Lukeeko kukaan enää

Anonyymi-ap

kunnon romskuja? Siis kunnon rakkaustarinoita, joissa on rakastavaisilla vastoinkäymisiä, mustasukkaisia kilpailijoita, kohtalo heittää erilleen, mutta lopuksi taas tavataan ja päästään yhteen?
Minusta esimerkiksi Pirjo Tuomisella on tällaisia kirjoja, mutta ne ei ole ollenkaan hömppää, koska ovat historiallisia ja taiavasti tehtyjä. Ennen oli vaikea saada omakseen kenet tahtoi, sillä piti olla samaa säätyä, sopivan varakas ja vanhempien hyväksymä puoliso.

30

169

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Mikä on kenenkin mielestä "kunnon romsku" ?

      • Anonyymi

        Ei ainakaan joku tylsä kertomus itsestään eikä opettavainen ” kasvutarina”.


    • Anonyymi

      Kyllä meidän äijä lukee

    • Anonyymi

      Alkeellisin vaatimus kunnon romskulle on, että sen on kokonaisuudessaan kustantanut kustannusyhtiö. Kustannusyhtiö siilaa kelvottomat pois,
      mutta kustannusyhtiötkin tekevät joskus virhearvioita. Kirja ei myykään.

    • Anonyymi

      Luulen, että kirjojen suosio hiipuu pois. Nyt ovat äänikirjat valloittaneet luettavan kirjan paikan. Kukaan ei enää pääse eroon kirjoistaan, kun muuttaa asuntoaiso,masta pienempään. Kirjat pitää repiä, lehdet paperikeräykseen ja kannet sekajätteisiin.
      Joskus Pelastusarmeija otti kirjoja vastaan, ottaneeko enää?
      Luemme kirjoja kirjastosta, ja hyvä niin. Kirjojen hinnatkin ovat nousseet, paradoksi sekin. Mitä vähemmän kirjoja ostetaan, sitä kalliimmiksi ne muuttuvat.
      Kunnon rakkausromaani oli kyllä toivomuslistalla joka joulu nuoruuden vuosina. Mutta vähitellen nekin ovat muuttuneet kaavamaisiksi, vai onko vika tottuneessa lukijassa. Dekkareissa sama juttu. Nykyisin ne ovatkin vakoilutarinoitia, tappoja ja ihmiskauppaa, poissa ovat ne entiset kunnon laukaukset, myrkyt ja mattoon kompastumiset.
      Istumme ehkä mieluimmin Netflixin äärellä seuraamassa tositapahtumiin perustuvia sarjoja! :))

    • Anonyymi

      Ei äänikirja ole oikean kirjan paikkaa vielä ottanut.

      • Anonyymi

        Sekin on makukysymys , minä voi jonkun lukea ihan vanhan ajan malliin , mutta äänikirjatkin on kivoja kun illalla sängyssä kuuntelee peiton alla ja ei tartte valoja edes olla päällä. Niin että eri tilanteissa eri tavat , ja kun kuuntelee niin ei silmät rasitu


    • Anonyymi

      Miksi kirjojen hinta ei nousisi niinkuin kaikki muukin ?

    • Anonyymi

      Ei ole ikinä kiinnostanut olla viihdesarjariippuvainen.
      Hyviä (syvällisiä) romaaneja ei voita mikään tusinasarja.

    • Anonyymi

      Äänikirja tai kirja, romsku se on sittenkin.
      En lue enää rakkausromaaneja, liian arkisesti jo ajattelee rakkaudesta, hurmos puuttuu.
      Onko joku lukenut Kari Hotakaisen Opetuslapsen. Ajattelin lukiessani että räväytän hesarin yleisönosastolle: ei tällaisia hotakaisia saisi olla olemassakaan. Aloitin pe-aamuna klo 7, kun yleensä lähden hesarin jälkeen lenkille. Nyt lojahdin selälleni isoon tyynyyn nojaten enkä pystynyt lopettamaan ennen kuin kirja oli luettu, Oli lyhytkestoinen pakkomeno iltapäivällä mutta klo 22.50 lopetin. Johan lötsistyy ja sairastuu liikunnan puutteesta, jos noin koukuttavia kirjoja on enemmän.
      Keskustelisin sisällöstä jos joku muu on lukenut.

    • Anonyymi

      Rakkausromaanit jäivät teinivuosille. Ei sellainen hömppä kiinnosta vaikka oli millaiset ihmiskohtalot ja suhteet.

      Hotakaisen "Opetuslapsen" luin. Sinällään aihe luokkaeroista ja kulutuskäyttäytymisestä ja -helppoudesta oli kiinnostava.
      En odottanut Hotakaiselta sellaista juonta mikä siinä oli.

      Rämön "Hildurin" luin. Dekkariksi ihan kohtuullinen. Päähenkilö surffailee kylmässä vedessä purkaakseen ahdistustaan ja selvittää rikoksia Islannissa.
      Alkaa vissiin sarjatuotanto Hildurista.

      Ekhart Tollen filosofisinen teoksen läsnäolon voimasta luin.
      Arne Dahlin dekkarisarja.
      Nykyisin ympätään lapsia juoneen rikosten uhreiksi. Ainakin mitä olen parina viime vuotena lukenut dekkareita ja niitä on paljon.

      Luulen äänirjoja kuuntelevat pääosin n. 30 -55 -ikäiset urheillessaan ja työmatkoilla. Sitä vanhemmat näkevät lukevat, huononäköiset kuuntelevat. Alle 30 enimmäkseen, luulen, kuuntelevat podcatsteja ja ovat kiinni somealustoilla. Tokihan alle 55 podcasteja kuuntelevat myös ja tietty joukko ikäihmisiä.
      "Mutu" tietoa.

      • Hotakaisen Opetuslapsesta on puhuttu paljon. Hotakainen on eräs lempikirjailijoistani, tykkään hänen iskevästä tyylistään ja huumoristaan.
        Tutulla on tuo kirja ja hän lupasi lainata.
        Arvostelussa, en muista kenen, kirjaa vähän moitittiin liian pitkäksi.
        Minulle kävi vähän samoin Hotakaisen edellisen kirjan "Tarina" kanssa. Minusta sekin vesittyi hiukan loppua kohti, vaikka alku oli yhtä oivallusten ja sanailun juhlaa. Makuasioita tietenkin.


    • Hildurin luin myös ja siinä oli oikeastaan miljöön kuvaus ja henkilöt kiinnostavampia kuin juoni.
      Nyt on menossa Kinnusen "Pimeät kuut". Arvostelut Goodreadsistä:

      Jäänkirkasta valoa hohtava romaani naisesta, joka luuli tietävänsä kuka on.

      ”Ei tästä elämästä kukaan selviä ehjänä. Ainoa mistä ihminen voi yllättyä, on se millä tavalla kukakin menee rikki.”
      https://www.goodreads.com/book/show/62207162-pime-t-kuut
      Kohta tiedämme taas ketkä ovat ehdokkaina Finlandia-palkintoon.

      • Oletpas Paloma saanut taas hyvää luettavaa. Kinnusta ei voi jättää väliin. Saa vain nähdä, koska tämän uuden kirjan saa käsiinsä. Ehkä sinulla opettajana on paljonkin yhteistä Kinnusen kanssa, vaikka eipä tuo opettajuus ole paljon ollut läsnä hänen aikaisemmassa tuotannossaan.

        Minulla on nyt tämä oma arki ollut niin työlästä, etten ole juuri päässyt kirjan äärelle asettumaan. Meriluodon postuuminä ilmestynyttä päiväkirjakirjaa odottelen, pari aikaisempaa minulla onkin hyllyssäni.


      • demeter1 kirjoitti:

        Oletpas Paloma saanut taas hyvää luettavaa. Kinnusta ei voi jättää väliin. Saa vain nähdä, koska tämän uuden kirjan saa käsiinsä. Ehkä sinulla opettajana on paljonkin yhteistä Kinnusen kanssa, vaikka eipä tuo opettajuus ole paljon ollut läsnä hänen aikaisemmassa tuotannossaan.

        Minulla on nyt tämä oma arki ollut niin työlästä, etten ole juuri päässyt kirjan äärelle asettumaan. Meriluodon postuuminä ilmestynyttä päiväkirjakirjaa odottelen, pari aikaisempaa minulla onkin hyllyssäni.

        Olin lukupiirissä toissapäivänä ja vetäjämme, suomalainen kirjastonhoitaja esitteli sitä uutuutena ja minä nostin heti käteni ja sain sen lähtiessä mukaani. Aion lukea sen nopeasti ja viedä molemmat kirjat jotka minulla on lainassa, Tuhlaan piirretty maa ja tää Kinnusen kirja pois samaan aikaan ensi viikolla.
        Kyllä minun täytyy myöntää, että saan nopeasti uutuuskirjat käsiini lainaksi, jotkut ostan itse e-kirjoina, mutta kirjastonhoitajamme tekee todella hyvää työtä suomenkielisten lukijoiden eduksi.

        Enpä olisi halunnut olla opena siinä koulussa missä Pimeät kuut-kirjan opettajatar työskentelee. Rankat ja ankeat oli olot, toisaalta taas lapset tuntuivat viihtyvän ja olevan vastaanottavaisia opetukselle. Olen kylläkin vielä alussa, joten kerron sitten lisää...jos voin niin tehdä ilman juonenpaljastuksia :)


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Olin lukupiirissä toissapäivänä ja vetäjämme, suomalainen kirjastonhoitaja esitteli sitä uutuutena ja minä nostin heti käteni ja sain sen lähtiessä mukaani. Aion lukea sen nopeasti ja viedä molemmat kirjat jotka minulla on lainassa, Tuhlaan piirretty maa ja tää Kinnusen kirja pois samaan aikaan ensi viikolla.
        Kyllä minun täytyy myöntää, että saan nopeasti uutuuskirjat käsiini lainaksi, jotkut ostan itse e-kirjoina, mutta kirjastonhoitajamme tekee todella hyvää työtä suomenkielisten lukijoiden eduksi.

        Enpä olisi halunnut olla opena siinä koulussa missä Pimeät kuut-kirjan opettajatar työskentelee. Rankat ja ankeat oli olot, toisaalta taas lapset tuntuivat viihtyvän ja olevan vastaanottavaisia opetukselle. Olen kylläkin vielä alussa, joten kerron sitten lisää...jos voin niin tehdä ilman juonenpaljastuksia :)

        Nyt olemme lähdössä haudoille viemäänitse västtyjä koristuksia ja kynttilälyhtyjä, muutama öljykynttilä vielä siihen viereen.
        Hyvää Pyhäinpäivää!


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Olin lukupiirissä toissapäivänä ja vetäjämme, suomalainen kirjastonhoitaja esitteli sitä uutuutena ja minä nostin heti käteni ja sain sen lähtiessä mukaani. Aion lukea sen nopeasti ja viedä molemmat kirjat jotka minulla on lainassa, Tuhlaan piirretty maa ja tää Kinnusen kirja pois samaan aikaan ensi viikolla.
        Kyllä minun täytyy myöntää, että saan nopeasti uutuuskirjat käsiini lainaksi, jotkut ostan itse e-kirjoina, mutta kirjastonhoitajamme tekee todella hyvää työtä suomenkielisten lukijoiden eduksi.

        Enpä olisi halunnut olla opena siinä koulussa missä Pimeät kuut-kirjan opettajatar työskentelee. Rankat ja ankeat oli olot, toisaalta taas lapset tuntuivat viihtyvän ja olevan vastaanottavaisia opetukselle. Olen kylläkin vielä alussa, joten kerron sitten lisää...jos voin niin tehdä ilman juonenpaljastuksia :)

        Kyllä nämä kirjapiirien vetäjät tekevät arvokasta työtä - ja usein harrastuspohjalta, ainakin nämä kaksi, jotka tunnen.
        Naapurikunnan kirjapiirin vetäjän tapasin vasta. Opettaja hänkin. Valitsee itse kirjat ja vähän erilaisia kirjoja kun omassa piirissäni. Sanoinsinko sellaista maailmaa syleilevää kirjallisuutta, pari 500 sivun tiiliskiveä on tarjolla ja meinaan kyllä tarttua niihin. Ehkä alan kulkea tässä toisessakin kirjapiirissä kun tuttuni on luvannut järjestää kuljetuksen..))

        Kun vain aikaa riittäisi ja silmät kestäisivät. Minulla luomien laskeutuminen tekee sen, että silmät pakkaavat väsyä pitemmässä lukusessiossa. Leikkaus agendalla..))


      • demeter1 kirjoitti:

        Kyllä nämä kirjapiirien vetäjät tekevät arvokasta työtä - ja usein harrastuspohjalta, ainakin nämä kaksi, jotka tunnen.
        Naapurikunnan kirjapiirin vetäjän tapasin vasta. Opettaja hänkin. Valitsee itse kirjat ja vähän erilaisia kirjoja kun omassa piirissäni. Sanoinsinko sellaista maailmaa syleilevää kirjallisuutta, pari 500 sivun tiiliskiveä on tarjolla ja meinaan kyllä tarttua niihin. Ehkä alan kulkea tässä toisessakin kirjapiirissä kun tuttuni on luvannut järjestää kuljetuksen..))

        Kun vain aikaa riittäisi ja silmät kestäisivät. Minulla luomien laskeutuminen tekee sen, että silmät pakkaavat väsyä pitemmässä lukusessiossa. Leikkaus agendalla..))

        ja hyvää Pyhäinpäivää sinnekin... Tänne olenkin jo toivottanut..))


      • demeter1 kirjoitti:

        Kyllä nämä kirjapiirien vetäjät tekevät arvokasta työtä - ja usein harrastuspohjalta, ainakin nämä kaksi, jotka tunnen.
        Naapurikunnan kirjapiirin vetäjän tapasin vasta. Opettaja hänkin. Valitsee itse kirjat ja vähän erilaisia kirjoja kun omassa piirissäni. Sanoinsinko sellaista maailmaa syleilevää kirjallisuutta, pari 500 sivun tiiliskiveä on tarjolla ja meinaan kyllä tarttua niihin. Ehkä alan kulkea tässä toisessakin kirjapiirissä kun tuttuni on luvannut järjestää kuljetuksen..))

        Kun vain aikaa riittäisi ja silmät kestäisivät. Minulla luomien laskeutuminen tekee sen, että silmät pakkaavat väsyä pitemmässä lukusessiossa. Leikkaus agendalla..))

        Meidän piirin vetäjä on kirjaston suomenkielinen kirjastonhoitaja. Koska kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen, niin se saa määrärahoja vähemmistökulttuureiden kulttuurin tukemiseen, elikkä oletan, vaikka en ole kysynyt, että kirjastonhoitajamme saa palkkaa työstään.


    • Aloitukseen vastaan, että ainakin minä luen rakkausromaaneja. Ne liitetään usein viihdekirjallisuuteen, ja tottahan onkin, että viihteessä rakkaus on suosittu aihe. Romanttinen rakkaus ja erotiikka ryydittää myös jännitys- , sota- ja rikoskirjoja, ja onhan rakkaus eri muodoissaan kaikenkaikkiaan maailmaa pyörittävä voima, sopii kirjaan kuin kirjaan.

      Minäkin olen lukenut paljon historiallisia romaaneja, joissa kulkee rakkaustarina punaisena lankana ajankuvan ohella. Kaari Utrio on suosikkini, harmi ettei hän enää kirjoita uusia kirjoja. Pirjo Tuominen on tuttu myös, eikä ole kauaakaan, kun luin Charlotan tarinan. Siinä köyhtyneen aatelissuvun neito Charlotta menettää sotilasuraa tekevän isänsä Anjalan liiton seurauksena Ruotsin kuninkaan mestaamana. Sotien takia rautaruukit menestyivät, ja ruukin perillinen rakastui aatelisneitoon, lopulta sai tämän omakseen. Kirjassa saa hyvän kuvan Suomen kohtalosta Ruotsin ja Venäjän välissä, vanhan ja uuden maailmankuvan törmäyksistä, eikä siinä ole mitään siirappimaista, joka yleensä viihteeseen luetaan.

      Samasta ajasta on Waltarikin kirjoittanut kirjan Tanssi yli hautojen, jossa kerrotaan todellisuuteen perustuva romanssi Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja suomalaisen kartanontyttären Ulla Möllensvärdin välillä.
      Suuren vaikutuksen teki aikoinaan Mitchellin Tuulen viemää, elokuvanakin huikea elämys. Emily Bronten Humiseva harju, Jane Austenin kirjat ... kyllä rakkausromaani voi olla hyvää maailmankirjallisuutta.

      Kinnnusen uusinta jonotan, toivoisin hänelle seuraavan Finlandia-palkinnon. Viimevuotisen jo toistamiseen voitaneen Viikilän kirjoihin en ole saanut otetta, en myöskään Juha Hurmeen Finlandia-palkittuun Niemeen.
      Aloitin nyt lukea Hannu Raittilan Canal Grandea, jonka löysin kirjahyllystäni korkkaamattomana. " Raittila luo oman, yllättävän Venetsiansa, missä kaupankäynti, taide, rakkaus ja kuolema ovat yhtä. Rikoksesta ne erottaa vain kanavan poikki vedetty viiva."

    • En oikein tiedä, mitä noi romskut ovat.
      Luen tai siis kuuntelen romantiikkaa ja rakkausromaaneja, jos kohalle sattuvat. Mutta tämä chick lit jutut eivät oikein innosta, olen toki monia aloittanut ja kesken lopettanut. Tarinat kertooat yleensä nuorista naisista miljoonääen kanssa seikkailuista metropoleissa ja muusta varsinaisesta hömpästä, Yleensä kirjan päähenkilö on nuori nainen.
      Pirjo Tuomiset olen kuunnellut kaikki, jotka on julkaistu yhtiössä, jonka kautta kuuntelen.
      Hän kirjoittaa mielestäni ihan hyvää ihmiskuvausta ja paikalliskuvaustakin. Hänellä on sarjoja niin Satakunnasta kuin Viipurista. Historia on yleensä läsnä.
      Samoin Enni Mustosen kirjoissa on paljon ajankuvasta ja ennenkaikkea historiaa. Niissä näkee, että Manninen on historioitsija, palaset siltä osin osuvat kohdilleen, tai ainakin kuvittelen niin, eli kirjassa pitää olla jotain aidolta tuntuvaa, jos se osuu.

      katajamäki -sarjankin olen kuunnellut, se viehätti siksi, että siinä tapahtumat sijouttuvat pieneen kylään. Sijoitin tuon pienen kylän oman historiaani kun muinoin asuin pienessä kylässä. Kovin tutuilta asiat tuntuivat niissä kirjoissa.

      Erilaisia sarjoja on hauska lukea, ensin tutustun kirjailijaan vikipediassa ja sitten siitä vaan, järjestyksessä kuuntelemaan.

      Tuolla on aloitus , mitä olet lukenut viimeksi,
      on niin pitkä ketju, etten kehtoo avata,
      mutta kerronpa tässä, että viimeksi kuunteli Esko Ahon kaksi viimeisintä.
      Niissä selkiää paljon Esko Ahon aikaisten hallitusten ihmissuhteita ja tekemisiä ja paljon muutakin historiaa tulee niissä esiin.
      Esko Aho itse lukee ne, se lisää jännästi uskottavuutta.

      • Anonyymi

        Esko Ahosta tuli pääministeri. Paavo Vyrynen jäi pois keskustan pääministerikisasta, kun pelkäsi, että keskusta ei pärjää kisassa. Maan asiat olivat monessa solmussa. Paavohan oli keskustan puheenjohtajana ennen Eskoa.
        Paavo ei yleensä myönnä tehneensä virheitä, mutta on nyt myöntänyt virheekseen sen, kun jäi puheenjohtajakisasta pois.


    • Anonyymi

      Sinulle 2022-11-05 07:57:55. Olin ilmeisesti väärällä puolella kuin Hotakainen tarkoitti. Olin sen perheen puolella joka oli sen lapsen kasvatettavakseen ottanut. Olin myös purjehtijan, syöjän ja näyttleijän puolella. Niinhän sitä ihmisen kuuluu pyrkiä ja tehdä minkä hyväksi näkee. Kun itse teen aika paljon hyväntekeväisyystyötä, ihmettelisin aika lailla jos joku katsoisi minun tekevän sitä väärin.
      Minusta tämä tyttö oli kiittämätön, omalaatuinen ja rettelöivä tapaus.
      On selvää että sijaisvanhemmat voivat hoitaa vierasta lasta asiallisesti, kouluttaa ja ostaa viulun, mutta eivät pysty rakastamaan ihan samoin kuin omaa lastaan. Tunteelle ei voi mitään. Uskon että näin minunkin tunteeni menisivät, en tiedä kun on vain itse pykätyt pennut.
      Miten sinä mielsit asian, kiinnostaisi.

    • Anonyymi

      Romsku = romaani.

    • Anonyymi

      Luen uudestaan Meriluodon viimeistä edellistä "Tältä kohtaa",
      viimeisin "En minä vielä pääty" tuli jo luetuksi ja uusin Merete Mazzarella.
      Teki mieli lukea lisää jo kauan sitten luettua Meriluotoa, kun muisti on sen verran huonontunut, ettei haittaa vaikka onkin sen kerran lukenut.

      • Anonyymi

        Uudelleen lukeminen on mielenkiintoista. Joskus tulee huomaamaan,
        että ymmärtää kirjan eri tavalla kuin vuosikymmeniä sitten vuotta
        tai löytää kirjasta "ulottuvaisuuksia", joita ei ensilukemalla huomannut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uudelleen lukeminen on mielenkiintoista. Joskus tulee huomaamaan,
        että ymmärtää kirjan eri tavalla kuin vuosikymmeniä sitten vuotta
        tai löytää kirjasta "ulottuvaisuuksia", joita ei ensilukemalla huomannut.

        Monikerrokselliset kirjat suorastaan vaativat toisen lukemisen, ei välttämättä
        heti perään.


    • Anonyymi

      Nuorena luinJalna-sarjaa, kauan sitten.

    • Anonyymi

      Luin minäkin aina Fantomin sanomalehdestä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      80
      3659
    2. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      30
      2434
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      85
      2060
    4. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      20
      1597
    5. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1441
    6. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      26
      1429
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      7
      1384
    8. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      67
      1347
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1237
    10. Kerro nainen

      Milloin huomasit, että kyse ei ole ihastumisesta vaan jostain selvästi vakavammasta.
      Ikävä
      53
      1095
    Aihe