montaakohan solmua tollaset ?

Runkonopeus lasketaan ottamalla neliöjuuri vesilinjan pituudesta metreinä ja kertomalla se luvulla 2,43. Esimerkiksi viiden metrin vesilinjalla runkonopeus on tuolla kaavalla 5,4 ja yhdeksällä metrillä 7,3 solmua, ei suinkaan yhdeksän solmua. Olisi kyllä hienoa jos tuo solmu per metri pitäisi paikkansa, rannat olisivat täynnä 20-metrisiä uppiksia joilla ajettaisiin alle litralla per maili 20 solmua. Todellisuudessa sellaisella joutuu tyytymään kaavan mukaan 10,9 solmun runkonopeuteen

En tunne noita muita veneitä mutta ainakin Flying Albatross on puoliliukuva eli kykenee ylittämään runkonopeutensa kohtuullisella koneteholla joten ainakaan siihen nämä runkonopeusjutut eivät niin vaikuta. Tarkkaa nopeutta en tiedä.

Puoliplaanari kirjoitti:

Runkonopeus lasketaan ottamalla neliöjuuri vesilinjan pituudesta metreinä ja kertomalla se luvulla 2,43. Esimerkiksi viiden metrin vesilinjalla runkonopeus on tuolla kaavalla 5,4 ja yhdeksällä metrillä 7,3 solmua, ei suinkaan yhdeksän solmua. Olisi kyllä hienoa jos tuo solmu per metri pitäisi paikkansa, rannat olisivat täynnä 20-metrisiä uppiksia joilla ajettaisiin alle litralla per maili 20 solmua. Todellisuudessa sellaisella joutuu tyytymään kaavan mukaan 10,9 solmun runkonopeuteen

En tunne noita muita veneitä mutta ainakin Flying Albatross on puoliliukuva eli kykenee ylittämään runkonopeutensa kohtuullisella koneteholla joten ainakaan siihen nämä runkonopeusjutut eivät niin vaikuta. Tarkkaa nopeutta en tiedä.

Lue lisää

Normifiskarit, joille tuo nyrkkisääntö on tehty, olivat alle 10-metrisiä. Vai luulitko kalastajien kantavan laskutikkua povarissaan?

Miettisit vähän äläkä anna älysi valon häikäistä silmiäsi tiedolta.

"Sata heppaa on yläkantissa, 50-70 lienee sopiva. Seiskariin 50 on sopiva.
Perässä olisivat trimmitasot paikallaan".

Nyt et kyllä tiedä asiasta mitään !!!

Luvunhätkyttäjä kirjoitti:

"Sata heppaa on yläkantissa, 50-70 lienee sopiva. Seiskariin 50 on sopiva.
Perässä olisivat trimmitasot paikallaan".

Nyt et kyllä tiedä asiasta mitään !!!

No ei niitä trimmejä eteenkään laiteta!

Seiskarissa ne ovat melkein välttämättömät. Eikä siihen kannata laittaa viiskymppistä suurempaa. Muihin sitten toi isompi.

Jotain tollasta kirjoitti:

No ei niitä trimmejä eteenkään laiteta!

Seiskarissa ne ovat melkein välttämättömät. Eikä siihen kannata laittaa viiskymppistä suurempaa. Muihin sitten toi isompi.

Lue lisää

Joo, just noin. Itellä Seiskarin muunnos Tripper 700 ja koneena Volvo-Penta 49 hv. Nopeus täysillä siinä 12 solmua, mutta matkanopeutena kymmenen. Trimmi välttämätön, sillä kapeahko runko kulkee yksin ajettaessa kallellaan. Samoin säädöt aallokon suunnasta riippuen tarpeen. Jos keulaa ei myötäaallokossa laske, vene kiemurtelee melkoisesti.

Just joo kirjoitti:

Normifiskarit, joille tuo nyrkkisääntö on tehty, olivat alle 10-metrisiä. Vai luulitko kalastajien kantavan laskutikkua povarissaan?

Miettisit vähän äläkä anna älysi valon häikäistä silmiäsi tiedolta.

Lue lisää

Runkonopeuden kaava ei ole mikään nyrkkisääntö fiskareille, vaan rajanopeus jossa keula-aalto ei enää ehdi täyttyä veneen alla, ts. nopeus jossa keula-ja peräaalto yhtyvät yhdeksi aalloksi ja veneen keula ja perä ovat harjojen kohdalla.
Aallon etenemisnopeus taas riippuu sen pituudesta ja on v= sqrt(L*g / 2pii) =(Froude), siinä se kaava.

Nopeus on teoreettinen, venekohtaisia eroja aiheuttaa mm. se kuinka aalto täyttyy veneen alle sivusuunnassa tai millä kohtaa ja miten aalto muodostuu.

e.d.k kirjoitti:

Runkonopeuden kaava ei ole mikään nyrkkisääntö fiskareille, vaan rajanopeus jossa keula-aalto ei enää ehdi täyttyä veneen alla, ts. nopeus jossa keula-ja peräaalto yhtyvät yhdeksi aalloksi ja veneen keula ja perä ovat harjojen kohdalla.
Aallon etenemisnopeus taas riippuu sen pituudesta ja on v= sqrt(L*g / 2pii) =(Froude), siinä se kaava.

Nopeus on teoreettinen, venekohtaisia eroja aiheuttaa mm. se kuinka aalto täyttyy veneen alle sivusuunnassa tai millä kohtaa ja miten aalto muodostuu.

Lue lisää

Taas ei rdki osannu googlata eihän tuosta kaavasta tuu kähellekää 2.43 * neliönjuuri L
menisit kouluun opettelemaan laskentoa älypää.

e.d.k kirjoitti:

Runkonopeuden kaava ei ole mikään nyrkkisääntö fiskareille, vaan rajanopeus jossa keula-aalto ei enää ehdi täyttyä veneen alla, ts. nopeus jossa keula-ja peräaalto yhtyvät yhdeksi aalloksi ja veneen keula ja perä ovat harjojen kohdalla.
Aallon etenemisnopeus taas riippuu sen pituudesta ja on v= sqrt(L*g / 2pii) =(Froude), siinä se kaava.

Nopeus on teoreettinen, venekohtaisia eroja aiheuttaa mm. se kuinka aalto täyttyy veneen alle sivusuunnassa tai millä kohtaa ja miten aalto muodostuu.

Lue lisää

Kyllä toi edkn kirjoitus on jotenkin sinnepäin, mutta kuitenkin jotenkin päin mäntyä.

Aalto ei ehdi täyttyä, keula ja peräaalto yhtyy jne

Paras on tää v=Froude.... Ja aallon etenemisnopeus riippuu sen pituudesta... Eikös se ole just toisinpäin, aallon pituus riippuu veneen nopeudesta. Eli kun aalto on pidempi kuin vene niin se ei enää pysty kannattamaan perää, joka vajoaa ellei sille saa dynaamista nostetta.

Voivoiedk kirjoitti:

Kyllä toi edkn kirjoitus on jotenkin sinnepäin, mutta kuitenkin jotenkin päin mäntyä.

Aalto ei ehdi täyttyä, keula ja peräaalto yhtyy jne

Paras on tää v=Froude.... Ja aallon etenemisnopeus riippuu sen pituudesta... Eikös se ole just toisinpäin, aallon pituus riippuu veneen nopeudesta. Eli kun aalto on pidempi kuin vene niin se ei enää pysty kannattamaan perää, joka vajoaa ellei sille saa dynaamista nostetta.

Lue lisää

On se kamalaa kun täytyy välttämättä aamuyöllä urputtaa jostain, mutta ei oikein tiedä itsekään mistä.

Ei riipu aallon pituus tai etenemisnopeus venenopeudesta eikä dynaamista nostetta ole olemassakaan.
- Noste on hydrostaattisen paineen erosta johtuva nostovoima, dynaamiset voimat ovat aivan muuta ja ekd.n kaavakin oli oikein.

Ehkä joku muu hoitokeino olisi parempi kuin tuo tyhjänpäiväinen raakkuminen keskustelupalstalla.

Ahistaako ! ! kirjoitti:

On se kamalaa kun täytyy välttämättä aamuyöllä urputtaa jostain, mutta ei oikein tiedä itsekään mistä.

Ei riipu aallon pituus tai etenemisnopeus venenopeudesta eikä dynaamista nostetta ole olemassakaan.
- Noste on hydrostaattisen paineen erosta johtuva nostovoima, dynaamiset voimat ovat aivan muuta ja ekd.n kaavakin oli oikein.

Ehkä joku muu hoitokeino olisi parempi kuin tuo tyhjänpäiväinen raakkuminen keskustelupalstalla.

Lue lisää

Väitätkö että liukuvan veneen noste on hydrostaattisen paineen aiheuttama? Tarkotatko siis uppoumaa?
Tiedätkö staattisen ja dynaamisen voiman eroa?
En ehdottaisi toisille hoitokeinoja jos oma kirjoittelu on tolla tasolla.

Tollolle vastaus kirjoitti:

Väitätkö että liukuvan veneen noste on hydrostaattisen paineen aiheuttama? Tarkotatko siis uppoumaa?
Tiedätkö staattisen ja dynaamisen voiman eroa?
En ehdottaisi toisille hoitokeinoja jos oma kirjoittelu on tolla tasolla.

Lue lisää

"Väitätkö että liukuvan veneen noste on hydrostaattisen paineen aiheuttama? "

Kyllä väitän !

Ja sinäkin voisit opetella mikä ero on nosteella ja dynaamisella voimalla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Noste

" Noste johtuu hydrostaattisen paineen erosta kappaleen eri pinnoilla."

V*****, kun näin yksinkertaisista asioista täytyy joidenkin päästä nolaamaan itsensä.

Ei pidä tehontarve tai kulutuskaan paikkaansa ja yhtä paljon metsässä on tuo tehon ja kulutuksen kasvu toiseen potenssiin.

Runkonopeus ei suinkaan ole taloudellisinta, vaan mahdollisimman hidas nopeus. Esimerkiksi Albatross Sun 840 Kipparista 7/1992. Tuon runkonopeus on vajaat 7 solmua. Testissä mitattu kulutus:

3,3 solmua 0,72 l/h 0,22 l/mpk
4,3 1,35 0,31
6,2 2,79 0,45
7,2 5,21 0,72
9,2 9,54 1,04
12,8 15,32 1,20
14,8 19,71 1,33

Runkonopeudella vie siis ~4 l/h, mikä vastaa vajaan 20 hv tehoa. Aika lähelle siis tuota 10 hv/tonni, mutta kulutus kuitenkin vain reilut 0,5 l/mpk 2,4 tn veneellä.

Ko. veneellä kulutus (l/mpk) kasvaa kutakuinkin lineaarisesti koko nopeusalueella. Tämä tarkoittaa sitä, että kulutus l/h kasvaa kutakuinkin nopeuden toisessa potenssissa.

Vertailun vuoksi oma purjeveneeni kulkee 18 hv moottorilla 7,4 solmua (0,3 solmua alle runkonopeuden), vaikka painoa on 6 tn eli vain 3 hv/tn ja kulutus kaasu pohjassa 4,5 l/h eli 0,6 l/mpk. Reilun 6 solmun matkanopeudella kulutus on 2-2,5 l/h eli reilut 0,3 l/mpk. 27hv moottorilla runkonopeus ylittyisi.

Sulavalla ja puhtaasti uppoumarunkoisella veneellä siis pääsee runkonopeuteen varsi pienellä teholla ja kulutuksella, mutta silläkin kulutus laskee reilusti nopeutta tiputettaessa.

Joakim_ kirjoitti:

Runkonopeus ei suinkaan ole taloudellisinta, vaan mahdollisimman hidas nopeus. Esimerkiksi Albatross Sun 840 Kipparista 7/1992. Tuon runkonopeus on vajaat 7 solmua. Testissä mitattu kulutus:

3,3 solmua 0,72 l/h 0,22 l/mpk
4,3 1,35 0,31
6,2 2,79 0,45
7,2 5,21 0,72
9,2 9,54 1,04
12,8 15,32 1,20
14,8 19,71 1,33

Runkonopeudella vie siis ~4 l/h, mikä vastaa vajaan 20 hv tehoa. Aika lähelle siis tuota 10 hv/tonni, mutta kulutus kuitenkin vain reilut 0,5 l/mpk 2,4 tn veneellä.

Ko. veneellä kulutus (l/mpk) kasvaa kutakuinkin lineaarisesti koko nopeusalueella. Tämä tarkoittaa sitä, että kulutus l/h kasvaa kutakuinkin nopeuden toisessa potenssissa.

Vertailun vuoksi oma purjeveneeni kulkee 18 hv moottorilla 7,4 solmua (0,3 solmua alle runkonopeuden), vaikka painoa on 6 tn eli vain 3 hv/tn ja kulutus kaasu pohjassa 4,5 l/h eli 0,6 l/mpk. Reilun 6 solmun matkanopeudella kulutus on 2-2,5 l/h eli reilut 0,3 l/mpk. 27hv moottorilla runkonopeus ylittyisi.

Sulavalla ja puhtaasti uppoumarunkoisella veneellä siis pääsee runkonopeuteen varsi pienellä teholla ja kulutuksella, mutta silläkin kulutus laskee reilusti nopeutta tiputettaessa.

Lue lisää

Niin ja kuormaus, tuuli, merenkäynti, rungon puhtaus yms. eivät tietenkään vaikuta mitenkään, vai miten nuo kymmenykset onkaan tulkittava.

Ei tuollainen pilkunnussinta ketään auta!

Joakim_ kirjoitti:

Runkonopeus ei suinkaan ole taloudellisinta, vaan mahdollisimman hidas nopeus. Esimerkiksi Albatross Sun 840 Kipparista 7/1992. Tuon runkonopeus on vajaat 7 solmua. Testissä mitattu kulutus:

3,3 solmua 0,72 l/h 0,22 l/mpk
4,3 1,35 0,31
6,2 2,79 0,45
7,2 5,21 0,72
9,2 9,54 1,04
12,8 15,32 1,20
14,8 19,71 1,33

Runkonopeudella vie siis ~4 l/h, mikä vastaa vajaan 20 hv tehoa. Aika lähelle siis tuota 10 hv/tonni, mutta kulutus kuitenkin vain reilut 0,5 l/mpk 2,4 tn veneellä.

Ko. veneellä kulutus (l/mpk) kasvaa kutakuinkin lineaarisesti koko nopeusalueella. Tämä tarkoittaa sitä, että kulutus l/h kasvaa kutakuinkin nopeuden toisessa potenssissa.

Vertailun vuoksi oma purjeveneeni kulkee 18 hv moottorilla 7,4 solmua (0,3 solmua alle runkonopeuden), vaikka painoa on 6 tn eli vain 3 hv/tn ja kulutus kaasu pohjassa 4,5 l/h eli 0,6 l/mpk. Reilun 6 solmun matkanopeudella kulutus on 2-2,5 l/h eli reilut 0,3 l/mpk. 27hv moottorilla runkonopeus ylittyisi.

Sulavalla ja puhtaasti uppoumarunkoisella veneellä siis pääsee runkonopeuteen varsi pienellä teholla ja kulutuksella, mutta silläkin kulutus laskee reilusti nopeutta tiputettaessa.

Lue lisää

Niin, kun laskee nopeuden nollaan niin kulutuskin on nolla jos muistaa sammuttaa moottorin. Moottorin käydessähän kulutus on ääretön. Siis litraa/merimaili.
Tuntikulutuksista puhuvathan ovat niitä jotka vain käyttävät moottoria paikallaan mikä on joillekkin sovelluksille se oikea käyttötapa, esim. puimakoneen moottori.