sykemittari ja uinti

Kiitos vastauksesta!!! Näin vähän arvelinkin, mutta en ollut aivan varma, joten ei kun testaamaan.

Kirjoittelin tässä hiljattain Polarin ja Suunnon edustajille, jotka eivät osanneet varmaksi sanoa mittaria, joka olisi uimarille hyvä.

Haluaisin itse tietää kokonaiskalorikulutuksen, huippusykkeen muistiin yms. eli siis uinnin aikana tapahtuvasta tietoa.

Osaako joku neuvoa ?

Mittarin pitäisi toimia niin kloori kuin kloorittomassa vedessä ?

Kiitos vastauksista!

Tai_ga kirjoitti:

Kirjoittelin tässä hiljattain Polarin ja Suunnon edustajille, jotka eivät osanneet varmaksi sanoa mittaria, joka olisi uimarille hyvä.

Haluaisin itse tietää kokonaiskalorikulutuksen, huippusykkeen muistiin yms. eli siis uinnin aikana tapahtuvasta tietoa.

Osaako joku neuvoa ?

Mittarin pitäisi toimia niin kloori kuin kloorittomassa vedessä ?

Kiitos vastauksista!

Lue lisää

polarin F11 toimii varmasti.
Kaikki polarin sykemittarit toimivat altaassa ilman lisäsuojausta.

lifeguard72 kirjoitti:

polarin F11 toimii varmasti.
Kaikki polarin sykemittarit toimivat altaassa ilman lisäsuojausta.

vastauksesta =)
Pitääpä testailla mikä olisi itselleni sopivin malli ...

Muitakin kokemuksia kuullaan mielusti !

Tai_ga kirjoitti:

vastauksesta =)
Pitääpä testailla mikä olisi itselleni sopivin malli ...

Muitakin kokemuksia kuullaan mielusti !

Moro

Itse hommasin sykemittariksi Polarin RS200-mallin pääasiassa juoksuun tarkoitetun kenkäanturin takia, mutta olen käyttänyt mittariani myös uidessa. Tuossa mallissa saa mitattua väliaikoja lähes rajatta, joten treenin analysointi on aika helppoa. Luonnollisesti maksimi- ja keskisykkeetkin näkyvät jokaiselle pätkälle erikseen.

Mitä niihin sykealueisiin tulee, tuossa saa alueet määrättyä itse.

aeroobisen ja anaeroobisen rajat täysin tutkittu.

Muuten ei kilpauimareiden tehoista ym tulisi yhtään mitään.

Tehot 1-5 viittavat juuri tähän.

Se mikä on yksilöllä ns raja näiden kahden välillä on myös tutkittu.
Ja testauksia tehdään jatkuvasti niin peruskunto kaudella kuin kilpakaudella.

"Se mitä sykkeisiin tulee, niin on totta, että sykerajat uidessa ovat paljon korkeammat kuin esim. juostessa tai pyöräillessä. Eli toisin sanoen voit uida kovemmilla sykkeillä ilman, että maitohappoa muodostuu lihaksiin liikaa."

Omalla kohdallani homma menee kyllä ihan päin vastoin. Anak on juoksussa minulla määritetty olevan 174. Siis tämä tunnin kestävän maksimaalisen suorituksen keskisyke. Uimassa käyn 2 kertaa viikossa. Uin noin 45min ja tämän jälkeen otan heti sykkeen kaulalta --> yleensä 120 hujakoilla. Jos olen vetänyt viimeiset 100-200 metriä kovaa, niin syke on 135 paikkeilla. Voisin ehkä saada 160 lukemia jos vetäisin 50-100m vedon maksimivauhtia mutta pidempiaikaisissa suorituksissa syke on tuo 120-130. Uinnissa rajoittavana tekijänä on lihasten "uintikestävyys". Lihakset vain yksinkertaisesti hyytyvät kovemmassa vauhdissa nopeasti. Uinnissa syketasot ovat minun kohdallani siis huomattavasti alempana kuin juoksussa. Juoksussa pystyn ylläpitämään huomattavasti korkeampia sykkeitä pidempään.

AnaK kirjoitti:

"Se mitä sykkeisiin tulee, niin on totta, että sykerajat uidessa ovat paljon korkeammat kuin esim. juostessa tai pyöräillessä. Eli toisin sanoen voit uida kovemmilla sykkeillä ilman, että maitohappoa muodostuu lihaksiin liikaa."

Omalla kohdallani homma menee kyllä ihan päin vastoin. Anak on juoksussa minulla määritetty olevan 174. Siis tämä tunnin kestävän maksimaalisen suorituksen keskisyke. Uimassa käyn 2 kertaa viikossa. Uin noin 45min ja tämän jälkeen otan heti sykkeen kaulalta --> yleensä 120 hujakoilla. Jos olen vetänyt viimeiset 100-200 metriä kovaa, niin syke on 135 paikkeilla. Voisin ehkä saada 160 lukemia jos vetäisin 50-100m vedon maksimivauhtia mutta pidempiaikaisissa suorituksissa syke on tuo 120-130. Uinnissa rajoittavana tekijänä on lihasten "uintikestävyys". Lihakset vain yksinkertaisesti hyytyvät kovemmassa vauhdissa nopeasti. Uinnissa syketasot ovat minun kohdallani siis huomattavasti alempana kuin juoksussa. Juoksussa pystyn ylläpitämään huomattavasti korkeampia sykkeitä pidempään.

Lue lisää

millä vauhdilla uit koko 45min.

jos viimeiset sataset puristetaan ja syke 135 niin kertoo ainakin, että kova kuntoinen olet.

Mikä on 45min keskisyke?

Yksi asia mikä kiinnostaa, että oletko pitkän vai lyhyen matkan treenaaja?

Onko hitaita vai nopeita soluja enemmän?
Se tieto kertoo oletko kestävyys vai spritteri.

lifeguard72 kirjoitti:

millä vauhdilla uit koko 45min.

jos viimeiset sataset puristetaan ja syke 135 niin kertoo ainakin, että kova kuntoinen olet.

Mikä on 45min keskisyke?

Yksi asia mikä kiinnostaa, että oletko pitkän vai lyhyen matkan treenaaja?

Onko hitaita vai nopeita soluja enemmän?
Se tieto kertoo oletko kestävyys vai spritteri.

Lue lisää

Uin kohtalaisen hitaasti, 2km taittuu tuossa 45min. 4 x 500m rintaa/vaparia. Keskisykkeeksi arvioisin 110-120. Kovempaa jos painaa menemään niin syke kyllä nousee mutta matkanteko loppuu kyllä ennen 45min. Uin vain lihashuolto-/peruskuntomielessä, tukitreeninä juoksemiselle. Hitaiden/nopeiden solujen suhteesta on paha mennä sanomaan mitään. Juoksijana ehkä kallistuisin sprintteriksi...

lifeguard72 kirjoitti:

millä vauhdilla uit koko 45min.

jos viimeiset sataset puristetaan ja syke 135 niin kertoo ainakin, että kova kuntoinen olet.

Mikä on 45min keskisyke?

Yksi asia mikä kiinnostaa, että oletko pitkän vai lyhyen matkan treenaaja?

Onko hitaita vai nopeita soluja enemmän?
Se tieto kertoo oletko kestävyys vai spritteri.

Lue lisää

Vielä juoksutreeneistä.. Juoksuharjoittelussa on tällä hetkellä tavoitteena aikaparannukset 3-10k matkoilla.

AnaK kirjoitti:

Uin kohtalaisen hitaasti, 2km taittuu tuossa 45min. 4 x 500m rintaa/vaparia. Keskisykkeeksi arvioisin 110-120. Kovempaa jos painaa menemään niin syke kyllä nousee mutta matkanteko loppuu kyllä ennen 45min. Uin vain lihashuolto-/peruskuntomielessä, tukitreeninä juoksemiselle. Hitaiden/nopeiden solujen suhteesta on paha mennä sanomaan mitään. Juoksijana ehkä kallistuisin sprintteriksi...

Lue lisää

eli vauhti ei kovaa mutta tehokasta.

jos ihan peruskuntoa ja tukimuotoa juoksulle niin aika pitkälle kannattaa samaa vauhtia pitää ettei mene anaeroobiselle.

Ilmeisesti juoksussa on testattu missä tarkkaan menee aeroobisen ja anaeroobisen raja.

Saman voi tehdä uinnissa mutta samat sykkeet vrt juoksuun eivät korreloi toisiaan.

Välillä ihan hyvä vetää kaikki ja ei mitään mutta koska uit tukimuotona ja juoksu päälajisi niin rennon rauhallista menoa.

10x200m vetoja niin, että sarja 1-5 ensin rauhallisesti ja joka 200m vauhtia lisäten
sarja 6-10 sama juttu.
Välillä hyvä vähän pistää täydet tehot peliin.

Teetkö potkutreenejä laudan kanssa?

lifeguard72 kirjoitti:

eli vauhti ei kovaa mutta tehokasta.

jos ihan peruskuntoa ja tukimuotoa juoksulle niin aika pitkälle kannattaa samaa vauhtia pitää ettei mene anaeroobiselle.

Ilmeisesti juoksussa on testattu missä tarkkaan menee aeroobisen ja anaeroobisen raja.

Saman voi tehdä uinnissa mutta samat sykkeet vrt juoksuun eivät korreloi toisiaan.

Välillä ihan hyvä vetää kaikki ja ei mitään mutta koska uit tukimuotona ja juoksu päälajisi niin rennon rauhallista menoa.

10x200m vetoja niin, että sarja 1-5 ensin rauhallisesti ja joka 200m vauhtia lisäten
sarja 6-10 sama juttu.
Välillä hyvä vähän pistää täydet tehot peliin.

Teetkö potkutreenejä laudan kanssa?

Lue lisää

Juoksussa on tosiaan tuo anaerobinen kynnys testattu. Muistan jostain lukeneeni että uinnissa sen voi testata 30min testillä. Eli 30min mahdollisimman vauhdikkaasti niin siinä on uinnissa AnaK.

Potkutreenejä en ole laudan kanssa tehnyt.

AnaK kirjoitti:

Juoksussa on tosiaan tuo anaerobinen kynnys testattu. Muistan jostain lukeneeni että uinnissa sen voi testata 30min testillä. Eli 30min mahdollisimman vauhdikkaasti niin siinä on uinnissa AnaK.

Potkutreenejä en ole laudan kanssa tehnyt.

Lue lisää

kyllä esim testi 10x200 tai 10x400 saadaan tarvittavat tiedot ja jos otetaan vielä korvalehdestä aina jokaisen 200 tai 400 jälkeen verikoe niin saadaan tarkat tiedot.

Pulssimitari vaan altaaseen mukaan ja varmasti juostessa käytät mittaria?

Eri asia on haluatko tarkoja lukemia vai mielummin rennon rauhallisen tehokkaasti uiden.

Mutta uinti iloa ainakin sulle

lifeguard72 kirjoitti:

kyllä esim testi 10x200 tai 10x400 saadaan tarvittavat tiedot ja jos otetaan vielä korvalehdestä aina jokaisen 200 tai 400 jälkeen verikoe niin saadaan tarkat tiedot.

Pulssimitari vaan altaaseen mukaan ja varmasti juostessa käytät mittaria?

Eri asia on haluatko tarkoja lukemia vai mielummin rennon rauhallisen tehokkaasti uiden.

Mutta uinti iloa ainakin sulle

Lue lisää

Mittaria käytän juoksussa (riippuen tietysti treenistä). Uinnissa en ole koskaan käytänyt, mutta voishan sitä kokeilla. Minulle riittää, että treenaan uintia PK-alueella. Ja saahan uinnissa lihaksistokin hyvää kestävyystreeniä vaikka suht rauhallisesti vetääkin. Uinnin suhteen ei ole muita tavoitteita.

Uinti ilot takaisin :)

AnaK kirjoitti:

"Se mitä sykkeisiin tulee, niin on totta, että sykerajat uidessa ovat paljon korkeammat kuin esim. juostessa tai pyöräillessä. Eli toisin sanoen voit uida kovemmilla sykkeillä ilman, että maitohappoa muodostuu lihaksiin liikaa."

Omalla kohdallani homma menee kyllä ihan päin vastoin. Anak on juoksussa minulla määritetty olevan 174. Siis tämä tunnin kestävän maksimaalisen suorituksen keskisyke. Uimassa käyn 2 kertaa viikossa. Uin noin 45min ja tämän jälkeen otan heti sykkeen kaulalta --> yleensä 120 hujakoilla. Jos olen vetänyt viimeiset 100-200 metriä kovaa, niin syke on 135 paikkeilla. Voisin ehkä saada 160 lukemia jos vetäisin 50-100m vedon maksimivauhtia mutta pidempiaikaisissa suorituksissa syke on tuo 120-130. Uinnissa rajoittavana tekijänä on lihasten "uintikestävyys". Lihakset vain yksinkertaisesti hyytyvät kovemmassa vauhdissa nopeasti. Uinnissa syketasot ovat minun kohdallani siis huomattavasti alempana kuin juoksussa. Juoksussa pystyn ylläpitämään huomattavasti korkeampia sykkeitä pidempään.

Lue lisää

En ota kantaa siihen, miten sinun henkilökohtaisen uintisi ja sykkeitten kanssa on. Voin vain esittää arvailuja. Ehkä et saa niin paljon irti itsestäsi uinnissa?
Se, mitä sanoin tuossa edellisessä viestissä, on tutkittua tietoa kilpauimareista. Asian voit tarkastaa esim. uinti-lehden kesän julkaisussa on artikkeli aiheesta.
-freestyler-

freestyler1 kirjoitti:

En ota kantaa siihen, miten sinun henkilökohtaisen uintisi ja sykkeitten kanssa on. Voin vain esittää arvailuja. Ehkä et saa niin paljon irti itsestäsi uinnissa?
Se, mitä sanoin tuossa edellisessä viestissä, on tutkittua tietoa kilpauimareista. Asian voit tarkastaa esim. uinti-lehden kesän julkaisussa on artikkeli aiheesta.
-freestyler-

Lue lisää

"En ota kantaa siihen, miten sinun henkilökohtaisen uintisi ja sykkeitten kanssa on. Voin vain esittää arvailuja. Ehkä et saa niin paljon irti itsestäsi uinnissa?"

Näin varmasti on. Olen juossut paljon mutta aloittanut uinnin ihan vasta äskettäin. Juostessa on hapenotto ja sydän kehittynyt. Uidessa tällä hetkellä "pullonkaula" on nähtävästi lihaskunto (uintikunto). Tämä voisi selittää matalat sykkeet ja sen miksi en pysty kovempia sykkeitä (ja vauhteja) saamaan/ylläpitämään. No, kehittyyhän se lihaskunto uimalla.

"Se, mitä sanoin tuossa edellisessä viestissä, on tutkittua tietoa kilpauimareista. Asian voit tarkastaa esim. uinti-lehden kesän julkaisussa on artikkeli aiheesta."

Uskon ja pitää varmasti myös paikkansa kilpauimareiden tai muuten paljon uintia harastaneiden kohdalla.

Moi!

Nyt on pakko puuttua tähän freestylerin väärään käsitykseen.

Asia on niin että uidessa on mahdotonta saada sykettä kohoamaan samoihin lukemiin kuin muissa lajeissa. Se tarkoittaa käytännössä sitä että vedessä tapahtuvassa liikunnassa sykerajat on syytä asettaa 5-15 ss/min (riippuen muista henkilökohtaisista ominaisuuksista kuten maksimisykkeestä ja muista raja-arvoista) alemmaksi. Veden sykettä alentavaan vaikutukseen on lähinnä kolme syytä:

1. Keho kelluu tai lähes kelluu vedessä (ns. hydrostaattinen paine ja veden noste), eli painovoima ei silloin vaikuta myöskään elimistön sisällä olevan veren ja muiden nesteiden massaan läheskään niin rajusti kuin kuivalla maalla. Siitä johtuu että pumpun, eli sydämen ei tarvitse tehdä läheskään niin paljon töitä huoltaakseen kudoksia ympäri kehoa. Osaltaan tähän vaikuttaa myös vaaka-asento.

2. Hydrostaattisen paineen vaikutuksesta pintaverenkierto heikkenee ja elimistön sisäosien verenkierto tehostuu. Siksi verenpaine on vedessä normaalia korkeampi. Käytännössä veden paine siis avustaa sydäntähelpottaen sen täyttöä (laskimopalaumaa), jolloin sydämen syke laskee ja iskutilavuus paranee. Samanlainen vaikutus kuin turboahtimella. :)


3. Veden paine avustaa myös hengitystä vähentäen apuhengityslihasten työtä ulospuhallusvaiheessa. Juuri työlääksi käyvällä ulospuhalluksella on suurehko rajoittava rooli korkeatehoisen liikunan vaatimassa ventilaation tehostamisessa ja johtaa osaltaan sykkeen epälineaariseen kohoamiseen (epätaloudellisuuteen) ääritehoilla.

Toivottavasti tämä selvensi asiaa. :)

AnaK kirjoitti:

"En ota kantaa siihen, miten sinun henkilökohtaisen uintisi ja sykkeitten kanssa on. Voin vain esittää arvailuja. Ehkä et saa niin paljon irti itsestäsi uinnissa?"

Näin varmasti on. Olen juossut paljon mutta aloittanut uinnin ihan vasta äskettäin. Juostessa on hapenotto ja sydän kehittynyt. Uidessa tällä hetkellä "pullonkaula" on nähtävästi lihaskunto (uintikunto). Tämä voisi selittää matalat sykkeet ja sen miksi en pysty kovempia sykkeitä (ja vauhteja) saamaan/ylläpitämään. No, kehittyyhän se lihaskunto uimalla.

"Se, mitä sanoin tuossa edellisessä viestissä, on tutkittua tietoa kilpauimareista. Asian voit tarkastaa esim. uinti-lehden kesän julkaisussa on artikkeli aiheesta."

Uskon ja pitää varmasti myös paikkansa kilpauimareiden tai muuten paljon uintia harastaneiden kohdalla.

Lue lisää

Kirjoitin vastauksen Freestyler1:n aiempaan kirjoitukseen (katso). Häneltä tuli väärää tietoa. Olet aivan oikeassa havaintosi kanssa, että vedessä ei saavuta samoja sykelukemia kuin maalla. :)

Personal trainer kirjoitti:

Moi!

Nyt on pakko puuttua tähän freestylerin väärään käsitykseen.

Asia on niin että uidessa on mahdotonta saada sykettä kohoamaan samoihin lukemiin kuin muissa lajeissa. Se tarkoittaa käytännössä sitä että vedessä tapahtuvassa liikunnassa sykerajat on syytä asettaa 5-15 ss/min (riippuen muista henkilökohtaisista ominaisuuksista kuten maksimisykkeestä ja muista raja-arvoista) alemmaksi. Veden sykettä alentavaan vaikutukseen on lähinnä kolme syytä:

1. Keho kelluu tai lähes kelluu vedessä (ns. hydrostaattinen paine ja veden noste), eli painovoima ei silloin vaikuta myöskään elimistön sisällä olevan veren ja muiden nesteiden massaan läheskään niin rajusti kuin kuivalla maalla. Siitä johtuu että pumpun, eli sydämen ei tarvitse tehdä läheskään niin paljon töitä huoltaakseen kudoksia ympäri kehoa. Osaltaan tähän vaikuttaa myös vaaka-asento.

2. Hydrostaattisen paineen vaikutuksesta pintaverenkierto heikkenee ja elimistön sisäosien verenkierto tehostuu. Siksi verenpaine on vedessä normaalia korkeampi. Käytännössä veden paine siis avustaa sydäntähelpottaen sen täyttöä (laskimopalaumaa), jolloin sydämen syke laskee ja iskutilavuus paranee. Samanlainen vaikutus kuin turboahtimella. :)


3. Veden paine avustaa myös hengitystä vähentäen apuhengityslihasten työtä ulospuhallusvaiheessa. Juuri työlääksi käyvällä ulospuhalluksella on suurehko rajoittava rooli korkeatehoisen liikunan vaatimassa ventilaation tehostamisessa ja johtaa osaltaan sykkeen epälineaariseen kohoamiseen (epätaloudellisuuteen) ääritehoilla.

Toivottavasti tämä selvensi asiaa. :)

Lue lisää

Sittenkun vedätte sen 30min testin kaikki sataset 1.10-1.15 vauhtia ( koska idea on uida mahdollisimman tasaisesti) niin voitte tulla sanomaan ettei sykkeet nouse. Ne meinaan nousee. On tullu uitua tuo testi muutamaan kertaan vuosien aikana. Ennen meni kevyesti. Nyt yhtä paska kuntoisena kuin tekin, ei syke nouse mutta ei matkakaan enää taitu kuin 1.25 vauhdilla. Happi loppuu voimat ei. Eli pistäkää vauhtia niin kyllä nousee.