Erilainen purjehdusvideo

Ja Norjan vesi on kylmää uimiseen...

Jos lähtisin Norjaan, niin vakaasti harkitsin:
1) Loppukesästä Suomesta Norjaan, purjehdusta Norjan rannikolla
2) Vene jää talvisäilöön sinne
3) Seuraavana kesänä alkukesästä purjehdusta Norjassa ja loman lopuksi vene takaisin Suomeen.

Ehtisi siellä Norjassa reilusti pitempään katselemaan maisemia, kun ei tarvitse kiireellä rynniä edestakaisin.

yhteen_suuntaan kirjoitti:

Ja Norjan vesi on kylmää uimiseen...

Jos lähtisin Norjaan, niin vakaasti harkitsin:
1) Loppukesästä Suomesta Norjaan, purjehdusta Norjan rannikolla
2) Vene jää talvisäilöön sinne
3) Seuraavana kesänä alkukesästä purjehdusta Norjassa ja loman lopuksi vene takaisin Suomeen.

Ehtisi siellä Norjassa reilusti pitempään katselemaan maisemia, kun ei tarvitse kiireellä rynniä edestakaisin.

Lue lisää

Noinhan kuvittelee, kun ei tiedä. Faktatietoa Skagerrakin ja Pohjanmeren sekä Itämeren lämpötiloista olisit voinut tsekata. Norjan rannikolla vesi on lämpimämpää kuin Itämeressä. Purjehduskausikin alkaa siellä kuukautta aikaisemmin kuin meillä.
Itse olen tehnyt lukuisia edestakaisia Norjan purjehduksia. Oma suositukseni on:
1) Lähtö mahdollisimman aikaisin, mieluiten kesäkuun alussa. Etuna reissun valoisuuden lisäksi on sekin, että alkukesällä Itämerellä on usein myötäisiä tuulia ja ylitys sujuu nopeasti/helposti. Mitä vähemmän pysähdyksiä sitä enemmän jää aikaa Norjan rannikolla purjehtimiseen ja hienojen ankkuripaikkojen kokemiseen!
2) Tietenkin veneen voi jättää talvisäilöön ulkomaille (Norjaan, Tanskaan, Saksaan tai miksei Ruotsiinkin), mutta se ei ole tarpeen. 30-36 vrk:n loma on hyvin riittänyt esim. Stavangerin Lysefjordissa käyntiin ja Sörlandetiin tutustumiseen, kun Itämeren ylitykset on tehnyt muutamilla avomerietappeilla tai jompaan kumoaan suuntaan on käyttänyt Götan kanavaa. Itse olen 36 vrk lomalla käynyt mm. Bergenissä, joskus Shetlannin Lerwickissä (30 ft ja 35ft veneillä).
3) Suositelen Skagenia etappisatamaksi (n. 45 M Göteborgista, jos saapuu kanavan kautta). Skagenissa on syytä odottaa sopivaa keliä Skagerrakin ylitykseen (80-90 M). Jos on huono tuuri eikä navakka länsituuli hellitä, voi muuttaa suunnitelmia ja purjehtia vaikkapa Limfjordiin tai kierrellä Jyllannin itärannikkoa Tanskan saarien kautta kotiinpäin.

edestakaisin kirjoitti:

Noinhan kuvittelee, kun ei tiedä. Faktatietoa Skagerrakin ja Pohjanmeren sekä Itämeren lämpötiloista olisit voinut tsekata. Norjan rannikolla vesi on lämpimämpää kuin Itämeressä. Purjehduskausikin alkaa siellä kuukautta aikaisemmin kuin meillä.
Itse olen tehnyt lukuisia edestakaisia Norjan purjehduksia. Oma suositukseni on:
1) Lähtö mahdollisimman aikaisin, mieluiten kesäkuun alussa. Etuna reissun valoisuuden lisäksi on sekin, että alkukesällä Itämerellä on usein myötäisiä tuulia ja ylitys sujuu nopeasti/helposti. Mitä vähemmän pysähdyksiä sitä enemmän jää aikaa Norjan rannikolla purjehtimiseen ja hienojen ankkuripaikkojen kokemiseen!
2) Tietenkin veneen voi jättää talvisäilöön ulkomaille (Norjaan, Tanskaan, Saksaan tai miksei Ruotsiinkin), mutta se ei ole tarpeen. 30-36 vrk:n loma on hyvin riittänyt esim. Stavangerin Lysefjordissa käyntiin ja Sörlandetiin tutustumiseen, kun Itämeren ylitykset on tehnyt muutamilla avomerietappeilla tai jompaan kumoaan suuntaan on käyttänyt Götan kanavaa. Itse olen 36 vrk lomalla käynyt mm. Bergenissä, joskus Shetlannin Lerwickissä (30 ft ja 35ft veneillä).
3) Suositelen Skagenia etappisatamaksi (n. 45 M Göteborgista, jos saapuu kanavan kautta). Skagenissa on syytä odottaa sopivaa keliä Skagerrakin ylitykseen (80-90 M). Jos on huono tuuri eikä navakka länsituuli hellitä, voi muuttaa suunnitelmia ja purjehtia vaikkapa Limfjordiin tai kierrellä Jyllannin itärannikkoa Tanskan saarien kautta kotiinpäin.

Lue lisää

Saman tapaisia Norjan ja Shetlannin kokemuksia muinoin. Bergeniin lomareissulla kerkisi juuri ja juuri kun ajoi suoraan Göteborgista. Eikä muutoinkaan juuri pysähdelty.
Yksi keino on miehistön vaihto päätepisteessä. Pari kertaa toteutettiin siten, että vaihtoporukka tuli autolla.
Minulle jäi mielikuva, että Norjan vedet olivat erityisen kylmiä. Uimista ei harrastanut kukaan, sukelluta pulloilla se enemämmän.
Saaristopurjehdus Norjassa poikkeaa varsin paljon suomalaisesta.

seppomartti kirjoitti:

Saman tapaisia Norjan ja Shetlannin kokemuksia muinoin. Bergeniin lomareissulla kerkisi juuri ja juuri kun ajoi suoraan Göteborgista. Eikä muutoinkaan juuri pysähdelty.
Yksi keino on miehistön vaihto päätepisteessä. Pari kertaa toteutettiin siten, että vaihtoporukka tuli autolla.
Minulle jäi mielikuva, että Norjan vedet olivat erityisen kylmiä. Uimista ei harrastanut kukaan, sukelluta pulloilla se enemämmän.
Saaristopurjehdus Norjassa poikkeaa varsin paljon suomalaisesta.

Lue lisää

Jos nyt oli kysymys Norjan etelärannikon eli Sörlandetin meriveden lämmöstä, siihen vaikuttaa Norjan rannikkovirta. Se tuo vettä Itämerestä ja Kattegatista Skagerrakin pohjoisrannikkoa myöten Pohjanmereen. Matkalla Itämerestä Kattegatille se lämpenee ja lämpötila on korkeampi kuin Itämeressä tai Skagerrakiin laskevissa joissa.
Meriveden pintalämpö eli SST (Sea Surface Temperature) ilmoitetaan joissakin sääkartoissa ja ennusteissa (mm. saksalaisissa tekstimuotoisissa RTTY-tiedotteissa). Se on ollut yleensä pari astetta korkeampi kuin Itämeren vastaava, jos oikein muistan. Ehkä netistä löytyisi numerotiedot eri kuukausien keskiarvoista. Muistelen, että talvella Skagerrakin SST olisi 3.5°.
Norjan länsirannikko puolestaan on golf-virran piirissä ja siksi pysyy talvisin sulana pohjoiseen saakka. Vain jokien suistot ja vuonot voivat olla jäässä (makeaa ja kylmää vettä vuoristosta). Se on totta, että vuonoissa voi olla aika viileää vettä kesälläkin - ei niin kylmää, etteikö voisi uida.
Uimareita kyllä näkee Sörlandetin rannoilla. Reippaat norjalaiset käyttävät shortseja silloinkin, kun meikäläisllä purjehtijoilla on vielä pitkät kalsarit.

Kovin erilaista Norjassa purjehtiminen tosiaan on - ja sitä kiehtovampaa, mitä pohjoisemmaksi purjehtii! Norjslaispurjehtijat itsekin ovat sitä mietä, että hienoin alue alkaa vasta Rörvikin pohjoispuolella.

Kyllä Suomessakin voi kylkikiinnittyä esim.30 mailia Helsingistä länteen tiedän itse kaksi paikkaa 33 jalkaiselle 1,90 purkkarille. Ja vesi on kolmeen metsiin näkyvää aikaisn keväällä ja myöhään syksyllä, kesällä samenee.

drr44 kirjoitti:

Kyllä Suomessakin voi kylkikiinnittyä esim.30 mailia Helsingistä länteen tiedän itse kaksi paikkaa 33 jalkaiselle 1,90 purkkarille. Ja vesi on kolmeen metsiin näkyvää aikaisn keväällä ja myöhään syksyllä, kesällä samenee.

Lue lisää

Kolme metriä on hiukan eri kuin kolmekymmentä metriä sekä näkyvyydessä että rannan läheisessä syvyydessä!

drr44 kirjoitti:

Kyllä Suomessakin voi kylkikiinnittyä esim.30 mailia Helsingistä länteen tiedän itse kaksi paikkaa 33 jalkaiselle 1,90 purkkarille. Ja vesi on kolmeen metsiin näkyvää aikaisn keväällä ja myöhään syksyllä, kesällä samenee.

Lue lisää

Sörlandetin yksi tunnettu kapea ja syvä veneväylä on Blindleia. Siellä täällä Blindlöeian varrella on kallioon porattuja T-rautoja, joihin veneen voi laittaa kylkikiinnitykseen. Tavanomaiseen ankkurointiin on monin paikoin liian syvää, liian ahdasta tai ankkurin pito kalliopohjassa on kyseenalaista. Ehkäpä Blindleiasta löytyy kuvia tai videoita.

edestakaisin kirjoitti:

Noinhan kuvittelee, kun ei tiedä. Faktatietoa Skagerrakin ja Pohjanmeren sekä Itämeren lämpötiloista olisit voinut tsekata. Norjan rannikolla vesi on lämpimämpää kuin Itämeressä. Purjehduskausikin alkaa siellä kuukautta aikaisemmin kuin meillä.
Itse olen tehnyt lukuisia edestakaisia Norjan purjehduksia. Oma suositukseni on:
1) Lähtö mahdollisimman aikaisin, mieluiten kesäkuun alussa. Etuna reissun valoisuuden lisäksi on sekin, että alkukesällä Itämerellä on usein myötäisiä tuulia ja ylitys sujuu nopeasti/helposti. Mitä vähemmän pysähdyksiä sitä enemmän jää aikaa Norjan rannikolla purjehtimiseen ja hienojen ankkuripaikkojen kokemiseen!
2) Tietenkin veneen voi jättää talvisäilöön ulkomaille (Norjaan, Tanskaan, Saksaan tai miksei Ruotsiinkin), mutta se ei ole tarpeen. 30-36 vrk:n loma on hyvin riittänyt esim. Stavangerin Lysefjordissa käyntiin ja Sörlandetiin tutustumiseen, kun Itämeren ylitykset on tehnyt muutamilla avomerietappeilla tai jompaan kumoaan suuntaan on käyttänyt Götan kanavaa. Itse olen 36 vrk lomalla käynyt mm. Bergenissä, joskus Shetlannin Lerwickissä (30 ft ja 35ft veneillä).
3) Suositelen Skagenia etappisatamaksi (n. 45 M Göteborgista, jos saapuu kanavan kautta). Skagenissa on syytä odottaa sopivaa keliä Skagerrakin ylitykseen (80-90 M). Jos on huono tuuri eikä navakka länsituuli hellitä, voi muuttaa suunnitelmia ja purjehtia vaikkapa Limfjordiin tai kierrellä Jyllannin itärannikkoa Tanskan saarien kautta kotiinpäin.

Lue lisää

No en sitten kai tiedä niin hyvin kuin sinä. Neljänä kesänä olen käynyt heinäkuussa Norjassa autolla, Stavangerin ja Trondheimin välillä. Joka kerta olen uinut meressä ja joka kerran on ollut helvetin kylmää vettä, kylmempää kuin Suomessa. Tämä riittää minulle faktatiedoksi.

Mutta laita ihmeessä linkkejä lämpätilatietoihin, opin mielelläni lisää.

edestakaisin kirjoitti:

Noinhan kuvittelee, kun ei tiedä. Faktatietoa Skagerrakin ja Pohjanmeren sekä Itämeren lämpötiloista olisit voinut tsekata. Norjan rannikolla vesi on lämpimämpää kuin Itämeressä. Purjehduskausikin alkaa siellä kuukautta aikaisemmin kuin meillä.
Itse olen tehnyt lukuisia edestakaisia Norjan purjehduksia. Oma suositukseni on:
1) Lähtö mahdollisimman aikaisin, mieluiten kesäkuun alussa. Etuna reissun valoisuuden lisäksi on sekin, että alkukesällä Itämerellä on usein myötäisiä tuulia ja ylitys sujuu nopeasti/helposti. Mitä vähemmän pysähdyksiä sitä enemmän jää aikaa Norjan rannikolla purjehtimiseen ja hienojen ankkuripaikkojen kokemiseen!
2) Tietenkin veneen voi jättää talvisäilöön ulkomaille (Norjaan, Tanskaan, Saksaan tai miksei Ruotsiinkin), mutta se ei ole tarpeen. 30-36 vrk:n loma on hyvin riittänyt esim. Stavangerin Lysefjordissa käyntiin ja Sörlandetiin tutustumiseen, kun Itämeren ylitykset on tehnyt muutamilla avomerietappeilla tai jompaan kumoaan suuntaan on käyttänyt Götan kanavaa. Itse olen 36 vrk lomalla käynyt mm. Bergenissä, joskus Shetlannin Lerwickissä (30 ft ja 35ft veneillä).
3) Suositelen Skagenia etappisatamaksi (n. 45 M Göteborgista, jos saapuu kanavan kautta). Skagenissa on syytä odottaa sopivaa keliä Skagerrakin ylitykseen (80-90 M). Jos on huono tuuri eikä navakka länsituuli hellitä, voi muuttaa suunnitelmia ja purjehtia vaikkapa Limfjordiin tai kierrellä Jyllannin itärannikkoa Tanskan saarien kautta kotiinpäin.

Lue lisää

Helsingistä on Stavanger/Bergen-korkeudelle noin 1000 mpk. 2000 mpk 30 päivässä on 66 mpk/päivä. Viiden solmun keskinopeudella siis 13 tuntia joka ikinen päivä, ilman yhtään ainutta lepopäivää, "tutustutaan kunnolla tähän kaupunkiin"-päivää tai sään odottelu-päivää.

Varmasti mahdollista ja jos se sinusta kivaa, niin siitä vaan. Tuo ei kuitenkaan ole sellaista lomanviettoa, jota minä purjehduslomaltani haen. Ei vaikka siinä olisi joukossa yön yli-purjehduksiakin. Lisäksi haluan käydä pohjoisemmassakin kuin Bergenissä, jos sinne saakka lähden.

Kukin tavallaan, anyway.

Hyvin onnistuu ja varmemmin vielä tuollaisella kuvan kaltaisella paatilla jossa ehkä myös kippiköli ja -peräsin.