Kevään viimeinen lukupiiri

Anonyymi

kokoontuu tänään ja sitten tavataan vasta syyskuussa uudelleen. Viimeinen kirja jonka olemme lukeneet porukalla on Johanna Venhon Ensimmäinen nainen. Siitä olemme kai jo keskustelleet. Olen viime aikoina lukenut paljon naisten kirjoittamia romaaneja naisista, kuten Sally Salmisen Katrina, Delia Owensin Suon villi laulu ja nyt on meneillään Isabel Allenden Violeta. Kaikki kertovat naisen elämästä, mutta hyvin erilaisissa olosuhteissa. Katriina Rannen Maa kuin veri on taas pikemminkin sukuromaani ja siirtolaisromaani ja vaikka siinäkin naiset ovat usein päähenkilöinä viemässä eteenpäin sukupolvien ketjua vaikeissa olosuhteissa.

Violeta (Isabel Allenden viimeisin) on kertomus naisen elämästä joka syntyy espanjalaisen taudin aikana ja on tekemässä kuolemaa sata vuotta myöhemmin koronan aikaan. Se on kirjoitettu pitkän kirjeen muodossa, jossa Violeta kertoo itsestään, naisen elämästä, rakkaudesta, yhteiskunnallisista ja poliittisista tapahtumista Chilessä maanjäristyksineen, vallankaappauksineen ja hitaasta paluusta demokratiaan, lapsensa menettämisen surusta, rakastajistaan ja järkiavioliitostaan. Kirje on hänen lapsenkapselleen.
Paljon on sisällytetty tämän kirjan kansien väliin. Kiinnostavaa, koskettavaa ja elämänmakuista.
Ei kuitenkaan, mielestäni yllä Allenden parhaan tuotannon tasolle. Henkilökuvaukset, kieli, jne. aika latteaa, mutta kuten joku toinen ehdotti, tästä saisi hienon 28-osaisen tv-sarjan. Ainesta on ainakin riittämiin.

Kesälukemiseksi olen tilannut Milka Hakkaraisen toisen dekkarin "Maa kauhein isien" jonka tapahtumat sijoittuvat Gävle-Tukholma-akselille, ruotsinsuomalaisten keskuuteen.
Toiseksi matkalukemiseksi laivalle ja Suomeen olen tilannut Sirkku Salovaaran La mia Italia, ihana, mahdoton Italiani. Matkani on nyt tilattu syyskuun alussa lennämme siskoni kanssa Helsingistä Bolognaan ja sieltä junalla Livornoon, Toscanaaan. Aiomme käydä Firenzessä ja Pisassa ja asua Livornossa kkymmenen päivää ja käydä tervehtimässä lasteni serkkua.

5

94

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ja tää ehti livahtaa anonyymiksi sillä aikaa kun sitä kirjoitin.
      T. Paloma

    • Anonyymi

      Moni toiminta eläkeläisillä loppu juuri koko kesäksi 17.6.22. Alkaa uudelleen vasta kun koulutkin elokuussa alkaa taas!Joten hiljaista yksin oloa on sitten. Kun asuu yksin vuokra asunto ja työ-eläke riitää vain perusmenoihin. Ei virikeisin ,ei matkustelu ymm.Kun ei ole edes miestä tai lesken eläke.Ei perintö rahoja,ei perikunnan mökkejä. Hiljaseksi se vetää eläkeläisen vuokra asunossa pääkaupungin lähiö todella. Otellen elokuuta,koulujen alkua ,Katkuva tulee elämä lapsista ja nuorista.Ovat elämän lähde.Enkä ymmärrä miksi vanhoista ihmisitä tulee lapsi vihaajia?Ei kaikista,osasta. Vuokra talo jossa asuin.Jo 20vuotta sitten napurin ukko kimpussa,miksi lapsen lapset sulla aina? Hanki elämä.Monen munkin kimpussa ollut missä lapsia. Eikä ainoa. Pihakaan lapset ei saisi olla tai nuoret. Kaikista valitaa. Hirveetä Vuokra talon kiinteistö aikoo uusia lasten pihan leikki paikan.Julmaa näille lapsi vihaajille eikö? No joo meni vähän yli aiheen. Hienoa varmaan lukupiiri ymm.Ja todella kaikki kerho aktivitetti jää kesä tauolle. Anteeksi huono suomen äidin kielen taito. Hyvä kesää kuitenkin kaikille stadin asunosta. Itä-Helsinki

      • Minä viihdyn myös miljöössä jossa asuu ja vaikuttaa kaikenikäisiä, vauvoista vanhuksiin ja on mukavaa katsella ja seurata lasten leikkejä. Minulla ei enää vauhti riitä pikkulasten kanssa leikkimiseen, mutta ei minua heidän leikkinsä millään lailla häiritse, pikemminkin viihdyttää. Omat lapsenlapseni ovat murrosikäisiä ja ne pienet hetket kun he pysähtyvät juttelemaan tai kertomaan asioistaan "mormorin" kanssa ovat arvokkaita, mukavaa kun kyselevät jaksamisiani tai kuulumisiani, ovat tulossa jopa lomalla taas meille muutamaksi päiväksi ja olen luvannut että saavat tuoda kaverin mukaan.
        ***
        Oletan että kaikenlaiset vastoinkäymiset, surut, mieliharmit ja etenkin huonkuntoisuus tekee monista vanhoista ihmisitä kärttyisiä ja kaikkeen puuttuvia, kaikesta valittavia yksilöitä. Tosin se riippuu paljon luonteesta ja asenteestakin . Ihmisten joita häiritsee elämän tavallinen, normaali syke asuinympäristössään pitäisi harkita muita asumisen muotoja,joissa saa olla itsekseen.
        ***
        Lukemisesta vielä sen verran, että minäkin aloin harrastaa lukemista taas uudelleen kun työelämä loppui. Lukemista ja kirjoittamista. Olen tosin lukenut paljon elämäni aikana, mutta ajoittain. Näkökyvyn heikennessä voi alkaa kuuntelemaan äänikirjoja joita voi myös lainata kirjastosta. Minun suosikki kirjablogaaja Riitta K. (kirja vieköön) kuuntelee lähes kaikki kirjat äänikirjoina ja häneltä sa aloistavia vinkkejä hyviin äänikirjoihin. Minä luen etupäässä e-kirjoja tabletilta, mutta käyn paikallisessa lukupiirissä kirjastossa ja siellä luettavat kirjat ovat paperiversioita.


    • "Suon villi laulu"äänikirja on minullakin. Tytön selviytymistarina.

      Nyt kuuntelen uudelleen Harriet Tycen kirjaa "Kaikki valheesi". Jäi vähän huonolle kuutelemiselle kun kuuntelin enimmäkseen ennen nukkumaan menoa.

      Jännittävä ja yllättävä, murhia ja kuolemia, sekä juonitteua. Jostain syystä en kovin kauan jaksa kuunnella juonittelua ja henkirikoksia.
      Tykkään kuunnella kirjat ja samalla tehdä käsitöitä, silmät väsyvät helposti, sekin rajoittaa lukemista.

    • Kiitos taas tuosta kirjakatsauksesta, Paloma. Tuttuja monet, Salmisen ja Allenden laitoin tilaukseen. Vähän tietysti "ahistaa" kun lukemattomien kirjojen jono vain kasvaa ja aika näyttää kuluvan muuhun.
      Eräs järisyttävän hyvä kirja pitää kuitenkin mainita. Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas (2017). Se sai myös ylistävät arvostelut, eikä varmasti suotta.
      Paitsi että kirja oli eheä taideteos, se konkretisoi minulle luokkaerojen olemassaolon ja merkityksen vielä -60-luvulla, jolloin itsekin elin nuoruuttani.
      Kirja seuraa suomenruotsalaisten nuorten ystävyyttä parin, kolmen vuosikymmenen ajalta. Siis ylä- ja keskiluokkaisten nuorten.
      Itsekin vasta havahduin siihen, miten tehokkaasti raha puskuroi kaikkia elämän vaikeuksia vastaan. Se on perälauta joka estää venettä vajoamasta syvyyksiin.
      Ja jos sinne joku vajoaa, hänet jätetään yksin, toki "hyvän hoidon" huomaan, mutta suvun kesken hänet nähdään hylkiönä, jota hävetään, josta ei puhuta.

      Järkyttävää, jopa vastenmielistä oli lukea siitä väkivallasta, jota ilmeisesti esiintyi myös noissa yhteiskuntaluokissa, nuorten miesten keskuudessa, kuten myös seksuaalisuuden ylikorostumisesta, "vapautuneella", -60-luvulla. Romanttinen rakkaus loisti poissaolollaan, kun tahdottiin elää "täysillä", partnereita vaihtaen. Eivät suhteet silti olleet pinnallisia, oltiin hyvinkin tiedostavia isoista, maailmaa mullistavista tapahtumista ja ylläpidettiin suku- ja ystävyyssuhteita niillä reunaehdoilla, joita jäi, kun omastaan ei tarvinnut tinkiä.
      Jos peilaa omaa nuoruuttaan, elämää maaseudulla, alempaan keskiluokkaaan kuuluvan perheen jälkeläisenä, elämä ei tietenkään ollut yhtä loisteliasta, monien asioiden, jopa oman itsetunnon eteen piti tehdä työtä. Jos jotakin lahjakkuutta oli, sen käytti mieluummin "yhteiseksi hyväksi", ei oman aseman vahvistamiseen, omien unelmien toteuttamiseen. En vieläkään näe tuossa valinnassa mitään moitittavaa.

      Jos Westötä vertaa kahteen muuhun suomenruotsalaiseen kirjailijaan, Christer Kihlmaniin tai Jörn Donneriin, suomenruotsalaisen kulttuurin kritiikki puuttuu Westöltä täysin, kuvaus on hyväksyvää, jopa hellämielistä, vaikka kirjassa esiintyvä muslimipoika yrittää puhkoa tuota kuplaa. Sitä yritti, konkreettisia tekoja maailman tasa-arvoisuuden edistämiseksi, myös eräs kirjan nuorista, mutta ei lopulta kestänyt sitä, että ei tavoittanut yrityksissään laajempaa ymmärrystä eikä oikein kestänyt sitä kritiikkiäkään, minkä kohteeksi maailmanparantajat myös aina joutuvat.

      Jostakin syystä, kirjan laina-aika oli merkitty pitkäksi ja olen siitä tyytyväinen. Varmasti tulen vielä palaamaan kirjaan uudelleen tarkistaakseni siitä eräitä tärkeitä ja kiinnostavia yksityiskohtia. Jos joku muu on lukenut kirjan, olisi mielenkiintoista kuulla siitä.
      demeter1

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Simula, rakkaus, Aittakumpu

      Milloin tämä rakkaus on roihahtanut? Onko molemmat herätysliikkeen jäseniä - kristillisiä etnonationalisteja ?https://ww
      Perussuomalaiset
      121
      2348
    2. Yläkoulun seksiopas neuvoo harjoittelemaan

      anaaliyhdyntää lämpöisellä ja pitkällä porkkanalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010859818.html
      Maailman menoa
      214
      2000
    3. Pormestari käräjille?

      Ei mene Puolangalla häpösesti, rinnekeskus&hotelli suljettuna ja käräjäasiana, naudat tapetaan nälkään, poliisi tutkii j
      Puolanka
      61
      1503
    4. Joukko oppilaita terrorisoi koulua Helsingissä niin

      että osa opettajista pelkää töihin tulemista https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html
      Maailman menoa
      175
      1314
    5. Millaista naista ikävöit

      Ulkonäkö/persoona
      Ikävä
      55
      1238
    6. Susta ei saisi nättiä vaikka miten paljon

      meikkaisit. 😁 anna siis sen miehen olla rauhassa! Sivusta tutulta mieheltä
      Ikävä
      75
      1036
    7. Norjan tilaama koruton raportti mitä NATO-jäsenyys aiheuttaa Suomelle

      Iltasanomat: "Miksi vaikenemme? Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa
      Maailman menoa
      63
      962
    8. Voisimmeko seuraavan kerran kun

      Nähdään tehdä toisille selväksi että kiinnostaa enemmän kuin kaveri mielessä. Jos keksit vielä keinon niin napakymppi
      Ikävä
      36
      907
    9. Nyt on hyvä laittaa

      kirjaimet kohdilleen. Kuka kaipaa ja ketä. Onko oma kaivattu täällä ?
      Ikävä
      52
      894
    10. Minkälainen naama

      kaivatullasi on? 🫠
      Ikävä
      31
      855
    Aihe