Muutto mietinnät.

Monesti on sanottu, että kokonaisuutta katsoen eläminen tulee suunnilleen saman hintaiseksi kuin Suomessa. Riippuu toki paljon siitä, miten elää - jos haluaa elää ja syödä kuten on länsimaissa tottunut, voi olla hyvinkin kallista. Jos taas noudattaa enempi samaa linjaa kuin paikalliset voi selvitä pienemmillä kustannuksilla.

Alueellisia eroja on paljon, ei vain kaupunkien/prefektuurien välillä vaan myös kaupunkien sisällä (etenkin Tokiossa, joka on muuta Japania kallimpi alue). Asuminen esim. Tokion keskuta-alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä on paljon kalliimpaa kuin vaikkapa 30-50km päässä (n. 30-60 min. junamatkan verran). Meillä oli kämppä vajaan 40 km:n päässä Shinjukusta (junalla about kolme varttia), 60 neliötä, jonka vuokra oli vajaa 80000 jeniä/kk (= tosi halpa). Siihen päälle sähkö, vesi ja kaasu, mikä nosti kuukauden asuinkustannukset keskimäärin noin 100000-110000 jeniin, talvella hieman enemmän lämmityksen vuoksi. Asunto oli vanha, joten lämpöerityksistä ei ollut tietoakaan. Ilmalämpöpumpun teho riitti pitämään yhden huoneen lämpimänä, mutta söi hirveästi sähköä (käytännössä ei voinut pitää ympäri vuorokauden käytössä). Usein talvella illalla kotiin tulessa sisälämpötila oli alle 15 astetta kaikissa huoneissa. Kesällä taas ei ollut ongelmia lämmön kanssa, sitä riitti yllin kyllin. Toki isomalla rahalla saa reilusti parempiakin kämppiä.

Omakotitalojen hinnat vaihtelee jostain alle sadasta tuhannesta eurosta (sijainti jossain keskellä ei mitään maaseudulla) aina useisiin miljooniin (euroissa). Talon tai kiinteistön osto on oma lukunsa enkä edes tarkalleen tiedä mitä kaikkea siihen tarvitaan - paperisota on kuitenkin melkoinen jopa paikalliselle (prosessia vaimon vierellä seuranneena).

Jos tarkoitus on asettua asumaan, niin se tietää jos jonkinlaista asiointia virastoissa, joissa ei yleensä saa palvelua muuta kuin japaniksi. Samaten iso osa tarvittavista lomakkeista on vain japaniksi. Jos pidät byrokratiasta ja lomakkeista, tulet rakastamaan Japania. Toki nuoret ihmiset ymmärtää englantia vanhempia paremmin, mutta kynnys puhua on korkea ja useimmat yrittävät sitä välttää. Turisti pärjää englannillakin, mutta asuminen on toinen juttu.

Kuten kaikkialla maailmassa, työpaikkojen löytyminen on tullut vaikeammaksi. Vakituisen työn saaminen on vaikeaa, useimmat työllistyvät ensiksi vuokrafirman tai vastaavan järjestelyn kautta. Toki riippuu alasta, kokemuksesta, kielitaidosta jne. Mikäli ei osaa ollenkaan japania, töiden löytyminen on todella hankalaa, vaihtoehdoiksi supistuvat pitkälle ulkomaisten firmojen Japanin toimipisteisiin, tosin IT-alalla esim. ohjelmoijille on kysyntää jos omaa riittävästi kokemusta. Kielenopettajaksikin voi yrittää, mutta esim. englanninopettajaksi otetaan tätä nykyä pääasiassa vain äidinkielenään kieltä puhuvia ja heiltäkin jo usein edellytetään jonkinlaista opettajana toimimisen kokemusta tai virallista pätevyyttä. Tarjokkaita on nykyään niin paljon, että kielikoulut voivat valita parhaat päältä.

Työllistymisessä ulkomaalaiselle iso haaste on työluvan saanti. Työluvat on rajattu kategorioihin ja yhden kategorian luvalla saa tehdä vain sen alle kuuluvia töitä. Viisumikategoriat löytyy tuolta:
http://www.mofa.go.jp/j_info/visit/visa/long/index.html

Usein työpaikat edellyttävät, että hakijalta löytyy jo tarvittava työlupa. Ongelma siis on löytää työnantaja joka on valmis toimimaan viisumisponsorina (paperisotaa jonkin verran firmalle). Esim. osa-aikaisten tai vuokratyösopimusten perusteella ei voi anoa työlupaa.

Rajattoman työskentelyoikeuden voi oikeastaan saada vain jos olet naimisissa japanilaisen kanssa (puolisoviisumi) tai olet jo saanut jotain kautta esim. pysyvän oleskeluluvan.

Työpaikkoja ja niiden kielitaito- yms. vaatimuksia voi etsiä esim. oheiselta sivustolta:
http://www.daijob.com/en/

Esimerkiksi IT-puolella kysyntää on paljon mm. kokeneille ohjelmoijille, erityisesti jos on tietotaitoa finanssialan ohjelmistoista.

Se, ettei tiedä tai ymmärrä kaikkea ei ole ongelma. Japanilaiset tietävät, että ulkomaalainen ei voi käsittää (välttämättä edes pitkänkään oleskelun jälkeen) kaikkia käyttäytymissääntöjä ja tapakulttuurin kiemuroita, ja antavat kyllä ulkomaalaiselle paljon anteeksi. Jos näytät olevan aivan hukassa, ei se tavatonta ole, että joku tulee tarjoamaan apua. Paikallisten kanssa ystävystymiseen on vaikea sanoa, helpoiten juttuun pääsee esim. yhteisten harrastusten kautta. Kuinka syvälliseksi ystävyys siitä sitten kehittyy riippuu henkilökemioista ja osapuolten kielitaidosta.

Tämä nyt meni hieman yleiseksi löpinäksi (ja varmasti paljon unohtui), mutta jos kerrot hieman enemmän taustoistasi (esim. minkä verran osaat japania, miten/miksi olit ajatellut maahan tulla (turisti? opiskelija? jne)), niin voin yrittää kertoa jotain lisää.

Itse muutin Japaniin n . viisi vuotta sitten, avioiduttuani paikallisen tyttöystäväni kanssa. Aluksi suimme Tokiossa, mutta sittemmin olemme muuttaneet sieltä pois.

Olen töitä tekevä 25 vuotias nuorimies. Teen pitkälti IT-, Media ja mainosalan töitä tietokoneella. Japanin kielitaitoni on hyvin vähäinen ja häpeäkseni täytyy myöntää, että senkin vähän olen oppinut vain animea katsomalla (kaveri suositteli katsomaan kouluvuosina) vaikka yksi japania opiskeleva ystäväni on yrittänyt opettaa minulle omista koulukirjoistaan kieltä. Englanti sujuu minulta täydellisesti niin suullisesti, kuin kirjallisenakin. Maahan olin ajatellut ensin käydä ihan turistina vilkaisemassa noin 3-7 viikon ajan ja sen jälkeen muuttaa kun olisi vähän tullut kartoitettua paikkoja kuten kauppoja yms. Eniten kiinnostaisi muuttaa maaseudulle sillä viihdyn enimmäkseen rauhallisemmalla seudulla jossa voi pitää mm. koiraa pihassa. Työn suhteen en ole mitenkään pihi. Voin paiskia töitä vaikka maaseudulla navetassa tai sitten hikisessä toimistossa pyörittelemässä papereita.

Minulla on yksi japanilainen kaveri jonka tapasin noin 5 vuotta sitten ''Students of the World-saitilla. Kyseessä on opiskelijoille ja opettajille tarkoitettu sivusto. Hän ei kuitenkaan vielä osannut selittää kaikkea eikä myöskään kirjoita kovin hyvää englantia niin ajattelin siksikin kysyä täältä.

Asumisesta ihan sellaista, että osaisitko kertoa onko maaseudulla kuinka halpaa asua ja onko siellä ylipäätään vuokra-asuntoja vai pelkästään juuri omakotitaloja?

Turistina on ihan hyvä hieman kierrellä ensin ja katsoa mikä alue Japanissa miellyttää itseä entiten.

Työllistymisessä se suuri kysymysmerkki on juuri työluvan saanti. Jonkinlaisiin asiantuntija-tyylisiin tehtäviin se menee lähes pakostakin, sillä muunlaisiin ei työlupaa juuri saa ellet sitten mene naimisiin paikallisen kanssa (kannattaa tsekata ne viisumikategoriat edellisestä vastaukseta). Eli käytännössä esim. mainitsemasi kaltaisiin maataloustöihin ei pysty saamaan työlupaa.

Yksi vaihtoehto olisi tutkia etukäteen netistä sopivia kielikouluja ja vertailla hintoja ja kurssien kestoja. Jotkin kielikoulut pystyvät nimittäin järjestämään opiskelijaviisumin, kunhan on varaa maksaa vähintään puolen vuoden - vuoden kurssi. Sitä kautta voisi saada oleskeluluvan vuodeksi, tietysti ihan halpaa se ei ole ja useimiten opiskelijaviisumilla ei saa tehdä töitä (tosin siihen voi anoa poikkeusta, mutta sallitun työskentelyn määrä on rajoitettu). Opiskelija-statuksella voi kuitenkin olla maassa pidempään ja tutustua ihmisiin sekä solmia kontakteja... niistä taas voi olla paljon apua siinä vaiheessa kun ja jos haluaa siirtyä työelämään. Omaa kokemusta ei ole, mutta käsittääkseni opiskelijaviisuin muuntaminen työviisumiksi on ainkain joissain tapauksissa myös mahdollista. Ainakin joissain isommissa kielikouluissa kurssin hintaan saattaa kuulua esim. asuntola-tyyppinen majoitus, mutta silloinkin ruoat ja muut on kustannettava tietysti itse, samoin mahdolliset juna/bussimatkat koululle. Kustannuksien kattamiseen saattaa tosin olla mahdollista anoa stipediä tai muuta avustusta kunhan on ensin jotain näyttöjä opintomenestyksestä.

Turistinakin voi osallistua kielikoulujen kursseille, eli voit käydä vaikka kahden kuukauden intensiivikurssin ja sen jälkeen reissata kuukauden (90 päiväähän saa Japanissa olla ilman viisumia). Jos Japaniin meinaa jollain tapaa asettua, niin kielitaidon hankinta on käytännössä välttämätöntä (ja suositeltavaakin, ihan jo päivittäisen elämän helpottumisen vuoksi).

Maaseudulla asuminen on varmasti halvempaa kun suurkaupungeissa. Mikä sitten katsotaan maaseuduksi voi olla hieman yksilöllistä. Varmuudella en pysty sanomaan, mutta jos maaseudulla tarkoitat nimenomaan alueita joissa on maatiloja jne, niin kuvittelisin niiden olevan pääasiassa omistusasuntoja. Tietysti onhan aina mahdollista, että jossain maatalossa tai muussa yksityisen omistamassa talossa on joku yksittäinen huone tarjolla vuokralle tms.

Kun koirat ja lemmikkieläimet tuli tuossa puheeksi, niin usein vuokra-asunnoissa niiden pito on kielletty. Ei tosin aina, mutta hyvin yleistä se on. Kyseessä on täysin vuokralleantajasta riippuvainen asia.

Asuntojen hinnoista vielä... Esimerkiksi Sapporossa saa vuokrattua parinkymmenen neliön yksiön halvimmillaan 7000-8000 jenillä kuukaudessa. Ja ei, noista hinnoista ei todellakaan ole unohtunut yksi nolla pois. Tietysti sähkö, vesi ja kaasu tulee tuon päälle ja mitään luksusta ei kannata odottaa.

https://suumo.jp/chintai/hokkaido_/sc_sapporoshihigashi/bc_000096863102/
https://suumo.jp/chintai/hokkaido_/sc_sapporoshihigashi/bc_000069114811/

10 000 000 jenillä (n. 75 000 €) saattaa saada jo omistusasunnon tai jopa pienen omakotitalon.

Tokiossa taas upouusi omakotitalo kaikilla hienouksilla (aurinkopaneelit, koneelllinen ilmastointi (lämpöpumput), lattialämmitys olohuoneessa ja ruokailutilassa, induktioliedellä ja astianpesukoneella varustettu keittiö, washlet-WC:t...), olisi maksanut noin 50 milj. jeniä, eli noin 370 000€. Talo siis noin 120-130 neliötä pieni piha ja parkkipaikka yhdelle tai kahdelle autolle (4h k/ruokailutila olkkari kylppäri). Tosin ei lähellä Tokion ydinalueita, vaan noin puolen tunnin junamatkan päässä.