Mikä lämmitysmuoto?

Kerroppas millä laskutavalla et saa maalämmöstä millään laskutavalla kannattavaa. Itse olen nimittäin päätymässä kyseiseen lämmitysmuotoon ja olen 560 kuution talossa saanut takaisinmaksuajaksi noin 8 vuotta, josta eteenpäin maalämpö on halvin lämmitys (poissulkien omasta metsästä haettu puu = ei vaihtoehto minulle). Pumpulle annetaan keskimääräiseksi käyttöajaksi 20-25 vuotta, jonka jälkeen investoidaan uuteen pumppuun. Tälle maksuajaksi näyttäisi jäävän noin 4 vuotta, jonka jälkeen 16-21 vuotta halpaa lämpöä.

Tämäkin perustuu tietysti olettamuksiin tulevan talon ominaisuuksista (rakenteiden u-arvot jne) sekä tulevaisuudessa sähkön hinnan oletettava kallistuminen. Lisäksi arvostan tasaista lämpöä (aamulla kuumaa ja illalla kylmää = laattaan varaava sähkölämmitys).

Olen huomannut, että on lähes mahdoton arvioida mikä lämmitystapa on oikeasti halvin. Onkohan jollakin OIKEITA ja PUOLUEETTOMIA vertailuja eri lämmitysmuodoista?

MV kirjoitti:

Kerroppas millä laskutavalla et saa maalämmöstä millään laskutavalla kannattavaa. Itse olen nimittäin päätymässä kyseiseen lämmitysmuotoon ja olen 560 kuution talossa saanut takaisinmaksuajaksi noin 8 vuotta, josta eteenpäin maalämpö on halvin lämmitys (poissulkien omasta metsästä haettu puu = ei vaihtoehto minulle). Pumpulle annetaan keskimääräiseksi käyttöajaksi 20-25 vuotta, jonka jälkeen investoidaan uuteen pumppuun. Tälle maksuajaksi näyttäisi jäävän noin 4 vuotta, jonka jälkeen 16-21 vuotta halpaa lämpöä.

Tämäkin perustuu tietysti olettamuksiin tulevan talon ominaisuuksista (rakenteiden u-arvot jne) sekä tulevaisuudessa sähkön hinnan oletettava kallistuminen. Lisäksi arvostan tasaista lämpöä (aamulla kuumaa ja illalla kylmää = laattaan varaava sähkölämmitys).

Olen huomannut, että on lähes mahdoton arvioida mikä lämmitystapa on oikeasti halvin. Onkohan jollakin OIKEITA ja PUOLUEETTOMIA vertailuja eri lämmitysmuodoista?

Lue lisää

Miten olisi poistoilmalämpöpumppu. Olen laskenut seuraavaa

- Pumppu Nibe Fighter 410P = 5000e
- Pumpun asennus 1000e
- Vesikiertolattia GreenLine = 3700e
YHTEENSÄ 9700e eli 57.715 FIM

Maalämmöt IVT tai Lämpöässä noin 180m reijällä on kokonaisinvestointeinaan olleet aika lähellä 100.000 FIM, vaikka miten laskisi.

ITSE tilaan PILPIn heti huomenna.

Antero K kirjoitti:

Miten olisi poistoilmalämpöpumppu. Olen laskenut seuraavaa

- Pumppu Nibe Fighter 410P = 5000e
- Pumpun asennus 1000e
- Vesikiertolattia GreenLine = 3700e
YHTEENSÄ 9700e eli 57.715 FIM

Maalämmöt IVT tai Lämpöässä noin 180m reijällä on kokonaisinvestointeinaan olleet aika lähellä 100.000 FIM, vaikka miten laskisi.

ITSE tilaan PILPIn heti huomenna.

Lue lisää

Mitä olet ajatellut tehdä sille -28 asteiselle ilmalle joka tulee kaikista tuloilmaventtiileistä esimerkiksi makuuhuoneeseen?

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Mitä olet ajatellut tehdä sille -28 asteiselle ilmalle joka tulee kaikista tuloilmaventtiileistä esimerkiksi makuuhuoneeseen?

Mille ihmeen tuloventtiilille, josta tulee kylmää pakkasilmaa (kts. PILP:in merkki)

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Mitä olet ajatellut tehdä sille -28 asteiselle ilmalle joka tulee kaikista tuloilmaventtiileistä esimerkiksi makuuhuoneeseen?

???

nuorempi suunnitelija kirjoitti:

???

http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=100&conference=618&posting=21500000000028544

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=100&conference=618&posting=21500000000028544

Lue lisää

ja ulos, sekä tietysti tiloissa joissa ei juuri oleskella on ventiilit, että se ilma vaihtuu niinä muutamina kovina pakkaspäivinäkin.

Antero K kirjoitti:

Miten olisi poistoilmalämpöpumppu. Olen laskenut seuraavaa

- Pumppu Nibe Fighter 410P = 5000e
- Pumpun asennus 1000e
- Vesikiertolattia GreenLine = 3700e
YHTEENSÄ 9700e eli 57.715 FIM

Maalämmöt IVT tai Lämpöässä noin 180m reijällä on kokonaisinvestointeinaan olleet aika lähellä 100.000 FIM, vaikka miten laskisi.

ITSE tilaan PILPIn heti huomenna.

Lue lisää

Hyviä, konkreettisia lukuja.
Minkäkokoiseen taloon neliömetreissä ja kuutioissa olet tuon laskelman saanut?

MH

Jos sitä talvisaikaan pitää PILPissä olla sähkövastukset päällä, niin eikös se tilanne ole silloin aivan sama kuin suorassa sähkölämmityksessä, eli sähköllä lämpiää. Nibe Fighter 410P:ssä on 8KW vastus.

Lattiaahan niissä molemissa lämmitetään. Ja olellista on että toisessa kiertää lattiassa vesi, jolloin lämmityslaitteet on myös mahdollista joskus vaihtaa toisiin.

Antero kirjoitti:

Jos sitä talvisaikaan pitää PILPissä olla sähkövastukset päällä, niin eikös se tilanne ole silloin aivan sama kuin suorassa sähkölämmityksessä, eli sähköllä lämpiää. Nibe Fighter 410P:ssä on 8KW vastus.

Lattiaahan niissä molemissa lämmitetään. Ja olellista on että toisessa kiertää lattiassa vesi, jolloin lämmityslaitteet on myös mahdollista joskus vaihtaa toisiin.

Lue lisää

kuin vanhanaikaisten keksintöjen päälle. Välillä tulee mieleen että kuvittelevatko olevansa jotain sijoitusneuvojia kun hokevat takaisinmaksuajoista yms. en ainakaan minä hankkinut talooni yhdistelmäpumppua sita ajatellen koska se olisi maksanut itsensä takaisin.

Antero kirjoitti:

Jos sitä talvisaikaan pitää PILPissä olla sähkövastukset päällä, niin eikös se tilanne ole silloin aivan sama kuin suorassa sähkölämmityksessä, eli sähköllä lämpiää. Nibe Fighter 410P:ssä on 8KW vastus.

Lattiaahan niissä molemissa lämmitetään. Ja olellista on että toisessa kiertää lattiassa vesi, jolloin lämmityslaitteet on myös mahdollista joskus vaihtaa toisiin.

Lue lisää

Kummallinen tapa hankkia vahingossa sähkökattila.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Kummallinen tapa hankkia vahingossa sähkökattila.

:=)

Antero kirjoitti:

Jos sitä talvisaikaan pitää PILPissä olla sähkövastukset päällä, niin eikös se tilanne ole silloin aivan sama kuin suorassa sähkölämmityksessä, eli sähköllä lämpiää. Nibe Fighter 410P:ssä on 8KW vastus.

Lattiaahan niissä molemissa lämmitetään. Ja olellista on että toisessa kiertää lattiassa vesi, jolloin lämmityslaitteet on myös mahdollista joskus vaihtaa toisiin.

Lue lisää

Periaatteessa lämmönlähde on sama eli sähkö.

Mutta LP-laitteissa lämmönjakelu suoritetaan
vesikiertoisella järjestelmällä johon tarvitaan
joukko muita laitteita, joista osa kuluttaa myös sähköä.

Miksi pitäisi rakentaa lämmitysjärjestelmä, joka käyttää
samaa primäärienergian lähdettä mutta tarvitsee huomattavan
paljon kalliimman ja monimutkaisemman järjestelmän lämmönluovutukseen,
joka vielä kaiken kukkuraksi tarvitsee energiaa toimiakseen?

Tätä ei insinöörikään tajua!

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Kummallinen tapa hankkia vahingossa sähkökattila.

Ulkolämpötila > -10C => PILP ottaa lämmön talteen tehokkaammin kuin LTO
Ulkolämpötila > 0C => PILP ottaa lämpöä talteen ulkoilmasta (uloslähtevän ilman lämpötila pienempi kuin tulevan ilman)
Ulkolämpötilan keskiarvot Helsingissä 30 vuoden mittausjaksolta:
Tammi - 5,7
Helmi - 4,9
Maalis - 1,5
Huhti 3,3
Touko 9,9
Kesä 15,0
Heinä 17,3
Elo 11,2
Syys 10,5
Loka 6,1
Marras 1,5
Joulu - 2,9

PILP:in hyötysuhde lämmön talteenotossa on huomattavasti parempi kuin maalämpöpumpun. Talossa tuotetaan lämpöä muullakin tavalla kuin lämmityslaitteilla: kodinkoneet, valaistus, sauna, takka, ihmiset, jne.

Miksi 4 eli PILP olisi tehoton pakkasilla?? ILP kai on mutta ei PILP?

LVI DI kirjoitti:

Periaatteessa lämmönlähde on sama eli sähkö.

Mutta LP-laitteissa lämmönjakelu suoritetaan
vesikiertoisella järjestelmällä johon tarvitaan
joukko muita laitteita, joista osa kuluttaa myös sähköä.

Miksi pitäisi rakentaa lämmitysjärjestelmä, joka käyttää
samaa primäärienergian lähdettä mutta tarvitsee huomattavan
paljon kalliimman ja monimutkaisemman järjestelmän lämmönluovutukseen,
joka vielä kaiken kukkuraksi tarvitsee energiaa toimiakseen?

Tätä ei insinöörikään tajua!

Lue lisää

Kaikki lämmitysjärjestelmät tarvitsevat energiaa toimiakseen. Kaikki. Erona vain mistä se energia otetaan ja kuinka paljon. Ja tietysti laitteet, mutta niitä nyt on sähkövehkeissäkin...
jos olisi yksi ylivoimainen systeemi niin muita ei käytettäisikään. Vertaa vaikka autoihin, mites olisi mersun ja ladan takaisinmaksuajat?

Uuno kirjoitti:

Miksi 4 eli PILP olisi tehoton pakkasilla?? ILP kai on mutta ei PILP?

Hommassa tulee fysiikan lait vastaan.
Lasketaanpa esimerkki:
Talon tilavuus on n. 600 m3 tällöin RakMK mukainen
minimi-ilmanvaihto on 300 m3/h => 83 l/s.

Jos sisäilman-lämpötila on 22 °C, niin lämpöpumppu
jäähdyttämään eli talteenottamaan n. 20 °C ilman,
että höyrystinpatteri jäätyy.
Eli talteenottoteho on 0,083*1,2*1,006*20= 2 kW.

Lämpöpumppu pystyy teoriassa nostamaan tämän
3 kW:n lauhdutustehoksi lämmittämiseen.
Tästä tuloilman lämmittämiseen 20 asteiseksi menee
esim. -25 °C pakkasella 0,083*1,2*1,006*45 = 4,5 kW

Eli pelkästään tuloilmanlämmittämiseen tarvitaan
1,5 kW lisää tehoa (sähköä).
Varsinaiseen lämmittämiseen ei jää lainkaan energiaa.
Lisäksi tarvitaan lämpöenergiaa käyttöveden lämmittämiseen.

LVI DI kirjoitti:

Hommassa tulee fysiikan lait vastaan.
Lasketaanpa esimerkki:
Talon tilavuus on n. 600 m3 tällöin RakMK mukainen
minimi-ilmanvaihto on 300 m3/h => 83 l/s.

Jos sisäilman-lämpötila on 22 °C, niin lämpöpumppu
jäähdyttämään eli talteenottamaan n. 20 °C ilman,
että höyrystinpatteri jäätyy.
Eli talteenottoteho on 0,083*1,2*1,006*20= 2 kW.

Lämpöpumppu pystyy teoriassa nostamaan tämän
3 kW:n lauhdutustehoksi lämmittämiseen.
Tästä tuloilman lämmittämiseen 20 asteiseksi menee
esim. -25 °C pakkasella 0,083*1,2*1,006*45 = 4,5 kW

Eli pelkästään tuloilmanlämmittämiseen tarvitaan
1,5 kW lisää tehoa (sähköä).
Varsinaiseen lämmittämiseen ei jää lainkaan energiaa.
Lisäksi tarvitaan lämpöenergiaa käyttöveden lämmittämiseen.

Lue lisää

...pahan pistit. Tuohon laskelmaan ei edes atk-suunnittelija pysty. Laitetaan sitten suorasähkölämmitys ja tullaan sun ovelle notkuu jos hommat kusee.

HaLe kirjoitti:

Ulkolämpötila > -10C => PILP ottaa lämmön talteen tehokkaammin kuin LTO
Ulkolämpötila > 0C => PILP ottaa lämpöä talteen ulkoilmasta (uloslähtevän ilman lämpötila pienempi kuin tulevan ilman)
Ulkolämpötilan keskiarvot Helsingissä 30 vuoden mittausjaksolta:
Tammi - 5,7
Helmi - 4,9
Maalis - 1,5
Huhti 3,3
Touko 9,9
Kesä 15,0
Heinä 17,3
Elo 11,2
Syys 10,5
Loka 6,1
Marras 1,5
Joulu - 2,9

PILP:in hyötysuhde lämmön talteenotossa on huomattavasti parempi kuin maalämpöpumpun. Talossa tuotetaan lämpöä muullakin tavalla kuin lämmityslaitteilla: kodinkoneet, valaistus, sauna, takka, ihmiset, jne.

Lue lisää

Joo kyllä hyötysuhde on korkeampi, en sitä vaitäkään.
Mutta jos poistoilman ENERGIAMÄÄRÄ ei ole riittävä
niin hyvälläkään hyötysuhteella ei sitä saada riittämään
talon lämmittämiseen. Voit katsoa esimerkin alempana tätä
keskustelusarjaa. Silloinkun lämpöä tarvitaan (talvella).
PILP tarvitsee tukienergiaa.

LVI DI kirjoitti:

Joo kyllä hyötysuhde on korkeampi, en sitä vaitäkään.
Mutta jos poistoilman ENERGIAMÄÄRÄ ei ole riittävä
niin hyvälläkään hyötysuhteella ei sitä saada riittämään
talon lämmittämiseen. Voit katsoa esimerkin alempana tätä
keskustelusarjaa. Silloinkun lämpöä tarvitaan (talvella).
PILP tarvitsee tukienergiaa.

Lue lisää

Ei siitä olekaan kysymys vaan kokonaiskustannuksista. Niin tarvitsee maalämpökin ja öljylämmityskin. Onko se niin kuin pikkulapsella, että en ota ollenkaan kun en kerran saa kaikkea.

HaLe kirjoitti:

Ei siitä olekaan kysymys vaan kokonaiskustannuksista. Niin tarvitsee maalämpökin ja öljylämmityskin. Onko se niin kuin pikkulapsella, että en ota ollenkaan kun en kerran saa kaikkea.

Lue lisää

Sitähän olen juuri yrittänyt todistaa että kokonaiskustannusten kannalta ei ole mitenkään järkevää rakentaa kaksinkertaista järjestelmää, jolla ei kuitenkaan saavuteta todella merkittäävää hyötyä. Investoinnit ovat moninkertaiset.

Lisäksi PILP käyttäjänä ostat sähkön yleistarffin mukaan ja aitona sähkölämmittäjänä aikatariffin mukaan. Tällä on todella merkittävä vaikutus sähkönlaskuun ja käytöstä aiheutuviin kokonaiskustannuksiin.

Taidat olla muuten PILP-kauppias kun noin kiivaasti käyt asiaan kiinni.

LVI DI kirjoitti:

Hommassa tulee fysiikan lait vastaan.
Lasketaanpa esimerkki:
Talon tilavuus on n. 600 m3 tällöin RakMK mukainen
minimi-ilmanvaihto on 300 m3/h => 83 l/s.

Jos sisäilman-lämpötila on 22 °C, niin lämpöpumppu
jäähdyttämään eli talteenottamaan n. 20 °C ilman,
että höyrystinpatteri jäätyy.
Eli talteenottoteho on 0,083*1,2*1,006*20= 2 kW.

Lämpöpumppu pystyy teoriassa nostamaan tämän
3 kW:n lauhdutustehoksi lämmittämiseen.
Tästä tuloilman lämmittämiseen 20 asteiseksi menee
esim. -25 °C pakkasella 0,083*1,2*1,006*45 = 4,5 kW

Eli pelkästään tuloilmanlämmittämiseen tarvitaan
1,5 kW lisää tehoa (sähköä).
Varsinaiseen lämmittämiseen ei jää lainkaan energiaa.
Lisäksi tarvitaan lämpöenergiaa käyttöveden lämmittämiseen.

Lue lisää

Noilla lämpötiloilla tavallinen LTO-kuutio tekee saman. Se puolittaa tulevan ja poistuvan ilman lämpötilaeron.

Pilppi on sähkökattila eikä siitä miksikään muutu kun on kunnollinen pakkanen.

Nyt täytyy vähän täsmentää motiiveja. Minua ottaa päähän pilppivouhotuksessa tariffiasian unohtaminen. Mihinkään ei varata eli systeemi on täysin suora.

Vaikka olisi kuinka suora tavallinen sähkölämmitys niin pesutiloissa on lattialämmitystä ja vesivaraaja on oikeasti varaavaa mallia. Saadaan vielä yli puolet yöajalle sähköstä. Joku asentaa vielä massavaraajan jonkun patterin tilalle ja pääsee lähes lattialämmityslukemiin.

Toinen juttu on se, että tuloilma tulee raakana sisälle useimmissa käytetyissä malleissa. Tuo ei ole nykyaikaa.

Kolmas juttu on, että minua ainakin hirvittää mitoituslaskelmat, joita muutamat olen vahingossa nähnyt. Minusta tehoissa pitäisi olla noin 30% enemmän potkua. Mutta nythän ovat juuri hyvät kelit testata laskelmia. Ja kyllä pilppejä on muuallakin kuin etelärannikolla. Kaksi kuukautta kun on 35 astetta varjossa pakkasta, niin jo kysellään laskelmien perään.

Kun en asiasta tiedä niin kysyn. Meillä on talossamme kattolämmitys joka oli huono valinta (ensimmäinen asukas/rakennuttaja), lämmintä ei todellakaan näillä pakkasilla ole tarpeeksi lattianrajassa vaikka kuinka lisäksi lämmittäisi uunia ja takkaa. Yösähkökin menee ihan hukkaan koska siitä ei ole mitään hyötyä kattolämmityksen kanssa (oltava koko ajan päällä).

Meillä on ajateltu juuri tuota lattialämmitystä kattolämmityksen sijaan. Millaisia vaihtoehtoja hommaan on ja millaisen lattian laittaisit (nyt muovimatto) jos alle tulisi lattialämmitys?

Kristiina kirjoitti:

Kun en asiasta tiedä niin kysyn. Meillä on talossamme kattolämmitys joka oli huono valinta (ensimmäinen asukas/rakennuttaja), lämmintä ei todellakaan näillä pakkasilla ole tarpeeksi lattianrajassa vaikka kuinka lisäksi lämmittäisi uunia ja takkaa. Yösähkökin menee ihan hukkaan koska siitä ei ole mitään hyötyä kattolämmityksen kanssa (oltava koko ajan päällä).

Meillä on ajateltu juuri tuota lattialämmitystä kattolämmityksen sijaan. Millaisia vaihtoehtoja hommaan on ja millaisen lattian laittaisit (nyt muovimatto) jos alle tulisi lattialämmitys?

Lue lisää

Kerro kuitenkin kattolämmityksestäsi jotain meille. Onko sitä mitenkään tutkittu, kun lämmöt ei riitä? Onko ongelma kaikissa tiloissa? Ja mikä on ilmanvaihtomuoto?

LVI DI kirjoitti:

Hommassa tulee fysiikan lait vastaan.
Lasketaanpa esimerkki:
Talon tilavuus on n. 600 m3 tällöin RakMK mukainen
minimi-ilmanvaihto on 300 m3/h => 83 l/s.

Jos sisäilman-lämpötila on 22 °C, niin lämpöpumppu
jäähdyttämään eli talteenottamaan n. 20 °C ilman,
että höyrystinpatteri jäätyy.
Eli talteenottoteho on 0,083*1,2*1,006*20= 2 kW.

Lämpöpumppu pystyy teoriassa nostamaan tämän
3 kW:n lauhdutustehoksi lämmittämiseen.
Tästä tuloilman lämmittämiseen 20 asteiseksi menee
esim. -25 °C pakkasella 0,083*1,2*1,006*45 = 4,5 kW

Eli pelkästään tuloilmanlämmittämiseen tarvitaan
1,5 kW lisää tehoa (sähköä).
Varsinaiseen lämmittämiseen ei jää lainkaan energiaa.
Lisäksi tarvitaan lämpöenergiaa käyttöveden lämmittämiseen.

Lue lisää

Nyt yrität arvon LVI-DI vääntää harjaterästä aika pienelle silmukalle. Tämä laskelmasi pätee ehkä 25 asteen pakkasella, joita on normaalitalvena Etelä-Suomessa muutama, jos yhtään. Pilppi pumppaa energiaa suunnilleen vakiolämpöisestä poistoilmasta, jolloin pumpun tuottama siivu energiantarpeesta pysyy jokseenkin samana ja muulla tavalla, tässä tapauksessa sähköllä, tuotettava siivu tietenkin kasvaa ja pienenee tehontarpeen mukaan. Pumpun talteenottamasta energiasta osa saataisiin tietysti myös LTO:lla, mutta ei kuitenkaan kaikkea, esim. käyttöveden lämmittämiseen lämmityskauden ulkopuolella LTO:sta ei ole. Joka tapauksessa PILP pienentää ostoenergian tarvetta. Pienentääkö tarpeeksi, että investointi olisi järkevä, on taas toinen asia, mutta siitä ei tämä sinunkaan laskelmasi kerro mitään. Kuitenkin jo sähkönkulutuksen pienentäminen on kannatettava asia sinänsä, sähköllä lämmittäminen on kuin lihottaisi teurassikoja hanhenmaksalla.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Kerro kuitenkin kattolämmityksestäsi jotain meille. Onko sitä mitenkään tutkittu, kun lämmöt ei riitä? Onko ongelma kaikissa tiloissa? Ja mikä on ilmanvaihtomuoto?

Kattolämmitystämme ei varsinaisesti ole mitenkään tutkittu, muuten kuin omatoimisesti. Ongelma on siis kylmät lattiapinnat ja huoneilma lähes katonrajaan saakka. Varsinkin olohuoneen suurien ikkunoiden vieressä on vedon tuntua vaikka ikkunat ovat täysin tiiviit.

Nytkin näillä kovilla pakkasilla on termostaatit kaikissa huoneissa 25 asteessa eikä lämpöä vaan tunnu riittävän tarpeeksi. Katon paneeleita koskettaessa ne ovat todella lämpimät ja lämpöä luulisi riittävän alemmaskin, mutta ei. Ja tottahan on että jos jaloilla on kylmä niin palelee muutenkin.

Kodinhoitohuoneessa, pesutiloissa ja saunassa on lattialämmitys, muttei kattolämmitystä ollenkaan. näissä tiloissa on lämmintä vaikka termostaatti on säädetty vain 18 asteeseen.
Tästä päätellen lattialämmitys on ainakin mukavampi ja lämmittää paremmin kuin kattolämmitys. Ilmanvaihto meillä on kuulemma perinteinen huippuimuri katolla liitettynä liesituulettimeen.

Sitten meillä on olohuoneen katossa sellainen suuri tuuletin missä on siivet/propelli. Sillä ilman saa kiertämään katonrajasta alas muttei siitäkään ole sanottavaa hyötyä havaittu olevan.

Vierailtakin on kyselty onko meillä lämmin ja vastaukseksi olemme saaneet että viielähköä on.

LVI DI kirjoitti:

Sitähän olen juuri yrittänyt todistaa että kokonaiskustannusten kannalta ei ole mitenkään järkevää rakentaa kaksinkertaista järjestelmää, jolla ei kuitenkaan saavuteta todella merkittäävää hyötyä. Investoinnit ovat moninkertaiset.

Lisäksi PILP käyttäjänä ostat sähkön yleistarffin mukaan ja aitona sähkölämmittäjänä aikatariffin mukaan. Tällä on todella merkittävä vaikutus sähkönlaskuun ja käytöstä aiheutuviin kokonaiskustannuksiin.

Taidat olla muuten PILP-kauppias kun noin kiivaasti käyt asiaan kiinni.

Lue lisää

mistähän näitä metsäläisiä "LVI DI" yms. pallopäitä mahtaa oikein siunaantua - kun ei sitten helvetti mene mikään asia perille kun naristaan ja naristaan asiasta josta ei selvästi ole harmainta aavistustakaan - ja tuolaisten tyyppien hoteisiin pitää ihmisten luottaa suurimman hankintansa toimivuus - pelottavaa.

LVI DI kirjoitti:

Hommassa tulee fysiikan lait vastaan.
Lasketaanpa esimerkki:
Talon tilavuus on n. 600 m3 tällöin RakMK mukainen
minimi-ilmanvaihto on 300 m3/h => 83 l/s.

Jos sisäilman-lämpötila on 22 °C, niin lämpöpumppu
jäähdyttämään eli talteenottamaan n. 20 °C ilman,
että höyrystinpatteri jäätyy.
Eli talteenottoteho on 0,083*1,2*1,006*20= 2 kW.

Lämpöpumppu pystyy teoriassa nostamaan tämän
3 kW:n lauhdutustehoksi lämmittämiseen.
Tästä tuloilman lämmittämiseen 20 asteiseksi menee
esim. -25 °C pakkasella 0,083*1,2*1,006*45 = 4,5 kW

Eli pelkästään tuloilmanlämmittämiseen tarvitaan
1,5 kW lisää tehoa (sähköä).
Varsinaiseen lämmittämiseen ei jää lainkaan energiaa.
Lisäksi tarvitaan lämpöenergiaa käyttöveden lämmittämiseen.

Lue lisää

Olen ymmärtänyt että PILP on lämmön talteenottopumppu. Siispä on selvää että ulkolämpötilan laskiessa joudutaan käyttämään aina enemmän lämmötuottoenergiaa (sähköä, puuta ym.). Ja jo sen lämmön pumppaaminenkin vaatii sähkönsa. Mutta itse pumpun hyötysuhde kai pysyy suurinpiirtein samana kun vain poistoilman lämpötila pysyy samana.

Ikiliikkujaa ei ole keksitty (vielä).

Kristiina kirjoitti:

Kattolämmitystämme ei varsinaisesti ole mitenkään tutkittu, muuten kuin omatoimisesti. Ongelma on siis kylmät lattiapinnat ja huoneilma lähes katonrajaan saakka. Varsinkin olohuoneen suurien ikkunoiden vieressä on vedon tuntua vaikka ikkunat ovat täysin tiiviit.

Nytkin näillä kovilla pakkasilla on termostaatit kaikissa huoneissa 25 asteessa eikä lämpöä vaan tunnu riittävän tarpeeksi. Katon paneeleita koskettaessa ne ovat todella lämpimät ja lämpöä luulisi riittävän alemmaskin, mutta ei. Ja tottahan on että jos jaloilla on kylmä niin palelee muutenkin.

Kodinhoitohuoneessa, pesutiloissa ja saunassa on lattialämmitys, muttei kattolämmitystä ollenkaan. näissä tiloissa on lämmintä vaikka termostaatti on säädetty vain 18 asteeseen.
Tästä päätellen lattialämmitys on ainakin mukavampi ja lämmittää paremmin kuin kattolämmitys. Ilmanvaihto meillä on kuulemma perinteinen huippuimuri katolla liitettynä liesituulettimeen.

Sitten meillä on olohuoneen katossa sellainen suuri tuuletin missä on siivet/propelli. Sillä ilman saa kiertämään katonrajasta alas muttei siitäkään ole sanottavaa hyötyä havaittu olevan.

Vierailtakin on kyselty onko meillä lämmin ja vastaukseksi olemme saaneet että viielähköä on.

Lue lisää

Onko lämmitys mitoitettu laskemalla lämpöhäviöt? Meillä on ollut vaikeuksia saada elementtejä sopimaan kattoihin, jos on pelkkä poistoilmanvaihto. Huoneisiin kannattaisi tehdä jälkeenpäinkin tehontarvelaskelma ja verrata valittua tehoa siihen.

Joitakin keinoja on helpottaa ongelmaa. Tehon tarvetta varten on laskettava kaikkien lämpöä kuljettavien rakenteiden pinta-alat ja pinnan yli vaikuttava lämpötilaero. Sekä selvitettävä rakenteen U-arvo. Jos vajaus on tehossa pieni, niin taitavasti sijoitettu lämmitin voi auttaa. Esimerkiksi massavaraajan voi kytkeä vaikka tavalliseen pistorasiaan ja saa käyttöön myös yösähköä. Massavaraaja kannattaa sijoittaa oleskelutiloihin, mihin tulee korvausilmaa. Ei poistuvan ilman vyöhykkeelle eli lähelle keittiötä ja pesutiloja.

Takkaa poltettasssa taloon tulee mielettömät määrät korvausilmaa pakkasilmana, jota kattolämmitys ei alimitoitettuna varsinkaan pysty hoitamaan. Ellei takalle ole omaa tuloilmareikää ulkoa.

Onko kattolämmitysalueilla parannettu yläpohjan eristystä? Lämpötilaero eristeen yli on elementin kohdalla 100 asteen luokkaa.

torakainen kirjoitti:

mistähän näitä metsäläisiä "LVI DI" yms. pallopäitä mahtaa oikein siunaantua - kun ei sitten helvetti mene mikään asia perille kun naristaan ja naristaan asiasta josta ei selvästi ole harmainta aavistustakaan - ja tuolaisten tyyppien hoteisiin pitää ihmisten luottaa suurimman hankintansa toimivuus - pelottavaa.

Lue lisää

Kukahan täällä ymmärtää ja mitä? LVI DI vaikuttaa osaavammalta kuin kukaan muu täällä.

pg kirjoitti:

Kukahan täällä ymmärtää ja mitä? LVI DI vaikuttaa osaavammalta kuin kukaan muu täällä.

juntti. Tosipohjaa noilla kirjoituksilla ei juurikaan ole, kuten ei myöskään koulutuspohja tunnu olevan DI.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Onko lämmitys mitoitettu laskemalla lämpöhäviöt? Meillä on ollut vaikeuksia saada elementtejä sopimaan kattoihin, jos on pelkkä poistoilmanvaihto. Huoneisiin kannattaisi tehdä jälkeenpäinkin tehontarvelaskelma ja verrata valittua tehoa siihen.

Joitakin keinoja on helpottaa ongelmaa. Tehon tarvetta varten on laskettava kaikkien lämpöä kuljettavien rakenteiden pinta-alat ja pinnan yli vaikuttava lämpötilaero. Sekä selvitettävä rakenteen U-arvo. Jos vajaus on tehossa pieni, niin taitavasti sijoitettu lämmitin voi auttaa. Esimerkiksi massavaraajan voi kytkeä vaikka tavalliseen pistorasiaan ja saa käyttöön myös yösähköä. Massavaraaja kannattaa sijoittaa oleskelutiloihin, mihin tulee korvausilmaa. Ei poistuvan ilman vyöhykkeelle eli lähelle keittiötä ja pesutiloja.

Takkaa poltettasssa taloon tulee mielettömät määrät korvausilmaa pakkasilmana, jota kattolämmitys ei alimitoitettuna varsinkaan pysty hoitamaan. Ellei takalle ole omaa tuloilmareikää ulkoa.

Onko kattolämmitysalueilla parannettu yläpohjan eristystä? Lämpötilaero eristeen yli on elementin kohdalla 100 asteen luokkaa.

Lue lisää

kysymykseeni lattialämmityksen ja sen päälle tulevien lattiamateriaalien vaihtoehdoista. Suorasähkölämmitys on siis kyseessä.

Kiitoksia muuten valaisevasta kommentista. :)

rg kirjoitti:

juntti. Tosipohjaa noilla kirjoituksilla ei juurikaan ole, kuten ei myöskään koulutuspohja tunnu olevan DI.

Erehtymisen mahdollisuus on suuri, kun "osaamaton neuvoo ymmärtämätöntä tekemään tarpeetonta"!

Onko otsikon lyhenne koulutus? Ihmetyttää jos on ja
suorasähköä mainostat.
Työnantaja ilmeisesti Fortum tai Wattenfall?