Liukuvan veneen kilonopeus?

Käy Volvo Pentan kotisivuilla ja simuloi tehontarvetta! (VP koneilla tietty)
http://www.volvo.com/volvopenta/finland/fi-fi/marineengines/Engine_Configurator/engine_configurator/

Suuruusluokan kuitenkin saa juurikin tuon nopeuskertoimen avulla. Se määritetään seuraavasti:

N = V * SQRT(m/P),

missä V on nopeus (kn), m massa (tn) ja P teho (hv). Liukuvilla veneillä nopeuskerroin on yleensä n. 3-4. Kaavasta saadaan siis:

P/m = (V/N)^2 eli nopeuskertoimella 3,6 vaaditaan 36 kn vauhtiin 100 hv/tn. Välillä 3-4 tehontarve vaihtelee 81-144 hv/tn. Alkuperäisen kysyjän arvelema 160 hv/tn pätee siis huomattavasti keskimääräistä raskaskulkuisemmalle veneelle.

Joakim kirjoitti:

Suuruusluokan kuitenkin saa juurikin tuon nopeuskertoimen avulla. Se määritetään seuraavasti:

N = V * SQRT(m/P),

missä V on nopeus (kn), m massa (tn) ja P teho (hv). Liukuvilla veneillä nopeuskerroin on yleensä n. 3-4. Kaavasta saadaan siis:

P/m = (V/N)^2 eli nopeuskertoimella 3,6 vaaditaan 36 kn vauhtiin 100 hv/tn. Välillä 3-4 tehontarve vaihtelee 81-144 hv/tn. Alkuperäisen kysyjän arvelema 160 hv/tn pätee siis huomattavasti keskimääräistä raskaskulkuisemmalle veneelle.

Lue lisää

vielä potkurin kulman mukaan jotenkin? Sitten se olisi jo paljon parempi, potkurin kulmalle pitäisi asettaa samalla raja-arvot, että se ei ala "pyörimään tyhjää/sortamaan" vai mikä se oikea termi olikaan?

Joakim kirjoitti:

Suuruusluokan kuitenkin saa juurikin tuon nopeuskertoimen avulla. Se määritetään seuraavasti:

N = V * SQRT(m/P),

missä V on nopeus (kn), m massa (tn) ja P teho (hv). Liukuvilla veneillä nopeuskerroin on yleensä n. 3-4. Kaavasta saadaan siis:

P/m = (V/N)^2 eli nopeuskertoimella 3,6 vaaditaan 36 kn vauhtiin 100 hv/tn. Välillä 3-4 tehontarve vaihtelee 81-144 hv/tn. Alkuperäisen kysyjän arvelema 160 hv/tn pätee siis huomattavasti keskimääräistä raskaskulkuisemmalle veneelle.

Lue lisää

Muu paino mukaanlukien tulee kertoimeksi aika tarkaan 2,8 mikä tekee juuri sen arvioimani 16 hv / 100 kg venettä eli 160 hv per tonni.

Kaava "simple" täsmää aika tarkkaan esim allaolevan Busterin tietoihin eli 5,4 (sataa kiloa) * 16 hv = 86,4 hv ~ 90 hv suunnilleen samaan pääset omalla kaavallasi kertoimella 2,8, mukaan tulisi kunnollisessa kaavassa lisäksi se potkurin kulma ja ilmanvastuskin vaikuttaa jos kyseessä on todella korkea vene esim Flybridge, muuten en usko että paino muuttaa kaavaa, ellei veneen malli ole jotenkin todella erikoinen.

Joakim kirjoitti:

Suuruusluokan kuitenkin saa juurikin tuon nopeuskertoimen avulla. Se määritetään seuraavasti:

N = V * SQRT(m/P),

missä V on nopeus (kn), m massa (tn) ja P teho (hv). Liukuvilla veneillä nopeuskerroin on yleensä n. 3-4. Kaavasta saadaan siis:

P/m = (V/N)^2 eli nopeuskertoimella 3,6 vaaditaan 36 kn vauhtiin 100 hv/tn. Välillä 3-4 tehontarve vaihtelee 81-144 hv/tn. Alkuperäisen kysyjän arvelema 160 hv/tn pätee siis huomattavasti keskimääräistä raskaskulkuisemmalle veneelle.

Lue lisää

Itselläni on liukuvarunkoinen vene,vesilinja 9,4 m,paino 5800 kg vauhti 33 knot ja teho 2 X 170 Hv

matemaatikko.. kirjoitti:

Muu paino mukaanlukien tulee kertoimeksi aika tarkaan 2,8 mikä tekee juuri sen arvioimani 16 hv / 100 kg venettä eli 160 hv per tonni.

Kaava "simple" täsmää aika tarkkaan esim allaolevan Busterin tietoihin eli 5,4 (sataa kiloa) * 16 hv = 86,4 hv ~ 90 hv suunnilleen samaan pääset omalla kaavallasi kertoimella 2,8, mukaan tulisi kunnollisessa kaavassa lisäksi se potkurin kulma ja ilmanvastuskin vaikuttaa jos kyseessä on todella korkea vene esim Flybridge, muuten en usko että paino muuttaa kaavaa, ellei veneen malli ole jotenkin todella erikoinen.

Lue lisää

Kun pohjan nopeuskerroin voi vaihdella paljonkin, niin heittoa tulee reippaasti. 530kg 140kg=670kg, 90hv-->36kn, 6,7*16hv = 107 hv

matemaatikko.. kirjoitti:

Muu paino mukaanlukien tulee kertoimeksi aika tarkaan 2,8 mikä tekee juuri sen arvioimani 16 hv / 100 kg venettä eli 160 hv per tonni.

Kaava "simple" täsmää aika tarkkaan esim allaolevan Busterin tietoihin eli 5,4 (sataa kiloa) * 16 hv = 86,4 hv ~ 90 hv suunnilleen samaan pääset omalla kaavallasi kertoimella 2,8, mukaan tulisi kunnollisessa kaavassa lisäksi se potkurin kulma ja ilmanvastuskin vaikuttaa jos kyseessä on todella korkea vene esim Flybridge, muuten en usko että paino muuttaa kaavaa, ellei veneen malli ole jotenkin todella erikoinen.

Lue lisää

Muu paino mukaanlukien putoaa useimmiten nopeus. Se kerroin ei juuri muutu vaikka paino muuttuu vaan on hyvin vakio samalle rungonmuodolle. Vetolaitteen vastus kyllä vaikuttaa siinä mukana.

Potkurin "kulma" siis sen nousu ei vaikuta tuossa yhtään mitään ; liukuvan veneen maksiminopeuden määrää sen tehon suhde sen kulkuvastukseen. Kulkuvastus taas määräytyy aluksen veden vastuksesta ja ilmanvastuksesta. Mikäli paatti nyt ei ole mallia "ladonseinä" niin ilmanvastus alkaa näyttelemään merkittävää osuutta kun nopeus alkaa nousta yli 20 m/s .

Potkurin nousu voidaan sitten laskea sopivaksi kun tiedetään miten kovaa paatin pitäisi liikahtaa käytössä olevalla teholla. Ellei potkuri ole sopivan mittainen niin se ei joko jaksa työntää riittävän kovaa tai kone ei jaksa kiertää, minkä seuraus on aivan sama = paatti ei kulje suurinta mahdollista nopeutta.

Mikäli paattia käytetään yleensä kovasti lastattuna tai esim. vesisuksien vetoveneenä , ei tällöin huippunopeus pienellä kuormalla ole merkittävin tekijä, jolloin potkuri mitoitetaan sitä tärkeintä käyttöä varten.

Nopeus/Teho kirjoitti:

Itselläni on liukuvarunkoinen vene,vesilinja 9,4 m,paino 5800 kg vauhti 33 knot ja teho 2 X 170 Hv

16 hv per sata kiloa veneeseesi tekee 362,5 hv,
eli kun sun veneeseesi lisätään konetehoa se puuttuva 22,5 hv ja laitetaan oikeat potkurit niin menee just tarkkaan sen 36 kn.

hyvin kirjoitti:

16 hv per sata kiloa veneeseesi tekee 362,5 hv,
eli kun sun veneeseesi lisätään konetehoa se puuttuva 22,5 hv ja laitetaan oikeat potkurit niin menee just tarkkaan sen 36 kn.

Lue lisää

Venehän painoi 5800 kg eli 58*16 = 928 hv. Ei siis päde alkuunkaan ko. veneelle, jonka kerroin on poikkeuksellisen hyvä eli 4.3. 36 kn vaatisi tuolla n. 400 hv eli alle puolet tuosta 16 hv / 100 kg.

Joakim kirjoitti:

Venehän painoi 5800 kg eli 58*16 = 928 hv. Ei siis päde alkuunkaan ko. veneelle, jonka kerroin on poikkeuksellisen hyvä eli 4.3. 36 kn vaatisi tuolla n. 400 hv eli alle puolet tuosta 16 hv / 100 kg.

Lue lisää

näin menee niin sitten veneen painon kasvaessa tehontarve per venekg vähenee regressiivisesti, tähän pitää laatia joku funktio..

tämä.. kirjoitti:

näin menee niin sitten veneen painon kasvaessa tehontarve per venekg vähenee regressiivisesti, tähän pitää laatia joku funktio..

Veneen vastus riippuu pohjamuodosta, painojakaumasta ja jarruttavista "lisäkkeistä" (potkuriakseli, peräsin, perävetolaite) sekä hiukan ilmanvastuksestakin.

Tehontarve riippuu lähinnä vastuksesta, mutta myös työntöjärjestelmän hyötysuhteesta.

Kaikista näistä yhteensä tulee sitten tuo veneen "nopeuskerroin". Sitä ei ole helppo ennustaa eikä se riipu veneen painosta eli tehontarve (kiloa kohti) ei vähene painon kasvaessa, vaan ko. veneyksilö vaan on suunniteltu taloudellisemmaksi kuin joku toinen.

Joakim kirjoitti:

Veneen vastus riippuu pohjamuodosta, painojakaumasta ja jarruttavista "lisäkkeistä" (potkuriakseli, peräsin, perävetolaite) sekä hiukan ilmanvastuksestakin.

Tehontarve riippuu lähinnä vastuksesta, mutta myös työntöjärjestelmän hyötysuhteesta.

Kaikista näistä yhteensä tulee sitten tuo veneen "nopeuskerroin". Sitä ei ole helppo ennustaa eikä se riipu veneen painosta eli tehontarve (kiloa kohti) ei vähene painon kasvaessa, vaan ko. veneyksilö vaan on suunniteltu taloudellisemmaksi kuin joku toinen.

Lue lisää

..jos veneet on suunnilleen samanlaisia, aina on olemassa erikoismalleja, niihin ei peruskaava tietenkään päde.

Nopeus/Teho kirjoitti:

Itselläni on liukuvarunkoinen vene,vesilinja 9,4 m,paino 5800 kg vauhti 33 knot ja teho 2 X 170 Hv

Taloudellinen alue on kuitenkin 20-21 knotsin kantturoissa.
Kun sinkin kiristää rajoittimeen asti,pyörre on tankissa suuri,ainakin 55 litraa / h.

Joakim kirjoitti:

Suuruusluokan kuitenkin saa juurikin tuon nopeuskertoimen avulla. Se määritetään seuraavasti:

N = V * SQRT(m/P),

missä V on nopeus (kn), m massa (tn) ja P teho (hv). Liukuvilla veneillä nopeuskerroin on yleensä n. 3-4. Kaavasta saadaan siis:

P/m = (V/N)^2 eli nopeuskertoimella 3,6 vaaditaan 36 kn vauhtiin 100 hv/tn. Välillä 3-4 tehontarve vaihtelee 81-144 hv/tn. Alkuperäisen kysyjän arvelema 160 hv/tn pätee siis huomattavasti keskimääräistä raskaskulkuisemmalle veneelle.

Lue lisää

No testataanpas sitä kaavaa hieman isompaan kalustoon, niin selviää kaavan pätevyysalue.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultaranta_VIII
Uppouma maks.: 33 tonnia
Nopeus: 30 solmua
Koneteho: 4 × 435 hv (1740 hv)

Siis N = 30 * SQRT(33/1740) = 4.13 tai jos V = 31, niin N=4.27

Siis joko paatti on tosi hyvin suunniteltu, tai isommat veneet vaan saavat parempia arvoja.

Tietty jos plaanareiden lisäksi huomioidaan uppoumakulussa ajettavat laivat, kuten esim http://en.wikipedia.org/wiki/USS_Enterprise_(CVN-65)
Displacement: (94,781 t) Full Load
Speed: 33.6 kn
Propulsionpower 280,000 shp
Niin N = 33.6 * SQRT(94781/280000) = 19.55
Noin ylivoimaisella nopeuskertoimella ei plaanareista ole kilpailijaksi koskaan, eikä pienemmistä uppoumapaateistakaan.

skaalautuuko kaava ? kirjoitti:

No testataanpas sitä kaavaa hieman isompaan kalustoon, niin selviää kaavan pätevyysalue.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultaranta_VIII
Uppouma maks.: 33 tonnia
Nopeus: 30 solmua
Koneteho: 4 × 435 hv (1740 hv)

Siis N = 30 * SQRT(33/1740) = 4.13 tai jos V = 31, niin N=4.27

Siis joko paatti on tosi hyvin suunniteltu, tai isommat veneet vaan saavat parempia arvoja.

Tietty jos plaanareiden lisäksi huomioidaan uppoumakulussa ajettavat laivat, kuten esim http://en.wikipedia.org/wiki/USS_Enterprise_(CVN-65)
Displacement: (94,781 t) Full Load
Speed: 33.6 kn
Propulsionpower 280,000 shp
Niin N = 33.6 * SQRT(94781/280000) = 19.55
Noin ylivoimaisella nopeuskertoimella ei plaanareista ole kilpailijaksi koskaan, eikä pienemmistä uppoumapaateistakaan.

Lue lisää

Hyvin paikkaansapitävä nyrkkisääntö liukuville veneille 20...40 ft nopeusalueelle 20...40 kn on osoittautunut
v = (30...35)* sqrt(P/m)

v = kn
sqrt =neliönjuuri ( ^0.5)
P = teho hv
m = paino /10kg.

Esim. paino = 4000 kg
Teho = 260 hv

Nopeus on (30...35)* sqrt(260/400)
= 24....28 kn.

Suuremmissa (ja veneissä joiden pituus/leveys suhde on suuri) tehontarve painoa kohden on selvästi pienenpi ja nopeusalueen ulkopuoliset nopeudet ovat riippuvia enemmän muista seikoista kuin teho/paino - suhteesta.

skaalautuuko kaava ? kirjoitti:

No testataanpas sitä kaavaa hieman isompaan kalustoon, niin selviää kaavan pätevyysalue.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultaranta_VIII
Uppouma maks.: 33 tonnia
Nopeus: 30 solmua
Koneteho: 4 × 435 hv (1740 hv)

Siis N = 30 * SQRT(33/1740) = 4.13 tai jos V = 31, niin N=4.27

Siis joko paatti on tosi hyvin suunniteltu, tai isommat veneet vaan saavat parempia arvoja.

Tietty jos plaanareiden lisäksi huomioidaan uppoumakulussa ajettavat laivat, kuten esim http://en.wikipedia.org/wiki/USS_Enterprise_(CVN-65)
Displacement: (94,781 t) Full Load
Speed: 33.6 kn
Propulsionpower 280,000 shp
Niin N = 33.6 * SQRT(94781/280000) = 19.55
Noin ylivoimaisella nopeuskertoimella ei plaanareista ole kilpailijaksi koskaan, eikä pienemmistä uppoumapaateistakaan.

Lue lisää

Tietenkään ko. kaava ei päde uppoumanopeuksilla eikä edes puoliliukuvalla alueella. Enterprisen runkonopeus on yli 40 kn eli sen huippunopeus vastaa 10 m veneellä alle 6 kn vauhtia. Tuolla nopeusalueella tehontarve riippuu huomattavasti pituudesta eikä juurikaan painosta, joten kaava ei alkuunkaan toimi, vaan pidempi saa paremman luvun. Ruotsinlaivat pesevät kirkkaasti Enterprisen luvun lyhyydestään huolimatta, koska kulkevat vielä selvästi hitaampaa. Niiden huippunopeus vastaa vain n. 4,5 kn vauhtia 10 m veneelle.

Kultarannasta olet poiminut nopeuden ja maks. uppouman. Tiedätkö, että se kulkee yli 30 kn myös kaikki tankit täynnä maksimilastissa? No kulki tai ei, ei hiukan yli 4:n nopeuskerroin ole mitenkään erityisen poikkeuksellinen. Tuo on varmasti huolellisesti suunniteltu , toisin kuin 99% liukuvista huviveneistä. Lisäksi tuo on sen verran iso ja liikkuu suojaisilla vesillä, että se voidaan optimoida enemmän polttoaineenkulutukseen kuin aallokko-ominaisuuksiin, joiden välillä aina joudutaan tekemään kompromissi.

Joakim_ kirjoitti:

Tietenkään ko. kaava ei päde uppoumanopeuksilla eikä edes puoliliukuvalla alueella. Enterprisen runkonopeus on yli 40 kn eli sen huippunopeus vastaa 10 m veneellä alle 6 kn vauhtia. Tuolla nopeusalueella tehontarve riippuu huomattavasti pituudesta eikä juurikaan painosta, joten kaava ei alkuunkaan toimi, vaan pidempi saa paremman luvun. Ruotsinlaivat pesevät kirkkaasti Enterprisen luvun lyhyydestään huolimatta, koska kulkevat vielä selvästi hitaampaa. Niiden huippunopeus vastaa vain n. 4,5 kn vauhtia 10 m veneelle.

Kultarannasta olet poiminut nopeuden ja maks. uppouman. Tiedätkö, että se kulkee yli 30 kn myös kaikki tankit täynnä maksimilastissa? No kulki tai ei, ei hiukan yli 4:n nopeuskerroin ole mitenkään erityisen poikkeuksellinen. Tuo on varmasti huolellisesti suunniteltu , toisin kuin 99% liukuvista huviveneistä. Lisäksi tuo on sen verran iso ja liikkuu suojaisilla vesillä, että se voidaan optimoida enemmän polttoaineenkulutukseen kuin aallokko-ominaisuuksiin, joiden välillä aina joudutaan tekemään kompromissi.

Lue lisää

Siis ketjun aiheena oli tarvittava tehopaino suhde 36 solmun nopeudella, ja siinä kisassa ruotsinlaivat eivät pärjää mainituille plaanaaville veneille, jos niihin riittävän isot koneet asentaisi, ne kun joutuisivat ylittämään runkonopeutensa reilusti.

Isot lentotukialukset olisivat annettuun kysymykseen niitä kaikkein parhaiten pärjääviä, jos niihin laittaisi riittävän isot koneet ja potkurit, että tuon vaaditun 36 solmua myös saavuttaisivat.
Mitenhän jotkut nopeat sukellusveneet pärjäisi ?

Kyllä pääsee uusin kultaranta 30 solmua myös suurimmassa suunnitellussa lastissaan.
Poikkeuksellinen se on lähinnä siksi, ettei suomessa tuon kokoisia plaanaavia veneitä montaa ole. Osoittaa kuitenkin käytetyn kaavan toimivan tuonkin kokoisille liukuville veneille.

Kantosiivillä voi kuitenkin saavuttaa 36 solmun nopeuden alhaisemmalla tehopainosuhteella kuin plaanaavalla veneellä jonka N=4.13
Sehän onnistuu jo kun L/D = 5, mikä ei tuota vaikeuksia vaikka siipien ja rungon välisten tukien lisävastus veden pinnassa huomioidaan.

varmaan myös polttoaineen ja matkustajien / kuljettajan paino myös.

Joo. Kuka on veneilijä ja kuka ei. En pidä itseäni veneilijänä, kun omistan vain pahaisen ruuhen saaristossa ja vaikka olen seilannutkin jonkin verran Atlanttia myöten. Venekuskin hommaakin oon harjoittanut. Kerran se aalto vaan pyyhkäsee ja sama se oliko siellä veneilijä vai maakrapu...

Pitääkö aina pitää olla oikeassa ja laiturin suurin mulkku.

Virtuaaliveneilijä minäkin olen kun nostin veneen jo lokakuun puolen välin jälkeen merestä, ei enään viitti merelle lähteä, liian kylmä minun makuun jo..

matemaatikko.. kirjoitti:

Virtuaaliveneilijä minäkin olen kun nostin veneen jo lokakuun puolen välin jälkeen merestä, ei enään viitti merelle lähteä, liian kylmä minun makuun jo..

ajetaanko makeassa vaiko suolaisessa vedessä. Jos suolaisessa, kuina suolaisessa?

Ja mitähän hittoa se teikäläiselle kuuluu jos toisia kiinnostaa muukin kuin veneen merkki ja myyjän paskapuheet?

Taidat vaan kadehtia kun kaverit ymmärtää muutakin kuin Kallen ja Seiskan tarinoita?

Jäikö koulut väliin, ja se pakollinenkin taisi tulla käytyä apparin puolella?

Kuka viittii valehdella enemmän ?

Pankaas paremmaksi ! kirjoitti:

Kuka viittii valehdella enemmän ?

Vastine "Pankaas paremmaksi !"

Tuossa sulle linkin osoite jossa koe ajossa vastaava purtilo josta kirjoitin.

http://www.galeonyachten.de/Testberichte/testberichte/Galeon380FlySkipper.pdf

Huomaa, että testi veneessä tankit täynnä ja koneina 2 x 243 hv omassani 2 x 260 hv

Vieläkö viittit itse syytellä toisia....

2 x KAD44 kirjoitti:

Vastine "Pankaas paremmaksi !"

Tuossa sulle linkin osoite jossa koe ajossa vastaava purtilo josta kirjoitin.

http://www.galeonyachten.de/Testberichte/testberichte/Galeon380FlySkipper.pdf

Huomaa, että testi veneessä tankit täynnä ja koneina 2 x 243 hv omassani 2 x 260 hv

Vieläkö viittit itse syytellä toisia....

Lue lisää

Mainoksista se totuus taas löytyy.

Kyseinen vene oli muuten tanskalaisessa testissä 2 x 210 hv dp koneilla ja huippunopeudeksi mitattiin nafti 25 kn.

Toivottavasti unelma ei murtunut.D:D:

Venevalmistajilla on yleensä kiusaus ilmoittaa liukuveneille todellista suurempi paino, syystä että jotkut vertaavat "kilohintaa" ja antaahan se kuvan paremmasta suunnittelusta ja tukevasta rakenteesta.
Jo pelkästään ilmoitus 1 kilon tarkkuudella viittaa siihen että lukema on "tarkoituksellinen"

Jaaha ! kirjoitti:

Mainoksista se totuus taas löytyy.

Kyseinen vene oli muuten tanskalaisessa testissä 2 x 210 hv dp koneilla ja huippunopeudeksi mitattiin nafti 25 kn.

Toivottavasti unelma ei murtunut.D:D:

Lue lisää

Vastine Jaaha ! :lle

Joo, mulla löytyy kyllä tuo sun mainitsema testis ja koneina 2 x d4 210 ja huippunopeus 28 solmua " I motorrommet var montert twin Volvo
Pentas D4-210 DP-motorer. Det rekker til
en toppfart med lett båt på ca. 28 knop." tuossa lainaus lehdestä.

En ymmärrä mikä suakin pännii?

Epäilen ettei sulla ole omakohtaista kokemusta tämän tyyppisistä veneistä, muuta kuin laiturilla patsastelusta...

Ladoppa sinä faktaa ettei mainitsemani reilu 8000kg paatti kulje 36kn 2 x 260 hv koneilla.

painoilmoitus ? kirjoitti:

Venevalmistajilla on yleensä kiusaus ilmoittaa liukuveneille todellista suurempi paino, syystä että jotkut vertaavat "kilohintaa" ja antaahan se kuvan paremmasta suunnittelusta ja tukevasta rakenteesta.
Jo pelkästään ilmoitus 1 kilon tarkkuudella viittaa siihen että lukema on "tarkoituksellinen"

Lue lisää

oliskohan CE luokituksella mitään tekemistä tarkkuuden kanssa? siis, kun vene tyypille sellainen on joskus haettu...

Jaaha ! kirjoitti:

Mainoksista se totuus taas löytyy.

Kyseinen vene oli muuten tanskalaisessa testissä 2 x 210 hv dp koneilla ja huippunopeudeksi mitattiin nafti 25 kn.

Toivottavasti unelma ei murtunut.D:D:

Lue lisää

Jaaha !:lle toinenkin vastine

Tässä osoite jossa testattu vene joka painoi 8079kg koneina 2 x 260 hv KD44 nopeus 37,5kn

veneessä 450l löpöä ja 100l vettä

http://www.batmagasinet.no/bladarkivet/test-galeon-330-fb-polsk-perfeksjon

Jaaha ! kirjoitti:

Mainoksista se totuus taas löytyy.

Kyseinen vene oli muuten tanskalaisessa testissä 2 x 210 hv dp koneilla ja huippunopeudeksi mitattiin nafti 25 kn.

Toivottavasti unelma ei murtunut.D:D:

Lue lisää

Jaaha !:lle kolmas vastine

Vene kotimainen targa 40 2 x D6-310 koneilla

6,9 hv / 100kg -> 38,5kn vene 8900kg

"Toivottavasti unelma ei murtunut.D:D:" ei murru eikä taitu, se vain vahvistuu...

ai, niin. Tässä osoite jossa voit todeta faktan

http://www.lofdahls.se/files/Targa40_D6-310.pdf

2 x KAD44 kirjoitti:

oliskohan CE luokituksella mitään tekemistä tarkkuuden kanssa? siis, kun vene tyypille sellainen on joskus haettu...

tai sillä, että vene on punnittu vaa'alla testin yhteydessä...tahtovat usein ilmaista painon kilon tarkkuudella.

sdjkfgdjg kirjoitti:

tai sillä, että vene on punnittu vaa'alla testin yhteydessä...tahtovat usein ilmaista painon kilon tarkkuudella.

CE-merkintään ei veneitä punnita, paino on valmistajan ilmoittama.
Ennen testejä ei tämän painoluokan veneitä testiporukka punnitse, trailerikoko on rajana, eikä sellaista vaakaa olekaan, jolla voisi punnita 10000 kg veneen 1 kilon tarkkudella.
Kuolatkaa noita Volvon "mainostestejä" joista jopa toisen moottorin kulutus voidaan jättää pois, että lukemat saadaan näyttämään toivotuilta.

Tuosta lukemia ihastelemaan ja pää pilviin ilman ajatusta että tosielämä voi olla yllättävän erilainen.

http://www.lofdahls.se/files/Targa35_2xD4-210.pdf

2 x KAD44 kirjoitti:

Jaaha !:lle toinenkin vastine

Tässä osoite jossa testattu vene joka painoi 8079kg koneina 2 x 260 hv KD44 nopeus 37,5kn

veneessä 450l löpöä ja 100l vettä

http://www.batmagasinet.no/bladarkivet/test-galeon-330-fb-polsk-perfeksjon

Lue lisää

Linkkisi testissä lukee nopeusmittausten alapuolella ihan lopussa :
"Motor i testbåt: Volvo Penta D4 x2
Ytelse: 380 Hk"

Tarkoittaneeko tuo, että 2 kertaa 380 hv eli 760 hv yhteensä, jolla saavutetaan tuo 37.5 solmun huippunopeus.
Silloin N = 3.87, eli ihan hyvää tasoa, eikä ollenkaan niin uskomaton kuin se sinun tulkintasi mukaisella 520 hv teholla saatu nopeuskertoimen arvo N = 4.67

millä koneella kirjoitti:

Linkkisi testissä lukee nopeusmittausten alapuolella ihan lopussa :
"Motor i testbåt: Volvo Penta D4 x2
Ytelse: 380 Hk"

Tarkoittaneeko tuo, että 2 kertaa 380 hv eli 760 hv yhteensä, jolla saavutetaan tuo 37.5 solmun huippunopeus.
Silloin N = 3.87, eli ihan hyvää tasoa, eikä ollenkaan niin uskomaton kuin se sinun tulkintasi mukaisella 520 hv teholla saatu nopeuskertoimen arvo N = 4.67

Lue lisää

vastaus sinulle "Millä koneela"

Jutussa mainittiin, että testi veneessä oli 2xD4 210hv koneet ja väärät potkurit joilla ei saavutettu optimaalista nopeutta. Sen takia oli nopeudet mitattu veneellä jossa 2 x KAD44 á 260hv

3900 kierrosta 37,5 solmua

käsittääkseni D4 huippu kierokset jossain 3500 nurkilla ja kad44 ohjekirjassa potkurivalintojen suhteen pitää valita rusetit jolla kone kiertää ainakin 3600 max 3900

2 x KAD44 kirjoitti:

vastaus sinulle "Millä koneela"

Jutussa mainittiin, että testi veneessä oli 2xD4 210hv koneet ja väärät potkurit joilla ei saavutettu optimaalista nopeutta. Sen takia oli nopeudet mitattu veneellä jossa 2 x KAD44 á 260hv

3900 kierrosta 37,5 solmua

käsittääkseni D4 huippu kierokset jossain 3500 nurkilla ja kad44 ohjekirjassa potkurivalintojen suhteen pitää valita rusetit jolla kone kiertää ainakin 3600 max 3900

Lue lisää

Seli seli.
380 hk tarkoittaa suomeiksi 380 hevosvoimaa. Kyse on vain siitä onko se kokonaisakseliteho vai yhden koneen teho.
Jos tietää jotain liukuvien veneiden vastuslaskennasta ei ole epäselvää että todellinen teho on 2*380 hv = 760 hv.

760hv teholla 37.5kn kirjoitti:

Seli seli.
380 hk tarkoittaa suomeiksi 380 hevosvoimaa. Kyse on vain siitä onko se kokonaisakseliteho vai yhden koneen teho.
Jos tietää jotain liukuvien veneiden vastuslaskennasta ei ole epäselvää että todellinen teho on 2*380 hv = 760 hv.

Lue lisää

mistä ihmeestä sinä tullaisen 380hv kaivoit????

se oli kyllä 520 hv 37,5kn

Vetäkääs henkeä väli kirjoitti:

CE-merkintään ei veneitä punnita, paino on valmistajan ilmoittama.
Ennen testejä ei tämän painoluokan veneitä testiporukka punnitse, trailerikoko on rajana, eikä sellaista vaakaa olekaan, jolla voisi punnita 10000 kg veneen 1 kilon tarkkudella.
Kuolatkaa noita Volvon "mainostestejä" joista jopa toisen moottorin kulutus voidaan jättää pois, että lukemat saadaan näyttämään toivotuilta.

Tuosta lukemia ihastelemaan ja pää pilviin ilman ajatusta että tosielämä voi olla yllättävän erilainen.

http://www.lofdahls.se/files/Targa35_2xD4-210.pdf

Lue lisää

Kyllä meidän koukkuvaaka ainakin näyttää kilon tarkkuudella, ei se välttämättä oikein näytä, mutta kilon tarkkuudella ilmaisee mielipiteensä kuitenkin. viimeksi vene painoi vaa'an mukaan 8532 kiloa.

2 x KAD44 kirjoitti:

mistä ihmeestä sinä tullaisen 380hv kaivoit????

se oli kyllä 520 hv 37,5kn

Tästä linkistä :
http://www.batmagasinet.no/bladarkivet/test-galeon-330-fb-polsk-perfeksjon
Jonka 2 viimeistä riviä sinun kannattaa lukea niin moneen kertaan ettei tarvitse täällä enää sekoilla.

Alla vielä sellaisenaan lainattuna uudelleen.

> Ytelse: 380 Hk
> CE kategori: B

lue linkkisi kirjoitti:

Tästä linkistä :
http://www.batmagasinet.no/bladarkivet/test-galeon-330-fb-polsk-perfeksjon
Jonka 2 viimeistä riviä sinun kannattaa lukea niin moneen kertaan ettei tarvitse täällä enää sekoilla.

Alla vielä sellaisenaan lainattuna uudelleen.

> Ytelse: 380 Hk
> CE kategori: B

Lue lisää

Volvon tyyppimerkinnät menevät kampiakselita mitattuna, sitten on erikseen mitä kytkimeltä mitataan, Ilmoittavat molemmat, mutta jos 2 x D4 on yhteensä 380 niin kyse lienee kytkimeltä mitattavasta yhteistehosta kahdelle D4-210 koneelle.

Ei tarvitse pillastua puolin eikä toisin, pidetään höyryt kurissa vaikka uusi kausi polttelee.

lue linkkisi kirjoitti:

Tästä linkistä :
http://www.batmagasinet.no/bladarkivet/test-galeon-330-fb-polsk-perfeksjon
Jonka 2 viimeistä riviä sinun kannattaa lukea niin moneen kertaan ettei tarvitse täällä enää sekoilla.

Alla vielä sellaisenaan lainattuna uudelleen.

> Ytelse: 380 Hk
> CE kategori: B

Lue lisää

vastine "lue linkkisi"

Ensinnäkin mistä toi sun agressio johtuu : )

epäilen että toi sinun toitottama 380Hk tulee galeon 330Fy vakio koneista 2 x 190hv=380 kone tyyppi Volvo Penta D4-190

Se on varma, että kyseistä venettä ei saa 2 x 380hv koneilla sillä 380Fly josta laitoin linkin niin suurimmat sallitut koneet ovat 2 x 285hv ja tämä liittyy CE luokitukseen ja on stanssattuna CE kilpeen.

Saivartelevan asenteesi vuokisi toki joku voi varmastikkin asentaa veneseen isommat koneet, mutta tehtaalla niitä ei ole asennettu kyseisiin veneisiin siis 2 x 380hv luulisi jo noikin fiksun tyypin oivaltavan, että noilla koneilla vene muuttuisi tyyppimerkinnän mukaiseksi eli lentäväksi = Fly

hengetön kirjoitti:

Kyllä meidän koukkuvaaka ainakin näyttää kilon tarkkuudella, ei se välttämättä oikein näytä, mutta kilon tarkkuudella ilmaisee mielipiteensä kuitenkin. viimeksi vene painoi vaa'an mukaan 8532 kiloa.

Lue lisää

Jenkkiveneissä on usein näitä kilon tarkkuuksia kun ovat suoraan käännetty "labelseista".