kokoontuu tänään ja sitten tavataan vasta syyskuussa uudelleen. Viimeinen kirja jonka olemme lukeneet porukalla on Johanna Venhon Ensimmäinen nainen. Siitä olemme kai jo keskustelleet. Olen viime aikoina lukenut paljon naisten kirjoittamia romaaneja naisista, kuten Sally Salmisen Katrina, Delia Owensin Suon villi laulu ja nyt on meneillään Isabel Allenden Violeta. Kaikki kertovat naisen elämästä, mutta hyvin erilaisissa olosuhteissa. Katriina Rannen Maa kuin veri on taas pikemminkin sukuromaani ja siirtolaisromaani ja vaikka siinäkin naiset ovat usein päähenkilöinä viemässä eteenpäin sukupolvien ketjua vaikeissa olosuhteissa.
Violeta (Isabel Allenden viimeisin) on kertomus naisen elämästä joka syntyy espanjalaisen taudin aikana ja on tekemässä kuolemaa sata vuotta myöhemmin koronan aikaan. Se on kirjoitettu pitkän kirjeen muodossa, jossa Violeta kertoo itsestään, naisen elämästä, rakkaudesta, yhteiskunnallisista ja poliittisista tapahtumista Chilessä maanjäristyksineen, vallankaappauksineen ja hitaasta paluusta demokratiaan, lapsensa menettämisen surusta, rakastajistaan ja järkiavioliitostaan. Kirje on hänen lapsenkapselleen.
Paljon on sisällytetty tämän kirjan kansien väliin. Kiinnostavaa, koskettavaa ja elämänmakuista.
Ei kuitenkaan, mielestäni yllä Allenden parhaan tuotannon tasolle. Henkilökuvaukset, kieli, jne. aika latteaa, mutta kuten joku toinen ehdotti, tästä saisi hienon 28-osaisen tv-sarjan. Ainesta on ainakin riittämiin.
Kesälukemiseksi olen tilannut Milka Hakkaraisen toisen dekkarin "Maa kauhein isien" jonka tapahtumat sijoittuvat Gävle-Tukholma-akselille, ruotsinsuomalaisten keskuuteen.
Toiseksi matkalukemiseksi laivalle ja Suomeen olen tilannut Sirkku Salovaaran La mia Italia, ihana, mahdoton Italiani. Matkani on nyt tilattu syyskuun alussa lennämme siskoni kanssa Helsingistä Bolognaan ja sieltä junalla Livornoon, Toscanaaan. Aiomme käydä Firenzessä ja Pisassa ja asua Livornossa kkymmenen päivää ja käydä tervehtimässä lasteni serkkua.
Kevään viimeinen lukupiiri
5
83
Vastaukset
- Anonyymi
Ja tää ehti livahtaa anonyymiksi sillä aikaa kun sitä kirjoitin.
T. Paloma - Anonyymi
Moni toiminta eläkeläisillä loppu juuri koko kesäksi 17.6.22. Alkaa uudelleen vasta kun koulutkin elokuussa alkaa taas!Joten hiljaista yksin oloa on sitten. Kun asuu yksin vuokra asunto ja työ-eläke riitää vain perusmenoihin. Ei virikeisin ,ei matkustelu ymm.Kun ei ole edes miestä tai lesken eläke.Ei perintö rahoja,ei perikunnan mökkejä. Hiljaseksi se vetää eläkeläisen vuokra asunossa pääkaupungin lähiö todella. Otellen elokuuta,koulujen alkua ,Katkuva tulee elämä lapsista ja nuorista.Ovat elämän lähde.Enkä ymmärrä miksi vanhoista ihmisitä tulee lapsi vihaajia?Ei kaikista,osasta. Vuokra talo jossa asuin.Jo 20vuotta sitten napurin ukko kimpussa,miksi lapsen lapset sulla aina? Hanki elämä.Monen munkin kimpussa ollut missä lapsia. Eikä ainoa. Pihakaan lapset ei saisi olla tai nuoret. Kaikista valitaa. Hirveetä Vuokra talon kiinteistö aikoo uusia lasten pihan leikki paikan.Julmaa näille lapsi vihaajille eikö? No joo meni vähän yli aiheen. Hienoa varmaan lukupiiri ymm.Ja todella kaikki kerho aktivitetti jää kesä tauolle. Anteeksi huono suomen äidin kielen taito. Hyvä kesää kuitenkin kaikille stadin asunosta. Itä-Helsinki
Minä viihdyn myös miljöössä jossa asuu ja vaikuttaa kaikenikäisiä, vauvoista vanhuksiin ja on mukavaa katsella ja seurata lasten leikkejä. Minulla ei enää vauhti riitä pikkulasten kanssa leikkimiseen, mutta ei minua heidän leikkinsä millään lailla häiritse, pikemminkin viihdyttää. Omat lapsenlapseni ovat murrosikäisiä ja ne pienet hetket kun he pysähtyvät juttelemaan tai kertomaan asioistaan "mormorin" kanssa ovat arvokkaita, mukavaa kun kyselevät jaksamisiani tai kuulumisiani, ovat tulossa jopa lomalla taas meille muutamaksi päiväksi ja olen luvannut että saavat tuoda kaverin mukaan.
***
Oletan että kaikenlaiset vastoinkäymiset, surut, mieliharmit ja etenkin huonkuntoisuus tekee monista vanhoista ihmisitä kärttyisiä ja kaikkeen puuttuvia, kaikesta valittavia yksilöitä. Tosin se riippuu paljon luonteesta ja asenteestakin . Ihmisten joita häiritsee elämän tavallinen, normaali syke asuinympäristössään pitäisi harkita muita asumisen muotoja,joissa saa olla itsekseen.
***
Lukemisesta vielä sen verran, että minäkin aloin harrastaa lukemista taas uudelleen kun työelämä loppui. Lukemista ja kirjoittamista. Olen tosin lukenut paljon elämäni aikana, mutta ajoittain. Näkökyvyn heikennessä voi alkaa kuuntelemaan äänikirjoja joita voi myös lainata kirjastosta. Minun suosikki kirjablogaaja Riitta K. (kirja vieköön) kuuntelee lähes kaikki kirjat äänikirjoina ja häneltä sa aloistavia vinkkejä hyviin äänikirjoihin. Minä luen etupäässä e-kirjoja tabletilta, mutta käyn paikallisessa lukupiirissä kirjastossa ja siellä luettavat kirjat ovat paperiversioita.
"Suon villi laulu"äänikirja on minullakin. Tytön selviytymistarina.
Nyt kuuntelen uudelleen Harriet Tycen kirjaa "Kaikki valheesi". Jäi vähän huonolle kuutelemiselle kun kuuntelin enimmäkseen ennen nukkumaan menoa.
Jännittävä ja yllättävä, murhia ja kuolemia, sekä juonitteua. Jostain syystä en kovin kauan jaksa kuunnella juonittelua ja henkirikoksia.
Tykkään kuunnella kirjat ja samalla tehdä käsitöitä, silmät väsyvät helposti, sekin rajoittaa lukemista.Kiitos taas tuosta kirjakatsauksesta, Paloma. Tuttuja monet, Salmisen ja Allenden laitoin tilaukseen. Vähän tietysti "ahistaa" kun lukemattomien kirjojen jono vain kasvaa ja aika näyttää kuluvan muuhun.
Eräs järisyttävän hyvä kirja pitää kuitenkin mainita. Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas (2017). Se sai myös ylistävät arvostelut, eikä varmasti suotta.
Paitsi että kirja oli eheä taideteos, se konkretisoi minulle luokkaerojen olemassaolon ja merkityksen vielä -60-luvulla, jolloin itsekin elin nuoruuttani.
Kirja seuraa suomenruotsalaisten nuorten ystävyyttä parin, kolmen vuosikymmenen ajalta. Siis ylä- ja keskiluokkaisten nuorten.
Itsekin vasta havahduin siihen, miten tehokkaasti raha puskuroi kaikkia elämän vaikeuksia vastaan. Se on perälauta joka estää venettä vajoamasta syvyyksiin.
Ja jos sinne joku vajoaa, hänet jätetään yksin, toki "hyvän hoidon" huomaan, mutta suvun kesken hänet nähdään hylkiönä, jota hävetään, josta ei puhuta.
Järkyttävää, jopa vastenmielistä oli lukea siitä väkivallasta, jota ilmeisesti esiintyi myös noissa yhteiskuntaluokissa, nuorten miesten keskuudessa, kuten myös seksuaalisuuden ylikorostumisesta, "vapautuneella", -60-luvulla. Romanttinen rakkaus loisti poissaolollaan, kun tahdottiin elää "täysillä", partnereita vaihtaen. Eivät suhteet silti olleet pinnallisia, oltiin hyvinkin tiedostavia isoista, maailmaa mullistavista tapahtumista ja ylläpidettiin suku- ja ystävyyssuhteita niillä reunaehdoilla, joita jäi, kun omastaan ei tarvinnut tinkiä.
Jos peilaa omaa nuoruuttaan, elämää maaseudulla, alempaan keskiluokkaaan kuuluvan perheen jälkeläisenä, elämä ei tietenkään ollut yhtä loisteliasta, monien asioiden, jopa oman itsetunnon eteen piti tehdä työtä. Jos jotakin lahjakkuutta oli, sen käytti mieluummin "yhteiseksi hyväksi", ei oman aseman vahvistamiseen, omien unelmien toteuttamiseen. En vieläkään näe tuossa valinnassa mitään moitittavaa.
Jos Westötä vertaa kahteen muuhun suomenruotsalaiseen kirjailijaan, Christer Kihlmaniin tai Jörn Donneriin, suomenruotsalaisen kulttuurin kritiikki puuttuu Westöltä täysin, kuvaus on hyväksyvää, jopa hellämielistä, vaikka kirjassa esiintyvä muslimipoika yrittää puhkoa tuota kuplaa. Sitä yritti, konkreettisia tekoja maailman tasa-arvoisuuden edistämiseksi, myös eräs kirjan nuorista, mutta ei lopulta kestänyt sitä, että ei tavoittanut yrityksissään laajempaa ymmärrystä eikä oikein kestänyt sitä kritiikkiäkään, minkä kohteeksi maailmanparantajat myös aina joutuvat.
Jostakin syystä, kirjan laina-aika oli merkitty pitkäksi ja olen siitä tyytyväinen. Varmasti tulen vielä palaamaan kirjaan uudelleen tarkistaakseni siitä eräitä tärkeitä ja kiinnostavia yksityiskohtia. Jos joku muu on lukenut kirjan, olisi mielenkiintoista kuulla siitä.
demeter1
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sosiaaliturvasäästöt kohdentuvat usein samoihin ihmisiin useampaan kertaan
ja ihmisiä putoaa kiihtyvällä tahdilla toimeentulotuelle eli köyhien määrä kasvaa eksponentiaalisesti Suomessa. https:4222518Olisiko sinulla mitään toiveita?
Miten sinä toivoisit minun sinua lähestyvän? Mitään mitä olisi tosi hyvä tietää ennen sitä? Jos ei sen kummempia, niin882355Miksi toisten toiveet ahdistavat teitä?
Kertokaapa miksi toisen ihmisen toiveet mahdolliselle kumppanilleen ahdistavat niin kovasti? Oletatko, että hän vaatii j2261689Turun tunnin juna toteutetaan
Köyhiltä viedään mutta tunnin juna Turkuun viedään läpi. Puhaltakaa PS nyt tämä poikki! https://www.hs.fi/politiikka/ar1681499Oletko kertonut tästä
Meidän oudosta jutusta kenellekään? Olen kertonut ystävälleni, että olet saanut minut sekaisin…, mutta tästä hän ei tied731378- 841305
- 891285
- 901249
En nii kui tiiä yhtään
Mikä suussa kiehtoo, vaikka kaiken pitäisi olla ihan hyvin! Mä niin haluaisin nähdä sut:)581085Homouden synti
Kerrotaan faktoja alkuun. On olemassa vain kaksi sukupuolta ja aviolIiitto on vain ja ainoastaan miehen ja naisen välin2861065