voisi olla muistamisen paikka. Karl Rahnerin juhlavuosi tuossa menikin, samoin Cusanuksen, onneksi Birgittaa sentään juhlittiin heidänkin edestään. Henrik ja Teilhard de Chardin mahtuvat ihan sopuisasti samaan vuoteen. Omasta puolestani järjestäisin kansainvälisen ekumeenisen symposiumin yleisötilaisuuksin täydennettynä. Eli konvergoituuko kaikki mikä kohoaa?
Kysymys on niin mielenkiintoinen, että kannattaisi järjestää symposiumi, vaikka ei nyt sattuisikaan olemaan juhlavuosi (en ole edes varma noista vuosiluvuista).
Kysymys on niin mielenkiintoinen, että kannattaisi järjestää symposiumi, vaikka ei nyt sattuisikaan olemaan juhlavuosi (en ole edes varma noista vuosiluvuista).
Vastaukset 10
Vanhimmat
luonnontutkija, paleontologi pikemmin kuin filosofi tai teologi. Huomasin, että minulla on hänen postyymina ilmestynyt teoksensa Tapaus ihminen (Le phenomene humain)lukemattomana hyllyssä. Nyt juhlavuoden kunniaksi voisin ottaa sen kesälukemiseksi. Hyvää kesää kaikille! Lukekaa hyviä kirjoja!
Onpas hyva tietaa etta siella periferiassakin luetaan isa Pierre'n teksteja... Hymni universumille tarjoaa hienoja lukuhetkia monille, ja vaikka Ilmio Ihminen onkin kokolailla... poikkeava, on sekin tietyssa mielessa mielenkiintoinen. Pitakaa kuitenkin Katekismus lahella jos uskoa jarkyttavia kysymyksia heraa, silla voi olla varma etta Kirkon 2000-vuotinen auktoriteetti on eritavalla uskottava kuin eras ranskalainen paleontologi... Mutta ehdottavan mielta avartavia kirjoitukset ovat. Eras luennoitsijani tosin on vahvasti sita mielta, etta mieli voi olla joskus niin avoin, etta aivot putoavat lapi. Joten olkaa varovaisia.
Terveiset Helsingin uudelle Teilhard de Chardin-faniklubille,
Ignatius
muuttuu koko ajan. Varmasti paleontologian alallakin on tullut paljon uusia tutkimustuloksia sen jälkeen, kun isä Pierre oli Pekingin ihmistä ylös kaivamassa. Juuri siksi tieteellinen tieto ei minusta ole uskolle vaarallista. Tiede on inhimillistä ja rajallista ja sen tulokset muuttuvat koko ajan, mutta uskon totuudet ovat ikuisia.
Ehdotanpa etta luet "Ilmio ihminen"-nimisen kirjan. Sen paatelmat uskostamme ovat ristiriidassa ilmoitetun totuuden kanssa, ja nama paatelmat isa Pierre asettaa 'tieteellisten' totuuksien paalle. Paljon ajattelemisen aihetta...
Täytyyhän yleistietoutta päivittää ja tämä on klassikko. Sekä koti- että ulkomaisessa kirjallisuudessa (luonnontieteen, teologian, yhteiskunta- ja ihmistieteiden...) tulee viittauksia thän ja lainauksia. Jospa joku tarttuisi toimeen.
Kiitos seriffi jos poistat.
Ensimmäisessä taisi olla joku kirjoitusvirhe?
Pierre Teilhard de Chardinin teos Le phenomene humain on suomennettu nimellä Tapaus ihminen. Kirjayhtymä. Helsinki 1963. Kirjoittaja varoittaa tekijän alkulauseessa, että teosta ei saa lukea metafyysisenä tai vielä vähemmän teologisena tutkielmana, vaan yksinomaan tieteellisenä muistiona.
En tiedä Teilhard de Chardinin mahdollisesta harhaoppisuudesta mitään. Ehkä papin ei tuohon aikaan vain sopinut olla luonnontieteilijä tai kannattaa evoluutioteoriaa. Itse en näe siinä mitään kristinuskon vastaista. Minusta tiede ja uskonto käsittelevät eri asioita. Jos ajattelee, päätyy kyllä helposti harhaoppiseksi. Näin kävi monille kuuluisille kirkkoisillekin.
Ortodoksisuus palstalla on nyt meneillään kekustelu kolminaisuusopista, mutta en uskalla osallistua siihen, koska kolminaisuusoppia selittäessään helposti tulee lausuneeksi sellaista, mikä ei ole kirkon opetuksen mukaista.
Tiede ja usko eivät ole mitään vastakohtia tai vaihtoehtoja, vaan molemmat tarvitsevat toisiaan. Molemmista tietomme on puutteellista ja se on syynä mahdollisiin ristiriitaisuuksiin.
Usko inspiroi tutkimaan luontoa ja itse asiassa koko nykyisen tieteen perusta on uskovien ihmisten luomaa (noin grosso modo) jopa Euroopassa, puhumattakaan vanhemmista sivilisaatioista ja niiden tieteistä.
Mielenkiintoista, mitä enemmän todellisuutta tutkii sitä oudommalta se vaikuttaa.
Teilhard de Chardinin mainittu teos on klassikko, jota lainataan ja johon viittauksia näkee jatkuvasti eri alojen kirjallisuudessa. Ajankohtaisella esipuheella varustettuna ansaitsisi tulla laajempien piirien tietoisuuteen.
Inspiroiva kirja ainakin.
Hän kehoitti ihmiskuntaa kehittämään superorganismin ja tulevaisuuteen sijoittuvan " taivaan", josta superorganismi pääsisi nauttimaan?