Kaikkialla prosenteilla on merkitystä. Mitään järjetöntä ei tehdä muualla kuin meillä.
Siellä, missä kouluissa on jonkinlaista pakollisuutta, kyse on aina maailmankielistä.
Mutta missään ei ole esimerkiksi meidän virkapakkoruotsimme kaltaista pakollista vähemmistökieltä kaikille akateemisille - edes maailmankielissä!
Pakon puolustaja: "Ei kansalliskielen opettamisessa prosenteilla ole merkitystä. "
Anonyymi
38
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Kyse on aina kullekin maalle tarpeellisista kielistä. Ei voida olettaa, että kaikkialla maailmassa opetettaisiin vain suuria maailmankieliä, omista kielistä viis veisaten.
- Anonyymi
"Kyse on aina kullekin maalle tarpeellisista kielistä."
Näinkö muka perustelet sen, että Suomessa, toisin kuin missään muualla, pakotetaan kaikki opiskelemaan alle viiden prosentin vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon.
Kerro nyt vielä se, miksi ruotsi, vastoin kaikkien kokemusta, olisi tärkeä jokaikiselle suomalaiselle ja uussuomalaiselle - sillä sitä pakko edellyttää.
- Anonyymi
Pakkoruotsille ei ole perusteita, muualla kuin Ruotsissa.
- Anonyymi
Kyllä, kaikilla prosenteilla on merkitystä. Kieliaktiiveista 6 prosenttia on tunnustanut hyväksyvänsä poliittisen väkivallan käytön, jotta he saavuttaisivat tavoitteensa. Ruotsinkielisistä nuorista 40 prosenttia on kertonut joutuneensa negatiivisen huomion kohteeksi kielensä takia.
Mitä kieliaktiivit aikovat tehdä näiden prosenttien pienentämisen eteen?- Anonyymi
Ruotsin- ja suomenkieltä vaatii jo perustuslakimme kunnioittamaan virallisina kielinämme, joten antakaa koulupudokkaat jo sen ikuisen kielinaukumisenne kanssa olla.
-Ne jotka osaavat jotain, oppivat myös enemmän joten; lär dig svenska! Anonyymi kirjoitti:
Ruotsin- ja suomenkieltä vaatii jo perustuslakimme kunnioittamaan virallisina kielinämme, joten antakaa koulupudokkaat jo sen ikuisen kielinaukumisenne kanssa olla.
-Ne jotka osaavat jotain, oppivat myös enemmän joten; lär dig svenska!Voimme kunnioittaa kieliä, ihan kaikkia, mutta emme voi kunnioituksen osoituksena opiskella niitä kaikkia.
- Anonyymi
RuotsiValinnaiseksi kirjoitti:
Voimme kunnioittaa kieliä, ihan kaikkia, mutta emme voi kunnioituksen osoituksena opiskella niitä kaikkia.
Mehän emme opiskele "kaikkia" kieliä, vaan niitä, jotka ovat opetusssuunnitelmassa, ja sitten valinnaisia kieliä. Ei tämä nyt mikään järjetön ja varsinkaan ainutlaatuinen yhtälö ole. Ruotsia on luettu Suomessa aina, mikä monelta unohtuu tyystin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mehän emme opiskele "kaikkia" kieliä, vaan niitä, jotka ovat opetusssuunnitelmassa, ja sitten valinnaisia kieliä. Ei tämä nyt mikään järjetön ja varsinkaan ainutlaatuinen yhtälö ole. Ruotsia on luettu Suomessa aina, mikä monelta unohtuu tyystin.
Emme voi kunnioituksesta kieliä kohtaan siirtää niitä kaikkia opetussuunnitelmaan pakollisina - valinnaisinahan ne sinne sopivat.
Jatkossa ei myöskään pieni mutta varakkaan edunvalvontaorganisaation omaava vähemmistö voi sanella opetussuunnitelmaa.
Eettisyyttä!
- Anonyymi
Pakkoruotsille ei siltikään ole perusteita kuin Ruotsissa.
- Anonyymi
Aivan käsittämätön heitto: prosenteilla ei merkitystä...
Millä sitten?- Anonyymi
Eihän missään maassa ole prosenttien perusteella valittu sen koommin kansalliskieliä kuin pakollisia kieliäkään! Miten joku voi kuvitella, että opetettavat aineet perustuisivat prosentteihin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän missään maassa ole prosenttien perusteella valittu sen koommin kansalliskieliä kuin pakollisia kieliäkään! Miten joku voi kuvitella, että opetettavat aineet perustuisivat prosentteihin?
Suomessa sitä paitsi ruotsia opetetaan vähän verrattuna moneen muuhun maahan, jossa kansalliskieli on pakollinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomessa sitä paitsi ruotsia opetetaan vähän verrattuna moneen muuhun maahan, jossa kansalliskieli on pakollinen.
Nyt puhut vastoin parempaa tietoasi.
Missään muualla kuin Suomessa ei opiskella pientä vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon pakolla.
Niissäkään maissa, joissa on jokin pakollinen iso kieli, sen pakollisuus ei ole niin ehdotonta ja laajaa kuin meillä ruotsin. Esimerkiksi missään ei ole kaikille akateemisille pakollista virkavähemmistökieltä! - Anonyymi
Tuore selvitys kieltenopetuksesta EU:ssa, kertoo, ettei mitään pakkoruotsiin verrattavaa ole muualla: Englanti on useimmissa maissa pakollinen --- Ranska ja saksa ovat pakollisia maissa, joissa ne ovat virallisia --- ja HUOM! Kielet, jotka eivät ole laajalti puhuttuja, ovat harvoin pakollisia. Vain Suomessa ja Islannissa on pakollisena pohjoismainen kieli historiallisista tai poliittisista syistä.
Islannin pakkotanska ei ole enää niin pakko kuin aiemmin. Lukioista pakko on jo poistunut ja peruskoulussa vaihtoehtona on jokin toinen skandikieli, mikäli siihen on jo siteitä. Perusteena pakolle ei ole palvelut vaan se, että noin suomenruotsalaisten kokoinen joukko islantilaisia ei kykene tarjoamaan eri aloille kattavia opintoja tai verkostoja, joten ne on haettu lähinnä entisestä emämaasta. Ne olisi haettu USA:sta, mutta kun tähän asti opiskelu siellä on ollut huomattavasti kalliimpaa. Nyt englanti on ykkösasemassa myös Islannissa.
Nämä asiat voisi kerralla tehdä selväksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt puhut vastoin parempaa tietoasi.
Missään muualla kuin Suomessa ei opiskella pientä vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon pakolla.
Niissäkään maissa, joissa on jokin pakollinen iso kieli, sen pakollisuus ei ole niin ehdotonta ja laajaa kuin meillä ruotsin. Esimerkiksi missään ei ole kaikille akateemisille pakollista virkavähemmistökieltä!"alakoulusta yliopistoon" ??
Tämän hokeminen ei muuta sitä tosiasiaa, että Suomessa luetaan "pakkoruotsia" vähemmän kuin monessa muussa monikielisessä maassa luetaan kansalliskieltä. Monissa maissa kansalliskielten luku alkaa 3. luokalla koulussa. Eli siitä voi hyvin päätellä, kuinka paljon enemmän kieltä luetaan. Yliopistossa ei meillä opiskella enää ruotsia, vaan ruotsin taito vain testataan.
Joten lopettakaa tämä älytön hokeminen asiasta, joka ei pidä paikkaansa! Ketä yritätte sumuttaa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"alakoulusta yliopistoon" ??
Tämän hokeminen ei muuta sitä tosiasiaa, että Suomessa luetaan "pakkoruotsia" vähemmän kuin monessa muussa monikielisessä maassa luetaan kansalliskieltä. Monissa maissa kansalliskielten luku alkaa 3. luokalla koulussa. Eli siitä voi hyvin päätellä, kuinka paljon enemmän kieltä luetaan. Yliopistossa ei meillä opiskella enää ruotsia, vaan ruotsin taito vain testataan.
Joten lopettakaa tämä älytön hokeminen asiasta, joka ei pidä paikkaansa! Ketä yritätte sumuttaa?Ihan turha vänkyttää, kun tiedät, että korkeakouluissa ja yliopistossa opiskellaan ruotsia. Iso osa opiskelijoista ei ole ruotsia lukenut kuin pari vuotta joskus kymmenen vuotta aikaisemmin - koko kieli on opiskeltava alusta alkaen.
Kielikeskukset anoivat armoa ja halusivat tehdä yliopistojen ja korkeakoulujen virkapakkoruotsista valinnaisen, mutta poliitikot (= ruotsinkielisten edunvalvonta) eivät antaneet lupaa.
Nyt sitten kärsitään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan turha vänkyttää, kun tiedät, että korkeakouluissa ja yliopistossa opiskellaan ruotsia. Iso osa opiskelijoista ei ole ruotsia lukenut kuin pari vuotta joskus kymmenen vuotta aikaisemmin - koko kieli on opiskeltava alusta alkaen.
Kielikeskukset anoivat armoa ja halusivat tehdä yliopistojen ja korkeakoulujen virkapakkoruotsista valinnaisen, mutta poliitikot (= ruotsinkielisten edunvalvonta) eivät antaneet lupaa.
Nyt sitten kärsitään."Iso osa opiskelijoista ei ole ruotsia lukenut kuin pari vuotta joskus kymmenen vuotta aikaisemmin - koko kieli on opiskeltava alusta alkaen. "
Olet itse keksinyt tämän "tilastotiedon", ei pidä paikkaansa. Voit toki tehdä poikkeuksen ja postata tänne ihan oikean faktatiedon ja lähteen, mutta veikkaan että se jää (jälleen) tekemättä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Iso osa opiskelijoista ei ole ruotsia lukenut kuin pari vuotta joskus kymmenen vuotta aikaisemmin - koko kieli on opiskeltava alusta alkaen. "
Olet itse keksinyt tämän "tilastotiedon", ei pidä paikkaansa. Voit toki tehdä poikkeuksen ja postata tänne ihan oikean faktatiedon ja lähteen, mutta veikkaan että se jää (jälleen) tekemättä.Sinulle on monta kertaa selitetty, ettei lukio ole ainoa tie korkeakouluihkn ja yliopistoihin. Suuri osa tulee ammattikoulun ja työelämän kautta. Koulutunisen polut muuttuvat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinulle on monta kertaa selitetty, ettei lukio ole ainoa tie korkeakouluihkn ja yliopistoihin. Suuri osa tulee ammattikoulun ja työelämän kautta. Koulutunisen polut muuttuvat.
Hei, haloo, suurin osa korkeakouluopiskelijoista ei tule ammattikoulusta ja työelämästä, vaan LUKIOSTA!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hei, haloo, suurin osa korkeakouluopiskelijoista ei tule ammattikoulusta ja työelämästä, vaan LUKIOSTA!
Suurin osa tulee yliopistoille lukiosta mutta suuri osa muualta, erityisesti korkeakouluilla.
Esimerkiksi sairaanhoitajista amk suurin osa opiskelee lähihoitajapohjalta. Tekniikassa on paljon linjoja ammattikoulun käyneille, niin myös hotelli- ja ravintola-alalla...
Muistanet, että meillä oli myös opetusministeri, joka meni yliopistoon ilman lukiota (Virkkunen).
Kertaa koulutusjärjestelmämme nykyrakenne. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suurin osa tulee yliopistoille lukiosta mutta suuri osa muualta, erityisesti korkeakouluilla.
Esimerkiksi sairaanhoitajista amk suurin osa opiskelee lähihoitajapohjalta. Tekniikassa on paljon linjoja ammattikoulun käyneille, niin myös hotelli- ja ravintola-alalla...
Muistanet, että meillä oli myös opetusministeri, joka meni yliopistoon ilman lukiota (Virkkunen).
Kertaa koulutusjärjestelmämme nykyrakenne.Sairaanhoitajaksi ei opiskella korkeakoulussa Suomessa. Hotellialalle ei opiskella korkeakoulussa myöskään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sairaanhoitajaksi ei opiskella korkeakoulussa Suomessa. Hotellialalle ei opiskella korkeakoulussa myöskään.
Ammattikorkeakoulut!
Opistoja ei enää ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ammattikorkeakoulut!
Opistoja ei enää ole.Puhu sitten ammattikorkeasta, sen oikealla nimellä! Meillä on erikseen yliopistot ja korkeakoulut, eli käytä niistäkin mielellään oikeaa nimitystä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan turha vänkyttää, kun tiedät, että korkeakouluissa ja yliopistossa opiskellaan ruotsia. Iso osa opiskelijoista ei ole ruotsia lukenut kuin pari vuotta joskus kymmenen vuotta aikaisemmin - koko kieli on opiskeltava alusta alkaen.
Kielikeskukset anoivat armoa ja halusivat tehdä yliopistojen ja korkeakoulujen virkapakkoruotsista valinnaisen, mutta poliitikot (= ruotsinkielisten edunvalvonta) eivät antaneet lupaa.
Nyt sitten kärsitään.Valtaosa opiskelijoista aloittaa opinnot viimeistään pari vuotta lukion päättymisen jälkeen. Jos joku on opiskellut viimeksi ruotsia 10 vuotta aiemmin, niin tämä asia tuskin on korkeakoulun ongelma, vaan ihan sen opiskelijan itsensä ongelma. Jokaisen pitää pitää huolta siitä, että osaaminen on päivitetty ajan tasalle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valtaosa opiskelijoista aloittaa opinnot viimeistään pari vuotta lukion päättymisen jälkeen. Jos joku on opiskellut viimeksi ruotsia 10 vuotta aiemmin, niin tämä asia tuskin on korkeakoulun ongelma, vaan ihan sen opiskelijan itsensä ongelma. Jokaisen pitää pitää huolta siitä, että osaaminen on päivitetty ajan tasalle.
Opiskelijoissa on kaikenikäisiä, erityisesti ammattikorkeissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puhu sitten ammattikorkeasta, sen oikealla nimellä! Meillä on erikseen yliopistot ja korkeakoulut, eli käytä niistäkin mielellään oikeaa nimitystä.
Muotoillaan uudestaan:
Ammattikorkeakouluissa ja yliopistossa opiskellaan ruotsia. Iso osa opiskelijoista ei ole ruotsia lukenut kuin pari vuotta joskus kymmenen vuotta aikaisemmin - koko kieli on opiskeltava alusta alkaen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muotoillaan uudestaan:
Ammattikorkeakouluissa ja yliopistossa opiskellaan ruotsia. Iso osa opiskelijoista ei ole ruotsia lukenut kuin pari vuotta joskus kymmenen vuotta aikaisemmin - koko kieli on opiskeltava alusta alkaen.Varför räcker det så länge ,tio år ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varför räcker det så länge ,tio år ?
Koska nykyään on jopa suositeltavaa, että ihmiset hankkivat kaksi ammattia. Kymmenessä vuodessa edellinen ammatti on saattanut sulaa alta tai muuttaa maasta. Ihminen voi myös kaivata uusia polkuja. Life.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koska nykyään on jopa suositeltavaa, että ihmiset hankkivat kaksi ammattia. Kymmenessä vuodessa edellinen ammatti on saattanut sulaa alta tai muuttaa maasta. Ihminen voi myös kaivata uusia polkuja. Life.
Ihminen voi hankkia toisenkin ammatin, mutta ei ammatin hankkimiseen välttämättä ruotsin opintoja tarvita. Ruotsin osaaminen on olennaista kun suorittaa tiettyä tutkintoa. Eli kyllä on aika kaukaa haettua tehdä ruotsin kielestä ongelma siksi, että joku vaihtaa ammattia. Sitä paitsi kielten osaaminen on tärkeää, oli sitten missä ammatissa vain. Suosittelen kaikille kielitaidon ylläpitoa!
- Anonyymi
Jatko-opintoihin tullaan paitsi lukiosta myös ammattikoulun ja työelämän kautta tai avoimen korkeakoulun/yliopiston kautta. Ilman pohjaruotsia.
Sinulla on niin uskomaton kyky pukea väheksyntäsi rahvasta kohtaan sanoiksi: "tämä asia tuskin on korkeakoulun ongelma, vaan ihan sen opiskelijan itsensä ongelma. Jokaisen pitää pitää huolta siitä, että osaaminen on päivitetty ajan tasalle."
Jos ruotsia ei tarvitse ja se jää oppimatta tai unohtuu, kyse on nimenomaan siitä, ettei ruotsilla ole tämän ajan Suomessa sellaista käyttöä, jota sen pakollisuus edellyttäisi.- Anonyymi
Totta kai on opiskelijan omalla vastuulla, jos hän aloittaa yliopisto-opinnot vasta 40-vuotiaana. Kyllä siinä vaiheessa täytyy sitten vaikka itse anoa vapautusta ruotsista, jos se suju. Mutta se on yhä omalla vastuulla. Vastuuta ei voi siirtää muille.
"Väheksyntäsi rahvasta kohtaan" ????? - hetkonen, millä vuosisadalla elät?! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta kai on opiskelijan omalla vastuulla, jos hän aloittaa yliopisto-opinnot vasta 40-vuotiaana. Kyllä siinä vaiheessa täytyy sitten vaikka itse anoa vapautusta ruotsista, jos se suju. Mutta se on yhä omalla vastuulla. Vastuuta ei voi siirtää muille.
"Väheksyntäsi rahvasta kohtaan" ????? - hetkonen, millä vuosisadalla elät?!Sinä näemmä elät aikoja, jolloin opiskelu tapahtui aina nuorena ja kaikki kulkivat lukion kautta. Kuinka olet keskustelemassa tämän päivän ratkaisuista, kun näkemyksesi perustuu 60/70-lukujen maailmaan. Päivitä tietosi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta kai on opiskelijan omalla vastuulla, jos hän aloittaa yliopisto-opinnot vasta 40-vuotiaana. Kyllä siinä vaiheessa täytyy sitten vaikka itse anoa vapautusta ruotsista, jos se suju. Mutta se on yhä omalla vastuulla. Vastuuta ei voi siirtää muille.
"Väheksyntäsi rahvasta kohtaan" ????? - hetkonen, millä vuosisadalla elät?!Kieliaktiivti käyttävät outoja termejä, kuten "rahvas"? Kuka tällaisia käyttää vuonna 2019?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä näemmä elät aikoja, jolloin opiskelu tapahtui aina nuorena ja kaikki kulkivat lukion kautta. Kuinka olet keskustelemassa tämän päivän ratkaisuista, kun näkemyksesi perustuu 60/70-lukujen maailmaan. Päivitä tietosi.
Kuulehan, maailma ei ole muuttunut kauheasti noista ajoista siinä, mitä opiskelun aloitusajankohtaan tulee. Valtaosa aloittaa opinnot "ajoissa". Joten otapa selvää asioista paremmin, älä tule turhaan palstalle kertomaan satuja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuulehan, maailma ei ole muuttunut kauheasti noista ajoista siinä, mitä opiskelun aloitusajankohtaan tulee. Valtaosa aloittaa opinnot "ajoissa". Joten otapa selvää asioista paremmin, älä tule turhaan palstalle kertomaan satuja.
On tehty valtavasti työtä, jotta erilaiset ja eriaikaiset polut on mahdollistettu. Kymmenessä vuodessa ikähaitari erilaisissa opinnoissa on muuttunut täysin. Myöhemmin opintoihin palaaminen lisääntyy koko ajan työelämän murroksen myötä. Sana "ajoissa" on muuttunut sanaksi "tarvittaessa". Tästä ei ole paluuta entiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On tehty valtavasti työtä, jotta erilaiset ja eriaikaiset polut on mahdollistettu. Kymmenessä vuodessa ikähaitari erilaisissa opinnoissa on muuttunut täysin. Myöhemmin opintoihin palaaminen lisääntyy koko ajan työelämän murroksen myötä. Sana "ajoissa" on muuttunut sanaksi "tarvittaessa". Tästä ei ole paluuta entiseen.
Mitenkähän sitten on mahdollista, että niin moni kouluttautuu uuteen ammattiin, mutta valitusta "pakkoruotsista" ei kuulu missään? Minun tuttuni opiskeli 50-vuotiaana itsensä lähihoitajaksi, eikä ole sanallakaan maininnut "pakkoruotsista". Toinen tuttu suoritti yliopisto-opinnot loppuun. Sama juttu, ei valitusta "pakkoruotsista".
Taidat liioitella nyt ongelmaa ja yrität väkisin tehdä "pakkoruotsista" syntipukin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitenkähän sitten on mahdollista, että niin moni kouluttautuu uuteen ammattiin, mutta valitusta "pakkoruotsista" ei kuulu missään? Minun tuttuni opiskeli 50-vuotiaana itsensä lähihoitajaksi, eikä ole sanallakaan maininnut "pakkoruotsista". Toinen tuttu suoritti yliopisto-opinnot loppuun. Sama juttu, ei valitusta "pakkoruotsista".
Taidat liioitella nyt ongelmaa ja yrität väkisin tehdä "pakkoruotsista" syntipukin.Lähihoitajia ei karsita ruotsilla. Se on ammattitutkinto vailla virkaruotsia.
Jos on suorittanut alemman yliopistotutkinnon aiemmin tai ulkomailla, virkaruotsia ei ole.
Sinulle tuskin kukaan tuttusi tulisi henk.koht. valittamaan ruotsista... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lähihoitajia ei karsita ruotsilla. Se on ammattitutkinto vailla virkaruotsia.
Jos on suorittanut alemman yliopistotutkinnon aiemmin tai ulkomailla, virkaruotsia ei ole.
Sinulle tuskin kukaan tuttusi tulisi henk.koht. valittamaan ruotsista...Nyt paljastui, että voi kouluttautua ilman ruotsia vanhemmallakin iällä, kieliaktiivi vieläpä itse paljasti asian! Taas kieliaktiivi on yrittänyt johtaa kaikkia harhaan!
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kunpa minä tietäisin
Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv302816- 1422676
- 1372217
Syitä välttelyyn
En ennen ole kokenut tällaista. Miksi vältellään jos on ihastunut vai onko se aina merkki siitä ettei kiinnosta?1162153Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.
Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.131900Purrasta tehty huoli-ilmoitus
Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b0161681432Tiedätkö ketään toista jolla on sama kaivattu
Eli joka ikävöisi samaa henkilöä tällä palstalla? Tai muualla? Tiedätkö miten kaivattu suhtautuu tähän toiseen verrattu311246Miksi kaivattunne
ei pystynyt koskaan kertomaan tunteistaan? Teitkö oikean valinnan kun lähdit etääntymään? Kuinka kauan olisi pitänyt odo951214Pelottaa kohdata hänet
En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt891172Olisin halunnu vaan tutustua
Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno381138