Ehtoollisviinistä

mutta tyhmyys on hankittua.
Seuraava askel on jo sitten ilkeys.
Niin kuin edellinenkin kirjoitus todistaa.

szigethy kirjoitti:

mutta tyhmyys on hankittua.
Seuraava askel on jo sitten ilkeys.
Niin kuin edellinenkin kirjoitus todistaa.

Malaga kirkkoviiniä.

sophia kirjoitti:

Malaga kirkkoviiniä.

Sangen ärsyttävää sillä Malagaa ei näemmä saa kuluttajat :( Merimieskirkko tuo sitä näemmä vain seurakunnille.

tosi tyhmä kysymys kirjoitti:

Sangen ärsyttävää sillä Malagaa ei näemmä saa kuluttajat :( Merimieskirkko tuo sitä näemmä vain seurakunnille.

sitten ihan portviinejä.

tosi tyhmä kysymys kirjoitti:

Sangen ärsyttävää sillä Malagaa ei näemmä saa kuluttajat :( Merimieskirkko tuo sitä näemmä vain seurakunnille.

Kyllä Malagaa saa Alkosta hyllystä väkevät viinit, muistaakseni.

on se hyvää kirjoitti:

Kyllä Malagaa saa Alkosta hyllystä väkevät viinit, muistaakseni.

ainakaan nettihinnaston mukaan.

tosi tyhmä kysymys kirjoitti:

Sangen ärsyttävää sillä Malagaa ei näemmä saa kuluttajat :( Merimieskirkko tuo sitä näemmä vain seurakunnille.

Alko myy Malaga-viiniä kaikille halukkaille. Olen itse ostanut ko. viiniä Lahden alkosta.

szigethy kirjoitti:

mutta tyhmyys on hankittua.
Seuraava askel on jo sitten ilkeys.
Niin kuin edellinenkin kirjoitus todistaa.

Tietämättömyys -> tyhmyys -> ilkeys -> Katkirkko

...totean edellisen viestini tulleen ketjussa vikakohtaan. Madeiran tiedän olevan vähän samantapaista kuin malaga; Henrikin tai muiden katolisten kirkkojen ehtoollisviinin mausta en ymmärrettävästikään tiedä mitään. Tästä malaga-tiedosta olen tosin yllättynyt; olin luullut katolisissa kirkoissa käytettävän lähinnä valkoviinejä, ja joka tapauksessa väkevöimättömiä.

Sameli36 kirjoitti:

...totean edellisen viestini tulleen ketjussa vikakohtaan. Madeiran tiedän olevan vähän samantapaista kuin malaga; Henrikin tai muiden katolisten kirkkojen ehtoollisviinin mausta en ymmärrettävästikään tiedä mitään. Tästä malaga-tiedosta olen tosin yllättynyt; olin luullut katolisissa kirkoissa käytettävän lähinnä valkoviinejä, ja joka tapauksessa väkevöimättömiä.

Lue lisää

Katolisissa kirkoissa käytetään kyllä nimenomaan punaviinejä ja ns. luonnollisia viinejä. Viinin tulee olla myös mahdollisimman samankaltaista kuin Jeesuksen aikaiset viinit olivat.

Ainakaan Suomessa en missään ole nähnyt käytettävän valkoviiniä. Enkä itseasiassa ulkomaillakaan (vaikka tietenkään kaikki maailman katolisia seurakuntia en ole voinut koluta läpi). Ehtoollista viiniä koskee huomattavasti tarkemmat säännöt kuin luterilaisessa kirkossa (ainakin sen mukaan mitä luterilaisen kirkon säännöistä tiedän). Viinimerkkien täytyy erityisesti hyväksytettyjä, jotta niitä voitaisiin käyttää.

Väkevät viinit ovat usein edullisempia ovathan ne ns. ylijäämää. Luterilaisetkin taitavat suosia nimenomaan väkeviä viinejä? Laimenettu viini olisi erittäin omituista.

Sameli36 kirjoitti:

...totean edellisen viestini tulleen ketjussa vikakohtaan. Madeiran tiedän olevan vähän samantapaista kuin malaga; Henrikin tai muiden katolisten kirkkojen ehtoollisviinin mausta en ymmärrettävästikään tiedä mitään. Tästä malaga-tiedosta olen tosin yllättynyt; olin luullut katolisissa kirkoissa käytettävän lähinnä valkoviinejä, ja joka tapauksessa väkevöimättömiä.

Lue lisää

niin sitä lähellä maultaan ja vahvuudeltaan ovat esim. marsala-viini (Italiasta) ja portugalilainen madeira. Malaga on siinä määrin klassinen makea, väkevöity jälkiruokaviini, että sitä luulisi kyllä Alkon pitävän jatkuvasti valikoimissaan. Suomessa kirkkoviinit ovat perinteisesti olleet juuri malagaa. Kokeilepa madeiraa ja marsalaa kotioloissa, uskon että pidät!

yllättynyt kirjoitti:

Katolisissa kirkoissa käytetään kyllä nimenomaan punaviinejä ja ns. luonnollisia viinejä. Viinin tulee olla myös mahdollisimman samankaltaista kuin Jeesuksen aikaiset viinit olivat.

Ainakaan Suomessa en missään ole nähnyt käytettävän valkoviiniä. Enkä itseasiassa ulkomaillakaan (vaikka tietenkään kaikki maailman katolisia seurakuntia en ole voinut koluta läpi). Ehtoollista viiniä koskee huomattavasti tarkemmat säännöt kuin luterilaisessa kirkossa (ainakin sen mukaan mitä luterilaisen kirkon säännöistä tiedän). Viinimerkkien täytyy erityisesti hyväksytettyjä, jotta niitä voitaisiin käyttää.

Väkevät viinit ovat usein edullisempia ovathan ne ns. ylijäämää. Luterilaisetkin taitavat suosia nimenomaan väkeviä viinejä? Laimenettu viini olisi erittäin omituista.

Lue lisää

on aikoinaan käytetty myös mietoja valko- ja punaviinejä ja kaikkia niitä pullonperiä, mitä seurakuntaan kuuluva hotellisiivoojana tuonut henkilö toi ilmaiseksi sakastiin. Entisinä aikoina oli esim. viikon ajan valkoviiniä, sitten taas kaksi viikkoa mietoa punaviiniä, kolme päivää madeiraa, sitten taas valkoviiniä... sen mukaan mitä hotellista ilmaiseksi tuotiin. Yhteen aikaan käytettiin erityisesti mietoa valkoviiniä. Syyt: se oli halpaa, kirkkoherra piti siitä enemmän kuin punaisesta ja se sotki vähemmän kirkkovaatteita ja liinoja kuin punaiset viinit. Nyttemmin on ilmeisesti kaikissa seurakunnissa siirrytty väkeviin jälkiruokaviineihin eli samoihin laatuihin, jotka luterilaisella puolella tunnetaan "kirkkoviininä". Klassinen suomalainen kirkkoviini on tyypiltään juuri malagaa, joka on espanjalainen väkevä viini.

yllättynyt kirjoitti:

Katolisissa kirkoissa käytetään kyllä nimenomaan punaviinejä ja ns. luonnollisia viinejä. Viinin tulee olla myös mahdollisimman samankaltaista kuin Jeesuksen aikaiset viinit olivat.

Ainakaan Suomessa en missään ole nähnyt käytettävän valkoviiniä. Enkä itseasiassa ulkomaillakaan (vaikka tietenkään kaikki maailman katolisia seurakuntia en ole voinut koluta läpi). Ehtoollista viiniä koskee huomattavasti tarkemmat säännöt kuin luterilaisessa kirkossa (ainakin sen mukaan mitä luterilaisen kirkon säännöistä tiedän). Viinimerkkien täytyy erityisesti hyväksytettyjä, jotta niitä voitaisiin käyttää.

Väkevät viinit ovat usein edullisempia ovathan ne ns. ylijäämää. Luterilaisetkin taitavat suosia nimenomaan väkeviä viinejä? Laimenettu viini olisi erittäin omituista.

Lue lisää

että Turun Pyhän Birgitan seurakunnassa käytetään tällä hetkellä jostain syystä valkoviiniä ehtoollisviininä.

Oli kyse sitten puna- tai valkoviinistä ehtoollisviinin tulee olla valmistettua rypäleistä. Marjaviinit siis eivät käy tähän tarkoitukseen.

yllättynyt kirjoitti:

Katolisissa kirkoissa käytetään kyllä nimenomaan punaviinejä ja ns. luonnollisia viinejä. Viinin tulee olla myös mahdollisimman samankaltaista kuin Jeesuksen aikaiset viinit olivat.

Ainakaan Suomessa en missään ole nähnyt käytettävän valkoviiniä. Enkä itseasiassa ulkomaillakaan (vaikka tietenkään kaikki maailman katolisia seurakuntia en ole voinut koluta läpi). Ehtoollista viiniä koskee huomattavasti tarkemmat säännöt kuin luterilaisessa kirkossa (ainakin sen mukaan mitä luterilaisen kirkon säännöistä tiedän). Viinimerkkien täytyy erityisesti hyväksytettyjä, jotta niitä voitaisiin käyttää.

Väkevät viinit ovat usein edullisempia ovathan ne ns. ylijäämää. Luterilaisetkin taitavat suosia nimenomaan väkeviä viinejä? Laimenettu viini olisi erittäin omituista.

Lue lisää

sillä lähes jokaisessa paikassa, jossa olen käynyt messussa ulkomailla, on nimenomaan käytetty valkoviiniä.

Käsittääkseni väkevää viiniä suositaan sen säilyvyyden vuoksi. Siitähän alunperin tulee veden lisääminen ehtoollisviiniin. Eli ideana oli vain laimentaa väkevää viiniä. Teologiset selitykset sille on sitten keksitty myöhemmin. Siitä on tullut "gurun kissa".

yllättynyt kirjoitti:

Katolisissa kirkoissa käytetään kyllä nimenomaan punaviinejä ja ns. luonnollisia viinejä. Viinin tulee olla myös mahdollisimman samankaltaista kuin Jeesuksen aikaiset viinit olivat.

Ainakaan Suomessa en missään ole nähnyt käytettävän valkoviiniä. Enkä itseasiassa ulkomaillakaan (vaikka tietenkään kaikki maailman katolisia seurakuntia en ole voinut koluta läpi). Ehtoollista viiniä koskee huomattavasti tarkemmat säännöt kuin luterilaisessa kirkossa (ainakin sen mukaan mitä luterilaisen kirkon säännöistä tiedän). Viinimerkkien täytyy erityisesti hyväksytettyjä, jotta niitä voitaisiin käyttää.

Väkevät viinit ovat usein edullisempia ovathan ne ns. ylijäämää. Luterilaisetkin taitavat suosia nimenomaan väkeviä viinejä? Laimenettu viini olisi erittäin omituista.

Lue lisää

...katolisessa messussa sekoitetaan viiniin vettä!
Luterilaiset ovat vanhastaan käyttäneet etupäässä malagaa; joskus aikaisemmin olen nähnyt myös pieniä tynnyreitä, joissa on ollut merkki Lacrima Christi, mutta siitä on aikaa jo 40-50 v. Silloin kun tuli kirkkolakiin pykälä lasten ehtoollisesta, haettiin kovasti merkkiä, joka sopisi laimennettavaksi, ja päädyttiin tokajiin, mutta palattiin aika pian entiseen.

Miten katolinen kirkko muuten suhtautuu ns. alkoholittomiin viineihin, eli sellaisiin joista on prosentit tislattu pois? Ja toinen kiinnostava kysymys: pitääkö leivän olla vehnästä tehty? Joskus kauan sitten lueskelin latinankielistä teosta "Missarum Sollemnia", ja pääsin siihen käsitykseen, että leivän on oltava "triticeus" jotta kyseessä voisi olla sakramentti. Vieläkö on näin, vai onko tulkinta väljentynyt keliaakikkojen vuoksi? Sana "triticum" merkitsee näet sekä vehnää että yleensä puitua viljaa.

paroni von Münchhausen kirjoitti:

sillä lähes jokaisessa paikassa, jossa olen käynyt messussa ulkomailla, on nimenomaan käytetty valkoviiniä.

Käsittääkseni väkevää viiniä suositaan sen säilyvyyden vuoksi. Siitähän alunperin tulee veden lisääminen ehtoollisviiniin. Eli ideana oli vain laimentaa väkevää viiniä. Teologiset selitykset sille on sitten keksitty myöhemmin. Siitä on tullut "gurun kissa".

Lue lisää

...veden sekoittaminen viiniin on tislaustaitoa vanhempi tapa. Ajanlaskumme alkuvuosina viini juotiin yleensä laimennettuna, ja täyttä ainetta joivat vain sen ajan erittäin harvalukuiset alkoholistit; näin olen jostakin lukenut, mutta lähdeviitettä en pysty tähän hätään esittämään.

Sameli36 kirjoitti:

...veden sekoittaminen viiniin on tislaustaitoa vanhempi tapa. Ajanlaskumme alkuvuosina viini juotiin yleensä laimennettuna, ja täyttä ainetta joivat vain sen ajan erittäin harvalukuiset alkoholistit; näin olen jostakin lukenut, mutta lähdeviitettä en pysty tähän hätään esittämään.

Lue lisää

Euroopassahan tislausta ruvettiin harrastamaan vasta keskiajalla kun Intiassa ja Kiinassa sitä oltiin harrastettu jo lähes 2000 vuotta.

Tosin Kiinassa tislattua alkoholia pidettiin lähinnä hengen ravintoa ennen kuin ruumiin ravitiona ja sitä nautittiin vain juhlissa.

Eli Jeesuksen aikanen viini palestiinassa oli lähes varmasti pelkkää kämällä tehtyä viiniä.

paroni von Münchhausen kirjoitti:

Euroopassahan tislausta ruvettiin harrastamaan vasta keskiajalla kun Intiassa ja Kiinassa sitä oltiin harrastettu jo lähes 2000 vuotta.

Tosin Kiinassa tislattua alkoholia pidettiin lähinnä hengen ravintoa ennen kuin ruumiin ravitiona ja sitä nautittiin vain juhlissa.

Eli Jeesuksen aikanen viini palestiinassa oli lähes varmasti pelkkää kämällä tehtyä viiniä.

Lue lisää

... ja siihen käymällä tehtyyn lisäsivät kaikki kohtuudella nauttivat vettä; juopot vain vetivät raakana.

Sameli36 kirjoitti:

...katolisessa messussa sekoitetaan viiniin vettä!
Luterilaiset ovat vanhastaan käyttäneet etupäässä malagaa; joskus aikaisemmin olen nähnyt myös pieniä tynnyreitä, joissa on ollut merkki Lacrima Christi, mutta siitä on aikaa jo 40-50 v. Silloin kun tuli kirkkolakiin pykälä lasten ehtoollisesta, haettiin kovasti merkkiä, joka sopisi laimennettavaksi, ja päädyttiin tokajiin, mutta palattiin aika pian entiseen.

Miten katolinen kirkko muuten suhtautuu ns. alkoholittomiin viineihin, eli sellaisiin joista on prosentit tislattu pois? Ja toinen kiinnostava kysymys: pitääkö leivän olla vehnästä tehty? Joskus kauan sitten lueskelin latinankielistä teosta "Missarum Sollemnia", ja pääsin siihen käsitykseen, että leivän on oltava "triticeus" jotta kyseessä voisi olla sakramentti. Vieläkö on näin, vai onko tulkinta väljentynyt keliaakikkojen vuoksi? Sana "triticum" merkitsee näet sekä vehnää että yleensä puitua viljaa.

Lue lisää

Tottakai siihen sekoitetaan vettä, mutta se on vähän eri vesimäärä kun viinin varsinainen laimentaminen. Eikä veden lisäämistä tehdä laimennustarkoituksessa (kuten varmasti tiedätkin). Jos suhde on 9 osaa viiniä ja 1 osaa vettä niin en sanoisi sitä varsinaiseksi laimentamiseksi.

Alkoholittomia viinejä ei ole käytössä (koska viinin pitää olla ns. luonnollista ja tislaaminen alkoholittomaksi tekee siitä mehua). Mehuviinistä joku jo sanoikin.

Leivän suhteen ei ole muita juttuja kuin, että sen täytyy olla happamatonta. Maailmassa on aika paljon keliakiasta kärsiviä katolisia joten tuntuisi ihan fiksulta, että kirkko ottaisi heidät tuossa asiassa huomioon. Toisaalta toisaalla tulkitaa noita juttuja tosi tarkasti. Suomi tällä hetkellä kuuluu maihin, joissa joihinkin asioihin on allettu kiinnittää erityistä huomiota.

yllättynyt kirjoitti:

Tottakai siihen sekoitetaan vettä, mutta se on vähän eri vesimäärä kun viinin varsinainen laimentaminen. Eikä veden lisäämistä tehdä laimennustarkoituksessa (kuten varmasti tiedätkin). Jos suhde on 9 osaa viiniä ja 1 osaa vettä niin en sanoisi sitä varsinaiseksi laimentamiseksi.

Alkoholittomia viinejä ei ole käytössä (koska viinin pitää olla ns. luonnollista ja tislaaminen alkoholittomaksi tekee siitä mehua). Mehuviinistä joku jo sanoikin.

Leivän suhteen ei ole muita juttuja kuin, että sen täytyy olla happamatonta. Maailmassa on aika paljon keliakiasta kärsiviä katolisia joten tuntuisi ihan fiksulta, että kirkko ottaisi heidät tuossa asiassa huomioon. Toisaalta toisaalla tulkitaa noita juttuja tosi tarkasti. Suomi tällä hetkellä kuuluu maihin, joissa joihinkin asioihin on allettu kiinnittää erityistä huomiota.

Lue lisää

...että veden ja viinin sekoittaminen kuvaa Kristuksen kahta luontoa, samoin kuin sen, että Luther näki sekoittamattomassa viinissä evankeliumin puhtauden symbolin - nämä symboliikat menevät vähän sen mukaan miten kukin asiat näkee. Paroni sanoi, että alkuperäinen tarkoitus oli nimenomaan laimentaminen ja vertauskuvallinen tulkinta on tullut jälkeenpäin. Toisaalta niin taitaa olla enimpien symbolisten riittien laita; harvemmin kai sitä on istuttu käsi poskella miettimään, että minkähänlainen vertauskuvallinen meno tähän kohtaan kehitettäisiin...

Mehuviineistä en ole huomannut täällä muuta puhuttavan kuin että marjaviinit eivät kelpaa, vaan pitää olla kyseessä "viiniköynnöksen anti". Sama periaate on luterilaisilla, paitsi että alkoholittomatkin viinit kelpaavat - varmaan jopa käymätön rypälemehu. Viinistähän ei sananmukaisesti ehtoolliskertomuksissa puhutakaan, vaan viiniköynnöksen annista (Matt. 26: 29). Mitä viinin luonnollisuuteen tulee, niin käsiteltyähän on myös väkevöity viini. Jos viini, josta siihen käymällä kehittynyt alkoholi on tislattu pois, on mehua, niin onko saman logiikan mukaan tislatulla alkoholilla väkevöity viini likööriä?

Mutta se, mitä vuosia sitten luin leivästä, vaikutti siltä, että vehnä on jopa tärkeämpi asia kuin happamattomuus. Jos leipä on valmistettu muusta kuin vehnästä, ei kyseessä ole sakramentti, väitti lukemani kirja. Happamattomuus taas kuului asiaan myös, mutta sanottiin, että jos leipä on hapatettua (=nostatettua) niin sakramentti tosin toteutuu, mutta pappi "peccat graviter", syyllistyy raskaaseen rikkomukseen. Itäisessä riituksessahan puolestaan käytetään nimenomaan nostatettua leipää.

Mutta pitäisiköhän minun tyydyttää uteliaisuuteni kyselemällä suoraan katolisilta papeilta? Jospa he eivät edes saa lukea näitä palstoja - sielu vielä saastuu...

Sameli36 kirjoitti:

...että veden ja viinin sekoittaminen kuvaa Kristuksen kahta luontoa, samoin kuin sen, että Luther näki sekoittamattomassa viinissä evankeliumin puhtauden symbolin - nämä symboliikat menevät vähän sen mukaan miten kukin asiat näkee. Paroni sanoi, että alkuperäinen tarkoitus oli nimenomaan laimentaminen ja vertauskuvallinen tulkinta on tullut jälkeenpäin. Toisaalta niin taitaa olla enimpien symbolisten riittien laita; harvemmin kai sitä on istuttu käsi poskella miettimään, että minkähänlainen vertauskuvallinen meno tähän kohtaan kehitettäisiin...

Mehuviineistä en ole huomannut täällä muuta puhuttavan kuin että marjaviinit eivät kelpaa, vaan pitää olla kyseessä "viiniköynnöksen anti". Sama periaate on luterilaisilla, paitsi että alkoholittomatkin viinit kelpaavat - varmaan jopa käymätön rypälemehu. Viinistähän ei sananmukaisesti ehtoolliskertomuksissa puhutakaan, vaan viiniköynnöksen annista (Matt. 26: 29). Mitä viinin luonnollisuuteen tulee, niin käsiteltyähän on myös väkevöity viini. Jos viini, josta siihen käymällä kehittynyt alkoholi on tislattu pois, on mehua, niin onko saman logiikan mukaan tislatulla alkoholilla väkevöity viini likööriä?

Mutta se, mitä vuosia sitten luin leivästä, vaikutti siltä, että vehnä on jopa tärkeämpi asia kuin happamattomuus. Jos leipä on valmistettu muusta kuin vehnästä, ei kyseessä ole sakramentti, väitti lukemani kirja. Happamattomuus taas kuului asiaan myös, mutta sanottiin, että jos leipä on hapatettua (=nostatettua) niin sakramentti tosin toteutuu, mutta pappi "peccat graviter", syyllistyy raskaaseen rikkomukseen. Itäisessä riituksessahan puolestaan käytetään nimenomaan nostatettua leipää.

Mutta pitäisiköhän minun tyydyttää uteliaisuuteni kyselemällä suoraan katolisilta papeilta? Jospa he eivät edes saa lukea näitä palstoja - sielu vielä saastuu...

Lue lisää

Eli kannattaa kysyä suoraan katolisilta papeilta. Heiltä saa sen ihan kaikkein varmimman tiedon. Muut (minä mukaan lukien) olemme kuitenkin vain tavallisia kirkossa kävijöitä. Jos joku heistä on joskus tätä palstaa lukenut niin varmasti on lopettanut. Kuka jaksaisi lukea itseensä kohdistuvia törkeitä syytöksiä ja itsensä haukkumista? Tunteet ne on papeillakin.

Tiedän ainakin muutaman katolisen papin, jotka tätäkin palstaa on seurannut. On kuitenkin niin paljon asiattomia viestejä, että asiallinen kysymys hukkuu joukkoon.

Sameli36 kirjoitti:

...että veden ja viinin sekoittaminen kuvaa Kristuksen kahta luontoa, samoin kuin sen, että Luther näki sekoittamattomassa viinissä evankeliumin puhtauden symbolin - nämä symboliikat menevät vähän sen mukaan miten kukin asiat näkee. Paroni sanoi, että alkuperäinen tarkoitus oli nimenomaan laimentaminen ja vertauskuvallinen tulkinta on tullut jälkeenpäin. Toisaalta niin taitaa olla enimpien symbolisten riittien laita; harvemmin kai sitä on istuttu käsi poskella miettimään, että minkähänlainen vertauskuvallinen meno tähän kohtaan kehitettäisiin...

Mehuviineistä en ole huomannut täällä muuta puhuttavan kuin että marjaviinit eivät kelpaa, vaan pitää olla kyseessä "viiniköynnöksen anti". Sama periaate on luterilaisilla, paitsi että alkoholittomatkin viinit kelpaavat - varmaan jopa käymätön rypälemehu. Viinistähän ei sananmukaisesti ehtoolliskertomuksissa puhutakaan, vaan viiniköynnöksen annista (Matt. 26: 29). Mitä viinin luonnollisuuteen tulee, niin käsiteltyähän on myös väkevöity viini. Jos viini, josta siihen käymällä kehittynyt alkoholi on tislattu pois, on mehua, niin onko saman logiikan mukaan tislatulla alkoholilla väkevöity viini likööriä?

Mutta se, mitä vuosia sitten luin leivästä, vaikutti siltä, että vehnä on jopa tärkeämpi asia kuin happamattomuus. Jos leipä on valmistettu muusta kuin vehnästä, ei kyseessä ole sakramentti, väitti lukemani kirja. Happamattomuus taas kuului asiaan myös, mutta sanottiin, että jos leipä on hapatettua (=nostatettua) niin sakramentti tosin toteutuu, mutta pappi "peccat graviter", syyllistyy raskaaseen rikkomukseen. Itäisessä riituksessahan puolestaan käytetään nimenomaan nostatettua leipää.

Mutta pitäisiköhän minun tyydyttää uteliaisuuteni kyselemällä suoraan katolisilta papeilta? Jospa he eivät edes saa lukea näitä palstoja - sielu vielä saastuu...

Lue lisää

jälkeen ainakin useimmissa ev.lut. seurakunnissa käytettiin ehtoollisviininä jonkinlaista aperitiivi sekoitusta. Ainakin se maistui ns. Aperitalta tai Vinetolta. Minä olen nimittäin käynyt ehtoollisella jo 50 luvulla.

Ymmärtääkseni pula oikeasta viinistä johtui valuuttapoliittisista syistä jonka takia ulkomaalaisia tuotteita ei kerta kaikkiaan voitu tuoda suomeen. Katolisella kirkolla Suomessa on tosin saattanut olla omat kanavansa aidon viinin hankkimiseksi

Nykyisin ev.lut. kirkon paragrafeissa sanotaan viinistä seuraavaa:

"Ehtoollisviini

Ehtoollisen elementit ovat leipä ja viini, joissa ehtoollisen vastaanottaja saa Kristuksen ruumiin ja veren. Viinillä on ehtoollisen yhteydessä myös eskatologinen merkitys: se ennakoi kerran tulevaa Jumalan valtakunnan juhla-ateriaa (Jes. 25:6, Mark. 14:25).

Ehtoollisviininä käytetään Jeesuksen käskyn mukaan viinirypäleistä valmistettua viiniä. Kaikki vanhat, perinteiset kirkkokunnat, joiden traditio ulottuu alkukirkkoon ja Kristukseen asti, käyttävät ehtoollisella ainoastaan viiniä. Ehtoollisviininä ei käytetä muita juomia.

Piispainkokouksen päätöksen mukaan viinipuusta saatu viini voi olla joko punaviiniä tai valkoviiniä. Ehtoollisviini voi olla myös alkoholitonta."

Muistelisin katolisessa kirkossa rahvaalle annetun aikanaan pelkkä leipä, pappien juodessa viinin. Ymmärtääkseni katolisen käsityksen mukaan ehtoollinen voi täysin toteutua kummalla tahansa elementillä yksinäänkin.

Vai voiko? Korjatkaa ihmeessä minua paremmin tietävät.

Turust

yllättynyt kirjoitti:

Eli kannattaa kysyä suoraan katolisilta papeilta. Heiltä saa sen ihan kaikkein varmimman tiedon. Muut (minä mukaan lukien) olemme kuitenkin vain tavallisia kirkossa kävijöitä. Jos joku heistä on joskus tätä palstaa lukenut niin varmasti on lopettanut. Kuka jaksaisi lukea itseensä kohdistuvia törkeitä syytöksiä ja itsensä haukkumista? Tunteet ne on papeillakin.

Tiedän ainakin muutaman katolisen papin, jotka tätäkin palstaa on seurannut. On kuitenkin niin paljon asiattomia viestejä, että asiallinen kysymys hukkuu joukkoon.

Lue lisää

ole samanlaista nettikysymyslaatikkoa kuin lahden takana:
http://www.fragaprasten.nu/

(Tällä palstalla käydään pääsääntöisesti ihan hyvää keskustelua. Trollit ja asiattomuudet lukijan kannattaa yleensä sivuuttaa, oli hän sitten pappi tai maallikko.)

Turust kirjoitti:

jälkeen ainakin useimmissa ev.lut. seurakunnissa käytettiin ehtoollisviininä jonkinlaista aperitiivi sekoitusta. Ainakin se maistui ns. Aperitalta tai Vinetolta. Minä olen nimittäin käynyt ehtoollisella jo 50 luvulla.

Ymmärtääkseni pula oikeasta viinistä johtui valuuttapoliittisista syistä jonka takia ulkomaalaisia tuotteita ei kerta kaikkiaan voitu tuoda suomeen. Katolisella kirkolla Suomessa on tosin saattanut olla omat kanavansa aidon viinin hankkimiseksi

Nykyisin ev.lut. kirkon paragrafeissa sanotaan viinistä seuraavaa:

"Ehtoollisviini

Ehtoollisen elementit ovat leipä ja viini, joissa ehtoollisen vastaanottaja saa Kristuksen ruumiin ja veren. Viinillä on ehtoollisen yhteydessä myös eskatologinen merkitys: se ennakoi kerran tulevaa Jumalan valtakunnan juhla-ateriaa (Jes. 25:6, Mark. 14:25).

Ehtoollisviininä käytetään Jeesuksen käskyn mukaan viinirypäleistä valmistettua viiniä. Kaikki vanhat, perinteiset kirkkokunnat, joiden traditio ulottuu alkukirkkoon ja Kristukseen asti, käyttävät ehtoollisella ainoastaan viiniä. Ehtoollisviininä ei käytetä muita juomia.

Piispainkokouksen päätöksen mukaan viinipuusta saatu viini voi olla joko punaviiniä tai valkoviiniä. Ehtoollisviini voi olla myös alkoholitonta."

Muistelisin katolisessa kirkossa rahvaalle annetun aikanaan pelkkä leipä, pappien juodessa viinin. Ymmärtääkseni katolisen käsityksen mukaan ehtoollinen voi täysin toteutua kummalla tahansa elementillä yksinäänkin.

Vai voiko? Korjatkaa ihmeessä minua paremmin tietävät.

Turust

Lue lisää

...olen käynyt ehtoollisella vuodesta 1951 asti. Kokemusperäisesti en tuolloin enkä myöhemminkään ole voinut suorittaa makuvertailuja ehtoollisviinin ja Aperitan tai Vineton välillä. Joskus taisin käydä salaa sen verran isäpuolen kaapilla, että tulin maistaneeksi Cap Constantiaa, ja se kyllä maistui aika lailla samalta. Enkä usko että tuolloin olisi jouduttu käyttämään korvikkeita. Muilta osin taidat olla aivan oikeassa.

Sallitaankohan pieni offtopicjuttu, kun nyt sen Aperitan mainitsit. Olin yhtenä opiskelukesänä töissä Alkossa, ja siellä eräs kollega sorvaili huvikseen firman artikkeleille mainoslauseita - silloinhan ei alkoholimainonta ollut missään muodossa sallittua. Muistan näistä lauseista seuraavat: "Silmä kirkas, askel vakaa, Aperita kunnon takaa" ja "Sammuttakaa janonne lasillisella kasteenraikasta Pöytäviinaa!"

Pohjan neito kirjoitti:

ole samanlaista nettikysymyslaatikkoa kuin lahden takana:
http://www.fragaprasten.nu/

(Tällä palstalla käydään pääsääntöisesti ihan hyvää keskustelua. Trollit ja asiattomuudet lukijan kannattaa yleensä sivuuttaa, oli hän sitten pappi tai maallikko.)

Lue lisää

entäs seurakuntien kotisivut?

Pohjan neito kirjoitti:

ole samanlaista nettikysymyslaatikkoa kuin lahden takana:
http://www.fragaprasten.nu/

(Tällä palstalla käydään pääsääntöisesti ihan hyvää keskustelua. Trollit ja asiattomuudet lukijan kannattaa yleensä sivuuttaa, oli hän sitten pappi tai maallikko.)

Lue lisää

Katsokaapa poijjaat mitä alla lukee!

Ur en predikan av Leo den store
En enda man, Petrus, blev utvald ur hela världen att förestå alla folk, som blir kallade, och alla apostlar och alla kyrkans fäder. Trots att det i kyrkan finns många präster och herdar, leder dock Petrus alla dem vilkas huvud och konung är Kristus. Mina älskade, genom denna utnämning tilldelade Gud denne man en stor och underbar delaktighet i sin makt. Om Gud gav de övriga ledarna liknande gåvor som Petrus, så var det genom honom som Gud inte vägrade dem det.

Herren frågade en gång alla apostlarna vad människorna tänkte om honom. Så länge det rörde sig om de okunnigas osäkerhet, berättade de alla samma sak.

Men när han frågade vad lärjungarna själva ansåg, var det den främste bland apostlarna som var den förste att bekänna Herren. Och när Petrus hade sagt: Du är Messias, den levande Gudens son, svarade Jesus: Salig är du, Simon Barjona, ty ingen av kött och blod har uppenbarat detta för dig, utan min fader i himlen. Det betyder: Du är salig, därför att min fader har undervisat dig. Ingen världslig åsikt vilseledde dig, utan du blev undervisad av ingivelse från himlen. Ingen av kött och blod, utan han vars enfödde son jag är, har uppenbarat mig för dig.

Och Jesus fortsatte: Och jag säger dig, vilket betyder, att liksom min fader har uppenbarat min gudomlighet för dig, så förkunnar jag för dig din höga ställning: du är Petrus. Det betyder: jag är den oförstörbara klippan, hörnstenen som förenar de båda, (jfr Ef 2:15) grunden utan vilken ingen annan kan läggas. Du är likväl också en klippa därför att du blivit stärkt genom min kraft, så att du och jag tillsammans må dela på det som för mig är en egen fullmakt.

Och på den klippan skall jag bygga min kyrka, och dödsrikets portar skall aldrig få makt över den. På denna bärande grund, säger han, vill jag upprätta ett evigt tempel och min kyrka skall resa sig upp mot himlen på denna tros fasthet.

Dödsrikets portar skall aldrig få makt över denna bekännelse, inte heller skall dödens bojor hålla den bunden. Din röst är livets röst: Liksom den lyfter upp till himlen dem som bekänner den, så störtar den ned i helvetet dem som förnekar den.

Därför säger Jesus till Petrus: lag skall ge dig nycklarna till himmelriket. Allt du binder på jorden skall vara bundet i himlen, och allt du löser på jorden skall var löst i himlen.

Rätten till denna fullmakt gavs också till de övriga apostlarna och lagföreskrifterna har förts vidare till kyrkans alla ledare. Men det var inte en handling utan mening att lämna i en enda mans vård vad som skulle förmedlas till alla. Uppdraget gavs åt Petrus på ett särskilt sätt, ty hans förebild står inför ögonen på kyrkans alla ledare.

yllättynyt kirjoitti:

Katolisissa kirkoissa käytetään kyllä nimenomaan punaviinejä ja ns. luonnollisia viinejä. Viinin tulee olla myös mahdollisimman samankaltaista kuin Jeesuksen aikaiset viinit olivat.

Ainakaan Suomessa en missään ole nähnyt käytettävän valkoviiniä. Enkä itseasiassa ulkomaillakaan (vaikka tietenkään kaikki maailman katolisia seurakuntia en ole voinut koluta läpi). Ehtoollista viiniä koskee huomattavasti tarkemmat säännöt kuin luterilaisessa kirkossa (ainakin sen mukaan mitä luterilaisen kirkon säännöistä tiedän). Viinimerkkien täytyy erityisesti hyväksytettyjä, jotta niitä voitaisiin käyttää.

Väkevät viinit ovat usein edullisempia ovathan ne ns. ylijäämää. Luterilaisetkin taitavat suosia nimenomaan väkeviä viinejä? Laimenettu viini olisi erittäin omituista.

Lue lisää

Vanha ketju, mutta todettakoon, että luterilaisilla Suomessa on yhä useammin alkoholitonta. Kas kun ollaan tällaista juoppokansaa.

HUOM!!!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kannibalismi
"Kannibalismia on tiedetty harjoitetun ensimmäisen ristiretken aikana. Joidenkin ristiretkeläisten tiedetään syöneen kuolleiden vihollistensa ruumiita Ma'aratin valloituksen jälkeen. Sitä harjoitettiin myös marssilla Jerusalemiin. Kyseessä oli luultavasti nälän ja kuumeisuuden yhdistelmä, mahdollisesti myös halu terrorisoida vihollista. Jotkut kieltäytyivät syömästä kristittyjen toveriensa lihaa, mutta söivät tapettujen muslimien ruumiita."