Mistä tunnet sä ystävän?

Bengalitikku

Eräässä ketjussa viittasin muutamaan otteeseen, että ystävyydestä voisi keskustella. Jotenkin tuli tunne, että olen aloituksen velkaa.
On olemassa toveruutta, kaveruutta, ystävyyttä, sielunkumppaneita, tuttava jne.
Jokainen nimike on vähän eri sävyinen.
Muistan noin 30 vuotta sitten nähneeni unta Platonista (olin kiinnostunut hänen ajatuksistaan ja jotkut suomennokset olivat hauskoja, suorastaan kutkuttavia/E. Linkomies?) ja hänellä oli valkea tooga. Oli jotkut juhlat. Unessa oli kertoja, joka sanoi: "Hän oli yksin, vaikka hän oli seurassa".
Minulla on joitakin ystäviä, joitakin kavereita ja jonkin verran tuttavia.
Heillä on merkityksensä, roolinsakin. Aikaa voi kulua, mutta yleensä suhde on, mitä on. Jotkut muuttuvat.

https://youtu.be/LzSyG3l3V_c
Valitsin tämän kaikista, koska äänessä on laulajista eniten valoisuutta. Melodia on melankolinen.

116

287

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • syrjään.vetäytyvä

      Minä olen kaksi kertaa erehtynyt pitämään, eri henkilöitä, ystävinäni. Olin tuntenut molemmat kauan, eri aikoina tosin. Molempien kohdalla petyin samaan asiaan, eli luottamus meni. Kertomani asiat ja tekemäni asiat tulivat korviini muulta taholta. Kenelläkään muulla ei ollut ko. asioista tietoa, joten syyllinen oli selvä. Molemmissa tapauksissa. Se oli kerrasta poikki.
      Vaikka tekemiseni tai kertomani asiat eivät olleet suuren suuria, niin silti, jos pienet asiat menevät eteenpäin samoin käy suurempien asioiden kohdalla.

      Enpä ole noiden kahden "ystävän" jälkeen avautunut kenellekään. Hyvän päivän tuttuja, joita saatan tervehtiä pahoinakin päivinä.

      • Bengalitikku

        Joskus hyvän päivän tutut riittävät.
        Ei tarvitse avautua. Toisessa ketjussa oli "lipsauttelusta" maininta. Mikä on sinulle iso tai pieni asia, voi toisesta olla mitätön. Olen kuullut asioita toisista ihmisistä, jolloin ajattelen, että noin ne minunkin asiani menevät eteenpäin erään ystävän osalta, mutta melko luottavainen olen vielä hänen suhteensa - tosin suodattaen. Ei kaikkea.
        Samoin ajattelen, että jos minulle arvostelee muita, arvostelee hän minuakin muille. Mutta ystävyyden pitäminen on tässä vaikeaa.
        Eräälle ystävälle avauduin ja sitten tapahtui härdelli, jonka jälkeen jokainen puhelu sisälsi kiusaamista. Hän oli potenut useaan nähden alemmuutta aiemmin. No tuin ja rohkaisin häntä ennen härdelliä ja hän jotenkin sai omanarvontunnostaan kiinni. Mutta nyt ilmeisesti tyynen rauhallisesti pääsin eroon tästä. Ikävää, mutta tavallaan myös hyvä. Jotkut ystävyydet ovat päättyäkseen.
        Sitten on pitkäaikainen kouluajoilta asti oleva ystävä, joka on mutkaton, järkevä ihminen. Soisin tällaisen ystävän jokaiselle: ei tule liian iholle, ei kiusaa, ei juorua, ei arvostele eikä arvostele muitakaan. Luotettava. Hänen seurassaan viihtyy eikä tarvitse olla varuillaan. Ja tietynlainen tuttuus vuosienkin takaa säilyy.
        Nämä nyt olivat kolme erilaista kokemusta lyhykäisesti.
        Myös sukulaisista esim. serkuista löytyy ystävyyttä.


    • ö-Öö

      Jaa tuntemisesta.

      Kaikilla kaiketi omanlaisensa tunteet ja omanlaisensa retoriikka. Sanaa "ystävä" käytetään vähän miten sattuu, Jenkeillä tuntuu ystävyys muodostuvan, jos kerran tapaavat pileissä, suomessa jotkut puhuu mieluummin kavereista.

      Mä myös mieluummin puhun kavereista, joskus jopa käytän etuliitettä "hyvä-". Suhteet saattaa muuttua, muutamakin "hyvä kaveri" aikojen kuluessa ilmaisuun "persereikä". Tosin, muistin mukaan ei ikinä toisinpäin.

      Mun mielestä kaveriksi voi mainita heeboa, joka ei ole mulkku ja jonka kans tulee juttuun ja pärjäilee asiallisesti. Hyvät kaverit sitten korostetusti samanlaisia. Eli mun mielestä "ystävän" tuntee, kun sen kans ollut riittävästi tekemisissä, että määritelmää hokaa käyttävänsä.

      Yks käytännön esimerkki; muutamia duunikavereita, joitten kans ollut samassa duunissa ehkä useaankaan kymmeneen vuoteen, kyllä mä lasken net kavereiksi, koska tullaan toimeen edelleenkin. Noh, päinvastaisia esimerkkejä löytyy sitten lapsuudesta ja nuoruudesta, ha, kaiketi "kasvettu erillemme".

      Joku vois tehdä aloituksen sanasta "rakkaus". Mun kommentti etukäteen, rakastan kaurapuuroa. :D

      =DW=

      • Bengalitikku

        Aika hyvin kuvailit ja sait miettimään, etteivät miehet kovin erilailla ajattele ja suhtaudu.
        "Erilleen kasvamista" on myös tapahtunut. Ei voi väenväkisin ylläpitää jotain keinotekoiseksi muuttunutta, vaan sellainen haalenee tuttavuuden kaltaiseksi.
        Muutto on tekijä, miksi moni hyvä ystävyys jää taakse. Niitä oli ainakin viisi.
        Elämäntilanteet ja muut muutokset. Mahdotonnyhtälö.
        Minun kaurapuurooni tulee voinokareita ja rusinoita. Nam.
        A-aa. Täytyy laittaa korvan taakse tuo rakkaus; kovasti paljon konsonantteja.


      • Seonitsejokahaukkuu

        " ... joka ei ole mulkku ... " ? Ovatko kaikki ihmiset, joista et pidä tai joiden kanssa et tule toimeen, ko. laisia "heeboja"? Ihmisyyteen, inhimillisyyteen ja yleismaailmalliseen rakkauteen kuuluu, ettei kutsu ja nimittele muita ikävillä nimityksillä ja tavoilla. Osannetko arvella miksi?


      • Bengalitikku
        Seonitsejokahaukkuu kirjoitti:

        " ... joka ei ole mulkku ... " ? Ovatko kaikki ihmiset, joista et pidä tai joiden kanssa et tule toimeen, ko. laisia "heeboja"? Ihmisyyteen, inhimillisyyteen ja yleismaailmalliseen rakkauteen kuuluu, ettei kutsu ja nimittele muita ikävillä nimityksillä ja tavoilla. Osannetko arvella miksi?

        Oliko minulle?
        Ei. Mutta, kun muötäilin, vastaan.
        Äitini sanoi: "Joka maailmaa rakastaa, ei rakasta ketään".
        Eihän silloin saa ystävyyttä tai rakkautta, jos joku kohtelee huonosti tai annat kohdella.
        Kysyn taas, miksi kouluissa, työpaikoilla jne. on niin paljon kiusaamista.
        Miksi on väkivaltaa? Missä yleismaailmallinen rakkaus silloin piileskelee? Ei se poskien kääntely auta. Saa veitsen selkään.
        Sanotaanhan, että on hyviä ja pahoja ihmisiä. Mulkku on karkea ilmaisu pahalle. Kumma kyllä, ihmiset ymmärtävät, mitä sillä t a r k o i t e t a a n.
        Ei ehkä ihan kultaisen käytöstavan mukaan.


      • Mitämuutajäänytväliin

        Onpa harvinaisen kierosti, väärästi ja vinosti ajateltu tuo yleismaailmallisen rakkauden käsite.


      • Bengalitikku
        Mitämuutajäänytväliin kirjoitti:

        Onpa harvinaisen kierosti, väärästi ja vinosti ajateltu tuo yleismaailmallisen rakkauden käsite.

        Miksi yleismaailmallinen rakkauden käsite pitäisi nielaista kuin koukkuun pujotettu mato. Pelkkää hämäystä. Muutaman vuoden ikäinen lapsi, jos häntä ei ole peloiteltu, menee kädet ojossa ketä vain kohden tai ottaa kädestä ja vie.
        Voinhan toki asennoitua, että kaikki on älyttömän hyvää, kunnes toisin todistetaan. Flower power kuihtui. Minusta on ylen ihana sanapari yleismaailmallinen rakkauden käsite, mutta se on kuin huutaisi pilviin - taivastelua - naiivia. Käänteisesti en ajattele, että kaiken takana on pahuus. Mutta.
        Joka maailmaa rakastaa - kädet ojossa, yleisö, itserakkauden huipentuma?
        Ei rakasta ketään - ei huomata, niitä läheisimpien kuiskauksia, laiminlyöntiä?
        Kuinka moni kuuluisuus (eri alat, taiteet, tieteet) on sanonut, että olisi pitänyt olla lasten, perheen ja ystävien kanssa enemmän - vanhoilla päivillään.
        Aika meni jo.
        Maine kutsui, maailma.
        Ura - selän kääntäminen.
        Yksinkertaistettuna: kun kumartaa jonnekin, pyllistää toisaalle.
        Minuun ei tuo sanaparisi tehoa. Liian makeaa. Humanismi kyllä joo.


      • Käsittämätöntä

        Herrrasiunaajavarjele. No sano ihan millä nimellä tahdot ja haluat, sama asia. Se, että osaa / pystyy / kykenee ... tuntemaan positiivisluontoisia tunteita aivan yleismaailmallisesti tai jotain muuta sellaista tuubaa, ei tarkoita, ettei tietäisi millaista pahaa maailmassa on ja riittää. Sangen "naiivia" kääntelyä ja vääntelyä aiheista, jotka eivät millään tavalla liity ko. "sanapariin", mutta saat jatkaa lämpimiksesi jos tahdot.


      • Bengalitikku
        Käsittämätöntä kirjoitti:

        Herrrasiunaajavarjele. No sano ihan millä nimellä tahdot ja haluat, sama asia. Se, että osaa / pystyy / kykenee ... tuntemaan positiivisluontoisia tunteita aivan yleismaailmallisesti tai jotain muuta sellaista tuubaa, ei tarkoita, ettei tietäisi millaista pahaa maailmassa on ja riittää. Sangen "naiivia" kääntelyä ja vääntelyä aiheista, jotka eivät millään tavalla liity ko. "sanapariin", mutta saat jatkaa lämpimiksesi jos tahdot.

        Niin. Saat lämmitellä yleismaailmallisella rakkaudella?
        Minä en sellaiseen usko, mikä tarkoittaa, ettei sanapari merkitse minulle kuin kahta sanaa.
        Humanismi ok. Kuihtunut.
        Et sinä minua tunne, et erota positiivisia ajaituksiani, joten sanonpas näin: omaat huonon ihmistuntemuksen, mutta kerkeät vielä harjoitella.
        Älä hyvä ihminen anna kupin mennä nurin, jos joku ajattelee toisin.
        Sehän todistaa heti jotain aivan muuta kuin mitä kirjoitat.


      • Hah-hah-haaa

        Missä kohdassa meni nurin? Keneltä?


      • Bengalitikku
        Hah-hah-haaa kirjoitti:

        Missä kohdassa meni nurin? Keneltä?

        Käsittämättömän tuntemattomalta....hahhaa


      • "Rakkaus on ikuista, vain kohteet vaihtelevat." Tämä aforismi lukee jossain kirjassani, joka on nyt Suomessa, joten en voi tarkistaa, kenen viisautta.


    • Ystävien-ystäviäkin

      Kyllä sen tuntee, jos lompakko lähtee ja tili tyhjenee. Tai vie miehesi / naisesi. Tai joko tai tai muuten.

      • Bengalitikku

        Maailma ei saa olla niin pieni, että ystäväpariskunnan väliin mennään,
        Joku saa rikki monta suhdetta. Toilailu ei ole selitys. Maailma on väärällään ihmisiä.
        Etäältä seuranneena tuollaisen ystävälleni tapahtuneen jäljiltä, arvostus meni toiseen ystävääni heti. Nolla. Ja noloa.


    • Mulla on sellaien tunne että ystävät harvenee iän myötä. Kvereita saattaa olla mutta ystäviä vähemmän. Ja vielä sitäkin vähemmän sielunkumppaneita. Joita veikkaan että elämän aikana ei eteen tule monta. Se ei välttämättä ole edes oma puoliso.

      • Bengalitikku

        Minusta tuntuu, että iän myötä muuttuvat vaatimukset ja odotukset.
        Ne nousevat. Mihin ajan käyttää. Mieluummin olisi hyvässä seurassa, missä viihtyy.
        Ystävän kanssahan pitäisi viettää laatuaikaa, nyt kun meillä sitä on.
        Sielunkumppanuus. Se on upeaa. Mutta jaksaisiko sitä elää yhdessä?


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Minusta tuntuu, että iän myötä muuttuvat vaatimukset ja odotukset.
        Ne nousevat. Mihin ajan käyttää. Mieluummin olisi hyvässä seurassa, missä viihtyy.
        Ystävän kanssahan pitäisi viettää laatuaikaa, nyt kun meillä sitä on.
        Sielunkumppanuus. Se on upeaa. Mutta jaksaisiko sitä elää yhdessä?

        Nii, vaikea sanoa jaksaisiko sielunkumppanin kanssa. Vai laimenisiko sielunkumppanuuden tunne suhteen iän kasvaessa. Parempi olisi ehkä pitää se vähän etäisempänä. Niin tunne säilysi paremmin, luulen ma :).


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Minusta tuntuu, että iän myötä muuttuvat vaatimukset ja odotukset.
        Ne nousevat. Mihin ajan käyttää. Mieluummin olisi hyvässä seurassa, missä viihtyy.
        Ystävän kanssahan pitäisi viettää laatuaikaa, nyt kun meillä sitä on.
        Sielunkumppanuus. Se on upeaa. Mutta jaksaisiko sitä elää yhdessä?

        Suuret muutokset elämässä, vakava sairastuminen, työn menettäminen, puolison tai muun läheisen kuolema, ovat virstanpylväitä, jolloin pohtii elämän rajallisuutta. Silloin myös miettii, miten haluaa jäljellä olevan elämänsä käyttää. Mitkä ihmissuhteet ovat tärkeitä? Silloin ollaan asian ytimessä.

        Haluaako viettää aikaansa yhdentekevien ihmisten tai asioiden parissa. Suuressa paineessa ne timantitkin syntyvät.


      • suvenkorento12 kirjoitti:

        Suuret muutokset elämässä, vakava sairastuminen, työn menettäminen, puolison tai muun läheisen kuolema, ovat virstanpylväitä, jolloin pohtii elämän rajallisuutta. Silloin myös miettii, miten haluaa jäljellä olevan elämänsä käyttää. Mitkä ihmissuhteet ovat tärkeitä? Silloin ollaan asian ytimessä.

        Haluaako viettää aikaansa yhdentekevien ihmisten tai asioiden parissa. Suuressa paineessa ne timantitkin syntyvät.

        Tuo on niin totta, surten elämänmuutosten aikana sitä pohtii sitä, mika elämässssä on tärkeää ja silloin saattavat ihmissuhteetkin uuudistua.


      • Bengalitikku
        suvenkorento12 kirjoitti:

        Suuret muutokset elämässä, vakava sairastuminen, työn menettäminen, puolison tai muun läheisen kuolema, ovat virstanpylväitä, jolloin pohtii elämän rajallisuutta. Silloin myös miettii, miten haluaa jäljellä olevan elämänsä käyttää. Mitkä ihmissuhteet ovat tärkeitä? Silloin ollaan asian ytimessä.

        Haluaako viettää aikaansa yhdentekevien ihmisten tai asioiden parissa. Suuressa paineessa ne timantitkin syntyvät.

        Koetun ja aidon tuntuinen kommentti.
        Joulun alla sain tiedon säikeen päässä olevalta. Ehkä yhteys oli tarpeen: olin joku jolle paniikissa ja kuolemankin pelossa voi puhua. En tiedä autoinko yhtään. Yritin.
        Tottakai teki alakuloiseksi.
        Yhteisen tuttumme, ystävämme kanssa asiasta keskusteltuamme, huomasin, mitä ikävien asioiden torjunta on.
        Vuosikaudet kuuntelin hänen läheistensä sairaustiloista, koska se puhuminen on oman ahdistuksen purkua. Ei siinä mitään. Mutta vastavuoroisesti odotin empaatiaa. Petyin. Vaikuttaa siltä, että joillekin vakavasta sairaudesta kertova on kuin taudin kantaja. Tosin harvoin tarttuu puhelimessa. Eli jos annat omenan, et saa omenaa, saat chiliä.
        Voi joulu mennä piloille, se blingblingjoulu.


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Koetun ja aidon tuntuinen kommentti.
        Joulun alla sain tiedon säikeen päässä olevalta. Ehkä yhteys oli tarpeen: olin joku jolle paniikissa ja kuolemankin pelossa voi puhua. En tiedä autoinko yhtään. Yritin.
        Tottakai teki alakuloiseksi.
        Yhteisen tuttumme, ystävämme kanssa asiasta keskusteltuamme, huomasin, mitä ikävien asioiden torjunta on.
        Vuosikaudet kuuntelin hänen läheistensä sairaustiloista, koska se puhuminen on oman ahdistuksen purkua. Ei siinä mitään. Mutta vastavuoroisesti odotin empaatiaa. Petyin. Vaikuttaa siltä, että joillekin vakavasta sairaudesta kertova on kuin taudin kantaja. Tosin harvoin tarttuu puhelimessa. Eli jos annat omenan, et saa omenaa, saat chiliä.
        Voi joulu mennä piloille, se blingblingjoulu.

        Nii. Ystävyys on vastavuoroisuutta. Ei sitä että olet jollekin vain se laskiämpäri johon kaadetaan kaikki paha olo ilman että itse osaa ja haluaa kuunnella toista tarpeen vaatiessa.


      • Bengalitikku

        Tasapuolisuuden nimissä: mitä itse annan ystävälle? Korvat edes vai vain.
        En nyt niin hyveellisenä itseäni pidä, mitä ystävyyteen tulee.
        Pahintahan olisi pohtia, jos nämä henkilöt, joista nyt puhuin tavallaan pahaa, yhtäkkiä menehtyisivät. Surisin ja surisin, toki. Historia.
        Katsos vetäisen mieluummin maton altani, putoan jagaranda-tuolilta, humpsis, ja kompastun omiin koipiini.
        Ystävyyden pohtiminen onnistuu, kun miettii, miten se oikeasti toimii.
        Me ihmiset nyt vain olemme.


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Tasapuolisuuden nimissä: mitä itse annan ystävälle? Korvat edes vai vain.
        En nyt niin hyveellisenä itseäni pidä, mitä ystävyyteen tulee.
        Pahintahan olisi pohtia, jos nämä henkilöt, joista nyt puhuin tavallaan pahaa, yhtäkkiä menehtyisivät. Surisin ja surisin, toki. Historia.
        Katsos vetäisen mieluummin maton altani, putoan jagaranda-tuolilta, humpsis, ja kompastun omiin koipiini.
        Ystävyyden pohtiminen onnistuu, kun miettii, miten se oikeasti toimii.
        Me ihmiset nyt vain olemme.

        Minä itsestäni ystävänä tiedän sen että en ole vaan saava osapuoli vaan myös nnan tasapuolisuuden nimissä ja sitten en käytä ihmisiä hyväkseni ja vain hyötytarkoiteukseen, sellaisiakin on.


    • Viimeksi kun tästä asiasta tehtiin jankutus, kirjoitin minulla olevan vain yksi ystävä kerrallaan.
      Joka vaihtuu vain kuolemalla.
      Yrittäkää nyt luojanne tähden varoa!
      Ettei aloituksestanne tule saman-laista kuin väkinäinen vanhuksen-ajoitus.
      Siellä taistellaan matemaattisia totuuksia vastaan kuvittelemalla.

      H.

      • Palstoilta toisille.

        H.


      • Montako ystistä sullon kuollu ja mitn :O?


      • henrjii

        olisko jo aika mennä tutumaan


      • siilivain kirjoitti:

        Montako ystistä sullon kuollu ja mitn :O?

        Siis vanhaa tarinaa lisää taas?
        Ensimmäinen ja ainoa.
        Ajoi pää edellä puuhun Tikkakosken varus-kunnassa.
        Suksilla.

        H.


      • henrjii


      • Bengalitikku

        Kuulehan H.
        Ei ystävyyttä voi kuvitella.
        Sitä on tai ei. Karvoineen päivineenkin.
        Huonot asiat olisikin hienoa kuvitella pois.
        Mutta eivät ne ihmisistä pois peseydy, edes lipeällä ei lipevyydellä ei lipeäkielisyydellä. Näreet nähty.
        Tähänpä ei matematiikka päde.
        Ei edes todennäköisyys.
        Puhtaasti sattumaoppia.
        Muutoin, ei siinä mitään jos ystävyys toimii 1 kpl voimin. Se on sinun valintasi.


      • Bengalitikku
        hunksz kirjoitti:

        "henrjii"

        Anna olla.
        Aloittajahan tässä yrittää epä-toivoisesti omaa musa-ketjuaan.
        Joku teevee varmaan.

        H.

        Sivusta: ihan hyvä Henry Jiiltä.
        Ihan rupesi ääneen hymyilyttämään.
        Miten ystävällinen ele.
        H. Älä rupea kärtsyilemään.


      • hunksz kirjoitti:

        Siis vanhaa tarinaa lisää taas?
        Ensimmäinen ja ainoa.
        Ajoi pää edellä puuhun Tikkakosken varus-kunnassa.
        Suksilla.

        H.

        Sun takiako?


      • se.oli.70-luvun-tähti

      • Bengalitikku
        se.oli.70-luvun-tähti kirjoitti:

        timppa silvennoinen alias salomon, liekö kerennyt saada ystäviä kovinkaan paljon. kuoli kuitenkin hoitamattomaan tai laiminlyötyyn diabetekseen joskus 90 luvulla alle viisikymppisenä.

        Taas sivusta: olipa surullinen tieto. Minusta hänellä oli todella hyvä ääni.


      • Niin-kävi-hänelle
        Bengalitikku kirjoitti:

        Taas sivusta: olipa surullinen tieto. Minusta hänellä oli todella hyvä ääni.

        Juu, Salomon, teki kyllä muutaman levyn mutta kyllästyi. Ilmeisesti kysyntä laimeni karusti.
        Siirtyi kai jonkinlaiseksi yrittäjäksi sitten, matala profiili, vähin äänin ja kuoli äkisti.


      • Poika rukka, sinä et taida ystävyydestä tietää yhtään mitään. Mutta eihän se sinun vikasi ole, yritetään ymmärtää.


      • entinenmiäs kirjoitti:

        Poika rukka, sinä et taida ystävyydestä tietää yhtään mitään. Mutta eihän se sinun vikasi ole, yritetään ymmärtää.

        Jokaisella on ystävä, tähti taivaalla lohtuna kulkijan on :)

        https://youtu.be/npzzqNKT-vc



      • Bengalitikku kirjoitti:

        Kuulehan H.
        Ei ystävyyttä voi kuvitella.
        Sitä on tai ei. Karvoineen päivineenkin.
        Huonot asiat olisikin hienoa kuvitella pois.
        Mutta eivät ne ihmisistä pois peseydy, edes lipeällä ei lipevyydellä ei lipeäkielisyydellä. Näreet nähty.
        Tähänpä ei matematiikka päde.
        Ei edes todennäköisyys.
        Puhtaasti sattumaoppia.
        Muutoin, ei siinä mitään jos ystävyys toimii 1 kpl voimin. Se on sinun valintasi.

        Sulle pointsit.



    • Mitä.se.rakkaus

      En erityisemmin piittaa hakea ystäviä, en oikein jouda heitä mihinkään tarvitsemaan. On sisaruksia niin monta, luotettavia sellaisia ja heissä on riittävästi.
      Menokavereita eli samaa asiaa harrastavia on muutamia, eri ihmisiä eri ryhmissä. En sieluani nurin käännä, en usko siellä kovin salaista olevankaan enkä kiinnostavaakaan.
      Mutta hauska tuo "rakastaa kaurapuuroa". Kumppanillani ja minulla on kaurapuurorakkaus, niin me sanotaan, eli on hyvä olla yhdessä ilman sen kummempia suuria tunteita.

    • Vastaus aloitukseen: Ystävä on hän joka tietää susta kaiken ja silti pitää susta.

      • Salaisuuksiensatumaa

        Tai sitten niin, että ystävä on hän, joka tietää sinusta niin paljon kaikenlaista, että on hyvä pysyä väleissä aina vain ja edelleen.


      • Salaisuuksiensatumaa kirjoitti:

        Tai sitten niin, että ystävä on hän, joka tietää sinusta niin paljon kaikenlaista, että on hyvä pysyä väleissä aina vain ja edelleen.

        Oo. Tuo ei kuulosta kyllä kovin ystävyyssuhteelta. Paremm7nkin painostussuhde. Tai kiristys.


      • Bengalitikku
        siilivain kirjoitti:

        Oo. Tuo ei kuulosta kyllä kovin ystävyyssuhteelta. Paremm7nkin painostussuhde. Tai kiristys.

        Jep. Mutta tuossa salaisuuksien satumaan väittämässä on valitettavasti totuutta. Sen huomaa, kun se on liian myöhäistä. Sitä on antanut aseet toiselle. Painostavaa.


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Jep. Mutta tuossa salaisuuksien satumaan väittämässä on valitettavasti totuutta. Sen huomaa, kun se on liian myöhäistä. Sitä on antanut aseet toiselle. Painostavaa.

        No niin varmaan. Mikä vois olla sellainen asia millä toinen voisi satuttaa?


      • Bengalitikku
        siilivain kirjoitti:

        No niin varmaan. Mikä vois olla sellainen asia millä toinen voisi satuttaa?

        Lörpöttelee asiasi eteenpäin. Kiusaaminen.


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Lörpöttelee asiasi eteenpäin. Kiusaaminen.

        No jos joka tapauksessa lörpöttelee kannattaisko katkaista välit kokonaan ettei ainakaa mitää uutta pääsis tulemaan. Alistua ei ainakaa kannata.Vahinkohan on jo tapahtunut.


      • Bengalitikku
        siilivain kirjoitti:

        No jos joka tapauksessa lörpöttelee kannattaisko katkaista välit kokonaan ettei ainakaa mitää uutta pääsis tulemaan. Alistua ei ainakaa kannata.Vahinkohan on jo tapahtunut.

        No, jos vain minulta kysyt: mielestäni ihmissuhteet eivät ole niin yks'oikoisia.
        Parasta on, jos toinen itse huomaa tehneensä erheensä ja osaa päätellä siitä jotain. En itse voi välttämättä tietää. Luulohan voi ruokkia epävarmuutta ystäväni suhteen ja virheellistä käytöstä, mutta jos pubit ovat hobby, niin kontrolli voi laskea jne.
        Lörpöttelijän käytöksestä olen siis peilannut kertomuksiaan muista, joten miten olisi poikkeus ja plussana arvostelut, koska joillakin on niin helvetinmoinen tarve nostaa itseään noin: osoittaa, kuinka paljon paree...
        Ja jotta oikein ekstra-bonuksiin päästäisiin, niin pikkuhiljaa hiipivä valehtelu, kun on myös helvetinmoinen tarve olla oikeassa, niin mikä estää laittamasta pikkasen omiaan. Kärsivällisyyttä.
        Taustaksi. Minähän k u v i t t e l e n , että me täällä olemme ikään kuin sataprosenttisia ystäviä omissa ympyröissämme, mikä nyt ei pitäne totuuden nimessä paikkaansa - ihan.
        Kärsivällisyydessänikään en ajattele kohteestani kovin ystävällisesti.
        Ja anteeksiantaminen = sietäminen kysyy ihmisyyttämme:
        Jos kuitenkin olen väärässä tai liian ankara tai häijysti pettynyt.
        Että niin malkat kuin silmät. Ehkä. Tai sitten asia on, miten on, ja petyn.
        Tarkkailu.


      • Bengalitikku kirjoitti:

        No, jos vain minulta kysyt: mielestäni ihmissuhteet eivät ole niin yks'oikoisia.
        Parasta on, jos toinen itse huomaa tehneensä erheensä ja osaa päätellä siitä jotain. En itse voi välttämättä tietää. Luulohan voi ruokkia epävarmuutta ystäväni suhteen ja virheellistä käytöstä, mutta jos pubit ovat hobby, niin kontrolli voi laskea jne.
        Lörpöttelijän käytöksestä olen siis peilannut kertomuksiaan muista, joten miten olisi poikkeus ja plussana arvostelut, koska joillakin on niin helvetinmoinen tarve nostaa itseään noin: osoittaa, kuinka paljon paree...
        Ja jotta oikein ekstra-bonuksiin päästäisiin, niin pikkuhiljaa hiipivä valehtelu, kun on myös helvetinmoinen tarve olla oikeassa, niin mikä estää laittamasta pikkasen omiaan. Kärsivällisyyttä.
        Taustaksi. Minähän k u v i t t e l e n , että me täällä olemme ikään kuin sataprosenttisia ystäviä omissa ympyröissämme, mikä nyt ei pitäne totuuden nimessä paikkaansa - ihan.
        Kärsivällisyydessänikään en ajattele kohteestani kovin ystävällisesti.
        Ja anteeksiantaminen = sietäminen kysyy ihmisyyttämme:
        Jos kuitenkin olen väärässä tai liian ankara tai häijysti pettynyt.
        Että niin malkat kuin silmät. Ehkä. Tai sitten asia on, miten on, ja petyn.
        Tarkkailu.

        Minä ajattelin tuota lausahdusta et ystävyys pitää ylläpitää sen takia kun toinen tietää susta jotain mitä et halua levitettävän. Se kuulostaa paremmin ei-ystävyydeltä ja lähinnä ahdistavalta nunmiälest.


      • Bengalitikku
        siilivain kirjoitti:

        Minä ajattelin tuota lausahdusta et ystävyys pitää ylläpitää sen takia kun toinen tietää susta jotain mitä et halua levitettävän. Se kuulostaa paremmin ei-ystävyydeltä ja lähinnä ahdistavalta nunmiälest.

        Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat ja eräs putosikin ystävyyden keinusta.
        Se oli muuttunut ei-ystävyydeksi ja oli ahdistavaa. Miten kakaiset tahtosi loukkamatta ja saamatta lopuksi lisää lokaa. Vuoden kesti piinaaminen.
        Ja jossain vaiheessa hän oli erittäin tärkeä ihminen minulle, luulin sielunsisareksi.


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat ja eräs putosikin ystävyyden keinusta.
        Se oli muuttunut ei-ystävyydeksi ja oli ahdistavaa. Miten kakaiset tahtosi loukkamatta ja saamatta lopuksi lisää lokaa. Vuoden kesti piinaaminen.
        Ja jossain vaiheessa hän oli erittäin tärkeä ihminen minulle, luulin sielunsisareksi.

        Ihmissuhteet ovat monimutkaisia ja eivät aina niin yksiselitteisiä kuten tuolla taisit mainitakkin. Esimerkiksi Taitava manipuloija tai narsku saa toisen lulemaan että olette ystäviä tai sielunkumppaneita. Se peli vetelee vain niin kauan kun tallainen ihminen saa itselleen jotain hyötyä.


      • Bengalitikku
        siilivain kirjoitti:

        Ihmissuhteet ovat monimutkaisia ja eivät aina niin yksiselitteisiä kuten tuolla taisit mainitakkin. Esimerkiksi Taitava manipuloija tai narsku saa toisen lulemaan että olette ystäviä tai sielunkumppaneita. Se peli vetelee vain niin kauan kun tallainen ihminen saa itselleen jotain hyötyä.

        Ei mielestäni tarvitse olla manipuloija tai narsisti. Ihmisillä voi olla luonteenpiirteitä, mitkä ovat piilossa ja sopiva "ruoka" ruokkii ja yksi signaali ja se on siinä. Tavallaan sitä seuraa ensin kiinnostuneena, mutta kun yleensä tulen muiden kanssa hyvin toimeen, niin väsyyhän sitä ja lopuksi huomaa, että puhumme aivan eri kieltä ja senkin, ettemme olekaan niin samankaltaisia - päinvastoin. Kirjoitan tästä, koska mietin tätä hyvin paljon. Olen huono luovuttamaan. Ehkä hölmönä odotin ihmettä, jotain käännöstä.
        Voihan olla, että tuotin ihmisenä pettymyksen hänellekin.


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Ei mielestäni tarvitse olla manipuloija tai narsisti. Ihmisillä voi olla luonteenpiirteitä, mitkä ovat piilossa ja sopiva "ruoka" ruokkii ja yksi signaali ja se on siinä. Tavallaan sitä seuraa ensin kiinnostuneena, mutta kun yleensä tulen muiden kanssa hyvin toimeen, niin väsyyhän sitä ja lopuksi huomaa, että puhumme aivan eri kieltä ja senkin, ettemme olekaan niin samankaltaisia - päinvastoin. Kirjoitan tästä, koska mietin tätä hyvin paljon. Olen huono luovuttamaan. Ehkä hölmönä odotin ihmettä, jotain käännöstä.
        Voihan olla, että tuotin ihmisenä pettymyksen hänellekin.

        Aivan. Minähän en voi tietää teistä. Puhuin yleisesti.


    • eiolevaikeaa

      Kyllä mä sen tähän asti olen aina naamasta tuntenut.

      • hjumor

        Peukku :)


      • tottahan-se
        hjumor kirjoitti:

        Peukku :)

        sen näkee kyllä naamasta kun lakkaa ystävyyttä saamasta he heh.


      • Bengalitikku
        tottahan-se kirjoitti:

        sen näkee kyllä naamasta kun lakkaa ystävyyttä saamasta he heh.

        Oisko tuossa yksi sana liikaa? Mutta, mitä tekemistä 'sillä' on ystävyyden kanssa?


      • hjumor
        Bengalitikku kirjoitti:

        Oisko tuossa yksi sana liikaa? Mutta, mitä tekemistä 'sillä' on ystävyyden kanssa?

        Kaveriseksiä tiedän, että harrastetaan, mutta olisko ystäväseksi syvällisempää?

        Sitäkö "sillä" tarkoitit?


      • Bengalitikku
        hjumor kirjoitti:

        Kaveriseksiä tiedän, että harrastetaan, mutta olisko ystäväseksi syvällisempää?

        Sitäkö "sillä" tarkoitit?

        Kaveri6 tai ystävä6 eivät ole olleet minun harrasteita.
        Se kuullostaa jotenkin oudolta, vähän kuin olisi tehnyt väärän impulssiostoksen hulluilta päiviltä.
        No. Vanha koiraa oppi siis ystävyydestä tai kaveruudesta tällaisenkin ilmenemisen. Enpä lähde moralisoimaan. Syvällisyydestä en tiedä tässä.


      • hjumor
        Bengalitikku kirjoitti:

        Kaveri6 tai ystävä6 eivät ole olleet minun harrasteita.
        Se kuullostaa jotenkin oudolta, vähän kuin olisi tehnyt väärän impulssiostoksen hulluilta päiviltä.
        No. Vanha koiraa oppi siis ystävyydestä tai kaveruudesta tällaisenkin ilmenemisen. Enpä lähde moralisoimaan. Syvällisyydestä en tiedä tässä.

        Kyllähän minäkin sain fossiili-leiman itselleni, kun siunailin nuorten työkavereiden moisia harrasteita. Ilmeisesti opiskelijaelämässä hyvinkin tavallista.

        Oma opiskeluelämäni on niin pienimuotoista, vain erilaisia luentoja tai ryhmäliikuntaa ettei niissä kaverisuhteita saatikka ystävyyssuhteita solmita. Ainakaan sellaisia jotka seksiin johtaisivat ;)


      • eikaivaan
        hjumor kirjoitti:

        Kyllähän minäkin sain fossiili-leiman itselleni, kun siunailin nuorten työkavereiden moisia harrasteita. Ilmeisesti opiskelijaelämässä hyvinkin tavallista.

        Oma opiskeluelämäni on niin pienimuotoista, vain erilaisia luentoja tai ryhmäliikuntaa ettei niissä kaverisuhteita saatikka ystävyyssuhteita solmita. Ainakaan sellaisia jotka seksiin johtaisivat ;)

        Olivatko samaa sukupuolta... ehkä?


      • hjumor
        eikaivaan kirjoitti:

        Olivatko samaa sukupuolta... ehkä?

        Kyllä olettamukseni (olettamuksemme) oli, että ihan heterosuhteista oli kysymys. Oli paikalla eri ikäistä porukkaa, kun tule puheeksi. Ja nyttemmin reilut kymmenen vuotta myöhemmin tiedän noista nuorista yhden ainakin olevan kahden lapsen isän.

        Kavereita/tuttuja minullakin on vastakkaisesta sukupuolesta, mutta en kyllä yhtään ystäväksi luokittele.


    • Tunnen hänet nimeltä, neljä kirjainta joihin voi luottaa.

    • Todellisen ystävän tunnistaa elämän myrskyissä ja koettelemuksissa.
      Kun elämä hymyilee, niin helppo silloin on olla ystävä, elää rinnalla hyviä ja leppoisia asioita, mutta kun mustat pilvet nousevat taivaalle niin pian on niitten ystävien kanssa hyvin hiljaista. Eli kultajyvät jäävät jäljelle.

      Monenlaisia ystäviä on vuosien aikana elämääni tupsahtanut, sukulaiset pitkäaikaisempia, mulla on vain pikkuveljiä, tosin kaksimetrisiä köriläitä, mutta ovat parhaita ystäviä, olleet aina.

      Sitten on aikoinaan opiskeluaikoina ja samoissa kolhooseissa pyöritty ja ovat sen jälkeen viipyneet vuosia lähellä, jopa samanmoisia elämänkohtaloita, osa perhetuttuja ystävyyden lisäksi.

      Työkuvioissa olen saanut elää lähellä asiakkaitani ja molemminpuolinen luottamus on tehnyt meistä ystäviä, kun näin on tapahtunut, se tuntuu tässä iässä tosi kivalta.

      Harrastuksissa on tietysti, kavereita, joidenkin kanssa käydään näyttelyissä ja innostetaan toisiamme molempia kiinnostavissa asioissa.

      Ei ystävän tarvitse kaikkea tietää, mutta kaiken mitä tietää pitää sen luottamuksen ja ystävyyden osoituksena. Se riittää.

      • Bengalitikku

        Komppaan päättelyäsi.


    • En ainakaan siitä, jos kerron luottamuksellisen asian ja kuulen siitä takakautta. Ystävä on ennen kaikkea ihminen, johon voi luottaa. Ystävä kuuntelee ja välittää, hyväksyy myös puutteesi ja on aina tukenasi. Ystäviä ei kasva joka oksalla ja vaikea on ystävyyttä saavuttaa enää tällä iällä. Jossain vaiheessa jo kuvittelin, mutta kun sain kuulla kyläläisten "yksityisasioita", totuus pian valkeni.

      https://www.youtube.com/watch?v=CY8E6N5Nzec

      • Bengalitikku

        Komppaan tässäkin, että eipä joka oksalla kasva.
        Mutta ystävällisessä yhteisössä on kiva olla. Häivähdys ystävyyttä.
        Sitä voi olla jossain harrasteryhmässä. Aavistus.

        Mietin tuota, kun kyläläisiltä kuulee. Onko pienissä taajamissa tätä ilmiötä: juoruamista? Jotkut käyvät vaihtokauppaa "tiedoilla". Ja miksei työyhteisössäkin tuollaista voi olla. Keräilijöitä ja ripottelijoita.
        Täytyypä lisätä tämäkin: jos jutskaa naapurien kanssa sillai pinnallisesti ohimennen ja sitten juttelee Sen kanssa, joka on kaikki asukkaat moittinut ohimennen, niin pelkään leimautuvani hänen kauttaan. Minua ei naapurien tekemiset tai tekemättä jättämiset kiinnosta. Olen huomauttanut tästä hänelle. Mutta kun hällä tämä on luonteenpiirre. Tämä henkilö kuuluu sarjaan "vain kavereita".
        Ja kuitenkin yrittää ymmärtää.


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Komppaan tässäkin, että eipä joka oksalla kasva.
        Mutta ystävällisessä yhteisössä on kiva olla. Häivähdys ystävyyttä.
        Sitä voi olla jossain harrasteryhmässä. Aavistus.

        Mietin tuota, kun kyläläisiltä kuulee. Onko pienissä taajamissa tätä ilmiötä: juoruamista? Jotkut käyvät vaihtokauppaa "tiedoilla". Ja miksei työyhteisössäkin tuollaista voi olla. Keräilijöitä ja ripottelijoita.
        Täytyypä lisätä tämäkin: jos jutskaa naapurien kanssa sillai pinnallisesti ohimennen ja sitten juttelee Sen kanssa, joka on kaikki asukkaat moittinut ohimennen, niin pelkään leimautuvani hänen kauttaan. Minua ei naapurien tekemiset tai tekemättä jättämiset kiinnosta. Olen huomauttanut tästä hänelle. Mutta kun hällä tämä on luonteenpiirre. Tämä henkilö kuuluu sarjaan "vain kavereita".
        Ja kuitenkin yrittää ymmärtää.

        Juoruamistahan on aina, enemmän tai vähemmän, yhteisön laadusta riippumatta. Tuurista kiinni, millaisia ihmisiä sattuu. Pahin kokemukseni kerrostalossa pikkukaupungin keskustassa. Edessä päin aina niin mielin kielin ystävällinen yksinelävä vanhempi nainen osoittautui perättömien juorujen levittelijäksi. Epäilen syyksi, ettei pitänyt silloisesta koirastamme, joka eroahdistusta potevana yksin jäädessään (harvoin) luultavasti metelöi. Vuosi siinä asunnossa riittikin ja jonkin ajan päästä vaimo tapasi asunnon ostajan kaupassa ja hän kertoi tuon saman naisen juoruiluista. Me olimme kuulemma kamala naapuri ja mahtoi se asunto olla likainen. Uusi omistaja löi jauhot suuhun vastaamalla, että ihania ihmisiä olivat ja asunto oli niin siisti, että lattialta olisi voinut syödä.
        Kyllähän tuon ennemmin tai myöhemmin huomaa, jos jollekkin on parempi kertoa omista asioistaan mahdollisimman vähän.


      • entinenmiäs kirjoitti:

        Juoruamistahan on aina, enemmän tai vähemmän, yhteisön laadusta riippumatta. Tuurista kiinni, millaisia ihmisiä sattuu. Pahin kokemukseni kerrostalossa pikkukaupungin keskustassa. Edessä päin aina niin mielin kielin ystävällinen yksinelävä vanhempi nainen osoittautui perättömien juorujen levittelijäksi. Epäilen syyksi, ettei pitänyt silloisesta koirastamme, joka eroahdistusta potevana yksin jäädessään (harvoin) luultavasti metelöi. Vuosi siinä asunnossa riittikin ja jonkin ajan päästä vaimo tapasi asunnon ostajan kaupassa ja hän kertoi tuon saman naisen juoruiluista. Me olimme kuulemma kamala naapuri ja mahtoi se asunto olla likainen. Uusi omistaja löi jauhot suuhun vastaamalla, että ihania ihmisiä olivat ja asunto oli niin siisti, että lattialta olisi voinut syödä.
        Kyllähän tuon ennemmin tai myöhemmin huomaa, jos jollekkin on parempi kertoa omista asioistaan mahdollisimman vähän.

        Piti liittää tämä hieno laulu mukaan

        https://www.youtube.com/watch?v=0Yhpqr7Fwsc


      • kylmätotuus
        entinenmiäs kirjoitti:

        Piti liittää tämä hieno laulu mukaan

        https://www.youtube.com/watch?v=0Yhpqr7Fwsc

        Olipa hyvä, että liitit mukaan tämän laulun, joka minulta oli jäänyt jo unholaan.
        Tulipahan samalla kuunneltua muitakin kappaleita samaiselta levyltä.


        Jos oikein muistan, niin sehän on Teleksin biisi, jonka on sanoittanut Markus Koskinen.
        Sanoitus on upea siitä näkökulmasta, mistä se on tehty.

        Loiri tulkitsee laulun tavalla, joka minua miellyttää.


      • Bengalitikku

        Kuuntelin myös.
        Vähän harmittaa, jos tubesta puuttuu tietoja: säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, säestäjä.
        Olisi ystävällistä, jos nuokin tiedot löytyisivät. Kuva laajenisi.

        Mietin: soitinhan voi olla "ystävä". Sehän ei petä. Vähän voi mennä rikki. Kieli katketa tms.


    • mimmimum-..mi

      "Minun ystäväni on kuin villasukka ..joka talvella lämmittää....minun ystäväni on kuin niittykukka.. joka saa minut hymyilemään" .... Ohhoh...tuli juuri mieleeni että minulla on villasukkia loppuelämäksi....viidet sukat ..ja kaikki eri käsissä valmistuneet...olen onnen tyttö

    • mimmimum-..mi

      Aikuisten laulu ystävyydestä...jopa siitä rakkaudesta... ihanaa sanomaa...

      https://www.youtube.com/watch?v=ghoP50fcTV8

      • Bengalitikku

        Ihan nätti laulu.
        Villasukat on hyvä juttu.
        Voi itku, jos hyviin sukkiin hiutuu reiät pohjaan.


      • mimmimum-..mi

        Kirjoittelin näin kevyesti...en nyt halunnut syvällisesti paneutua ystävyyden saloihin...ystävyys on niin monisäikeinen asia sekin ja muuttaa muotoaan...kun vanhenemme.


      • Villarit-on-okkei
        Bengalitikku kirjoitti:

        Ihan nätti laulu.
        Villasukat on hyvä juttu.
        Voi itku, jos hyviin sukkiin hiutuu reiät pohjaan.

        Sukkiinkaan EI saa rakastua niin kiinteästi, etteikö kannata mennä vieraisiin (uusiin) sukkiin ja heittää entiset, kuluneet, reikääntyneet pois. Sukissa jos missä syrjähypyt on sallittuja.
        Juurikin syksyllä tein inventaarion (sukkien suhteen) mökillä ja kotona. Raakaa peliä. Pois heitettäviä oli useampi pari. Mutta ylläri pylläri. Iskemättömiä, käyttämättömiä, sekä maailmalta saatuja villasukkia, että puuvillasukkia (osa kaupan niteessä) oli ihan kiitettävästi.
        Vähän sama joissakin alusvaatteissa, jopa vuosien takaisia käyttämättömiä löytyy hyllyjen perukoilta. Sitä kun pesee säännöllisesti vaatteita, ne tulee tungetuksi otille siihen vaatekaapin hyllyille ja ne kiertää munaskuiden-pesukoneen-vaatekaapin väliä. Niinpä uuttakin unohtuu huomioimatta. Onpahan mistä ottaa vielä vuosiksi eteenpäin.
        Villarit on nytkin jaloissa eikä mitään muuta vaatetta. No, painopeitto päällä toki.


      • Bengalitikku

        Tuo -kaan kiinteästi- on hauska kiertoilmaus, josta voin olla erikin mieltä.
        Mutta eihän sitä peiton alle mitään ylimääräistä tarvita.
        Eikös hyvin palvelleista sukista tai kengistä luopuessa tule melkein kyynelvuot. Nehän ovat olleet iholle menevät frendit, jotka kantavat mielialan hilpeästä mihinkin. Mä isken uudet sukat kirpparilta, mitkä on tehty käsin uudesta 100 prozenttisesta villalangasta.


      • Villarit-on-okkei
        Bengalitikku kirjoitti:

        Tuo -kaan kiinteästi- on hauska kiertoilmaus, josta voin olla erikin mieltä.
        Mutta eihän sitä peiton alle mitään ylimääräistä tarvita.
        Eikös hyvin palvelleista sukista tai kengistä luopuessa tule melkein kyynelvuot. Nehän ovat olleet iholle menevät frendit, jotka kantavat mielialan hilpeästä mihinkin. Mä isken uudet sukat kirpparilta, mitkä on tehty käsin uudesta 100 prozenttisesta villalangasta.

        Olen kovettanut itseni villasukkien suhteen, kuin pässin pökkimien, etten saa kyynelvirtaa auki, jos sukat joudun heivaamaan, en kirjoita erokirjeitä en runoja sukilleni. Niiden aika vain on ollut, ilman seremonioita ja kihlauksia.
        Pahinta olisi joutua villasukkaterapeutille tyhjentämään eroahdistusta.


      • Bengalitikku
        Villarit-on-okkei kirjoitti:

        Olen kovettanut itseni villasukkien suhteen, kuin pässin pökkimien, etten saa kyynelvirtaa auki, jos sukat joudun heivaamaan, en kirjoita erokirjeitä en runoja sukilleni. Niiden aika vain on ollut, ilman seremonioita ja kihlauksia.
        Pahinta olisi joutua villasukkaterapeutille tyhjentämään eroahdistusta.

        Jope Ruonansuun Luvattoman lääkärin vastaanotolla....terapiassa...


    • kylmätotuus

      Minusta Ystävän laulun, jonka linkitit, suomenkielisen sanoituksen tekijä Junnu Vainio onnistui kiteyttämään tekstiinsä juuri kaiken oleellisen siitä, mistä todellisen ystävän tunnistaa.

    • ystävyys-on-luottamusta

      On muutama ystävä luotettavimmat ovat sukulaisia,

      omistan myös muutamia ystäviksi luokiteltavia ihmisiä
      jotka ovat jotenkin seuranneet koko pitkän elämän kaaressa mukana
      kylläki nyt vanhana puhelimen päässä,
      koska välimatkat on satojakilometrejä,
      oikean ystävän tunnistaa omassa sielussaan,
      se on tunne johon jostainsyystä luottaa,

    • Bob

      Ainakin siitä,ettei niitä oikeita turhanmontaa ole. Siis tosiystäviä. Sellaisia joiden kanssa voi jakaa huolet tai ilot ja myös arkiset asiat. Menneen ajan työkaverit eivät yleensäkkään löydy tuosta joukosta,joka johonkin fasebook-ystävyyteen jotenkin liittyisi?
      Pinnallista,sanoisin suuurin osa,vaikka 100 "kaveria" löytyisi,niistä ehkä yksi tai kaksi "oikeita" ystäviä,,ilman takanapäinpuhumisen pelkoa tms.
      Niinpä fasebookin jätin jo useampi vuosi sitten turhanpäiväisenä,en jaksa joutavuuksia lueskella.

    • paavalin_piki_ja_terva

      Vaimon kanssa olemme pari - hän on ystävä.

      • Bengalitikku

        Kiven Lauria...
        Niin puolisoilla on monta roolia, mikä on vähän huono sana.
        Aloituksessa en oikeastaan tarkoittanut tahallanikaan parisuhdetta, koska siihen liittyy niin paljon.
        Ja jos ei noin vahvoilla aineilla ole yhdistetty, niin ex voi tietyllä tasolla säilyä ystävänä. Hyvä ero ei ole täydellinen ero, koska joitain säikeitä on, mitkä pitää. Nekin vuosia. Kaikki koettu on historiaamme.


      • hyvin_soppii_yhteen

        Juu, vaimo on märkä kuin terva ja mie oon jäykkä kuin piki.


    • Eikö ne kaverit riitä. Kavereille kn ei mitään ns. salaisia asioita kerrota, tarvinneekko kertoa ystävillekään. No, naisilla on tieten sellainenkin tarve.
      Sitten kun välit viilenee, niin siitä ystävästä tulee pahin vihollinen juuri sen vuoks,että se tietää niin paljon.
      Nykyään ihmisillä on niin vähän todellisia kohtaamistilanteita toisten ihmisten kanssa, että aika nopeasti selviää, kenen kanssa voi olla vähän pitempään rasittumatta. Jos toisella on samankaltainen olotila, niin eikai sitä muuta.

    • Bengalitikku

      Tietenkin kaverit riittävät.
      Hyvä juttukaveri.

      Vähän kevennystä pähkäilyyn tutusta renkutuksesta

      https://youtu.be/9-tGrFbgANU

      Laitanpa tällaisen kysymyksen (käännän vähän suuntaa): koira on ihmisen paras ystävä?
      Onko näin? Minulla ei ole ollut koiraa, joten, mitä lemmikki merkitsee?
      Voiko se korvata ihmisen?
      Katsoin eilen kurkikuiskaajaa, joten siksipä tätä kysyn.

      • Ainakin meidän kahden aikuisen perheessä koira on tuonut niin paljon elämäiloa ettei etukäteen voinut edes kuvitella. Koira on pyyteettömän onnellinen aina kun tulet kotiin vaikka oisit ollut vain hetekn poissa. Se on uskollinen ystävä.


      • RealistiN

        Koira on ystävä jolle voi puhua kaiken, myös kaikista salaisimmat ja henkilökohtaisimmat jutut, se ei lavertele niitä eteenpäin, koskaan eivät tule salaisuudet kiertoteitse takaisin. Koira huolehtii myös kunnostani ja päivärytmistä, on turvani, sekä maailman paras jalkojen lämmittäjä.
        Koiran avulla olen jo saanut uusia ystäviä uudelta asuinalueeltani, huomiseksikin on sovittu koiratreffit erään saman rodun edustajan kanssa, siis koiran. Sydänystäviä on minulla kolme, kaksi naista ja yksi mies, tosin en kaikkia asioitani kerro edes heille, miksi rasittaisin toisen mieltä omilla murheillani. Kaverit tulee ja menee, mutta tosiystävät pysyvät, niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä.



      • entinenmiäs kirjoitti:

        Eihän koira tietenkään ihmistä korvaa, mutta tuo monenlaista iloa elämään. Jos tärkeä ihmissuhde puuttuu, koiran kaveruus voi olla korvaamatonta.

        https://www.youtube.com/watch?v=Wfb6Mv9EG_A

        Eikoira voi korvata ihmis-suhteita.
        On minulla ollut koira (koiria) yli 40 vuotta.
        Kun viimeinen koira kuoli, niin ajattelin, että parempi, kun minä suren koiran haudalla, kun että koira suree minun haudalla.
        Tuntuu, että ystävät on monelle niin tärkeitä, minä ainakaan en kaipaa yhtään ns. ystävää, Kyselevät kaikenlaista, antavat pöljiä elämänohjeita. Mitä vanhemmaksi tulee, sen enempi niitä tulee. Ja minä olen jo iso poika hekselit ja kals takataskua.


      • Kiitos_tästä_ketjusta_

        Aivan harvinaista löytää kultajyviä odottamatta! - Kiitos Bengalitikku!

        Olihan jokin torajyväkin taas, H ei malttanut nytkään, mutta sillehän emme mitään voi.


      • Bengalitikku
        Kiitos_tästä_ketjusta_ kirjoitti:

        Aivan harvinaista löytää kultajyviä odottamatta! - Kiitos Bengalitikku!

        Olihan jokin torajyväkin taas, H ei malttanut nytkään, mutta sillehän emme mitään voi.

        No. Kiitos itsellesi. Toivottavasti antaa vähän jotakin ajateltavaa ja möyhii meitä. H kommentoi, mitä kommentoi, en järkyty.


      • Kiitos_tästä_ketjusta_ kirjoitti:

        Aivan harvinaista löytää kultajyviä odottamatta! - Kiitos Bengalitikku!

        Olihan jokin torajyväkin taas, H ei malttanut nytkään, mutta sillehän emme mitään voi.

        "Kiitos_tästä_ketjusta_ "

        Kiitos minunkin puolestani.
        Olenhan kiltti ja ystävällinen tarvittaessa.
        Mitä nyt toisinaan möyhin teitä.
        Eikä sitten harrasteta siellä omien kirjoitusten kehumisia. :)

        H.


      • siilivain kirjoitti:

        Ainakin meidän kahden aikuisen perheessä koira on tuonut niin paljon elämäiloa ettei etukäteen voinut edes kuvitella. Koira on pyyteettömän onnellinen aina kun tulet kotiin vaikka oisit ollut vain hetekn poissa. Se on uskollinen ystävä.

        Kyllä koiran kanssa järjestyksen ystävyydessä näkee, kun minulla oli viimeksi uroskoira, bordelcollie. Kylällä hankkivat tusinan verran narttukoiria, ja kärtysöitä jatkuvasti..
        Silmä kun vähän vältti, niin koiralla vauhtia riitti, ja minä autolla perässä pakoputki punaisena, kiertämään, kenen pihassa koira on vahtaamassa. Kilometrejäkin tuli varmaan enemmän kun omilla riiuureissuilla.


      • k-kotton kirjoitti:

        Kyllä koiran kanssa järjestyksen ystävyydessä näkee, kun minulla oli viimeksi uroskoira, bordelcollie. Kylällä hankkivat tusinan verran narttukoiria, ja kärtysöitä jatkuvasti..
        Silmä kun vähän vältti, niin koiralla vauhtia riitti, ja minä autolla perässä pakoputki punaisena, kiertämään, kenen pihassa koira on vahtaamassa. Kilometrejäkin tuli varmaan enemmän kun omilla riiuureissuilla.

        No urkki on urkki kai sen jo ottaessaan tietää :D. Mut silti ystävyys ei ole sulta pois. Koirilla on vietti joka vie.


    • Bengalitikku

      Lopettelen ketjua. Kiitos kirjoituksista.
      Laitan loppulaulun. Nämä laulajat ovat jo nyt aikuisia ja tällä välin ystävystyneet joidenkin kanssa, toivon.

      https://youtu.be/H9Gd-BjkA78

      Hyvää, valoisaa Uutta Vuotta 2019!

      • älähänhötkyile

        eikös nää ketjut täällä ole ihan avoimia kaikille halukkaille vaikka aloittaja kuinka lopetteleisi, ellei sitten poistata kokonaan
        miksi pitää lopettaa ketju mihin kirjoitellaan ilman riitaa, siksikö?


      • siihen.loppuu
        älähänhötkyile kirjoitti:

        eikös nää ketjut täällä ole ihan avoimia kaikille halukkaille vaikka aloittaja kuinka lopetteleisi, ellei sitten poistata kokonaan
        miksi pitää lopettaa ketju mihin kirjoitellaan ilman riitaa, siksikö?

        Ei ku siksi että sata täyttyy.


      • hjumor

        Kiva ketju oli. Ystävällisiä kirjoittajia ;)

        Oikein hyvää Uutta vuotta myös aloittajalle!


      • mahtuuviissataa
        siihen.loppuu kirjoitti:

        Ei ku siksi että sata täyttyy.

        mikä raja se sata on?


      • mahtuuviissataa kirjoitti:

        mikä raja se sata on?

        Sata on suht-koht järkevää.
        50 on tosin fiksunpaa ja viisasta.
        Yli sata on typerää jankutusta ja väkinäisen venytystä.
        Yleensä yhden ihmisen yksin-soittoa.

        H.


      • oletjuntti
        hunksz kirjoitti:

        Sata on suht-koht järkevää.
        50 on tosin fiksunpaa ja viisasta.
        Yli sata on typerää jankutusta ja väkinäisen venytystä.
        Yleensä yhden ihmisen yksin-soittoa.

        H.

        Eli sinun omat, surkeat länkytysaloituksesi.


      • oletjuntti kirjoitti:

        Eli sinun omat, surkeat länkytysaloituksesi.

        "oletjuntti"

        Voi olla niinkin.
        Lukijat päättävät.

        H.


      • sun.lisäksesi
        hunksz kirjoitti:

        "oletjuntti"

        Voi olla niinkin.
        Lukijat päättävät.

        H.

        Mitkä lukijat?? Ei kai niitä kukaan lue, muutama ämmi loruilee.


      • tosionasia
        sun.lisäksesi kirjoitti:

        Mitkä lukijat?? Ei kai niitä kukaan lue, muutama ämmi loruilee.

        Äläpäs valehtele noin raakasti!
        Olihan siellä eilenkin yksi, mutta tänään on ollut hiljaisempaa.


      • tungostaki
        tosionasia kirjoitti:

        Äläpäs valehtele noin raakasti!
        Olihan siellä eilenkin yksi, mutta tänään on ollut hiljaisempaa.

        Äääh mut joskus on vipinää elikkä hunkki ja pariki ämmiä.


      • Kuten-aina
        tungostaki kirjoitti:

        Äääh mut joskus on vipinää elikkä hunkki ja pariki ämmiä.

        Laatu korvaa määrän.


      • pelkkääsoopaa
        Kuten-aina kirjoitti:

        Laatu korvaa määrän.

        Oliski sitä laatua mut ku ei.


    • Vanhata

      Naisilla on sydänystäviä joille voi uskoutua, ja miehet ovat enempi kaveripohjalla.

    • Ystävänpäiväloru

      " Ystävät ovat kuin alusvaatteita, aina lähellä. Hyvät ystävät ovat kuin kondomi, aina suojaamassa. Parhaat ystävät kuin Viagra, nostavat ylös, kun olet maassa. "

    • yksinootsävain

      Voin sanoa että vähiin jää ja kuta vanhemmaks tulee,nekin viimeiset muuttuu vaan pahempaan suuntaan.
      Ei kestetä mielipiteitä,neuvoja,ei mitään negatiivisuutta,ei saa olla mitään mieltä mistään jos et ole samaa mieltä kuin "ystävä"
      Pitäis kuunnella samat laulut jotka pahenee vaan,jutut kiertää ympyrää,ei ymmärretä muuta kuin omalta kantilta katsottuna,muut on peestä.
      Mikään ei ole hyvin vaikka kaikki olis hyvin,noin yleisesti.Suvun kesken vallitsee joku ihmeellinen kateus,mikään ei pysy salassa ja kun jutut on kietäny monen suussa,aina siihen on kukin laittanut oman säväyksen ja loppujen lopuksi juttu on ihan toinen kun se mitä aloittaja kertoi.
      Siksipä puhelimeni on hiljentynyt,voi olla päiviä ettei soi ollenkaan,ennen sitä lörpöteltiin niitä näitä,nyt pitää varata aika milloin voi soittaa!
      Osaan olla omissa oloissani,en tarvitsekkaan ketään,kaikkeen tottuu.JOs seura ei kelpaa,olkoon sitten niin.Jotkut soittaa ns.velvollisuussoittoja varmistaakseen valheellisesti tarkoitusperänsä.
      terveisin tuleva (ja jo oleva) yksinäinen vanhus.

      • Bengalitikku

        Joskus, kun heittäytyy sivustakatsojan rooliin, tuntuu, että ihmisillä on omia prosesseja meneillään - kaikilla vähän omanlaisiaan. Veikkaan, että tällöin ymmärtämättömyys on huipussaan samoin kyky vastaanottaa mitään erilaista on heikohko. Minusta se negatiivisuuden kieltäminen on vähän kuin käskettäisiin olla hiljaa...suu suppuun ja halutaan, että elämä menee tietyllä tavalla, siis tietyllä tavalla jonkun/kunkin vinkkelistä ja repliikit on tietynlaisia.
        Onko vaan niin, että aina ei kestetä muita, kyllästytään.
        Oman sielunrauhan takia haluaakin tietoisesti vältellä, itsekin, joskus.
        Ihan kun koko ajan pitäisi olla elämysmatkalla kertoa uutta huikeaa.
        No, eihän sellaista kukaan jaksa.
        Toisaalta velvollisuussoittajilta vaikuttaviin ehkä kannattaisi suhtautua himpsasen verran myönteisesti, koska ei aivan varma voi olla, mitä mielissä liikkuu. Voi olla aitoa huolestuneisuutta, muttei haluta sitä avoimesti sanoa, siis se, miten voit. Ne säväykset voivat olla niitä katsantokantoja, erilaisia.
        Suosittelen silttis pieniä pakoja, ettet jää odottamaan puhelimen pirinää eli
        yritäs liikkua sieltä sisätiloista ulos, jonnekin.
        Lopuksi sanon, että ymmärrän ihan hyvin, mitä tarkoitat.
        Virtuaalihalaus.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      73
      3305
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      27
      2353
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1879
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      31
      1861
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1431
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1381
    7. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      25
      1286
    8. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1286
    9. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      63
      1197
    10. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1197
    Aihe