Suksien pituus

Muistelija

Osaako joku fiksu, loogisesti ajatteleva selittää, millainen ajattelu on sen uudehkon säännön taustalla, jonka mukaan suksien pituus suhteutetaan hyppääjän pituuteen?

Eikö reiluinta olisi, jos kaikilla olisi samanpituiset sukset? Pitkistä suksista kun on hyötyä, mutta pitkästä vartalosta ei taida olla haittaa? Miksi siis pitää "rangaista" lyhyitä hyppääjiä tuolla säännöllä? Miten hyppääjän pituus suoraan vaikuttaa mäkihypyssä suoritukseen? Tuo on se keskeinen kysymys. Ymmärrättehän? Sama kuin jos pitkät moukarinheittäjät saisivat heittää hieman kevyempää moukaria. Mikä logiikka?

16

5034

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lastunen

      Niin, nykysäännöillä sukset OVAT saman mittaiset kaikilla suhteessa hyppääjän pituuteen.

      Ennen suksen pituus määrättiin n cm yli hyppääjän pituuden, kun nykyään se on 146 % hyppääjän pituudesta.

      Kuvitellaan pinta-aloina.
      Ennen 155 cm hyppääjällä suksen pituus oli (155 80) 235 cm
      185 cm hyppääjällä suksen pituus oli (185 80) 265 cm

      Eli lyhyt (155cm) hyppääjä sai hypätä omaan pituuteensa nähden 151 % suksilla, kun taas pitkä (185cm) hyppääjä joutui tyytymään vain 143 % pituisiin suksiin. Jos pitkä hyppääjä olisi saanut käyttää yhtä pitkiä suksia kuin lyhyt, hänen suksensa olisivat olleet 279 cm pitkät. Pinta-alahyöty = 322 cm2, tarkoittaa 18x18 cm kokoista aluetta lisää ilmaa kannattelemaan omaa kehoa. Eli lyhyet hyppääjät saivat merkittävää hyötyä ennen, ja nykyään kaikki ovat samalla viivalla. Toki aina voidaan verrata, ettei kevyet kuulantyöntäjätkään saa työntää kevyempää kuulaa, mutta kyse on yksinkertaisesti siitä, että mahdollisimman moni voi menestyä mäkihypyssä, eikä se kariudu siihen, että on vain liian pitkä hyppääjäksi.

      Nykyään suksien pituus siis määräytyy hyppääjän pituuden mukaan, eli kukin saa hypätä juuri samanpituisilla suksilla suhteessa omaan kehoonsa.

      • Muistelija

        Eli suksien pinta-alasta on hyötyä ilmalennossa. Eikö pitkällä hyppääjällä ollut sitten jo vanhoillakin säännöillä etu suhteessa lyhyisiin? SUHTEESSA omaan pituuteen lyhyet saivat toki käyttää pidempiä suksia, mutta ne olivat silti lyhyemmät kuin pitkillä. Miksi tuossa asiassa pitäisi sukset suhteuttaa hyppääjän pituuteen? Eikö olisi reiluinta, että kaikki hyppäisivät saman kokoisilla suksilla?

        Lyhyitä hyppääjiä on siis aina (jo vanhoillakin säännöillä) syrjitty. Minä en siis tiennyt, miten tuo vanha sääntö meni. En tiennyt, että siinä käytettiin vakiomittaa. Minusta kumpikaan tapa ei kuulosta johdonmukaiselta. Molemmissa lyhyt hyppääjä saa lyhyemmät sukset. Miksi? Onko siinä lyhyydessä jotain rangaistavaa/pituudessa palkittavaa? Eikö ennemminkin pitkästä vartalostakin ole hyötyä ilmalennossa? Pinta-alaahan sekin on. Kaikille saman mittaiset sukset.


      • Lastunen
        Muistelija kirjoitti:

        Eli suksien pinta-alasta on hyötyä ilmalennossa. Eikö pitkällä hyppääjällä ollut sitten jo vanhoillakin säännöillä etu suhteessa lyhyisiin? SUHTEESSA omaan pituuteen lyhyet saivat toki käyttää pidempiä suksia, mutta ne olivat silti lyhyemmät kuin pitkillä. Miksi tuossa asiassa pitäisi sukset suhteuttaa hyppääjän pituuteen? Eikö olisi reiluinta, että kaikki hyppäisivät saman kokoisilla suksilla?

        Lyhyitä hyppääjiä on siis aina (jo vanhoillakin säännöillä) syrjitty. Minä en siis tiennyt, miten tuo vanha sääntö meni. En tiennyt, että siinä käytettiin vakiomittaa. Minusta kumpikaan tapa ei kuulosta johdonmukaiselta. Molemmissa lyhyt hyppääjä saa lyhyemmät sukset. Miksi? Onko siinä lyhyydessä jotain rangaistavaa/pituudessa palkittavaa? Eikö ennemminkin pitkästä vartalostakin ole hyötyä ilmalennossa? Pinta-alaahan sekin on. Kaikille saman mittaiset sukset.

        Okei, eli nyt tajusin mitä et ymmärtänyt.


        Eli se suksien ja vartalon pinta-ala on tosiaan isompi sillä pidemmällä hyppääjällä kuin lyhyemmällä. Nyt siihen tosiasiaan, että pidemmät hyppääjät PAINAVAT lyhyempiä enemmän. Tämän pinta-alan on siis kannateltava hyppääjän ja varusteiden massa ilmassa. Eli jos sukset olisivat kaikilla abs. saman mittaiset, lyhyt (ts. kevyt) hyppääjä saisi tietenkin etua, koska pinta-ala kannattelisi pienmpää painoa paljon paremmin kuin isompaa massaa.


      • Lastunen
        Muistelija kirjoitti:

        Eli suksien pinta-alasta on hyötyä ilmalennossa. Eikö pitkällä hyppääjällä ollut sitten jo vanhoillakin säännöillä etu suhteessa lyhyisiin? SUHTEESSA omaan pituuteen lyhyet saivat toki käyttää pidempiä suksia, mutta ne olivat silti lyhyemmät kuin pitkillä. Miksi tuossa asiassa pitäisi sukset suhteuttaa hyppääjän pituuteen? Eikö olisi reiluinta, että kaikki hyppäisivät saman kokoisilla suksilla?

        Lyhyitä hyppääjiä on siis aina (jo vanhoillakin säännöillä) syrjitty. Minä en siis tiennyt, miten tuo vanha sääntö meni. En tiennyt, että siinä käytettiin vakiomittaa. Minusta kumpikaan tapa ei kuulosta johdonmukaiselta. Molemmissa lyhyt hyppääjä saa lyhyemmät sukset. Miksi? Onko siinä lyhyydessä jotain rangaistavaa/pituudessa palkittavaa? Eikö ennemminkin pitkästä vartalostakin ole hyötyä ilmalennossa? Pinta-alaahan sekin on. Kaikille saman mittaiset sukset.

        Osaisinkohan tehdä "vertauskuvan":

        Kuvitellaan, että paperi arkki voitaisiin pudottaa metrin korkeudelta maahan täysin suoraan. Paperin putoamisaikahan kasvaa, mitä suurempi on sen pinta-ala (-> ilmanvastus). Pidempi putoamisaika voidaan kuvitella mäkihyppyyn pidemmäksi lentomatkaksi.

        Kokeillaan kuvitteellisilla luvuilla:

        paperin paino = M1 grammaa
        paperin pinta-ala = A1 cm2
        putoamisaika = S1 sekuntia.

        Jos pinta-ala kasvaa ja massa pysyy samana, niin putoamisaika kasvaa.

        Jos massa kasvaa ja pinta-ala pysyy samana, niin putoamisaika lyhenee.

        Että kevyemmällä paperilla ja raskaammalla paperilla olisi sama putoamisaika (=samanpituiset hypyt) tulee siis raskaamman paperin pinta-ala olla suurempi.

        Yritä ymmärtää tästä nyt jotain itse aiheeseen :)


      • Muistelija
        Lastunen kirjoitti:

        Osaisinkohan tehdä "vertauskuvan":

        Kuvitellaan, että paperi arkki voitaisiin pudottaa metrin korkeudelta maahan täysin suoraan. Paperin putoamisaikahan kasvaa, mitä suurempi on sen pinta-ala (-> ilmanvastus). Pidempi putoamisaika voidaan kuvitella mäkihyppyyn pidemmäksi lentomatkaksi.

        Kokeillaan kuvitteellisilla luvuilla:

        paperin paino = M1 grammaa
        paperin pinta-ala = A1 cm2
        putoamisaika = S1 sekuntia.

        Jos pinta-ala kasvaa ja massa pysyy samana, niin putoamisaika kasvaa.

        Jos massa kasvaa ja pinta-ala pysyy samana, niin putoamisaika lyhenee.

        Että kevyemmällä paperilla ja raskaammalla paperilla olisi sama putoamisaika (=samanpituiset hypyt) tulee siis raskaamman paperin pinta-ala olla suurempi.

        Yritä ymmärtää tästä nyt jotain itse aiheeseen :)

        No niin, tulihan sieltä jo melko hyvää selitystä. Silti: Miksei suksien pituutta suhteuteta sitten hyppääjän PAINOON? Eihän pitkä ihminen automaattisesti ole painavampi kuin lyhyempi ihminen.


      • Lastunen
        Muistelija kirjoitti:

        No niin, tulihan sieltä jo melko hyvää selitystä. Silti: Miksei suksien pituutta suhteuteta sitten hyppääjän PAINOON? Eihän pitkä ihminen automaattisesti ole painavampi kuin lyhyempi ihminen.

        Jooh, ihan luonnollisista syistä paino väkisinkin kasvaa pituuden kasvaessa. Mutta tämä nykyinen painoindeksisääntö nimenomaan suhteuttaa suksen pituutta myös painoon. Eli painoindeksi 20 tai yli, niin suksen pituus on sen 146 % hyppääjän pituudesta. Oli ideksi siis 20 tai 25. Mutta jos se menee sen alle, niin suksi lyhenee jokaisesta "alikilosta" 2 %, eli jos 20 indeksin arvo edellyttäisi 60 kg painoa, ja hyppääjä painaa 59 kg, hänen on hypättävä lyhyemmällä suksella joka on 144 % hyppääjän omasta pituudesta. Näin on saatu karsittua sairaalloinen laihduttaminen pois.

        Tietoja tippuu yksitellen :)


      • Muistelija
        Lastunen kirjoitti:

        Jooh, ihan luonnollisista syistä paino väkisinkin kasvaa pituuden kasvaessa. Mutta tämä nykyinen painoindeksisääntö nimenomaan suhteuttaa suksen pituutta myös painoon. Eli painoindeksi 20 tai yli, niin suksen pituus on sen 146 % hyppääjän pituudesta. Oli ideksi siis 20 tai 25. Mutta jos se menee sen alle, niin suksi lyhenee jokaisesta "alikilosta" 2 %, eli jos 20 indeksin arvo edellyttäisi 60 kg painoa, ja hyppääjä painaa 59 kg, hänen on hypättävä lyhyemmällä suksella joka on 144 % hyppääjän omasta pituudesta. Näin on saatu karsittua sairaalloinen laihduttaminen pois.

        Tietoja tippuu yksitellen :)

        No niin. Loogista eittämättä. Mutta sitten tuli sellainen juttu mieleen, että kun loppuun asti malttaa miettiä, eikö ole sama onko 185 cm vai 156 cm mäkihyppääjä? Mitä pidempi, sen painavampi mutta myös samassa suhteessa kantavampi, eikö? Eli plus miinus nolla?

        Jos kerran suksien pituuden voi määritellä vakioprosentilla hyppääjän pituudesta, voi päätellä, että hyppääjän pinta-alan/kannattavuuden on oletettu kasvavan tasaisesti suhteessa pituuteen, eikö? Silloinhan on täysin sama olla 185 tai 160 cm. Täysin yhtä hyödyllistä. Jos olet pidempi, painat enemmän mutta liidät suhteessa paremmin. Eli jokainen kilo ikään kuin kantaa itseään yhtä kunniakkaasti, on sitten lyhyt tai pitkä.

        Toisin sanoen, jos meillä on kaksi täysin samanlaista (vaikkakin pituuseroa siis voi olla) hyppääjää, eikö molemmille pidä antaa samanlaiset sukset?


      • Lastunen
        Muistelija kirjoitti:

        No niin. Loogista eittämättä. Mutta sitten tuli sellainen juttu mieleen, että kun loppuun asti malttaa miettiä, eikö ole sama onko 185 cm vai 156 cm mäkihyppääjä? Mitä pidempi, sen painavampi mutta myös samassa suhteessa kantavampi, eikö? Eli plus miinus nolla?

        Jos kerran suksien pituuden voi määritellä vakioprosentilla hyppääjän pituudesta, voi päätellä, että hyppääjän pinta-alan/kannattavuuden on oletettu kasvavan tasaisesti suhteessa pituuteen, eikö? Silloinhan on täysin sama olla 185 tai 160 cm. Täysin yhtä hyödyllistä. Jos olet pidempi, painat enemmän mutta liidät suhteessa paremmin. Eli jokainen kilo ikään kuin kantaa itseään yhtä kunniakkaasti, on sitten lyhyt tai pitkä.

        Toisin sanoen, jos meillä on kaksi täysin samanlaista (vaikkakin pituuseroa siis voi olla) hyppääjää, eikö molemmille pidä antaa samanlaiset sukset?

        Nyttää alkaa kiertää rikiä.

        Eli se painavempi ja pidempi hyppääjä tarvitsee myös enenmmän liito-pintaa suksista kuin lyhyt ja kevyt.
        Suksien merkitys kantopinta-alassa on hyvin merkittävä. ENNEN, sillä suksen pituudella ei ollutkaan niin merkitystä, koska sukset olivat vartalon alla (perinteinen tyyli) ja koko kantopinta-ala koostui vain hyppääjän omasta vartalosta joka siis kasvaa suhteessa pituuteen (ja sitä kautta painoon). Tämän takia tämä ei ollut ennen ongelma.


        Kyllä nämä nykysäännöt on ihan oikeudenmukaiset ja mielestäni niin tasapuoliset, kuin ne nyt voi olla.


      • Muistelija
        Lastunen kirjoitti:

        Nyttää alkaa kiertää rikiä.

        Eli se painavempi ja pidempi hyppääjä tarvitsee myös enenmmän liito-pintaa suksista kuin lyhyt ja kevyt.
        Suksien merkitys kantopinta-alassa on hyvin merkittävä. ENNEN, sillä suksen pituudella ei ollutkaan niin merkitystä, koska sukset olivat vartalon alla (perinteinen tyyli) ja koko kantopinta-ala koostui vain hyppääjän omasta vartalosta joka siis kasvaa suhteessa pituuteen (ja sitä kautta painoon). Tämän takia tämä ei ollut ennen ongelma.


        Kyllä nämä nykysäännöt on ihan oikeudenmukaiset ja mielestäni niin tasapuoliset, kuin ne nyt voi olla.

        Mutta jos pitkän/painavan laaja vartalo kannattelee itseään ilmassa yhtä hyvin kuin lyhyen/kevyen ei-laaja vartalo kannattelee itseään, pitäisi tietysti molemmilla olla saman pituiset sukset. Muutenhan pitkä saa etua.

        Koska jos pitkä ja lyhyt tosiaan kannattelevat itseään yhtä hyvin, on niiden välinen ero 0. Eli niistä on ikään kuin turha puhua. Matemaattisesti puhuen ne kumoavat toisensa. Joten jäljelle jää vertailtavaksi vain ne sukset. Joten yhtä pitkät sukset kaikille.

        En yritä missään nimessä saivarrella enkä v''''illa, vaan olen oikeasti pitkän pohdinnan tuloksena tätä mieltä. Sinä olet viisas ihminen ja kirjoitat varsin loogisesti.


      • Lastunen
        Muistelija kirjoitti:

        Mutta jos pitkän/painavan laaja vartalo kannattelee itseään ilmassa yhtä hyvin kuin lyhyen/kevyen ei-laaja vartalo kannattelee itseään, pitäisi tietysti molemmilla olla saman pituiset sukset. Muutenhan pitkä saa etua.

        Koska jos pitkä ja lyhyt tosiaan kannattelevat itseään yhtä hyvin, on niiden välinen ero 0. Eli niistä on ikään kuin turha puhua. Matemaattisesti puhuen ne kumoavat toisensa. Joten jäljelle jää vertailtavaksi vain ne sukset. Joten yhtä pitkät sukset kaikille.

        En yritä missään nimessä saivarrella enkä v''''illa, vaan olen oikeasti pitkän pohdinnan tuloksena tätä mieltä. Sinä olet viisas ihminen ja kirjoitat varsin loogisesti.

        Kuvitellaan, että kaikki käyttäisivät esim 245 cm pitkiä suksia. Suksista saatava noste olisi siis sama niin lyhyellä, kuin pitkälläkin hyppääjällä. Tottakai tämä vakiona pysyvä noste kannattelisi lyhyttä, ts kevyttä hyppääjää paremmin kuin sitä pitkää ja painavempaa hyppääjää.

        Kuvittele kahta täysin samanlaista venettä, mutta toisessa on 200 kg lastia ja toisessa vain 50 kg. Kumman päättelet uivan syvemmällä?


      • Muistelija
        Lastunen kirjoitti:

        Kuvitellaan, että kaikki käyttäisivät esim 245 cm pitkiä suksia. Suksista saatava noste olisi siis sama niin lyhyellä, kuin pitkälläkin hyppääjällä. Tottakai tämä vakiona pysyvä noste kannattelisi lyhyttä, ts kevyttä hyppääjää paremmin kuin sitä pitkää ja painavempaa hyppääjää.

        Kuvittele kahta täysin samanlaista venettä, mutta toisessa on 200 kg lastia ja toisessa vain 50 kg. Kumman päättelet uivan syvemmällä?

        Mutta eikö aiemmin ilmennyt, että pitkä (painava) hyppääjä on myös kantavampi isomman pinta-alansa tähden?

        Vene-esimerkki ei siksi oikein toimi, että siinä kyse vain vetovoiman vaikutuksesta erikokoisiin painoihin. Mäkihypyssä vaikuttaa kuitenkin se, kuinka kohde kantaa itseään ilmaa vastaan. Venevertaus toimisi siinä vaiheessa, kun vene on kaatunut ja esineet vajoaisivat pohjaan. Sitten voisi näet tarkastella, kuinka eri kokoinen esine vastustaa vettä muotonsa/pinta-alansa vuoksi ja kauan sillä kestäisi vajota pohjaan asti.


      • Lastunen
        Muistelija kirjoitti:

        Mutta eikö aiemmin ilmennyt, että pitkä (painava) hyppääjä on myös kantavampi isomman pinta-alansa tähden?

        Vene-esimerkki ei siksi oikein toimi, että siinä kyse vain vetovoiman vaikutuksesta erikokoisiin painoihin. Mäkihypyssä vaikuttaa kuitenkin se, kuinka kohde kantaa itseään ilmaa vastaan. Venevertaus toimisi siinä vaiheessa, kun vene on kaatunut ja esineet vajoaisivat pohjaan. Sitten voisi näet tarkastella, kuinka eri kokoinen esine vastustaa vettä muotonsa/pinta-alansa vuoksi ja kauan sillä kestäisi vajota pohjaan asti.

        Muistelija kirjoitit:
        " Mutta jos pitkän/painavan laaja vartalo kannattelee itseään ilmassa yhtä hyvin kuin lyhyen/kevyen ei-laaja vartalo kannattelee itseään, pitäisi tietysti molemmilla olla saman pituiset sukset. Muutenhan pitkä saa etua. "

        Eli kuten totesit, Itse vartalon kantavuus eri pituisilla hyppääjillä on kutakuinkin sama, koska ison pinta-alan mukana tulee myös lisää painoa. Olisi siis epäreilua, jos kevyttä hyppääjää olisi auttamassa saman verran lisänostetta kuin pitkällä hyppääjällä.

        Ja mielestäni se vene-esimerkki oli loistava. Veden nostetta voi verrata ilmavirran nosteeseen. Voikun tätä asiaa voisi ja osaisi tutkia numeroilla :)


      • Muistelija
        Lastunen kirjoitti:

        Muistelija kirjoitit:
        " Mutta jos pitkän/painavan laaja vartalo kannattelee itseään ilmassa yhtä hyvin kuin lyhyen/kevyen ei-laaja vartalo kannattelee itseään, pitäisi tietysti molemmilla olla saman pituiset sukset. Muutenhan pitkä saa etua. "

        Eli kuten totesit, Itse vartalon kantavuus eri pituisilla hyppääjillä on kutakuinkin sama, koska ison pinta-alan mukana tulee myös lisää painoa. Olisi siis epäreilua, jos kevyttä hyppääjää olisi auttamassa saman verran lisänostetta kuin pitkällä hyppääjällä.

        Ja mielestäni se vene-esimerkki oli loistava. Veden nostetta voi verrata ilmavirran nosteeseen. Voikun tätä asiaa voisi ja osaisi tutkia numeroilla :)

        "Olisi siis epäreilua, jos kevyttä hyppääjää olisi auttamassa saman verran lisänostetta kuin pitkällä hyppääjällä."

        Eikö yhtä hyvin voi sanoa, että on epäreilua, että laajapintaista hyppääjää on auttamassa saman verran lisänostetta? Ja nykysäännöillä vieläpä enemmän kuin pienipintaista.

        Eli minun pointti on se, että samassa suhteessa kuin pitkälle hyppääjälle on painosta haittaa, on sille pinta-alasta hyötyä. Joten lyhyys ei ole millään lailla hyödyksi, koska vaikka silloin hyppääjä tod.näk. onkin kevyempi, on sillä myös samassa suhteessa vähemmän kantopintaa.

        Nuo ikään kuin nollaavat toisensa. Jäljelle jää vain ne sukset.

        Teoreettisesti ajatellen molemmat hyppääjät liitäisivät yhtä hyvin/huonosti ilman suksia (käytännössä ilman suksia eivät tietysti liitäisi lainkaan). Toisella etuna keveys, toisella samassa määrin kantavuus. Eli meillä on kaksi täysin samoin ominaisuuksien varusteltua liitäjää. Joten miksi toiselle pitäisi antaa ylimääräistä liitopintaa?


      • Lastunen
        Muistelija kirjoitti:

        "Olisi siis epäreilua, jos kevyttä hyppääjää olisi auttamassa saman verran lisänostetta kuin pitkällä hyppääjällä."

        Eikö yhtä hyvin voi sanoa, että on epäreilua, että laajapintaista hyppääjää on auttamassa saman verran lisänostetta? Ja nykysäännöillä vieläpä enemmän kuin pienipintaista.

        Eli minun pointti on se, että samassa suhteessa kuin pitkälle hyppääjälle on painosta haittaa, on sille pinta-alasta hyötyä. Joten lyhyys ei ole millään lailla hyödyksi, koska vaikka silloin hyppääjä tod.näk. onkin kevyempi, on sillä myös samassa suhteessa vähemmän kantopintaa.

        Nuo ikään kuin nollaavat toisensa. Jäljelle jää vain ne sukset.

        Teoreettisesti ajatellen molemmat hyppääjät liitäisivät yhtä hyvin/huonosti ilman suksia (käytännössä ilman suksia eivät tietysti liitäisi lainkaan). Toisella etuna keveys, toisella samassa määrin kantavuus. Eli meillä on kaksi täysin samoin ominaisuuksien varusteltua liitäjää. Joten miksi toiselle pitäisi antaa ylimääräistä liitopintaa?

        Heh, aloitin jo tämän seuraavan asian kirjoittamisen aiemmin, mutta se jäi ainoastaan otsakkeeksi ja asia jäi kertomatta.

        Eli "hyppy menee yli". Suksien on oltava suhteutettuna hyppääjän pituuteen. Koska suksen etuosaa "vasten" hyppääjä voi nojata etunojassa. Jos pitkällä hyppääjällä olisi suhteettoman lyhet sukset, ei hän tuntisi sitä vastavoimaa jonka päälle voisi hypyn viedä. Jos hän kuitenkin sinne "menisi", niin hyppy keikahtaisi "yli" ja mukkelismakkelis alas. Toisaalta jos lyhyellä hyppääjällä olisi suhteettoman pitkät sukset, niin suksi tulisi hirvittävän voimakkaasti "vasten" ja kääntäisi hyppääjän takapainoiseksi, mutta siitä ei silti kaatumista seuraisi. Molemmissa tapauksissa itse lentäminen jäisi siis varsin vaikeksi.

        JOS haluttaisiin hypätä samanmittaisilla suksilla, niin siteen paikkaa pitäisi siirtää hyppääjän pituuden perusteella eteen tai taakseppäin.

        Mutta edelleen se suksen kantavuus on se ykkös asia. Eli painavempi ts pidempi hyppääjä tarvitsee oman vartalonsa lisäksi lisäpinta-alaa enemmän kuin lyhyt. Ei ole ollenkaan tässä keskustelussa todettu, että pituus, paino ja pinta-ala kasvaisivat lineaarisesti.


      • Muistelija
        Lastunen kirjoitti:

        Heh, aloitin jo tämän seuraavan asian kirjoittamisen aiemmin, mutta se jäi ainoastaan otsakkeeksi ja asia jäi kertomatta.

        Eli "hyppy menee yli". Suksien on oltava suhteutettuna hyppääjän pituuteen. Koska suksen etuosaa "vasten" hyppääjä voi nojata etunojassa. Jos pitkällä hyppääjällä olisi suhteettoman lyhet sukset, ei hän tuntisi sitä vastavoimaa jonka päälle voisi hypyn viedä. Jos hän kuitenkin sinne "menisi", niin hyppy keikahtaisi "yli" ja mukkelismakkelis alas. Toisaalta jos lyhyellä hyppääjällä olisi suhteettoman pitkät sukset, niin suksi tulisi hirvittävän voimakkaasti "vasten" ja kääntäisi hyppääjän takapainoiseksi, mutta siitä ei silti kaatumista seuraisi. Molemmissa tapauksissa itse lentäminen jäisi siis varsin vaikeksi.

        JOS haluttaisiin hypätä samanmittaisilla suksilla, niin siteen paikkaa pitäisi siirtää hyppääjän pituuden perusteella eteen tai taakseppäin.

        Mutta edelleen se suksen kantavuus on se ykkös asia. Eli painavempi ts pidempi hyppääjä tarvitsee oman vartalonsa lisäksi lisäpinta-alaa enemmän kuin lyhyt. Ei ole ollenkaan tässä keskustelussa todettu, että pituus, paino ja pinta-ala kasvaisivat lineaarisesti.

        Tuota odottelinkin, että ottaisit esille asian muut puolet, suksien ja hyppääjän pituuden suhteen muut vaikutukset. Uskon kaiken.

        "Ei ole ollenkaan tässä keskustelussa todettu, että pituus, paino ja pinta-ala kasvaisivat lineaarisesti."

        Joku niin selvästi kuitenkin olettaa / on laskenut. Sen todistaa se seikka, että suksien pituus määritellään vakioprosentilla suhteessa hyppääjän pituuteen. En jaksaisi tuota selitellä tarkemmin. Mieti asiaa muutama minuutti, se selviää.


    • Anonyymi

      Oikea suksen mittää on maksimissaan 1,4 kertaa hyppääjän pituus

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      103
      1575
    2. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1224
    3. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      88
      1137
    4. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      139
      1056
    5. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      1
      1007
    6. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      580
      1005
    7. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      902
    8. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      20
      900
    9. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      9
      764
    10. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      8
      690
    Aihe