakseen” (Room.9:24-26).
  19. Pikakirjoittaja: "Hän tuli omiensa tykö,ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.
  20. Jeesus kehoittaa;...tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi" (Mark.1:15).
    --
    Voimme oppia tuntemaan Jumalan vain siten, että hän ilmoittaa itsensä meille.
    Rakkaudessaan Jumala lähestyy meitä ja vetää puoleensa.

    Jumala ilmaisee itsensä meille Pyhässä Raamatussa ja Vapahtajassamme Jeesuksessa Kristuksessa.

    Kun Jumala pysähdyttää meidät, joudumme näkemään oman tilamme.
    Huomaamme rikkonneemme Jumalan käskyt.
    Jumala odottaa, että käännymme hänen puoleensa ja tunnustamme hänelle syntimme. Saamme pyytää syntejämme anteeksi ja anoa voimaa luopua niistä.
    Tätä merkitsee parannuksen tekeminen.

    Tänäänkin Jeesus kutsuu meitä syntisiä yhteyteensä. Hän tahtoo pelastaa jokaisen, joka tunnustaa syntinsä ja hylkää ne.
    Jeesus osoitti käsittämättömän rakkautensa meitä kohtaan uhraamalla itsensä meidän puollestamme:
    ”Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh. 3:16).

    Jeesus vapaaehtoisesti vuodatti verensä meidän edestämme.
    Hän kantoi sen syyllisyyden ja rangaistuksen, jonka me olemme synneillämme ansainneet ja sovitti näin Jumalan vihan.
    Jeesus voitti synnin, kuoleman ja perkeleen vallan.
    Kristuksen kärsimys ja kuolema on meidän syntiemme sovitus.
    21. 139 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt