viljan hinnat nousussa

Usan kauppatilastot jätän huomiseksi, mutta alla oleviin laskelmiin
liittyvästi tähän mennessä viety kevätvehnän määrä on 3,07 milj. t.
ja myyty vaan ei laivattu osuus 1,25 milj. t. lisäten, - on kevätvehnää
sitoutunut vientiin yhteensä 4,32 milj. t. kevätvehnää.
Jos kaupanteko tyystin lopetettaisiin mutta jo myydyt vietäisiin, kevenisi
ranttali vain 1,8 milj. tonnilla.
Silti taseet menisivät laskennallisesti pakkasen puolelle.

Seuraavassa taulukossa valtaosan kevätvehnästa tuottavien osavaltion
varastomäärien kehitys.
-------kesä 1.-----syys 1.-- joulu 1. sadosta jäljellä
P-Dakota -3,03 ---- 5,4 ----- 5,16 --- 2,13
Minnesota 1,25----- 2,04----- 1,51 --- 0,23
Montana --1,51----- 2,87----- 2,23 ----0,72
E-Dakota- 0,99----- 1,61----- 1,03 --- 0,04
Yhteensä- 6,78-----11,92----- 9,93 ----3,15

Taulukon lukuja tarkastellessa pitää muistaa että varsinkin Montanassa
ja Etelä-Dakotassa viljellään myos merkittävä osuus syysvehnää, mikä
sisältyy taulukon lukuihin.
Samoin sisältyy durum vehnä jonka osuus on lähellä 1 milj. tonnia.
Lisäksi luvuissa piileksii kaikenlaisa lajia alkuvaraston jäämäntähdettä.
Miinustamalla alkuvarasto joulu 1. varastomäärästä saadaan uudesta sadosta saadun lisän jäljellä olevaksi osuudeksi 3,15 milj. t. HRW ja durum
vehnän sekaista tavaraa.

Oliko paljonkin ehditty viedä muualle Usaan kulutettavaksi ?
syys 1.-joulu 1. välisenä aikana laivattiin 1,1 milj.t. kevätvehnää, mikä
jättäisi Usan kulutukseen siirtyneen määrän vain 0,89 milj. tonniksi, koska
taulukon osavaltojen varastot vähenivät 1,99 milj. t.
Usan normaali kulutus kylläkin vaati ajanjaksolla 1,72 milj. t.

Miten riittää ? - siihen tarvitaan arvaus kevätvehnän määrästä, mutta sitä
on hankala saada irralleen taulukon luvuista varsinkin jos mukana on
alkuvaraston jäämäntähteet.
Lasketaan kokeeksi kuinka käy kun vain sadosta saadun lisän jämät otetaan
mukaan mutta ei erotella durumia taikka HRW vehnää erilleen.
3,15 sadosta jäljellä
3,44 tässa vähennetään loppukauden kulutus Usassa
2,80 tässä vähennetään vientiarvion täyttämiseen tarvittava määrä
- 3,09 milj. t. eli laskennallisesti pakkasen puolella.

Edes Usan kulutukseen ei riitä kevätvehnää, ja täsä ei ole mukana
kesäkuukaudet joiden ajaksikin tulisi jäädä päälle 1 milj. t.

Uskotaan vielä kokeeksi mitä USDA povaa sadoksi ja vältytään varastojen selvityksestä.
8,08 kevätvehnän sato
6,88 tässä vähennetään Usan kulutus
6,12 tässä vähennetään USDAn arvioima vienti
-4,92 milj. t. pakkasen puolella

Tuontikaan ei pelasta koska Kanadasta ei liikene riittävää määrää.
Planeetan viljakaupan kannalta katsoen tämä tuonti on muilta poissa,
ja lisäämässä kireyttä markkinoilla.
Joutuu ihmettelemään miten USDA:n täyttä potaskaa olevat laritukset
otetaan markkinapuheissa täydestä, - vai otetaanko ?
Tuskimpa, - koska huijauksessa mukana olemalla on tilaisuus rikastua.
---
Rosarion viljapörssi miinusti Argentiinan maissisatoa kerralla 8 milj.
tonnia määrään 48 milj. t.
Soijasatoa miinustettiin 5 milj. t. määrään 45 milj. tonnia.
Pahimmillaan 45 asteen helteet ovat äkkikäännöksen syynä, lisäksi moni
alue on ollut sateeton kuukauden ajan.
---
Irakin kerrotaan ostaneen Australiasta 150 000 t. vehnää 447 doll. t.
jossa mukana rahti.
Lienee kuitenkin kyse aussitaaloista joiden kurssi on hujakalla 0,73
kun verrataan Usan taaloihin, - eli kauppa tehtiin 348 US taalan hintaan.
---
soija tammi 13,65 maalis 13,77
maissi maalis 5,86 touko 5,89
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,45 --7,58----8,95
touko 7,48----7,60----8,94
heinä 7,41----7,63----8,92
syys 7,43-----7,67----8,74
Pariisi vehnä
maalis 265 touko 263,75 syys 244 joulu 255,75
rapsi
helmi 740,25 touko 699,50 elo 573,50 marras 569,75
maissi
maalis 239 kesä 241,25 elo 245,50

Viikolla 31.12-6.1. myytiin Usasta 234 400 t. vehnää ja laivattiin 258 400 t.
Kauden myynti kasvoi 16,14 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,84 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen tason 4,91 milj. tonnilla.
---
Maissia myytiin 567 400 t. ja laivattiin 1,011 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 41,45 milj. tonniin, josta laivaamatta 25,79 milj. t.
Myynti alittaa 3,9 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Soijaa myytiin 735 600 t. ja laivattiin 1,02 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 42,43 milj. tonniin, josta laivaamatta 10.8 milj. t.
Myynti alittaa 13 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Viikon vehnäkaupasta ei irtoa mitään merkillistä.
Maisikaupassa Kiina osti 70 000 t, ja sinne laivattiin 274 700 t.
Kiinan aiempia ostoja on vielä laivaamatta 9,78 milj. tonnia.
Kanada osti tällä kertaa 27 000 t,
---
Marraskuun loppuun mennessä Usa oli onnintunut tuomaan Kanadasta 400 000 t.
vehnää.
Kiinan ostot olivat 0,2 milj. t, - vastaan 0,95 milj. t. vuosi sitten
---
Algeria osti 500 000 t. vehnää Mustanmeren ja Argentiinan suunnalta.
Hinnaksi kerrotaan 348-350 doll. tonni jossa mukana rahti.

Argentiina viejien kerrotaan omistavan toimitussopimukset noin 14 milj. tonnista vehnää.
Tulee olemaan vaikeaa saada edes puolet määrästä myllyvehnän laatuisena.
Hallinnon asettama vientikiintiö on 12,5 milj. t. johon voi povata
muutoksia jossa myllylaadulle asetetaan oma kiintiö.
---
Usan pörssipelissä viljajättien rahastot myivät eilen 8000 futuuria ,ja
samaa tasoa edellisinäkin päivinä.
Futuurien asettajina olevat viljajätit saavat ostetuksi velvoitteensa
vähän halvemmalla pois pelistä.
Rahastot kylläkin ajautuvat jälleen shorttiasemiin joiden selvittäminen
nostaa hinnat jälleen ylös.
Euroopassa rapsin futuurihintojen heittelyssä on taustana rapsin loppuminen ennen uutta satoa.
Varsinkin Saksassa hälistään asiasta, eli rapsiöljyn puristamoilta uhkaa
jo lähiaikoina likisteltävä loppua.

soija tammi 13,56 maalis 13,69
maissi maalis 5,98 touko 5,98
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,42---7,46----8,78
touko 7,47----7,49----8,77
heinä 7,39----7,53----8,73
syys 7,41-----7,56----8,55
Pariisi vehnä
maalis 263,50 touko 261,50 syys 243,25 joulu 243,75
rapsi
helmi 770 touko 717,75 elo 291,25 marras 585,50
maaissi
maalis 239 heinä 241,50 elo 246

Seuraavassa taulukossa esitetään HRW vehnän varastomäärien kehitys alkaen
kauden alusta, - lisäksi löytyy paljonko uudesta sadosta saatua lisää
oli jäljellä joulu 1.
Näissä osavalloissa tuotetaan noin 90 % Usan HRW vehnästä.

varastoissa kesä 1. --syys 1. -- joulu 1. uudesta sadosta jäljellä
Kansas---- 5,76 -----11,03 ----- 9,24 ------3,48
Oklahoma-- 1,89------3,46 ------- 2,72 ------0,83
Teksas---- 1,56------2,37 ------- 1,56 ---- 0,00
Colorado-- 0,50 -----1,72 ------- 1,07 ---- 0,57
Nebraska-- 0,82 -----1,57 ------- 0,97 ---- 0,15
yhteensä--10,53 -----20,57 ----- 15,56 -----5,03

Miten riittää ? - lasketaan ensin mitä seuraa jos vienti sekä kulutus
on USDAn ilmoittamien mukaisia, ja siten että vanhan sadon jämät ovat
mukana

15,56 HRW vehnää varastoissa joulu 1.
6,89 tässä vähennetään Usan HRW vehnän kulutus 6 kuukauden ajalta.
5,31 tässä vähennetään USDAn vientiarvion täyttymiseen vaadittava määrä.
3,36 tämä jäisi loppuvarastoon

USDA sanelee että 9,25 milj. t. jäisi, josta noin 1 milj. t. olisi muualla
Usassa.
USDA:n pasianssissa on enemmän kuin puolet liikaa eli noin 4,9 milj. t.
mielikuvitusta.

Seuraavaksi lasketaan alkaen uudesta sadosta jäljellä olevasta määrästä.
5,03 uuden sadon osuutta jäljellä syys 1.
6,89 tässä vähennetään HRW vehnän kulutus Usassa 9 kuukauden ajalta
5,31 tässä vähennetään USDAn vientiarvion täyttymiseen vaadittava määrä.
-7,17 milj. t. pakkasen puolelle päädyttiin.

Laskennallista miinusta ei kuitenkaan aivan näin paljon ole, ja tämä koska
osa viennistä ja pienempi osa Usan kulutuksesta on voitu hoitaa alkuvaraston
jäämäntähteiden avulla, - joten uuden sadon määrä on vastaavan määrän suurempi.
Tätä lievitystä kuitenkin peruuttaa se että uusi sato ei ollut kokonaan myllylaatua.

Laskelma ennustaa myllyvehnän kireää saatavuutta Usankin kulutukseen, mitä
pahentaa vienti siinä määrin kuin sitä vielä tapahtuu.
Eipä paljon tapahdu, ja jo tehtyjä kauppoja joko perutaan taikka niiden laivaukset
siirtyvät seuraavan sadon puolelle.
---
Usassa on yleistyneet tilanteet joissa kauppojen hyllyt ovat jopa tyhjenneet monen
artikkelin osalta, ja yleistä on että tuotteiden myyntiä rajoitetaan.
Maitotuotteet, pastat ja jopa jauhot ovat ajoittain loppuneet hyllyistä.
Durum vehnästä tehdyt pastatuotteet ovat olleet yleisemminkin planeetalla niitä joiden hinnat ovat nouseeet ja saatavuus on ollut epävarmaa.
Kaikki tämä ei ole suinkaan virusten syytä ja nämä muut syyt alkavat kevään mittaan
tulla kiistattomina esiin.
---
Usan pörssit olivat maanantaina kiinni.
Pariisi vehnä
maalis 265,75 touko 263,50 syys 243,50 joulu 244,25
rapsi
helmi 763,50 touko 712 elo 587,75 marras 581,25
maissi
maalis 239 kesä 241,50 elo 246

Viikolla 22. vietiin Kanadasta 187 100 t. tavallista vehnää ja 19 600 t. durumia.
Vienti on karttunut 5,17 milj. tonniin tavallista ja 1,2 milj. tonniin durumia.
Tavallisen vienti jää vuodentakaisesta 3,75 milj. t. ja durumin 1,3 milj. t.
Kevätvehnän myllylaatujen osuus viennistä oli 4,17 milj. tonnia, ja näyttää että
kauden vientimäärä jää kevätvehnän osalta alle 10 milj. tonnin.

Rypsin vienti oli tasolla 3 milj. t. - vastaan 5,39 milj. t, vuosi sitten.
Kanadan oma kulutus on säilynyt lähes vuodentakaisella tasolla 4,2 milj. tonnissa.
---
Venäjän vehnänvienti on karttunut 22,7 milj. tonniin, josta Iraniin noin
4,4 milj. t. , Turkkiin 4,56 milj.t. ja Egyptiin 3,47 milj.t.
---
Algeria osti 120 000 t. ohraa helmi-maaliskuun laivauksiin, - hinta oli
haarukassa 323-324 doll. t. jossa mukana rahti.
--
Turkki osti 335 000 t. vehnää hintahaarukassa 334-347 doll. tonni jossa rahti.
Helmi- maaliskuussa tulee laivata.
---
soija maalis 13,62 touko 13,71
maissi maalis 6,00 touko 6,00
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,70----7,74----9,07
touko 7,71-----7,77----9,04
heinä 7,60-----7,78----8,97
syys 7,62------7,81----8,69
Pariisi vehnä
maalis 267,75 touko 265,75 syys 246,25 joulu 237,25
rapsi
helmi 737,25 touko 687 elo 584,50 marras 580
maissi
maalis 240,25 kesä 242,50 elo 247 marras 223

EU:n vehnänvienti oli viikon 29 tasolla karttunut 15,32 milj. tonniin, -vastaan
14,55 milj. t.
Tämän lisäksi jauhoina viety maarä oli 278 489 tonnia, vastaan 233 536 t.
Jauhojen tuonti taas on pompsahtanut lähes 10 kertaiseksi 123 876 tonniin.
Tämä ihme selittyy Englannin erolla EU:sta eli sen viemä jauhomäärä Irlantiin
näkyy nyt tuontina.
EU on ostanut Englannista myös tavallista vehnää 206 644 t. sekä ohraa 425 372 t.

EU:n maissintuonti oli tasolla 8,25 milj.t. - vastaan 9,58 milj.t. vuosi sitten.
Edellisen kauden maissin saatavuus jo vähensi tuonia , joka normaalisti olisi
tähän aikaan vuodesta karttunut jo 12,5 milj. tonnin hujakalle.

EU on vienyt maissia 3,2 milj. t. josta 0,9 milj. t. Iranin katovuotta paikkaamaan.
Egyptiin on viety 0,52 milj. t. ja noin 0,3 milj. t. tasoa Etelä koreaan, Turkkiin
ja Englantiin.
---
Iranin vehnänostot jatkuvat ja nyt on vetämässä ostotarjous 60 000 tonnista,
Joulukuun alun jälkeen on ostettu 1,22 milj. t.
Venäjältä ostettu määrä lisäten, - on ostomäärää kertynyt 5,5 milj. tonnin
hujakalle.
Noin 2,5 milj. t. tulisi vielä ostaa ennen uutta satoa.
---
soija maalis 13,91 touko 14,00
maissi ----- 6,10 ------- 6,10
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,95----7,98----9,39
touko 7,97-----8,02----9,35
heinä 7,85-----8,04----9,27
syys 7,85------9,07----8,96
Pariisi vehnä
maalis 274,75 touko 273 syys 253 joulu 254
rapsi
helmi 753,25 touko 700 elo 593,25 marras 588,50
maissi
maalis 245 kesä 247 elo 251,50 marras 225

Marokossa kuivuus on mitassa jossa alkaa tulla korjaamatonta vahinkoa viljoille.
Kylvöaika alkaa syyskuussa maan eteläosassa ja loput ennen vuodenvaihdetta.
Joulukuussa satoi tarpeeksi että viljat orastuivat maan pohjoisosassa, mutta
etelässä oli liian kuivaa ja maan keskiosienkin sateet riittämättömiä.
Nykyinen kuivuus on pahin 30 vuoteen jos vertaillaan alkukausien sateita.
Normaalista sademäärästä puuttuu nyt 175 millimetriä.
Kuivuus aloittelee Algeriassakin joka sai syksymmällä kelpo sateet.
---
Australiassa NSW:n maakunnan vehnä päätyi enimmäkseen rehuksi, mutta tämän
vahva kysyntä vientiin on pitänyt hinnat tuottajatasollakin noin 250 US dollarin
hujakalla.
Maakunnan kookas sato ei kuitenkaan näy alueen viljat ostavan GrainCorp yhtiön
vastaanotoissa joka on päätynyt tasoon 12,86 milj. t. tammi 17. päivän
tiedotteen mukaan, - yhtiö ostaa myös yli puolet Victorian viljoista, samoin
kuin koko Queenslandin viljat.
Määrässä on mukana vehnä, ohra ja rypsi.
Merkittävä osa päätyi jatkuvissa sateissa pahimmillaan ongelmajätteeksi taikka
vaatimattomaksi rehuviljaksi.
Myllyvehnää ei saatu kuin jotain 10 % noin NSW:n 11 milj. tonnin sadosta.

Naapurimaakunta Victoria sai satonsa korjattua kuivissa oloissa, ja sinnekin
kelpaa NSW:n eteläosan rehuvehnä, ja tämä koska omaa myllylaatua ei kannata
rehuksi käyttää hintasyistä.
Tavallinen myllylaatu ASW on noin 40 aussitaalaa korkeammalla 385 taalassa joka
tekee noin 280 US taalaa.

Etelä Australian ja Victoriankin viljoja ostava Viterra oli saanut ostetuksi
tammi 9. tasolla 5,64 milj. t. viljoja, joten mantereen itäpuolen ostot ovat
päätymässä yhteistulokseen 18,5 - 19 milj. tonnia.
Määrä on melkoisen vähäinen mahtikokoiseksi kehutusta sadosta.
Myllyvehnän osuus tuskin ylittää 10 milj. tonnia.

Länsi Australiasta povattiin saatavan 11,85 milj. t. vehnää, jonka laatuongelmista
on ollut jo puhetta.
Mitään uutta ei olla kerrottu joten myllylaadun osuus lienee 6 milj. tonnin
hujakalla.
Sato saatiin kyllä korjatuksi kuivissa oloissa joten vaatimustasoa laskemalla
enemmänkin voi irrota.
Paljon odotettu Australian sato näyttää päätyneen pettymyksen puolelle laatuvajeen
myötä.
---
soija maalis 14,24 touko 14,33
maissi-------6,10-------6,10
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,89---7,96----9,44
touko 7,92----7,99----9,40
heinä 7,80----8,00----9,31
syys 7,79-----8,04----9,01
Pariisi vehnä
maalis 273,75 touko 272,25 syys 252,25 joulu 253,25
rapsi
helmi 760,75 touko 705 elo 608 marras 603
maissi
maalis 247,50 kesä 249,25 elo 253 marras 228

Viikolla 7.1-13.1. myytiin Usasta 380 600 t. vehnää ja laivattiin 391 400 t.
Kauden vienti kasvoi 16,52 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,82 milj. t.
Myynti alittaa 4,86 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
USDA:n vientiarvio täyttyy myynnin puolesta 5,92 milj. tonnin lisämyynnillä.
Lisämyynti ja laivaamaton osuus tekee 10,72 milj. t. , joka siis tulisi
vielä manata esiin ja laivoihin.
---
Maissia myytiin 1,09 milj. t. ja laivattiin 1,29 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 42,54 milj. tonniin, josta laivaamatta 25,58 milj. t.
USDAn vientiarvio täyttyy myynnin puolesta 19 milj. tonnin lisämyynnillä.
---
Soijaa myytiin 671 000 t. ja laivattiin 1,80 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 43,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,67 milj, t.
USDAn vientiarvio täyttyy myynnin puolesta 12,6 milj. tonnin lisämyynnillä.
---
Viikon vehnänmyyntiä kannateli HRW ja SRW vehnän myynnit joita oli 141 100 t.
ja 110 900 t.
Kevätvehnää liikeni 91 400 t, ja WW vehnää 36 900 t.
Viikon ostokärjen järjestys oli Nigeria 101 300 t. , Guatemala 66 600 t.
ja Japani 56 100 t.

Maissin ostokärki oli Japani 370 900 t. , Meksiko 246 100 t. Colombia 86 700
Saudi-Arabia 81 300 t. ja Kiina joka osti ufomiehiltä 76 900 t.
Kiina oli laivausten ykkönen 349 300 tonnin määrällä.
---
Ukrainan maatalousministeri on muistuttanut vehnän viejiä siitä että myyntien
tulisi painottua enemmän rehuvehnän osalle.
Tähän mennessä on laivattu 10,8 milj. t. myllyvehnää, mikä edustaa 80 %
osuutta myllylaadun vientivarasta.
Tästä voi laskea että vain 2,7 milj. tonnia liikenisi vielä vientiin.
Rehuvehnän tähänastiseksi vienniksi ministeriö laskee 5,3 milj. t. mikä
olisi 45 % osuus sen vientivarasta.
Niimpä rehuvehnää riittäisi vielä vientiin 6,47 milj. tonnia.
Ukrainan uudesta maissisadosta on laivattu kohti Kiinaa 971 000.

Ukrainasta on tietenkin laivausten lisäksi myyty lisääkin myllyvehnää, ja
maatalousministeriön huoli on tästä syystä ajankohtainen.
---
soija maalis 14,15 touko 14,24
maissi--------6,18-------6,15
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,78---7,93----9,36
touko 7,83----7,96----9,31
heinä 7,73----7,98----9,24
syys 7,74-----8,01----8,96
Pariisi vehnä
maalis 272,50 touko 270,75 syys 251,50 joulu 242,50
rapsi
helmi 757 touko 697,50 elo 608,50 marras 604,60
maissi
maalis 247,50 kesä 249,50 elo 253 marras 226,75

Argentiinassa ei edelleenkään säät suosi ja nyt kiusaa on liian runsaista
sateista.
Buenos-Airesin niemimaalla viikon sademäärä on pahimmillaan 200 milliä,
ja lähes kattavasti yli 75 milliä.
Tasainen maisema on vaihtelevasti tulvan alla ja maissin sekä soijan kylvöt
upoksissa.
Väistämättä melkoinen osa tuhoutuu eikä uusintakylvöjä ei päästä tekemään
viikkokausiin.
Sateet osuivat soijan tuotannon keskeiselle alueelle jossa kylvöt on
saatu valmiiksi.

Maissia jäi myöskin paljon tulvan alle, vaikkakin osa sinnittelee vielä
kuivuudenkin piirissä.
Buenos-Airesin pörssin tiedote tammi 20 tasolta toteaa että siihen mennessä
saadut sateet eivät hyödytä ensin kylvettyä maissia, - kuivuus ehti tehdä
korjaamatonta vahinkoa.
Argentiinassa ehdittiin miinustaa satotoiveita kuivuuden vuoksi ja nyt on
edessä uudet miinukset tulvien vuoksi.
https://twitter.com/CristianCZajac/status/1484295544398831617?cxt=HHwWgoCzmd-7o5kpAAAA

https://twitter.com/elchamaco_1/status/1484996303167709184?cxt=HHwWgICj8aKR4pspAAAA
---
Iranin 60 000 tonnin ostotarjous vehnästä päätiy 195 000 tonnin ostoon.
---
soija maalis 14,03 touko 14,11
maissi-------6,21--------6,17
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 8,01---8,19----9,48
touko 8,04----8,20----9,44
heinä 7,94----8,21----9,36
syys 7,94-----8,24----9,07
Pariisi vehnä
maalis 281 touko 278,50 elo 257 marras 228
rapsi
helmi 719,50 touko 667,25 elo 597,50 marras 594,75
maissi
maalis 252,25 kesä 254 elo 257 marras 228

Usan varastoraportin repostelu jatkuu tällä kertaa maissin osalta.
Ensin uudelleen edellisessä katsausletkassa ollut laskelma joka
perustuu USDAn tietoihin, - joiden perusteella laskettua joulu 1.
varastomäärää kuitenkin arvioin liian suureksi aiempien vuosien kokemuksen,
sekä viime kesän kuivuuden perusteella.

31,41 alkuvarasto syys 1.
382,59 lisätään maissisato
414,00 käytettävissä
78,3 tässä vähennetään alkukauden kulutus
10,55 tässä vähennetään laivaukset
325,15 tämä tulisi löytyä varastoista joulu 1.

Varastoista löytyi vain 295,85 milj. tonnia maissia, eli 29,3 milj. t.
vähemmän kuin mitä USDAn pasianssin mukaan tulisi olla.
Usan muiden ennustajien keskiarvo oli 294,7 milj. t., eikä korkeinkaan
arvio täyttänyt USDAn pasianssin mukaiseen määrään.
Arvelin että Usan povausten keskiarvo saattaa osua hujakalle, mikä tapahtuikin.
Miten miten käy jatkossa ? - tehdään laskelma edelleen USDAn kulutus ja
vientiarvion perusteella.

295,85 maissia varastoissa joulu 1.
236,42 tässä vähennetään loppukauden kulutus Usassa
51,05 tässä vähennetään USDAn vientiarvion täyttymisen vaatima määrä
8,38 tämä jäisi loppuvarastoon

USDAn huumoriveikot taas povaavat että peräti 39,11 milj. tonnia jäisi,
eli 30,73 milj. tonnia enemmän kuin mitä saman viraston omien numeroiden
perusteella jäisi.
Helmikuussa viimeistään tulisi tehdä vaadittava korjaus, - tuskimpa tehdään.

Usan maissi ei riitä USDAn ennustamiin tarkoituksiin vaan jää merkittävästä
vajaaksi.
Vientiä saadaan rajoitetuksi hintojen nostolla,- jos nyt silläkään
planeetan ruokahuollon koeponnistuksen jatkuessa.
Vanka konsi on otettava käyttöön eli vientilaivausten viivyttäminen seuraavan
sadon huoleksi.
Usan oma kulutus joustaa yhtä huonosti etanolin käytön ja tarpeen kasvun
vuoksi.
Etelä-Amerikan kireä maissitilanne kestää vielä vähintäänkin kesään saakka,
ja jatko on kiinni maissin safrinha sadon onnistumisesta.
Näillä näkymin korkeat rehuviljojen hinnat jatkuvat edelleen, ja nousukin
on monesta syystä todennäköistä.
Lannoitepulan mörkökin jo murisee ja näyttää hampaitaan.
---
soija maalis 14,06 touko 14,15
maissi-------6,19--------6,17
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 8,16----8,33----9,47
touko 8,20-----8,36----9,44
heinä 8,06-----8,32----9,38
syys 8,06------8,35----9,16
Pariisi vehnä
maalis 290,75 touko 287,75 syys 261,75 joulu 262,25
rapsi
helmi 715,25 touko 672,25 elo 600,75 marras 599
maissi
maalis 257,75 kesä 258,50 elo 261,50 marras 232,25

Australiassa ja Usassakin on alettu ihmetellä aurinkoenergian lisäämisen vaikutuksia.
Aurinkovoimaa uhotaan lisättävän huimasti, ja väistämättä alle jää jotain
apinansuvulle tarpeellista.
Linkin kuvassa on eräs "aurinkofarmi" joka on perustettu viljelykäytössä olleelle peltomaalle.
Kyseessä on "darling downn" hujakka eli Darling joen alankomaa Queenslandissa.
Alue oli lähivuosina kovan kuivuuden vallassa, joten joku katsoi parhaaksi
myydä tai vuokrata peltonsa, - varsinkin kun kuivuusvuodet ovat yleisiä, ja
veden käyttöä kasteluun rajoitetaan alueella.
https://www.graincentral.com/news/tensions-flare-over-solar-panels-on-high-value-cropping-land/

soija maalis 14,38 touko 14,45
maissi ------6,26--------6,24
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,92---8,13-----9,16
touko 7,99----8,17-----9,13
heinä 7,88----8,16-----9,10
syys 7,88-----8,18-----8,93
Pariisi vehnä
maalis 281,25 touko 278,25 syys 256,25 joulu 256,50
rapsi
helmi 723,75 touko 677,50 elo 605,25 marras 603
maissi
maalis 252 kesä 252,75 elo 256 marras 228

Viikolla 14-20.1. myytiin Usasta 676 700 t. vehnää ja laivattiin 360 900 t.
Kauden myynti kasvoi 17,2 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,14 milj. t. Myynti alittaa 4,56 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
USDAn vientiarvio täyttyy myynnin puolesta 5,24 milj. tonnin myynnillä.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut vain 0,21 milj. t.
---
Maissia myytiin 1,4 milj. t. ja laivattiin 1,43 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 43,94 milj. tonniin, josta laivaamatta 25,54 milj. t.
Myynti alittaa 4,72 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
USDAn vientiarvio täyttyy myynnin puolesta 17,65 milj. tonnin myynnilla.
---
Soijaa myytiin 1,02 milj. t. ja laivattiin 1,59 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 44,13 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,1 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen 13,62 milj. tonnilla.
USDAn vientiarvio täytyy myynnin puolesta 11,65 milj. tonnin myynnillä.
---
Vehnän tarvitsijat käyttivät toista viikkoa verran aikaa varastoraportin
ihmettelyyn, ja sitten saivat sitten hepulin.
Eli nyt on ostettava ennenkuin loppuu.
Myyjät olivat vielä myötämielisiä ja kauppoja syntyi runsaasti, - mutta
pääosin vain vakio-asiakkaiden kanssa-

HRW vehnää myytiin 279 300 t. , SRW vehnää 86 900 t. , kevätvehnää 199 900 t.
ja WW vehnää 110 100 tonnia.
Ostajien kärjen järjestys oli Filippiinit 111 100 t. Nigeria 110,300 t.
Japani 102 600 t. Meksiko 80 100 t Taiwan 50,400 t. ja ufomiehet 35 500 t.

Markkinapuheissa ei vielä ole ehditty kehumaan että kauppa käy kun
pörssihintoja lasketaan.
Mitkäpä olivat vehnän FOB hinnat kaupanteon aikana ?

Usan länsirannikolla 13,5 % kevätvehnä oli 419 doll. t.
Kanadan sama laatu 398,5 doll. t.
Usan 12,5 % HRW vehnä länsirannikolla 351,5 doll. t.
Australia APW tavanomainen myllyvehnä 350 doll. t.
Argentiinasta tarjottiin 289,5 doll. t. jonkunmoista laatua.
Ranskalainen vaatimaton myllyvehnä 219 9 doll. t.
Saksalainen 12,5 % vehnä 328,3 doll. t.
Baltian alueen vehnä 236 doll. t.
Venäjän 12,5 5 vehnä 338 doll. t.
---
Mustanmeren alueen vehnän osalta on viritelty pörssipelin paikka.
En tunne asiaa tarkemmin, kuin mitä kurssitasosta ajoittain kerrotaan.
Maaliskuun vehnäfutuuri oli eilen 326 doll. t. ja pelissä vaihtui 6000 tonnin
verran toimitussopimuksia.
Heinäkuun futuuri on jo seuraavaa satoa ja se päätyi 296 doll. t. määrän
ollessa 86 000 tonnia.
Elokuu 299 doll. t. ja määrä 2500 tonnia
---
Venäjän tilastolaitoksen mukaan vehnää oli varastoissa tammi 1. tasolla
13,9 milj. tonnia, missä plussaa vuodentakaiseen samoin perustein tehtyyn
tilastoon 0,45 milj. t.
Venäjän vehnänvienti on tasolla 23 milj. tonnia, missä miinusta 21 %
vuodentakaiseen määrään.
---
soija maalis 14,46 touko 14,51
maissi------6,24-------6,21
vehnäfutuuri
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,76 ---7,93----9,02
touko 7,89-----7,96----9,00
heinä 7,72-----7,95----8,95
syys 7,73------7,99----8,79
Pariisi vehnä
maalis 277,25 touko 275 syys 254,25 joulu 255,25
rapsi
helmi 746 touko 694,50 elo 609 marras 606,25
maissi
maalis 254,75 kesä 253,75 elo 257,25 marras 229

Viikolla 25. vietiin Kanadasta 104 600 t. tavallista vehnää ja 41 600 t.
durumia.
Kauden vienti kasvoi 5,58 milj. tonniin tavallista ja 1,25 milj. tonniin durumia.
Tavallisen vienti jää vuodentakaisesta 4,24 milj.t. ja durumin 1,49 milj.t.
Kanadalainen arvio vehnän viennistä on 14 milj. t. , - mikä näyttää
jäävän myytävän puutteen vuoksi toteutumatta.
---
Ukrainassa on parlamentin komitea on ehdotanut eräänlaista vientitullia
vehnälle.
Syynä on närkästys Turkin toimista sen oman myllytellisuuden kilpailukyvyn
parantamiseksi.
Turkki kun on perustanut satamien läheisyyteen tullivapaita alueita, joille
sijoittuneet myllyt voivat ostaa tullivapaasti tuontivehnää, - kunhan sitten
vievät jauhot ulkomaille, eikä kotimaan markkinoita sotkemaan.
Tämä on hyydyttänyt Ukrainan omaa jauhojen vientiä, mikä on ollutkin jo
parin vuoden ajan laskusuunnassa.
Komitea esittää esimerkkinä, että jos perittäisiin 30 taalan vero tonnilta,
ja sitten tuettaisiin 25 taalan edestä myllyjä jauhojen viennin mukaan.
---
Egyptillä on meneillään ostotarjous vehnästä maaliskuun laivauksiin.
Myyntitarjoukset ovat haarukassa 326 - 337 doll. t. FOB. eli lisähintaa
tulee laivarahdista.
Ranskasta on tarjottu 2 paatillista ja loput Mustanmeren alueelta.
---
soija maalis 14,71 touko 14,76
maissi-------6,36------6,33
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,87----8,04----9,20
touko 7,92-----8,07----9,17
heinä 7,85-----8,07----9,11
syys 7,83------8,10----8,92
Pariisi vehnä
maalis 278,75 touko 277,25 syys 256,50 joulu 257,50
rapsi
helmi 755,50 touko 710,50 elo 615,75 marras 613
maissi
maalis 257,25 kesä 256 elo 259 marras 230

Planeetalla rehvastelevan apinansuvun tulevaisuudesta tehdyt ennustukset
uhkaavat käydä toteen jo lähitulevaisuudessa.
Linkistä löytyvästä blogista kannattaa katsoa mitä Rooman klubi sai
manatuksi tantereelle teutaroimaan 70 luvun alussa "kasvun rajat" raportissa.
Blogia julkaiseva Italialainen tutkija ja kemian professori Ugo Bardi on
pitänyt yllä raportin mainetta ja on julkaissut kirjankin aiheesta nimellä
"The Limits to Growth Revisited".

Rooman Klubin alkuperäistä raporttia lytättiin aikoinaan oikein olan
takaa, ja eturivissä olivat eräät taloustieteilijät ja muut tyhjänpuhujat.
Uutta lähestymistapaa kritiikki ei ymmärtänyt ja paljon raporttiin
perustumatonta syytöstä kasattiin sen kumoamiseksi.
Kuitenkin monet raportissa kuvaillut kehityskulut ovat toteutuneet sen
muotoisina kuin mitä tietokoneilla tehty mallinnus ennusti.

Blogi käsittelee Irlannin nälänhätää 1846-1852 , -mutta asiaa käsitellään
laajemminkin.
Rooman Klubin "Limits to Growth" raportista on lainattu muutamia kuvaajia.
Ensimmäisenä oleva kaavio on siksi myrkyllinen että esimerkiksi Wikipedian
raporttia käsittelevästä artikkelista se on sensuroitu kokonaan pois.
Miksipä ihmeessä ?

No siksi että juuri nyt eletään aikaa jossa muutamat kuvaajan käyrät
risteävät ikävällä tavalla.
Food per capita, eli nuppia kohti käytettävissä oleva ruuan määrä kääntyy
laskuun, kuin myös planeetan ruuantuotanto joka tosin on kuvattu toisena
olevassa kuvaajassa
Öljystä ja muusta energiatuotannosta riippuvainen "1ndustrial output" eli
teollisuuden tuotanto kääntyy myös laskuun.
Myös "services per capita", eli palvelut kuten lääkintöhuolto, kauppa,
kuljetukset ym. muut talouden hyrriä käynnissä pitävät toiminnot alkavat
planeetan asukasta kohden laskea.
Yksi "palvelu" eli apinansuvun lisääminen ja vahvistaminen sentään pysyy
nousussa.
Eipä pysy kauaa, eli nuppia kohti käytettävissä olevan ruokamäärän laskiessa
alkaa kuolleisuus kasvaa, ja tämäkin tapahtuu nyt menossa olevalla hujakalla.
Vuoden 2050 hujakalla kuolleisuus ylittäisi syntyvyyden ja seurauksena
planeetan väkimäärä alkaa laskea.
Mikäpä selittää näin kerettiläistä ennustetta ?.

"Resources" eli resursseja kuvaava käyrä joka on ollut kaiken aikaa
laskusuunnaassa putoaa juuri nyt jyrkällä kulmalla, ja on leikkaamassa
teollisuuden tuotannon käyrää.
Teollinen tuotanto kun on tähän mennessä saanut kaiken tarvitsemansa, joskin
nousevilla hinnoilla, - mutta tästälähin rahasta ei ole apua.
Ajankohtaisena muistutuksena tästä on tavanomaisen raakaöljyn, liuskeöljyn
ja muiden polttonesteiden tuotantohuipun ylittäminen pari vuotta sitten.
Parhaillaan teollisuusmaiden öljyvarastot ovat epämukavan alhaisella
tasolla, hinnat noususuunnassa, - mikä rajoittaa lisää laskusuunnassa olevaa
palvelusektoria, eli maantiekuljetuksia, lentoliikennettä, laivauksia ym.
Kivihiilen tuotannon huippu on jo paljon kauempana.

Asiasta olisi paljon muutakin sanottavissa mutta lopuksi blogin alusta
löytyvä Venäjän presidentti Putinin pitämästä puheesta lainaus.
Puhe on pidetty viime syyskuussa "valdai klub" ryhmän tilaisuudessa.

"a number of countries and even entire regions are regularly hit by food
crises. ... there is every reason to believe that this crisis will become
worse in the near future and may reach extreme forms."

Eli ajatuksen mukaisesti suomentaen:
"Lukuisat maat ja jopa suuremmat alueet ovat säännöllisesti kohdanneet
ruokakriisejä, ... on perusteltu syy olettaa että nykyinen kriisi tulee
kehittymään lähitulevaisuudessa yhä vakavammaksi, ja voi saavuttaa äärimmäisiä
muotoja".
https://thesenecaeffect.blogspot.com/2021/10/the-age-of-exterminations-vi-great.html
---
soija maalis 14,90 touko 14,95
maissi------6,24-------6,23
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,61---7,78----9,06
touko 7,66----7,81----9,02
heinä 7,60----7,82----8,95
syys 7,61-----7,85----8,76
Pariisi vehnä
maalis 266 touko 265,25 syys 251 joulu 252
rapsi
touko 715,75 elo 615 marras 612,75 helmi 608,75
maissi
maalis 249,25 kesä 248,75 elo 252,25 marras 228,25

Jatketaan vielä eilen aloitetusta aiheesta ja nyt on tarkoitus löytää
todisteita siitä että onko jo käänne huonompaan tapahtunut.
Eli onko ruuan tuotanto apinansuvun nuppia kohti kasvanut taikka ei.
Nyt kuitenkin vasta selvitetään planeetan väestön määrää, ja mitä
asiasta seuraa.
Rooman klubin ensimmäisen ennusteen julkaisun aikaan 1972 planeetan
väestö oli vain 3 851 650 245 päätä, eli 3,851 miljardia, josta lähtien
kehitys on ollut seuraavanlainen:

vuosi--miljardia - väestöä km/2 -- kaupungeissa
1980 --- 4,458 --- 30 ---------- 39 %
1990 --- 5,327 --- 36 ---------- 43 %
2000 --- 6,143 --- 41 ---------- 47 %
2010 --- 6,956 --- 47 ---------- 52 %
2020 --- 7,794 --- 52 ---------- 56 %

Mainittakoon että väestön kasvu on ollut ajanjaksolla haarukassa 1,7 - 1,05
- mutta kuitenkin 1,05 % kasvu lisäsi vuoden 2020 väestöä 81,3 miljoonaa,
vastaan vuoden 1980 lisäys 75 miljoonaa kun väestö kasvoi vielä 1,7 % .
Eli suuri väestö lisääntyy lukumääräisesti enemmän vähemmälläkin kasvuprosentilla.

Taulukon väestöntiheys on laskettu kuivan maan pinta-alan mukaan, eikä
esimerkiksi käytettävissä olevan viljelyyn sopivan alan perustalla.
Muutenkin tämä arvo on enempi huumoria, josta esimerkkinä Suomen Kuvalehden
muinainen artikkeli jonka sanoma oli suurinpiirtein:
"Eipä mitään huolta, koko maapallon väestö sopii yhtäaikaa vaikka Inarinjärven
jäälle" - eräs huumoriveikko pitikin ideaa erinomaisena...

Taulukon kaupunkiväestön osuuden kasvu on ollut Rooman klubin raportin
jälkeen lähes 20 %.
Tämä on ruokahuollon kannalta huono asia, - kaupunkien väestön ruokkiminen
vaatii suurta ja ylimääräistä energiankulutusta kuljetuksiin, säilytykseen,
teiden ylläpitoon, satamalaitteisiin, kaupan tilojen rakentamiseen ja
ylläpitoon, kuljetusvälineiden ostoon huoltoon ja suureen määrään muuta
ylimääräistä sälää.
Pahinta on kuitenkin se että öljyn kallistuminen ja lopulta loppuminen
tekee mahdottomaksi kaupunkiväestön elättämisen.
Lisäksi pitää kysyä mitä sellaistä erinomaista kaupungeissa tuotetaan
noissa olosuhteissa, - että ostovoimaa riittää ruuan hankkimiseen.

Tässä tulee mieleen sattumus muinaisen Jussi and Boys yhtyeen kiertueelta
joka kaukaisella 60 luvulla suuntautui sivistämään maaseudun tolvanoita.
Yhtyeen soittotauon aikana kysäisi eräs maalainen hikiseltä rumpalilta että
"elääks tolla".
Eipä tämä vielä mitään, -tämän kun kertoi yhtyeen patu Jussi Raittinen
eräässä radio-ohjelmassa kovin näreissään että oli ne maalaiset umpitolloja...

Jatkuu myöhemmin kunhan ehdin selvittämään lisää taustoja.
---
Tappohelteiden seurausta Argentiinassa, - maissin pölytyksen aikana
lämpötilojen tulisi olla alle 37 astetta, mutta ajoittain oli jopa 45.
Tuottaja huomauttaa että kosteutta oli riittävästi, mikä näkyykin tähkän
koossa.
https://twitter.com/GuilleDivito/status/1488328157786607618?cxt=HHwWhMCood6kzacpAAAA
---
Venäjältä vietiin tammikuussa 917 000 t. vehnää, josta Iraniin 227 000 t.
Sudaniin 205 000 t. ja Egyptiin 189 000 t.

Jordania osti Romaniasta elokuun laivauksiin 60 000 t. vehnää hintaan
326 doll. t. jossa mukana rahti.

Egypti osti viime viikolla 420 000 t. vehnää Romaniasta, Ukrainasta ja
Venäjältä hintaan 346 - 350 doll. t. jossa rahti.
Laivaukset tulee hoitaa maaliskuussa.
---
soija maalis 15,29 touko 15,35
maissi------6,34------6,33
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,69---7,86----9,15
touko 7,74----7,89----9,11
heinä 7,67----7,88----9,04
syys 7,67-----7,91----8,80
Pariisi vehnä
maalis 269,25 touko 268,50 syys 253,50 joulu 254,50
rapsi
touko 721,25 elo 614,50 marras 610,50 helmi 607,75
maissi
maalis 253 kesä 252,75 elo 256,50 marras 231,25

Jatketaan eilistä harjoitusta ja nyt katsastetaan planeetan viljasatojen
kehitystä USDAn tietojen perusteella.
Kuitenkaan ei päästä aloitamaan 70 luvulta, koska silloin USDA arvioi vain
Usan asioita.
Kaudelta 1989/1990 on kätevintä aloittaa, ja ensin tarkastellaan planeetan
jyväviljojen määriä, joissa on mukana maissi ja rehuviljat, riisi sekä vehnä.

1989/91----1684,8 milj.t.--Usan etanolin tuotannossa kulunut määrä
1999/2000--1871,2------------- 49 milj. t.
2009/2010--2231,2------------- 151 milj. t.
2019/2020--2672,6------------- 160 milj. t.

Nähdään että tätä kautta ei päästä käsiksi apinansuvun eväisiin etanolin
tuotannon vuoksi jota on muallakin kuin Usassa.
Kuluuhan rehuviljoja samaan tarkoitukseen täällä Suomessakin, mallasohrana
ja muutenkin oluen ja viinantekoon.
Lisäksi pitää muistaa että jyväviljojen ohella kulutetaan paljon soijaa,
jolla hoidetaan lihantuotannon kautta valkuaisen saantia.

Koetetaan seuraavaksi vehnän tuotannon lukuja.

------planeetalla --Usa --Australia Argentiina Kanada ja EC 12
1989/90 ---536,8 --- 55,4 -------127,1----neuvostoliitto 92,3
1999/00----588,1 --- 69,3 -------161,0----------Venäjä---27,0
2009/10----682,6 --- 60,3 -------197,8-------------------61,7
2019/20----763,9 --- 52,5 -------324,9 nyt oli mukana myös Venäjä ja Ukraina

Nähdään että vehnän tuotantoon on tullut 30 vuoden aikana lisää 227,9 milj.t.
Tässä piilee myös Kiinan ja Intian lisääntynyt tuotanto näiden yrittäessä
säilyttää taikka saavuttaan vehnän omavaraisuus, - aina ei olla onnistuttu.
Kiinan tuotanto oli taulukon alussa 90 milj. t. , sitten 113 milj. t.,
ja seuraavaksi 112 milj. t. ja 2020 133 milj. tonnia, - eli Kiinan osuus
planeetan vehnäntuotannon plussasta on peräti 43 milj. tonnia.
Intian vastaava kehitys on kirjattu vasta kaudesta 1999 alkaen ja menee
näin: 70,7 --- 80,6 ---103,6
Eli Intian ponnistelut ovat tuottaneet 20 vuoden aikana 33,3 milj. tonnin
plussan vuotuiseen tuotantoon.
Kiinan ja Intian plussat tekee yhteensä 76 milj. tonnia, joten koko muun
planeetan osan saavuttama plussa jää 151,9 milj. tonniin.

Tehdään vielä taulukko siitä paljonko planeetalla on viety vehnää, mikä
paljastaa kuinka paljon on voitu vehnällä torjua nälkää taikka torjua pulaa.

1989/90 --- 107,1
1999/00 --- 134,9
2009/10 --- 135,6
2019/20 --- 191,4

Eli vientikaupassa liikkuvan vehnän määrä on kasvanut 30 vuoden aikana
vain 84 milj. tonnia.
Samaan aikaan planeetan väestö kasvoi 3336 miljoonaa, joten tälle
lisäväestön osalle riittäisi 25 kiloa vehnää vuoden eväiksi, eli 68 grammaa
päivää kohti.
Lisää selvitystä huomenna.
---
Venäjä varmistaa seuraavaa viljasatoa pysäyttämällä ammoniunitraatin viennin
kokonaan kahden kuukauden ajaksi.
Rajoitus tulee voimaan välittömästi.
Ajoitusta perustellaan sillä että Venäjän tuottajat ehtivät tuona aikana
hankkia tarvitsemansa määrän ilman että joutuvat kilpailemaan viennin
kanssa.
---
Tunisia osti durum vehnää hintaan 643 doll. t. , tavallista vehnää 350,6
doll. t. ja rehuohraa hinnalla 332 - 342 doll, tonni.
Rahti sisältyy näihin hintoihin.
---
soija maalis 15,46 touko 15,50
maissi-------6,22-------6,22
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,55----7,69----9,08
touko 7,61-----7,73----9,05
heinä 7,54-----7,74----8,98
syys 7,56------7,78----8,76
Pariisi vehnä
maalis 264,25 touko 264 syys 249,50 joulu 250,50
rapsi
touko 716 elo 616 marras 612,25 helmi 609,50
maissi
maalis 251 kesä 252 elo 256,50 marras 228,50

Viikolla 21-27.1. myytiin Usasta 57 500 t. vehnää ja laivattiin 383 600 t.
Kauden vienti kasvoi 17,26 milj. t. josta laivaamatta 4,81 milj. t.
Myynti alittaa 5,15 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Kesäkuun alusta alkavan kauden myyntiä on karttunut 0,31 milj. tonnia.
---
Maissia myytiin 1,175 milj. t. ja laivattiin 1,166 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 45,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 25,55 milj. t.
Myynti alittaa 11 milj, tonnilla vuodentakaisen.
---
Soijaa myytiin 1,09 milj. t. ja laivattiin 1,328 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 45,2 milj. tonniin, josta laivaamatta 8,86 milj. t.
USDAn vientiarvio täyttyy myynnin puolesta 10,5 milj. tonnin myynnillä.
---
Usan vehnäkauppaan pantiin lähestulkoon lappu luukulle, moni sai silti
ostetuksi kelpo määriä, mutta ne saatiin ufomiehiltä, joten nettömyyntiin
nämä määrät eivät vaikuttaneet.
Ufomiesten pottiin jäi vain 0,53 milj. t. vehnää, - vastaan 1,1 milj. t.
vuosi sitten.
Ufomiesten potista siirtyi Colombiaan 52 000 t. ja Haitiin 27 000 t.
Muutakin pulaan liittyvää säätöä löytyy, eli Filippiineille luvattu
46 900 tonnin erä peruuntui ja korvaukseksi luvataan seuraavaa satoa
50 000 tonnia, - Meksikon 21000 tonnin erä peruuntui myös ja se korvattiin
38 500 tonnin kaupalla seuraavaa satoa.
---
Jatketaan hieman eilen kesken jäänyttä planeetan vehnätaseiden katsastelua.
Tällä kertaa ei aloiteta esihistoriasta vaan kaudesta 2008/09 ja kyseessä
on planeetan vehnäntuotanto.

-----------milj. t.--loppuvarasto
2009/10 --- 686,74 ---201,68
----------- 652,28 ---199,48
------------696,91----199,20
2012/13 ----656,44----176,13
------------715,08----194,73
------------727,97----217,61
2015/16 ----736,98----242,98
------------754,10----256,42
------------762,88----283,05
2018/19 ----731,34----277,84
2019/20-----763,48----299,20 tähänastinen loppuvaraston ennätyvuosi
2020/21-----775,81----293,48
2021/22-----778,60----279,94 loppuvaraston määrä on tässä USDAn povaus

Nähdään että määrällisesti planeetan satomäärä on vielä kasvanut, mutta
kulutuksen kasvu on jo aiheuttanut loppuvarastojen osalta käyrän kääntymisen
laskuun.
Asiaa tulee kuitenkin verrata planeetan väestömäärään, joten "production
per capita" käyrän alamäki on alkanut aiemmin.
Tätä en ole vielä ehtinyt laskea tarkemmin, - silmähavin avulla alamäki
on alkanut noin 5-7 vuotta sitten, - kun siis on kyse vehnän määrästä
planeetan asukasta kohti.
Eli Rooman klubin myrkyllinen käyrä on ainakin vehnän osalta toteutunut.
Sanottakoon vielä että klubin raportti ei tätä tarkkaan ottaen ennustanut,
vaan raportin julkaisuaikana 1972 tohdittiin vasta olettaa että asetettujen
alkuarvojen perusteella asiat etenevät nyt tapahtuneeseen hujakkaan.
Ugo Bardi totesikin äskettäin että klubin ennuste näyttäisi toteutuvan
yllättävän profeetallisesti.

Vehnän osalta pitäisi vielä tarkentaa asiaa pudottamalla Kiina ja Intia
pois laskelmasta, ja käyttää ainoastaan vientiin kykenevien maiden lukuja.
---
soija maalis 15,41 touko 15,43
maissi-------6,17-------6,17
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,53---7,70----9,00
touko 7,59----7,73----8,98
heinä 7,54----7,76----8,92
syys 7,55-----7,80----8,72
Pariisi vehnä
maalis 261,25 touko 261,25 syys 247,50 joulu 248,50
rapsi
touko 707,25 elo 607,50 marras 604 helmi 599,75
maissi
maalis 249 kesä 249,25 elo 253,50 marras 226,50

Jatketaan eilen tehdyn taulukon parissa ja nyt verrataan sitä saman
ajanjakson väestön kasvuun.
Tarkoitus on selvittää onko vehnän tuotanto pystynyt vastaamaan kasvavan
väestön tarpeisiin.
Väestötiedot löytyvät linkistä.
https://www.worldometers.info/world-population/world-population-by-year/

Välillä 2010 - 2020 planeetan väestö kasvoi yhteensä 837,97 miljoonaa ja
keskimääräinen vuosilisäys oli 84,5 miljoonaa päätä.
Samalla jaksolla planeetan vehnäsato kasvoi kaikkiaan 77 milj. tonnia.
Jätetään kuitenkin nämä luvut sikseen ja lähestytään asiaa muuta kautta.
Eli katsotaan paljonko vehnää riitti nuppia kohti kunkin vuoden sadosta,
ja saman vuoden väestömäärälle.

93 ----- 2010 väestöä oli planeetalla 6956 miljoonaa ja vehnäsato
98------ oli 652 milj. t.
92------ Jaetaan sato väestömäärällä ja saadaan 0,093 tonnia eli
99------ 93 kiloa per nuppi.
99------ Seuraavan vuoden sato oli 686 milj. t. josta 7041 milj. väestölle
99------ riitti 98 kiloa.
100------ Jatketaan samaa latua.
100
95
98
99
98 Tämä on kalenterivuoden 2021 tulos.

Nähdään että tuotannon huippu per capita ohitettiin 5 vuotta sitten, vaikka
planeetan vehnän satomäärä onkin USDAn mukaan tehnyt uuden ennätyksen.
Metsäveljen vanha värssy sanelee että joka herran vuosi on saatava uusi
ennätys, - eikä se ennätys saa olla pieni.
Yllä olevasta tarkastelusta löytyy muutama heikkous, joista sadon laatu
on merkittävin, eli myllyvehnää riittää apinansuvun nuppia kohti paljon
vähemmän.

Toinen on se että vehnän tarvetta lisää vaikkapa huono maissisato, mikä
sitten näkyy loppuvaraston kohdalla, jonka USDA povaa vähentyvän 29 0 milj.
tonnia ennätyskaudesta 2019/20

Kolmas puute on se että mukana laskelmassa ovat kaikki vehnäntuottajat,
joista koko joukko joutuu itsekin tuomaan vehnää,
Suuri tuottaja sekä varastoija Kiina sotkee myös asiaa ,- varsinkin
silloin kun suuri osa sadosta päätyy kelvottomaksi niinkuin on monesti
käynyt yllä olevan tarkastelujaksonkin aikana.

Sellainen epäilys tässä vielä itää, - että yllä oleva laskelma antaa
liian hyvän kuvan tilanteesta.
Muutama laskuharjoitus vielä tarvitaan vehnänkin osalta, ja jatkossa
on käsiteltävä riisi, jonka tuotannon vaje kohdistaa kysyntäpainetta
vehnäkauppaan.
Arvelen että tässä piileksii mahtikokoinen ja planeetan ruokahuoltoa
kiristävä tekijä.
---
soija maalis 15,56 touko 15,60
maissi------6m21-------6,22
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,65----7,88-----9,13
touko 7,71-----7,91-----9,10
heinä 7,64-----7,92-----9,02
syys 7,63------7,96-----8,81
Pariisi vehnä
maalis 265,50 touko 265 syys 249 joulu 250,50
rapsi
touko 696,50 elo 603 marras 600 helmi 596,50
maissi
maalis 251,75 kesä 251 elo 254,50 marras 227,75

Viikolla 26. vietiin Kanadasta 238 200 t. tavallista vehnää ja 46 300 t.
durumia.
Kauden ollessa puolivälissä, on vuodentakaiseen verraten kertynyt miinusta
tavallisen osalta 4,25 milj. tonnia ja durumille 1,66 milj. tonnia.
Vehnänvienti on siten yhteensä 5,9 milj. t. miinuksella.
Kevätvehnän myllylaatujen osuus viennistä on tasolla 4,74 milj. t. ja
vajaalaatuisen "other" nimellä viedyn 0,53 milj. t.
Other vehnän vaatimattomassa viennissä näkyy Kanadan rehuviljojen niukkuus,
eli sitä ei riitä vientiin viime vuosien tasoisena.
Vuosi sitten sitä oli viety jo 1,4 milj. tonnia.

Vietävän puute näkyy rypsin osalta 2,89 milj. tonnin miinuksena, määrän
ollessa 4,1 milj. t.
Rypsin niukkus näkyy vähemmän Kanadan omassa kulutuksessa, jota on kertynyt 4,67 milj. t. , - miinusta on vain 0,7 milj. t.

Viikon loppuessa länsirannikon varastoissa oli vain 86 000 t. kevätvehnän
myllylaatuja, - vastaan 701 400 t. järvillä ja itärannikolla.
Huomenna julkaistaan Kanadan viljojen varastomäärät joulu 31. tasolta,
joten loppukauden vientimahdollisuudet selviävät, - eli niiden puute.
---
soija marras 15,84 touko 15,88
maissi------6,36-------6,38
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,70---7,93----9,21
touko 7,76----7,96----9,19
heinä 7,71----7,98----9,12
syys 7,73-----8,02----8,92
Pariisi vehnä
maalis 266 touko 265,25 syys 250 joulu 251
rapsi
touko 701,75 elo 611,25 marras 608 helmi 604,75
maissi
maalis 252,50 kesä 252,50 elo 255,75 marras 229,75

Alla olevasta portaalista voit hakea usda tasetiedot- Valitaan Sectors valikosta agriculture. Vasemmalta sitten raaka-aine. Alimpana esim. vehnä. Oikealla variable sarake. Sieltä esim. loppuvarasto. Sitten valitaan maa jne...

https://www.indexmundi.com/

This section contains current and historical data on production, supply, and distribution of agricultural commodities for key producing and consuming countries. All data is sourced from the United States Department of Agriculture PSD database. It is updated approximately once per month.

Kanadan tilastolaitoksen varastoraportti joulu 31. tasolta ei ole
kauden puolivälin raportti vaan 5 kuukauden ylitse, eli tämä pitää
huomioida kun arvioidaan vientiin riittävää määrää.

Vaikka vientiä on rajoittanut vehnän saatavuus ja korkeat hinnat, niin
silti vuodentakaisen varastomäärän tasoon on miinusta 38 %.
Tämä kaikki vehnälajit sisältävänä, mutta kun durumin miinus on 56,4 % ,
niin tavallisen vehnän miinus jää 33,6 prosenttiin.
Tässä näkyy kevätvehnän viennin rajoittaminen, - vaikka varastomäärässä
on mukana syysvehnäkin jonka vienti on vähäistä.

Kaikkiaan vehnää oli 15,56 milj.t. jossa miinusta 9,52 milj. t.
Tavallista vehnää oli 13,47 milj. t. jossa miinusta 6,81 milj. t.
Ohraa oli 3,14 milj. t jossa miinusta 2,44 milj. t.
Rypsiä oli 7,56 milj. t. jossa miinusta 5,72 milj. t.

https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/220208/dq220208d-eng.htm
Taulukkomuodossa:
https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/220208/t001d-eng.htm
---
Miten alkukausi meni Kanadassa ?
Tammi 2.tasoon mennessä oli viety 4,98 milj. t. tavallista vehnää ja
sen tilastoinnin kattamaa kulutusta oli karttunut 1,93 milj. t.
Eli havainto löytyy yhteensä 6,91 milj. tonnin poistumasta, - piiloon
jää kuitenkin farmeilla tapahtunut rehukäyttö.

Nytpä on niin hupaisesti että kauden alkuvarastoksi tilastolaitos kertoi
4,95 milj. tonnia, eli lähes tarkkaan alkukauden viennin verran.
Eli ilman Kanadan oman kulutuksen vaikutusta, - olisi varastoraportin
vehnämäärä samalla viimeksi saadun tavallisen vehnän sadon kokoinen.
Lisätään kuitenkin 13,47 milj. tonnin varastomäärään tilastoitu kulutus,
ja saadaan välitulos 15,4 milj. tonnia mihin sitten pitäisi osata lisätä
piilossa oleva farmien kulutus.

Mikäpäs se olikaan Kanadan tilastolaitoksen arvio tavallisen vehnän sadosta.
Linkistä löytyy:
https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/211203/t001b-eng.htm

Kevätvehnää arvioitiin saadun 16 milj. t. plus syysvehnä 2,98 milj. t.
tekee sadoksi yhteensä 18,98 milj. t. tavallista vehnää.
Nyt sitten päästäänkin selville paljonko farmeilla on kulutettu alkukauden
aikana vehnää.
Tarvitsee vain miinustaa satomäärästä alkukauden numeroista esille manattu
välitulos 15,4 milj.t. ja esiin pompsahtaa farmien kulutus 3,58 milj. t.
Tämä siis jos tilastolaitoksen arvio sadosta oli oikein.

Harvoin pääsee näin kätevästi käsiksi Kanadan farmeilla tapahtuvaan vehnän
kulutukseen, mutta kulutus näyttää nyt kovin suurelta.
Toisaalta tarvekin on ollut suuri, eli sitä on paikattu tuomalla Usasta
poikkeuksellisen suuria määriä maissia.
Lisäksi kauden alkuvarastosta 2,2 milj. t. arvioitiin olleen farmeilla,
ja sen laatu on ollut rehuvehnää.
Eli jos jäämäntähteet syötettiin pois nurkista pyörimästä, niin mysteeri
häipyy vähäiseksi.

Varastot olivat vähäiset ja loppukauden vientiä on rajoitettava lisää.
Kevätvehnää on tällä hetkellä alle 10 milj.t. jäljellä eikä kaikki
vietikelpoista laatua.
Omakin kulutus on hoidettava, joten USDAn povaama 15 milj. tonnin vienti
jää saavuttamatta.
---
Huomenna tulee julki uudet USDAn rapotit ja uusi katsausletka alkaa.

Markkinapuheissa povattiin Kanadan vehn'varastoja 17,3 milj tonniin, eli
pari miljoonaa yläviistoon.
---
soija maalis 15,68 touko 15,72
maissi-------6,32-------6,33
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,79----8,02----9,40
touko 7,84-----8,05----9,36
heinä 7,78-----8,07----9,38
syys 7,78------8,11----9,02
Pariisi vehnä
maalis 264,50 touko 263,75 syys 249,50 joulu 250,25
rapsi
touko 677 elo 606,25 marras 603,25 helmi 601
maissi
maalis 251,50 kesä 251 elo 254 marras 228,50