Onkohan Skitsofrenian alkamisessa mitään tiettyä erityispiirrettä, vai alkaako se kullakin yksilöllisesti.
Henkilön hyökkäävyys ja agressiivisuus ihmetyttää, joka on kehittynyt viimeisen vuoden aikana aivan kamalaksi, silmittömäksi. Hänen kanssaan ei tule yhteistyöstä yhtään mitään.
Miten ihmeessä tällaista voisi ymmärtää ?
Miten skitsofrenia on kullakin alkanut ?
12
1714
Vastaukset
- jn4
Esim. väkivaltaisuutta ja vainoharhaisuutta käsitellään helposti sairautena, mutta todellisuudessa esim. skitsofreeniasta on olemassa liiaksi tulkintoja ilman konkreettisia fyysisiä muutoksia ollakseen sairaus.
Itse pitäisin skitsofreeniaa ja väkivaltaisuutta psyykkisenä ongelmana, joka johtuu äärettömän häiriintyneen ihmisen todellisuudentajun heikkenemisenä. Ihmisellä on siis ongelmia, mutta ympärsitössä on liiaksi omia ja muiden ongelmia potilaan kyetäkseen havaitsemaan todellisten ongelmien lähdettä. Sairaaksi leimaantuminen, todellisten ongelmien hoitamatta jättäminen ja mahdollinen suljettu sairaalahoito, joka sellaisenaan ahdistaa ihmistä enemmän jota vapaus, aiheuttaa kokonaisuuden jossa on vaikeata päästä normaaliin murheettomaan elämään takaisin. - Mie täältä
Mun pikkuveljellä skitsofrenia alkoi silleen, et ensin oli erittäin kiltti ja avulias jota hän ei aikaisemmin juur ollut.
Sitten seuras muiden perheenjäsenien uhkailu kaikenlaisella puhumisella miten hän tappaisi meidät kaikki. Siin oltiin ymmällä ja muutaman kerran lähettiin kotoa evakkon kun niin pelkäsimme veljeäni. Sit hän puhui aika paljon itekseen ja oli muutenkin omissa maailmoissaan.
Oltiin aivan ihmeissään ja aluks ei tietty mihin ottaa edes yhteyttä, kunnes jostain välähti ottaa psykiatriseen osastoon yhteys ja josta neuvottiin miten toimia.
Alku oli aivan hirveää pakkohoitoineen ym. mut ainakin myöhemmin on molemmin puolin todettu se oikeaksi teoksi. Nyt aikaa on kulunu jo kymmenisen vuotta veljen sairastumisesta ja nyt lääkkeiden voimalla pysyy jotenkin kontrolli normaalina. Tässä on ollu ylämäkiä ja alamäkiä vaihelevasti.- fdss4
Itsekseenpuhuminen ja mahdolliset uhkaukset ovat merkkejä ahdistuksesta. Pakkokeinojen käyttö ja "rikkinäisen ihmisen" siirtäminen yhteiskunnan vastuulle ovat merkkejä välinpitämättömyydestä.
Kuten aikaisemmassakin viestissä totesin, niin taustalla on melko varmasti oikeita murheita. Nuoren kohdalla oma elämä alkaa muokkautumaan. Vastuun ja ympäristön vaatimuksien noustessa ihminen alkaaa myös vaatimaan oikeuksia ja vapauksia samanmoisesti jota muutkin joutuvat vastuuta ottamaan ja vapauksia saamaan. Omalla kohdalla vanhemmat ja virkamiehet ovat halunneet puuttua tekemisiini jopa 30-vuotiaana, joten häiriötekijöitä riittää monelle vielä pitkään aikuisuuteen.
Pakkokeinojen käytöllä ihminen alistetaan kuin koira tekopirteään ja positiiviseen maailmaan. Rivienvälistä luettu teksti: "Mikäli teet jotakin, niin pakkokeinot uhkaavat jälleen". Lääkityksen näenäinen tunneteho ja jopa hölmön ympäristön luulotieto lääkityksen toimivuudesta ja sairauden olemassaolosta on vain jatkovarsia sairauden tunteen muokkaamisessa.
Mikäli hyvinkin häiriintyneistä ihmisistä puhutaan, niin minut on pahoinpidelty sairaan toimesta melkoisen näyttävästi kolmesti. Ainutkaan näistä ihmisistä ei ole koskaan joutunut lääkitykseen taikka psykiatriseensairaalaan edes silloin kuin ovat teloneet itseään. - mielisairas
fdss4 kirjoitti:
Itsekseenpuhuminen ja mahdolliset uhkaukset ovat merkkejä ahdistuksesta. Pakkokeinojen käyttö ja "rikkinäisen ihmisen" siirtäminen yhteiskunnan vastuulle ovat merkkejä välinpitämättömyydestä.
Kuten aikaisemmassakin viestissä totesin, niin taustalla on melko varmasti oikeita murheita. Nuoren kohdalla oma elämä alkaa muokkautumaan. Vastuun ja ympäristön vaatimuksien noustessa ihminen alkaaa myös vaatimaan oikeuksia ja vapauksia samanmoisesti jota muutkin joutuvat vastuuta ottamaan ja vapauksia saamaan. Omalla kohdalla vanhemmat ja virkamiehet ovat halunneet puuttua tekemisiini jopa 30-vuotiaana, joten häiriötekijöitä riittää monelle vielä pitkään aikuisuuteen.
Pakkokeinojen käytöllä ihminen alistetaan kuin koira tekopirteään ja positiiviseen maailmaan. Rivienvälistä luettu teksti: "Mikäli teet jotakin, niin pakkokeinot uhkaavat jälleen". Lääkityksen näenäinen tunneteho ja jopa hölmön ympäristön luulotieto lääkityksen toimivuudesta ja sairauden olemassaolosta on vain jatkovarsia sairauden tunteen muokkaamisessa.
Mikäli hyvinkin häiriintyneistä ihmisistä puhutaan, niin minut on pahoinpidelty sairaan toimesta melkoisen näyttävästi kolmesti. Ainutkaan näistä ihmisistä ei ole koskaan joutunut lääkitykseen taikka psykiatriseensairaalaan edes silloin kuin ovat teloneet itseään.Olen suurimmaksi osaksi samaa mieltä.
"Itsekseenpuhuminen ja mahdolliset uhkaukset ovat merkkejä ahdistuksesta"
Tästä en ole ihan samaa mieltä, koska itsekseen voi puhua ihan "vahigossa" olematta ahdistunut, henkilö voi vain olla omassa voimakkaassa mielikuvitusmaailmassaan mikäli omistaa sellaisen. Tietenkin itsensä kanssa keskustelu(siis ihan konkreettisesti keskustelua itsensä kanssa) voi olla niin sanotusti hälyttävää, jos se ei aikaisemmin ole kuulunut henkilön harrastuksiin ja erityisesti silloin, kun siihen liittyy "negatiivisia tunteita".
Tuohon viimeiseen tekstiisi vielä sen verran, että minä olen huomannut saman asian.
Minutkin on pahoipidelty moneen otteeseen jopa poliisienkin toimesta, mutta jostain kumman syystä näitä väkivaltaisesti käyttäytyviä ei passitetakaan Niuvanniemeen.
Poliisit toki ymmärrän, heillähän teoriassa ei ole mutta käytännössä kuitenkin on valtuudet pahoipidellä "asiakkaita", mutta varsinainen vitutuksen kohde on se, miksei näitä muita(ns. tavallisia kaduntallaajia) väkivaltaisesti käyttäytyviä passiteta sinne Niuvanniemeen?? heitä ei edes heitetä putkaan, yleensä syynä tosin on ollut se että ei ole ollut ketään todistamassa pahoipitelyä, eikä asiaa viitsitä tutkia, kun se vaatisi paljon aikaa ja vaivaa. Mutta kun minä olen käynyt jonkun päälle, aina on ollut sairaalareissu edessä, pituudeltaan tavallisesti 2-8 viikkoa.
Kaiken lisäksi pakkohoidot ovat olleet perusteettomia, koska ei kenenkään henki ole ollut vaarassa(se on pakkohoidon edellytys). - sdf43
mielisairas kirjoitti:
Olen suurimmaksi osaksi samaa mieltä.
"Itsekseenpuhuminen ja mahdolliset uhkaukset ovat merkkejä ahdistuksesta"
Tästä en ole ihan samaa mieltä, koska itsekseen voi puhua ihan "vahigossa" olematta ahdistunut, henkilö voi vain olla omassa voimakkaassa mielikuvitusmaailmassaan mikäli omistaa sellaisen. Tietenkin itsensä kanssa keskustelu(siis ihan konkreettisesti keskustelua itsensä kanssa) voi olla niin sanotusti hälyttävää, jos se ei aikaisemmin ole kuulunut henkilön harrastuksiin ja erityisesti silloin, kun siihen liittyy "negatiivisia tunteita".
Tuohon viimeiseen tekstiisi vielä sen verran, että minä olen huomannut saman asian.
Minutkin on pahoipidelty moneen otteeseen jopa poliisienkin toimesta, mutta jostain kumman syystä näitä väkivaltaisesti käyttäytyviä ei passitetakaan Niuvanniemeen.
Poliisit toki ymmärrän, heillähän teoriassa ei ole mutta käytännössä kuitenkin on valtuudet pahoipidellä "asiakkaita", mutta varsinainen vitutuksen kohde on se, miksei näitä muita(ns. tavallisia kaduntallaajia) väkivaltaisesti käyttäytyviä passiteta sinne Niuvanniemeen?? heitä ei edes heitetä putkaan, yleensä syynä tosin on ollut se että ei ole ollut ketään todistamassa pahoipitelyä, eikä asiaa viitsitä tutkia, kun se vaatisi paljon aikaa ja vaivaa. Mutta kun minä olen käynyt jonkun päälle, aina on ollut sairaalareissu edessä, pituudeltaan tavallisesti 2-8 viikkoa.
Kaiken lisäksi pakkohoidot ovat olleet perusteettomia, koska ei kenenkään henki ole ollut vaarassa(se on pakkohoidon edellytys)."henkilö voi vain olla omassa voimakkaassa mielikuvitusmaailmassaan "
Sitähän se itsekseen puhuminen on, että ollaan voimakkaassa mielikuvitusmaailmassa, mutta väittäisin mielikuvituksen liittyvän aina jollakin tavalla todellisuuteen esim. väärinymmärettyyn ja selvittämättä jääneeseen tilanteeseen jne..
Joillakin on tapana purkaa sama ahdistus toisia syyttelemällä. Kehitetään siis mielikuvitusmaailmassa todellisuudesta poikkeaavia visioita kanssaihmisestä ja henkilökohtaisesti aletaan painostamaan, olettamaan ja syyttelemään mitä kummemmista asioista. Syyttelyihin ja oletuksiin mahtuu monesti mielenterveydenhoidossa esityt tulkinnat potilaan sairaista näkökannoista, jolloin skitsofreeniseksi voisimme katsoa ne tahot jotka pakkokeinoilla riistävät vapauden laitoksessa ja loukkaavat ruumillista koskemattomuutta "lääkkeillään" täysin mielivaltaisesti.
Pakkohoidon päälimmäinen peruste on mielisairaus, eli todellisuudentajun heikeneminen. Tämän lisäksi pitäisi olla mm. vaaraksi itselleen taikka muille taikka hoitoon toimittamatta jättäminen pahentaisi mielisairautta. Muut miel.terv. palvelut pitäisi olla riittämättömiä.
Vaaraksi olemista voidaan tulkita monellakin tapaa, mutta käytännössä esim. liikenteen vaarantaminen on sitä, että on toiminnallaan taikka laiminlöynnillään aiheuttanut todellisen vaaratilanteen, yleisemmin kolarin. Henkilölle vaaraksi oleminen pitäisi siis olla jotakin konkreettista esim. muu kuin perustellun hätävarjeluun käytetty voimakeino, josta jäänyt todeistettavasti jokin ruhje taikka oman kohlauksen seurauksena aihutunut ruhje. Pieniä tapaturmia sattuu, mutta joillakin on vain useammin asiaa terveyskekukseen kuin toisilla ja mystisten pahoinpitelyjen uhreilla on monesti ollut täysi mahdollisuus paeta väittämäänsä väkivaltaa, joten pahin kolaus jota tuomioistuimetkin loiventavat ovat psyykkisen puolen oiretta. Joillakin on todellisuus katkolla fyysisen ja hoitamatta jääneen sairauden vuoksi, ehkä päihteiden käytön vuoksi. Monestikko näitä hoidetaan?
Minun kohdalla psykologi alkoi mussuttamaan jostakin koulutuksesta ja miten työttömyyttä ei sallita ja miten lääkettäkin pitäisi syödä jotta koulutus onnistuu. Työttömyydelle en sillä hetkellä voinut mitään ja keskiasteen koulutus on täysin vapaaehtoista ja mikäli lähtisin tästä asiasta itsekseni puhumaan, niin asia menisi luultavammin siten, että mahdollisuuteni haluamiini ammatteihin on kariutunut jo nuoruudessa ympäristön hölmöilyjen vuoksi ja esim. sairaalahoidon jälkeen ja ikää kartuttua liiaksi viimeisetkin mahdollisuuteni on valunut viemäristä jo aikoja sitten.
Kukaan terve nuorimies ei halua feministien huu-haa koulutuksia, joten korvaus pitäisi saada perusteettomasta vapaudenriistosta ja aikaisemmista virkamiesten aiheuttamista elämänmahdollisuuksien pilaamisesta ja tämä siksi, että saisin edes jonkilainen loppuelämän hankittua. - mielisairas
sdf43 kirjoitti:
"henkilö voi vain olla omassa voimakkaassa mielikuvitusmaailmassaan "
Sitähän se itsekseen puhuminen on, että ollaan voimakkaassa mielikuvitusmaailmassa, mutta väittäisin mielikuvituksen liittyvän aina jollakin tavalla todellisuuteen esim. väärinymmärettyyn ja selvittämättä jääneeseen tilanteeseen jne..
Joillakin on tapana purkaa sama ahdistus toisia syyttelemällä. Kehitetään siis mielikuvitusmaailmassa todellisuudesta poikkeaavia visioita kanssaihmisestä ja henkilökohtaisesti aletaan painostamaan, olettamaan ja syyttelemään mitä kummemmista asioista. Syyttelyihin ja oletuksiin mahtuu monesti mielenterveydenhoidossa esityt tulkinnat potilaan sairaista näkökannoista, jolloin skitsofreeniseksi voisimme katsoa ne tahot jotka pakkokeinoilla riistävät vapauden laitoksessa ja loukkaavat ruumillista koskemattomuutta "lääkkeillään" täysin mielivaltaisesti.
Pakkohoidon päälimmäinen peruste on mielisairaus, eli todellisuudentajun heikeneminen. Tämän lisäksi pitäisi olla mm. vaaraksi itselleen taikka muille taikka hoitoon toimittamatta jättäminen pahentaisi mielisairautta. Muut miel.terv. palvelut pitäisi olla riittämättömiä.
Vaaraksi olemista voidaan tulkita monellakin tapaa, mutta käytännössä esim. liikenteen vaarantaminen on sitä, että on toiminnallaan taikka laiminlöynnillään aiheuttanut todellisen vaaratilanteen, yleisemmin kolarin. Henkilölle vaaraksi oleminen pitäisi siis olla jotakin konkreettista esim. muu kuin perustellun hätävarjeluun käytetty voimakeino, josta jäänyt todeistettavasti jokin ruhje taikka oman kohlauksen seurauksena aihutunut ruhje. Pieniä tapaturmia sattuu, mutta joillakin on vain useammin asiaa terveyskekukseen kuin toisilla ja mystisten pahoinpitelyjen uhreilla on monesti ollut täysi mahdollisuus paeta väittämäänsä väkivaltaa, joten pahin kolaus jota tuomioistuimetkin loiventavat ovat psyykkisen puolen oiretta. Joillakin on todellisuus katkolla fyysisen ja hoitamatta jääneen sairauden vuoksi, ehkä päihteiden käytön vuoksi. Monestikko näitä hoidetaan?
Minun kohdalla psykologi alkoi mussuttamaan jostakin koulutuksesta ja miten työttömyyttä ei sallita ja miten lääkettäkin pitäisi syödä jotta koulutus onnistuu. Työttömyydelle en sillä hetkellä voinut mitään ja keskiasteen koulutus on täysin vapaaehtoista ja mikäli lähtisin tästä asiasta itsekseni puhumaan, niin asia menisi luultavammin siten, että mahdollisuuteni haluamiini ammatteihin on kariutunut jo nuoruudessa ympäristön hölmöilyjen vuoksi ja esim. sairaalahoidon jälkeen ja ikää kartuttua liiaksi viimeisetkin mahdollisuuteni on valunut viemäristä jo aikoja sitten.
Kukaan terve nuorimies ei halua feministien huu-haa koulutuksia, joten korvaus pitäisi saada perusteettomasta vapaudenriistosta ja aikaisemmista virkamiesten aiheuttamista elämänmahdollisuuksien pilaamisesta ja tämä siksi, että saisin edes jonkilainen loppuelämän hankittua.""henkilö voi vain olla omassa voimakkaassa mielikuvitusmaailmassaan "
Sitähän se itsekseen puhuminen on, että ollaan voimakkaassa mielikuvitusmaailmassa, mutta väittäisin mielikuvituksen liittyvän aina jollakin tavalla todellisuuteen esim. väärinymmärettyyn ja selvittämättä jääneeseen tilanteeseen jne.."
Onhan toki noinkin niinkuin sanoit, mutta minä olen kyllä sitä mieltä ettei kaikissa tapauksissa ole kyse tuosta..
Esim. minä poikkean tuosta, minun mielikuvitukseni ei johdu ratkaisemattomista ongelmista tms. psyykkisistä vaivoista, vaan minulla on vain aina ollut vähän vilkkaampi mielikuvitus, eli johtuu fyysisestä, ei psyykkisestä "ongelmasta".
Ai niin, väärinymmärrysten välttämiseksi sanotaan nyt vielä, etten minä tietääkseni ole koskaan puhunut itsekseni=)
"joten korvaus pitäisi saada perusteettomasta vapaudenriistosta"
Aivan niin. Harmi vain ettei siihen taida olla mahdollisuuksia. Tiedäthän sinäkin varmaan tämän järjestelmän, jossa lääkärit voivat lähestulkoon aina perustella pakkohoitoja esim. sillä, ettei virhettä(turhaa, aiheetonta vapaudenriistoa) ole(muka) tapahtunut ja näin ollen mitään korvauksiakaan ei makseta.
Lekurin perusteluhan voi olla esim: potilas on ollut vaaraksi itselleen taikka muille taikka hoitoon toimittamatta jättäminen pahentaisi mielisairautta.
Mitenkäs potilas tämän perustelun pystyisi osoittamaan virheelliseksi?
Lekurin pitäisi pystyä perustelemaan potilaan vaarallisuutta, mutta tällaista en ole koskaan nähnyt. Eikä sellaista lääkäriltä vaaditakaan.
Tällaisen kiistan lääkäri 'ammatti-ihmisenä' tietysti voittaa näennäisellä asiantuntemuksellaan, se on itsestäänselvää sen ihmisen silmissä, jolta korvausta haetaan. - safd3
mielisairas kirjoitti:
""henkilö voi vain olla omassa voimakkaassa mielikuvitusmaailmassaan "
Sitähän se itsekseen puhuminen on, että ollaan voimakkaassa mielikuvitusmaailmassa, mutta väittäisin mielikuvituksen liittyvän aina jollakin tavalla todellisuuteen esim. väärinymmärettyyn ja selvittämättä jääneeseen tilanteeseen jne.."
Onhan toki noinkin niinkuin sanoit, mutta minä olen kyllä sitä mieltä ettei kaikissa tapauksissa ole kyse tuosta..
Esim. minä poikkean tuosta, minun mielikuvitukseni ei johdu ratkaisemattomista ongelmista tms. psyykkisistä vaivoista, vaan minulla on vain aina ollut vähän vilkkaampi mielikuvitus, eli johtuu fyysisestä, ei psyykkisestä "ongelmasta".
Ai niin, väärinymmärrysten välttämiseksi sanotaan nyt vielä, etten minä tietääkseni ole koskaan puhunut itsekseni=)
"joten korvaus pitäisi saada perusteettomasta vapaudenriistosta"
Aivan niin. Harmi vain ettei siihen taida olla mahdollisuuksia. Tiedäthän sinäkin varmaan tämän järjestelmän, jossa lääkärit voivat lähestulkoon aina perustella pakkohoitoja esim. sillä, ettei virhettä(turhaa, aiheetonta vapaudenriistoa) ole(muka) tapahtunut ja näin ollen mitään korvauksiakaan ei makseta.
Lekurin perusteluhan voi olla esim: potilas on ollut vaaraksi itselleen taikka muille taikka hoitoon toimittamatta jättäminen pahentaisi mielisairautta.
Mitenkäs potilas tämän perustelun pystyisi osoittamaan virheelliseksi?
Lekurin pitäisi pystyä perustelemaan potilaan vaarallisuutta, mutta tällaista en ole koskaan nähnyt. Eikä sellaista lääkäriltä vaaditakaan.
Tällaisen kiistan lääkäri 'ammatti-ihmisenä' tietysti voittaa näennäisellä asiantuntemuksellaan, se on itsestäänselvää sen ihmisen silmissä, jolta korvausta haetaan.Mikäli et satu olemaan jokin maailman kuulu kirjailija taikka yleinen syyttäjä, niin tuskin sinulla sen kummempi mielikuvitus on jota muillakaan. Mielikuvituksen vilkkaus on helposti testattavissa pienimuotoisella harhaanjohdattelulla. Naiset ovat peinteisesti ihmiskeskeisiä ja mikäli puhumme jostakin ihmisestä jotakin hieman harhaanjohdattelevaa, niin pystymme seuraamaan henkilön reagointia harhaanjohdateltuun asiaan. Toisilla alkaa mielikuvitus juoksemaan vapaudenriistoihin asti ja toiset eivät reagoi juuri laisinkaan ja vaativatkin jotakin pitävämpää näyttöä väittelle.
safd3 kirjoitti:
Mikäli et satu olemaan jokin maailman kuulu kirjailija taikka yleinen syyttäjä, niin tuskin sinulla sen kummempi mielikuvitus on jota muillakaan. Mielikuvituksen vilkkaus on helposti testattavissa pienimuotoisella harhaanjohdattelulla. Naiset ovat peinteisesti ihmiskeskeisiä ja mikäli puhumme jostakin ihmisestä jotakin hieman harhaanjohdattelevaa, niin pystymme seuraamaan henkilön reagointia harhaanjohdateltuun asiaan. Toisilla alkaa mielikuvitus juoksemaan vapaudenriistoihin asti ja toiset eivät reagoi juuri laisinkaan ja vaativatkin jotakin pitävämpää näyttöä väittelle.
Kummitädilläni skitsofrenia alkoi kummallisina puheina esim. hän saattoi väittää, että hänellä on aids ja hän on tartuttanut kaikki ja hänet ajetaan pois kotoa ja jne..myöskin kaikkien syyllistäminen ja alistaminen oli yksi oire!
- Ymmällä
Leena kirjoitti:
Kummitädilläni skitsofrenia alkoi kummallisina puheina esim. hän saattoi väittää, että hänellä on aids ja hän on tartuttanut kaikki ja hänet ajetaan pois kotoa ja jne..myöskin kaikkien syyllistäminen ja alistaminen oli yksi oire!
Niin, toi täysin järjellä käsittämätön syyllistäminen on tässäkin tapauksessa niin valtaisaa, ettei sitä tavallisella järjellä ymmärrä. Tavallinen järki sanoo, että ihminen täytyy olla seonnut, mikään muu ei sitä selitä.
- safd3
Leena kirjoitti:
Kummitädilläni skitsofrenia alkoi kummallisina puheina esim. hän saattoi väittää, että hänellä on aids ja hän on tartuttanut kaikki ja hänet ajetaan pois kotoa ja jne..myöskin kaikkien syyllistäminen ja alistaminen oli yksi oire!
Vaikea sanoa sitä mitä kummitätisi on todellisuudessa AIDS jutuillaan tarkoittanut. Olen monesti kuullut ihmisen sanovan mm. että minulla on varmaankin jokin tietty tauti ja jossakin vaiheessa kun koteihin tuli lääkärikirjoja, niin ihmiset alkoivat kuvittelemaan itsellään mitä kummallisempia oireita kirjaa lukiessaan. Jonkilainen äärimmäinen kireys johtaa helposti hetkellisiin holmöihin sanomisiin ihmisen tätä tarkoittamatta taikka harmamaailmassa elämättä. Pahimmillaan väärikäsityksien välttämiseksi pitäisi käyttäytyä kuin 24-tuntia vuorokaudessa kuin diplomaatti.
- mielisairas
safd3 kirjoitti:
Mikäli et satu olemaan jokin maailman kuulu kirjailija taikka yleinen syyttäjä, niin tuskin sinulla sen kummempi mielikuvitus on jota muillakaan. Mielikuvituksen vilkkaus on helposti testattavissa pienimuotoisella harhaanjohdattelulla. Naiset ovat peinteisesti ihmiskeskeisiä ja mikäli puhumme jostakin ihmisestä jotakin hieman harhaanjohdattelevaa, niin pystymme seuraamaan henkilön reagointia harhaanjohdateltuun asiaan. Toisilla alkaa mielikuvitus juoksemaan vapaudenriistoihin asti ja toiset eivät reagoi juuri laisinkaan ja vaativatkin jotakin pitävämpää näyttöä väittelle.
"Mikäli et satu olemaan jokin maailman kuulu kirjailija taikka yleinen syyttäjä, niin tuskin sinulla sen kummempi mielikuvitus on jota muillakaan."
Paskapuhetta. Tämä taitaa olla mielipidekysymys, mutta en ole tuntenut henkilöä joka olisi minut tuntenut ja olisi jättänyt sanomatta että minulla on hyvä mielikuvitus.
En ole yleinen syyttäjä enkä maailman kuulu kirjailija.
Eivät kaikki hyvän mielikuvituksen omaavat ole joko mielisairaita(vaikka sitäkin jotkut epäpätevät psykiatrit ovat väittäneet) tai maailmankuuluja kirjailijoita tms.
Mistä moista sontaa pälkähti päähäsi??
PS. Täällä netissä ei voi kenenkään kirjoitustyylistä päätellä hänen luonteenpiirteitään. - Tukiverkostojen uhri
mielisairas kirjoitti:
"Mikäli et satu olemaan jokin maailman kuulu kirjailija taikka yleinen syyttäjä, niin tuskin sinulla sen kummempi mielikuvitus on jota muillakaan."
Paskapuhetta. Tämä taitaa olla mielipidekysymys, mutta en ole tuntenut henkilöä joka olisi minut tuntenut ja olisi jättänyt sanomatta että minulla on hyvä mielikuvitus.
En ole yleinen syyttäjä enkä maailman kuulu kirjailija.
Eivät kaikki hyvän mielikuvituksen omaavat ole joko mielisairaita(vaikka sitäkin jotkut epäpätevät psykiatrit ovat väittäneet) tai maailmankuuluja kirjailijoita tms.
Mistä moista sontaa pälkähti päähäsi??
PS. Täällä netissä ei voi kenenkään kirjoitustyylistä päätellä hänen luonteenpiirteitään.Minutkin on todettu skitsofreenikoksi. Olen ollut sairaalassa muutaman kerran jne. Nyt olen avohoidossa ja sain ajatuksen alkaa kirjottaa paperille ajatuksia mitä seuraavalla psykologin käynnillä kannattaisi vastata niihin tavallisimpiin teennäisiin kysymyksiin.
Siitä tuli vuoropuhelu, ja ajattelin julkaista sen jossain mediassa, tänne ensin. Mitä mieltä olette kannattaako laittaa sanomalehteen?
Psykologilla
- Mitä kuuluu?
- Ei mitään erityistä.
- Minkälainen olotila sulla on? ootko voinu hyvin?
- Vaivaantunut olo, tää on niin teennäistä.... palkan edestä jutellaan melko joutavia.
- Tiedäthän sä että meidän täytyy tarkkailla sun vointia.
- Se vaan tuntuu vapauden rajoittamiselta. Miksi tarkkailtava ei saa itse nähdä papereitaan, vaikka lain mukaan pitäisi saada?
- Kyllä me sun parasta ajatellaan.
- No se on hyvä. Olisipa kaikki noin avuliaita, on alkanu nimittäin tuntua että tavallinen kansalainen pitää meitä mielenterveys ongelmaisia toisen luokan kansalaisina, ja se laskee itsetuntoa. Kaveritkin on puhunu että ne on törmänny samaan asiaan.
- Millä tavalla se on ilmennyt?
- Onhan niitä kaikenlaisia ennakkokäsityksiä. Ja kyllä Osa käsityksistä pitääkin paikkansa joidenkin kohdalla. Mutta jos joku diagnosoidaan joskus, niin joutuu loppuikänsä olemaan tarkkailun alaisena. Moni on joutunu holhouksen alaiseksikin.
- Et taisi sinäkään pärjätä jos sulta edunvalvonta otettais pois. Kyllä se vaan niin on.
- Eikö pidäkkin paikkansa että että skitsofrenia diagnoosi on elinikäinen, kuulin sairaalassa, kun joku hoitaja kertoi että koko suomen historian psykiatria ei tunne kuin yhden paranemisen?
-Tarkoitatko sitä jossa diagnoosi todettiin vääräksi? Nyt alkais olla 45 minuuttia kulunu, jatketaan taas ensviikolla.
------
sdf4 on puhunut hyvää asiaa, olen teidän kohtalotoveri, ja tiedän miltä laitoksissa kärsiminen tuntuu.
jos joskus asiat alkavat muuttua paremmiksi, niin olen taistelussa mukana, oikeuden ja inhimillisyyden puolesta.
Suomessa on noin 1%:lla väestöstä diagnoosina skitsofrenia, ja voi vain kuvitella kuinka paljon niistäkin on vääriä. TVssä sanottiin muutama vuosi sitten että suomessa mieliala lääkkeitä syö 700 000. Tuskin heistäkään kovin moni vapaaehtoisesti niitä syö...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.774652- 1801947
- 1241630
- 1321186
Miten minusta tuntuu että kaikki tietää sun tunteista mua kohtaan
Paitsi suoraan minä itse, vai mitä hlvettiä täällä tapahtuu ja miksi ihmiset susta kyselee minulta 🤔❤️161121- 351056
- 78953
- 52916
Hyvää huomenta!
Mietin miten suhtaudut minuun, jos kerron tunteista. Voinko enää sen jälkeen olla samassa paikassa kanssasi, jos koet as78882- 4848