Tämä on tosi helppo! AINOASTAAN YKSI KYSYMYS!!
Eli mistä sinkku löytää helposti sopivan puolison?
Onnea kaikille, jotka saatte 1/1 oikein.
>simiti<
Eli mistä sinkku löytää helposti sopivan puolison?
Onnea kaikille, jotka saatte 1/1 oikein.
>simiti<
Zinkkuvisa!
Anonyymi-ap
57502
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Mistä tahansa.
Noin helppoa se on naiselle.
Ei se kyllä mulle ole yhtään helppoa, enkä puhunut vastauksessa itsestäni. Yleistin vain, koska joku löytää paikasta x ja toinen paikasta y, niin kun kaikki sinkut ottaa huomioon, lopulta mahdollisuuksia on rajattomasti.
en usko että joku haaveilijakassan pystyy vihastumsaan jotain tietokoneen te4kemiä nimi juttujakin, koska niin ei kenenkään ihmisen tahallisesti tekemiä.
No sopivasta kolosta tietysti.
-keinovaginamies-
Willi veikkaus: - Jouluruuhkasta ja kuusimetsästä (varsinkin, kun kuusivarkaissa käydään naapurin metsässä).
Hah. 2 kuusi varkaissa olevaa sinkkua tuijottavat toisiaan metsässä ja rakastuvat. Hieno homma. Elokuvan paikka.
>simiti<
Tässähän olisi elokuvan idea ja käsikirjoitus valmiina. Tulisi suosittu kassamagneetti. 😀
Itä-Aasiasta
Kaksi kertaa puoliso on löytynyt minulle lavatansseista. - Nytpä en tiedä missä jallu luuraa, vai liekö jäänyt ratikan alle..
Lavatansseista? Mitä hlv... harrastaako nuoret nykyisin lavatansseja??
Toisaalta minäkin 50 vuotias otan paljon mallia isovsnhemmiltani ja isäni nauraa mua vanhanaikaiseksi.
Himputin ukko, ei sillä ole mitään kuria.
>simiti<
Nuoret.. - No siis, on sellaisissa noin kolmekymppisissä lavatanssiharrastajia, mutta moni heistä kyllä hankkii parinsa jo tanssiseurasta ja käyvät sitten parin kanssa lavoilla. 👍
Onhan tanssipaikat toki vähentyneet, mutta Suomessa on kyllä hyviä bändejä, jotka jaksavat kiertää lavoilla soittamassa. 👍
- Ei minunkaan tosiasiassa ole tullut käytyä tansseissa enää kuin muutaman kerran vuodessa, lähinnä kesäisin tai laivalla. - Silloin kun Topi Sorsakoski vielä esiintyi, tuli käytyä kyllä useamminkin. 🙂
Tääh... mun lapseni on sen ikäinen ja mäkin pidin lavatansseja wanhanaikaisena!
Toisaalta olen itse kiinnostunut asioista joita pitkästi yli 70 vuotias isäni pitää naurettavan wanhanaikaisina.
Muistan kun lapseni oli pikkuinen ja menimme isälläni käymään. Heti löysivät yhteisen aallonpituuden ja riemuiten tutkivat puutarhan ihmeitä.
Minä olin ulkopuolinen, mutta pyrin ottamaan mallia. Ei onnistunut. Minä olin isä, en isoisä.
>simiti<
Ei se aina iske. - Minun musiikkimakuni on tosi laaja; tanssimusiikkia, poppia, rockia, countrya ja vaikka oopperaa. 😁
Tanssiessa saa kyllä hyvän hien pintaan, joten se menee kuntoilustakin. 👍
Olen myös käynyt lavatansseissa, jo murkkuiästä saakka. Meidän kesäpaikan läheisyydessä on ollut tanssilava niin kauan kuin muistan. Kun isommat serkukset lähtivät lavalle, minä änkesin hännänhuippuna mukaan.
Olemme aina kesäisin käyneet tanssimassa, mutta en minä sieltä ole koskaan kaveria löytänyt. Ehkä en osannut katsoa sillä silmällä, koska olemme aina olleet isommalla porukalla liikkeellä. Kaikki kohtaamiset ovat jääneet vain tanssimiseksi.
Sehän oli tosi hienoa, että lapsella ja isoisällä löytyi noin hyvä yhteys 🤗
Samoin minun äidilläni ja minun tyttärelläni oli aivan erityinen suhde.✨️
No itse asiassa.. minut on löydetty tanssilavalta, jos ollaan ihan tarkkoja. 😂
- Vaikka toki silloin parikymppisenä oli varmasti itselläkin mielessä myös katsella tanssipartnereita "sillä silmällä".
Meillä oli nuorena mukava 6-7 hengen samanhenkinen tyttöporukka, josta aina löytyi seuraa lavoille vähintään henkilöautollinen. - Joskus ajeltiin kauemmaksikin. Lähinnä max parin tunnin etäisyydellä Tampereelta. 🙂
Minun listaltani jää pois örinäheavy ja improvisoitu jazz, yleensä. Joskus jopa tuo jälkimmäinen menettelee. 🙂
Kesälavoilla oli oma tunnelmansa. Vapautunut ja iloinen. Kesäisin käydään joskus vieläkin, kunhan ehditään ja on hyvä esiintyjä. 😊
Niillä pääsee tosiaan ihan erilaiseen tunnelmaan. - Heti tulee mieleen loma ja ylipäänsä rentoutuminen.. 👍 - Jotain sellaista aion vielä joskus kokeilla, kunhan tästä työruuhkasta selvitään. 🙂
On hyvä vähän tukea niitä seuroja ja pienyrittäjiä, jotka lavoja enää pyörittävät. - Se ei pääsääntöisesti liene kovin tuottoisaa hommaa, luulen..
Tunnelmasta riippuen laittaa joko jalat väkisin liikkeelle tanssimaan tai sitten toimii mukavan rauhoittavana taustalla. Kivasti erilaisia soittimiakin siinä mukana.
Olet aivan oikeassa. Ensi kesänä suunnistetaan taas lavoille tanssimaan!
Tanssimalla talous kuntoon.
Sounds like a plan! 💃🕺🤗
Olet siis itsekin soittanut? Mikä on instrumenttisi? 🙂
No, jätän basistivitsit sikseen. 😉
Musikaalisuus on hieno lahja 👍
ai että on hienoa että vanha ruma susi on soittanut. sehän tekeekin janista komean.
Sinua ei kaivata tähänkään keskusteluun mustasutta kiusaamaan, kiitos.
Sen kun tietäisi. 😆 Ehkä tähän avautuu keskustelu, joka antaa uusia näkökulmia ja avaa ajatuksia. 😉
Pitkäaikaiset suhteen 4.5-9.5v on löytyneet vanhalta opiskelijabileistä (selvinpäin alkuillasta, toinen kysyi numeron), netti-ilmoituksella (20-25v sitten, jolloin ihmiset vielä tutustui aidosti) ja keikalta (vaikka kumpikaan ei juuri yöelämässä käynyt). Ensirakkauteni oli kaukosuhde harrastuksen piiristä. Sitten sellaisia miehiä ketkä on tehnyt ison vaikutuksen, vaikka seurusteluun asti ei koskaan päästy on useampi tutkijakollega ja yksi kirjoittelukaveri.
Ehkä erikoisin alku 0.5v suhde (seurusteluksi en kutsuisi koska siitä ei koskaan sovittu) alkoi siitä, että työkaveri sanoi että tekisi mieli pussata ja sitten vain pussasi. 😳 No eipä pussaaminen ole vaatallista, mutta kun se tapahtui täydessä bussissa työkaverien keskellä. 😆 Tästä on 20-25v, nykyisin kukaan ei uskaltaisi tehdä samaa… Vietimme silloin tosi paljon vapaa-aikaa työporukan kanssa eri harrastuksissa, risteilyillä ja iltamenoissa, joka hieman tekee asiaa ymmärrettäväksi.
Siis jos omista kokemuksista vetäisi yhteen: mahdollinen puolisko voi löytyä 1) menemällä jonnekin missä ei useinkaan käy, menemällä oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja tapaamalla uusia ihmisiä. 2) Tutustumalla normaaliympäristönsä ihmisiin hieman syvällisemmin: harrastus, työ, muu arkiympäristö. Osasta voi tulla ystäviä, jopa aika läheisiäkin ja ehkä jostain enemmänkin. 3) Deitti-ilmoituksella.
Silti en tiedä mistä se oikeasti löytyy vai jääkö löytymättä. Odotan kovasti, jos joku paremmin tietävä osaa sen kertoa.
Jos tuosta sopivuudesta on kyse, niin...mistäköhän.? Aika kaukaa toki haettua...Hähää!
Peiton alta.. ? :)
jotenkin hassua sinänsä että jos haluaisin nukkuakin jonkin haacveilijan kanssa.
Jaa-a, no mistä nyt sattuu sopiva mukaan tarttumaan. Ensimmäisen löysin kaverin olohuoneesta, Toisen löysin bussipysäkiltä. ja tän viimeisen netistä, mutta en mistään deittimestasta vaan mmo-pelistä.
Ensimmäinen poikaystävä löytyi Kiss Fm:n chatista 😂 Taisi muuten seuraavakin löytyä jostain samoilta sateilta, kun ne olivat tuolloin kovin suosittuja 🤔 Yksi tapailu sai alkunsa uuden vuoden pirskeistä, ilmeisesti piru-asuni teki niin suuren vaikuruksen, että se poiki treffikutsun 😁 Seuraava suhde sai alkunsa, kun olin asiakaspalvelutyössä ja exäni antoi minulle tietonsa lapulla. Jotain romanttista peliä on ollut opiskelijapiireissä, bileissä, baareissa, kuntosalilla, postitoimistossa.. Eli tähänhän on mahdoton vastata, suhde voi saada alkunsa ihan mistä tahansa, missä kaksi ihmistä kohtaa sellaisella tasolla, että siitä on mahdollista syntyä jotain enemmän.
Vain suositut ihmiset löytävät seuraa noin monenvärikkäistä paikoista.
Voi lutka rakkaani. Me olemme kaikki tavalla tai toisella tunnettuja.
Se on eri asia kuinka käsittelemme asian.
>simiti<
En sanoisi itseäni suosituksi. Helposti lähestyttäväksi pikemminkin.
Ei pidä ainakaan omalla kohdallani lainkaan paikkaansa. En ole koskaan ollut sellainen, jota voisi luonnetia suosituksi. Jollen ihan itse lähesty ihmisiä, niin ei mun seuraani ole koskaan tunkua ollut. Tämä sivuhuomautuksena.
Ensin pitää määritellä se sopivuus.
Jos hän vaikka omistaa valtavan keksi- ja suklaavaraston?
Hah hah. No nyt heititkin pahan kommentin.
Taitaa koko pariutuminen olla niin vaikea, turhauttava, sattumanvarainen ja hankalasti yhteensopiva yhtälö, että ihminen taitaa olla onnellisempi kuin ei vaivaa pientä päätänsä koko asialla. Siis selkeä etsiminen aivan varmasti huonontaa elämänlaatua, koska toisilleen molemminpuolin sopivia on niin h-ton harvassa. Parempi vaan siis elää ihan tavallista elämää, olla vain periaatteellisella tasolla avoin uudelle. 😂
Ja mikä on se sopiva? Niitä asioita mitkä oikeassa osuu on paljon, mutta jos tunne ei kolahda molemmin puolin tutustumisen jälkeen, se koko muu sopivaa määrittelevä lista on aivan turha. Ja kun sattuu oikein voimalla kolahtamaan, moni asia listalta muuttuu viime pelissä toisarvoiseksi. Siis sopivuuden tuntee sydämessään, jos uskaltaa sitä kuunnella ja luottaa kuulemansa.
Toivottavasti ei itse enää ole niin tyhmä, että valitsee väärin ja sopimattoman.
Tuo kuulostaa tietysti hyvältä, mutta ehkä se ei riitä vastaukseksi.
(veljeni on muuten sitä mieltä, että elän pelkällä suklaala, sillä sitä ilmestyy jatkuvasti tuohon oveni ulkopuolelle - pitää varmaan kertoa, että pari voileipää olisi jo tarpeen)
Sopivuudessa on myös se ongelma, että täydellisen sopivuuden voi estää pelkästään elämäntilanne. Vaikkapa niin, ettei kumpikaan voi muuttaa toisen paikkakunnalle.
Elämäntilanne voi estää, tosin etäisyys on loppujen lopuksi vain asennekysymys. Miksi suhteen pitää olla välttämättä keski-ikäisillä yhdessä edes asumista? Ennen nuorempana piti avoliittoa selkeänä jatkumona seurustelulle, mutta miksi sen niin pitäisi edes olla? Aina mikä merkitsee, on että kumpikin on tyytyväisiä ja onnellisia siihen mitä on.
Toki etäsuhde tai erillisasuminen vaatii kykyä organisoida, halua varata toiselle aikaa ja läsnäoloa arjesta sitten kun nähdään. Täytyy myös löytää kykyä joustaa ja etsiä yhdessä sopivia hetkiä. Aika paljon myös ratkaisee, osaako pari puhua tai kirjoittaa toisilleen näkemisen välillä (muutakin kuin on säätä pidellyt) , löytyykö parin välille tunneyhteys ja onnistuuko pari pitämään toisensa lämpimänä tapaamisien välillä. Siis etäsuhteet ei sopi kaikille eikä kaikilla ole siihen kykyä.
Elämäntilanne on este, jos jompikumpi on varattu tai taloudellinen tilanne ei mahdollista yhteistä aikaa tai jommankumman mieli ei ole valmis uuteen. Samoin lapset on osalle este tai se, että toinen haaveilee lisääntymisestä ja toinen ei.
Veikkaan, että silloin kun kolahtaa kovaa molemminpuolin, useimmilta löytyy motivaatio löytää keinot. Kiva taskulämmin viritelmä tai yksipuolisuus taas saa miettimään kaikki mahdolliset haasteet mitä matkalle osuu.
Näin on, jos "kolahtaa", niin kyllä sitä aina keinot keksii. Sanoisin myös että sellainen suhde ei tule toimimaan hyvin, jossa molemmat ovat jatkuvasti kiireisiä työnsä kanssa.
Yhdessä ei tarvitse välttämättä asua, mutta tämäkin asia voi muuttua ajan myötä, kuten myös moni muukin asia.
Olen itse ajatellut, että jos ja kun joskus jonkun tapaa ja jos vielä oikeasti kolahtaa, on aika turha yrittää suunnitella elämää niin pitkälle. Tilanteet muuttuu ja sen mukaan pitää vain osata muovautua. Alussa kummankin tarpeet voi olla aika erilaisia kuin vaikka 5v päästä.
Pari- tai ihmissuhde on aika harvoin äärimmäisen staattinen ”prosessi”, vaikka staattisuus on ehkä useimpien ihmisten ihanne ja odotusarvo. Ja kun odotusarvo ei täyty, ihminen pettyy, En tiedä miksi, ehkä on luonnekysymys, miksi muutokset koetaan niin ahdistavaksi. Itse koen, että dynaamisuus on vaan hyväksi. Jos joku ei toimi, sitten voi aina iteroida, kunnes löytyy molemmille riittävä ratkaisu. Usein riittävä voi hyvin olla tyydyttävä, eikä aina tarvitse olla super+. Jos molemminpuolin on vielä asenne ja armollisuus, että asioita muutetaan ihan rauhassa, jos joku ei toimi, ja kokeillaan kunnes löytyy riittävä ratkaisu, ja kumpikin sitoutuu ratkaisukeskisyyteen, on parisuhteessa suhteellisen turvallinen ja hyvä olla, yleensä.
Suomessa on työaikalaki. Jos tekee liikaa, pitäisi saada tunnit takaisin vaikka lomilla tai pidennettyinä viikonloppuina. Sitten on tietysti oikein käyttää aikaa läheisiin. Työtä toki käytetään usein väärinkin, vaikka antamaan omaa tilaa, kun sitä ei muuten saa tai pakenemalla jotain mitä ei halua kohdata.
Silti, kun on 1 lapsi ja 2 teiniä, ja työ, elåmä on väkisin ruuhkavuosissa. Aikansa kutakin ja sekin on asia, jonka on itse tietoisesti halunnut valita elämäänsä. Vaikka lapsia ei voi laittaa ”hyllylle” odottamaan. Tähän elämäntilanteeseen mahtuu vain ihminen, joka on valmis koko paketin kanssa tulemaan toimeen ja jolla on omaakin mielekästä elämää siinä rinnalla tuomassa tasapainoa.
Tarpeet harvoin on vakio edes yhden ihmisen elämässä. Vaikka sama ihminen voi 25v ja eläkeläisenä toivoa aika erilaistakin yhteiselämää.
Sinulla on mukava ja huomaavainen veli. Olethan muistanut kiittää kauniisti?! :D
Upeasti kirjoitettu! Tähän pystyn helposti samaistumaan, kun elän hieman samanlaisessa elämäntilanteessa kuin sinä. Parisuhteen "sovittelu" tällaiseen tilanteeseen vaatii molemmilta osapuolilta kykyä sopeutua ja löytää ratkaisuja. On keskeisen tärkeää, että molemmilla on halu ja myös kyky luovia elämässä niin, että haasteistakin huolimatta (esim välimatka), löydetään kaikki osapuolet onnelliseksi tekevä tapa olla yhdessä.
Kyllä näin on, ymmärrän tilanteesi hyvin. Tilanne muuttuu ajan mukana, ja siihen pitää sopeutua. Kun terveys ja pää kestää molemmilla, niin kaiken pitäisi kuitenkin sujua. Eikä kaiken tarvitse olla tosiaankaan mitään "super+".
Voisit ehkä kirjoittaa jonkun kirjan pohdiskelustasi parisuhteista tällä palstalla ja niihin liittyvistä asioista 😄. Minulla olisi tähän asiaan vähän lisättävää, josta ei kuitenkaan voi tällä palstalla oikein keskustella (ei kuitenkaan liity henkilökohtaisiin asioihin).
Taitaa kirja jäädä kirjoittamatta. 😂 Jätän sen oikeille asiantuntijoille ja työssä on ollut riittävästi kirjoittamista viime vuosina.
Tämä palsta on lähinnä oman mielen purkupaikka, eräänlainen puolijulkinen päiväkirja. Olen aina prosessoinut erot ja menneet suhteet kirjoittamalla tyhjään vihkoon, pistänyt sen laatikkoon ja jossain kohtaa sen löytänyt ja leikannut paloiksi tai polttanut. Palstan ”löytämisen” jälkeen vihkoja ei ole tarvittu. 😂
Vasta tämä palsta on saanut sanoittamaan myös (lähinnä itselleni) mitä toivon ja odotan, mikä riittää jne.
Joo, palstalla ei voi eikä kannata kaikkea sanoa. Kukin itse määrittelee missä se sopiva raja menee.
Veljeni on parhaita ihmisiä maailmassa ja minun pitäisi olla hänelle paljon mukavampi.
Helppoa vastausta tähän kysymykseen ei ole, sillä se riippuu monesta tekijästä, kuten sinkun iästä, asuinpaikasta, elämäntilanteesta ja kiinnostuksen kohteista. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin sanoa, että sopivan puolison löytäminen on helpompaa, jos on aktiivinen ja osallistuu erilaisiin tapahtumiin ja aktiviteetteihin.
Tässä muutamia vinkkejä, joista sinkku voi löytää sopivan puolison:
Osallistu erilaisiin tapahtumiin ja aktiviteetteihin. Näin pääset tapaamaan uusia ihmisiä ja verkostoitumaan. Hyviä paikkoja ovat esimerkiksi harrastukset, vapaaehtoistyö, kielikurssit, matkailu ja juhlat.
Ole avoin ja rehellinen siitä, että etsit kumppania. Kerro ystävillesi, perheellesi ja työkavereille, että olet sinkku ja haluaisit löytää elämäsi rakkauden. He voivat auttaa sinua tapaamaan uusia ihmisiä.
Älä pelkää olla aloitteellinen. Jos näet jonkun, joka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä häneen. Voit esimerkiksi pyytää häntä treffeille tai ehdottaa yhteistä aktiviteettia.
Ole kärsivällinen. Se voi kestää jonkin aikaa, ennen kuin löydät sen oikean. Älä lannistu, jos et löydä heti kumppania.
Nettideittailu on myös yksi tapa löytää sopivan puolison. Nettideittailu voi olla helppo tapa tutustua uusiin ihmisiin, mutta se voi myös olla aikaa vievää ja turhauttavaa. On tärkeää olla realistinen ja asettaa realistiset odotukset nettideittailulle.
Loppujen lopuksi sopivan puolison löytäminen on kiinni siitä, että on avoin ja rehellinen itselleen ja muille. On tärkeää löytää kumppani, joka on sopiva itselleen, eikä yrittää olla joku, joka ei ole.
Sen verran tuli oksennusta suuhun että tuo taisi olla jokin tekoälyn vastaus?
Täsmälleen. Tuollainen on vastaus kysymykseen tsiljoonien vastausten konsensus-mielipiteenä.
Silmäpelin perusteella mistä vain. Pidä silmät avoimina ja hymyile, vinkkaa silmää. T. Entinen tyttö metrosta
Tinderistä löytää monenlaista kottaraista, mutta sopivan puolison löytämiseen tarvitaan onnea.