Sanokaa mitä sanotte mutta se on kyllä tosi hyvä sarja. (niin kyllä on mallorean tarukin).
Ootteko lukeneet?
Mielipiteitä?
Mistä tykkäsitte ja mistä ette?
Onko lempihahmoa?
Hahmoa joka inhottaa kaikkein eniten?
Belgarionin taru
*Polgara*
11
2130
Vastaukset
- *Polgara*
Mä en tykänny kirjoissa siitä Ce´Nedrasta.
Se oli vähän outo tyyppi (sori nyt vaan CN:n fanit) ainakin Mallorean tarussa. Kyllä ihan hauska mut ei niinku kolahtanu muhun.
Garion on ihan kohtalainen tyyppi.
Polgara on yksi lempparihahmoistani.
Belgarath ja muut hyvis-velhot on ihan okei.
Eriond ent. Tehtävä on ärsyttävä M:n tarussa.
Sen jeesustelu käy hermoille.
Chamdar on ehdottomasti lempihahmoni.
ja muutkin pahikset (ehdottomasti Zedar) on "hyviä".
Mitäs niitä muita on?
No onhan niitä siis muitakin. Laitoin tähän nyt vaan muutaman...
Onko teillä muuten aavistustakaan missä kirjassa on se "majakka" jossa Eriond sano asuneensa Zedarin kanssa ennen kiven pöllimistä?
jossakin mallorean tarun kirjoissa luultavasti vai oonkohan nähnyt vaan unta?- Mara
Mallorean taru II: Murgojen kuningas, sankarit hakevat suojaa Gorandimeren suun vanhasta vartiotornista, jonka dalit ovat rakentaneet aikaan ennen murgojen saapumista. Tämä lienee se tarkoittamasi majakka?
- Katju
kaksi ensimmäistä Eddingsin kirjasarjaa menettelevät. Vähitellen hahmojen pintapuolisuus ja stereotyyppisyys alkaa ärsyttää. Kuka tahansa laukoo vitsejä koska tahansa, aikuiset miehet punastuvat kuullessaan sanan sänky. Myöhemmissä kirjasarjoissa jälki huononee teos teokselta, mikä kielen suhteen laskettakoon osaltaan kääntäjän ja kustannustoimittajan viaksi. Muutoin sankarit ovat aina vain mahtavampia, viholliset aina vain suurempia ja jostakusta tulee aina jumala. Kaiken tämän välit täytetään puolivillaisella vitsailulla, jota harjoittavat pieni luikku, punapartainen köriläs, Sankari ja älykäs nainen. Sama linja jatkuu teos teokselta. Tästä syystä minulta on vähän mennyt maku näistä kahdesta ensimmäisestäkin kirjasarjasta.
Lempihahmoni on Polgaran äiti Poledra. Kaikki hahmot inhottavat satunnaisesti, dialogin huonoudesta, epätasapainoisuudesta tai epäluonteenomaisuudesta riippuen. - Sárkány
Pidän erittäin paljon varsinkin Belgarionin tarusta, Mallorean taru ei ole läheskään yhtä hyvä,toistaa kovasti Belgarionia ja loppu lässähtää, mutta se on hyvää vieroitushoitoa silloin kun on lukenut Belgarionin loppuun. Erityisesti minua on aina viehättänyt kirjojen humoristiset, mutta voimakkaat hahmot. Silkki on ehdoton suosikkini. Täydellisempää henkilöhahmoa en ole kohdannut. Belgarath tulee hyvänä kakkosena.
Okei, myönnän, on vähän naurettavaa, kun aikuiset miehet punastelevat jatkuvasti, jos mihinkään seksiin viittaavaan edes epäsuorasti viitataan. Mutta loppujen lopuksi se on mielestäni aika yleistä fantasiakirjoissa. Ei Eddings ole ainoa joka punastuttelee aikamiehiä. Se oikeastaan kuuluu asiaan.- Nipo
Olen itse lukenut kaikki Eddingsin teokset useaan otteeseen, ja minua ihmetyttää tämä keskustelu punastuvista mieshahmoista.
Siis missä kirjassa ja kuka hahmo punastelee jatkuvasti?
Mielestäni Eddings käsittelee juuri esim seksiä erittäin kivasti, ilman fantasialle niin yleistä ääripäihin menemistä (kaikki hahmot saavuttamattomia tai neitseellisiä tai sitten jatkuvaa hömpsimistä tai jopa seksuaalista väkivaltaa).
Mielipiteet on hyvä juttu, mutta PERUSTELKAA ne hyvät ihmiset! - Katju
Nipo kirjoitti:
Olen itse lukenut kaikki Eddingsin teokset useaan otteeseen, ja minua ihmetyttää tämä keskustelu punastuvista mieshahmoista.
Siis missä kirjassa ja kuka hahmo punastelee jatkuvasti?
Mielestäni Eddings käsittelee juuri esim seksiä erittäin kivasti, ilman fantasialle niin yleistä ääripäihin menemistä (kaikki hahmot saavuttamattomia tai neitseellisiä tai sitten jatkuvaa hömpsimistä tai jopa seksuaalista väkivaltaa).
Mielipiteet on hyvä juttu, mutta PERUSTELKAA ne hyvät ihmiset!...kirjat uudelleen, asiaa varta vasten tarkastellen ja huomaat kyllä. Yleensä tämä punastelu esiintyy sanan "veitikkamaisesti" läheisyydessä. Kyseessä ei siis ole niinkään mielipide kuin havainto ja sen tulkinta. Muunmuassa Barak punastelee usein, Silkki harvemmin, Belgarath enemmänkin maksimissaan rykii, Garion punastelee. "Minusta tuntuu, että se perhonen katselee." No, tuo kohta kyllä on huono esimerkki, koska se viittaa tulossa olevaan aktiin, jota ajatellessa Garionin ehkä onkin syytä punastella.
Mielestäni Eddings, tai pikemminkin Eddingsit, ei käsittele seksiä alkuunkaan. Enkä puhu nyt seksistä pelkkänä yhdyntänä, vaan puhun myös paitsi konkreettisesta seksistä, myös seksuaalisuudesta siinä halun tai kaipauksen tunteena ja nautintona, johon lukijalla on parhaimmillaan mahdollista samastua. Eddingsille seksuaalisuus on pelkkää hämmennystä, toisin sanoen jotakin esiseksuaalista, jollakin lailla murrosikäistä, jopa aikuisilla miehillä. Naiset ovat - yllättäenkö - seksuaalisempia, eivätkä niin helposti punastelevia, mutta heidänkään kokemuksiaan ei kuvata.
Juuri kokemuksien ja tunteiden kuvaaminen luo seksuaalisuuden, ei (kuviteltavissa oleva tai vihjattu)akti. Tästä johtuen Eddingsin kirjoissa ei ole seksiä tai seksuaalisuutta, vaan ainoastaan mainitsemaani murrosikäistä hämmennystä, josta ainakin minä olen alkanut kasvaa yli. - Nynaewe
Katju kirjoitti:
...kirjat uudelleen, asiaa varta vasten tarkastellen ja huomaat kyllä. Yleensä tämä punastelu esiintyy sanan "veitikkamaisesti" läheisyydessä. Kyseessä ei siis ole niinkään mielipide kuin havainto ja sen tulkinta. Muunmuassa Barak punastelee usein, Silkki harvemmin, Belgarath enemmänkin maksimissaan rykii, Garion punastelee. "Minusta tuntuu, että se perhonen katselee." No, tuo kohta kyllä on huono esimerkki, koska se viittaa tulossa olevaan aktiin, jota ajatellessa Garionin ehkä onkin syytä punastella.
Mielestäni Eddings, tai pikemminkin Eddingsit, ei käsittele seksiä alkuunkaan. Enkä puhu nyt seksistä pelkkänä yhdyntänä, vaan puhun myös paitsi konkreettisesta seksistä, myös seksuaalisuudesta siinä halun tai kaipauksen tunteena ja nautintona, johon lukijalla on parhaimmillaan mahdollista samastua. Eddingsille seksuaalisuus on pelkkää hämmennystä, toisin sanoen jotakin esiseksuaalista, jollakin lailla murrosikäistä, jopa aikuisilla miehillä. Naiset ovat - yllättäenkö - seksuaalisempia, eivätkä niin helposti punastelevia, mutta heidänkään kokemuksiaan ei kuvata.
Juuri kokemuksien ja tunteiden kuvaaminen luo seksuaalisuuden, ei (kuviteltavissa oleva tai vihjattu)akti. Tästä johtuen Eddingsin kirjoissa ei ole seksiä tai seksuaalisuutta, vaan ainoastaan mainitsemaani murrosikäistä hämmennystä, josta ainakin minä olen alkanut kasvaa yli.Todellakin, samaa mieltä olen :) Älytöntä, kun yritetään tehdä henkilöistä realistisia, niin seksuaalisuus unohtuu kokonaan. Ehkä Eddings on kuitenkin suunnannut sarjansa hieman nuoremmille, kuka tietää. Mielestäni kaiken on pystynyt lukemaan, mutta en ole niistä pahemmin pitänyt. Loppuratkaisun on poikkeuksetta arvannut heti alussa ja se onkin sitten pilannut koko kirjan. Samoin ärsyttää Belgarionin (ja muiden) kuolemattomuus. Paras henkilö lienee kuitenkin Silkki, sillä kun on oma persoonallisuus.
- Sametti
Olen lukenut, ihan hyvä vaikka Mallorean taru onkin musta paljon parempi.
Lempi hahmo ión ihan ehdottomasti Silkki, siihen on vaan niin kiva samaistua ja sillä on just mulle sopiva huumorin taju, kumpa mullkain ois..
MIstäköhän mä en pitänyt...Zedarin Ma - olen - paras tyylistä. Juoni siinä sarjassa etenee mukavasti, ei liian nopeasti, eikä hitaasti. ekassa kirjassa meinasin pitkästyä, kun siinä ei sillein ollut kaikkia kivoja tyyppejä. Ja se oli muutenkin tuollaista selittämistä..
olen puhunut - -Paronitar-
No ei nyt sentään ihan. Itse en ole alkanut analysoimaan kummoisemmin Eddingsin tuotantoa tai muutenkaan luokitellut sitä ns. "sunnuntailukemiseksi" tai "laatulukemistoksi". Lukiessani Eddingsejä minulla oli hauskaa ja se riittää. Pystyin eläytymään tarinaan täysillä olivat henkilöt sitten realistisia tai eivät. Dialogeissa en huomannut mitään vikaa (ehkä olin niin tarinan lumoissa) ja punastelut vain naurattivat minua.
Paras hahmo oli minustakin ehdottomasti Silkki! Garion taas, varsinkin kirjan alkuosissa, toi mieleeni toisinaan Tolkienin Frodon. Mistä lienee tämäkin ajatus?
Minäkin olen puhunut! :) - Belgarath
on hyvä kirja sarja Parhaita mitä olen itse lukenu ja niitä on monta sarjaa paras kirja on kummiskin taru sormusten herrasta.
lempihahmo on tietenkin Belgarath Vaikutat henkilöltä, joka tunnet kirjasarjan hyvin.
Muistatko, mitä oli ne asiat, mitä sanalla ja tahdolla ei saanut tehdä? Oliko se niin, että mitään esinettä ei saanut tehdä tekemättömäksi? Koskiko se nimenomaan esineitä?
Sen muistan, että kivellä ei saanut tuhota olemattomiin mitään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miten voit manipuloida katsojalukuja?
Palstatrolli ja väsynyttä sontaa palstalle suoltava Varmakkakkiainen on viime aikoina vedonnot siihen, että hänen ketjuj232476- 1371783
- 661642
Onkohan tämä jotain elämää suurempaa
Vai olenko kehitellyt nämä tunteet vain omassa pääkopassani. Tunne kyllä sanoo että jotain tässä on.. Toivottavasti et m341379KRP alkaa tutkia Ulvilan murhaa
Jokohan nyt löydetään riittävä näyttö Annelin tuomitsemiseen miehensä murhasta tai taposta.431262Nainen sä olet
arvokas muista se. Yritän pitää pienen kontaktin yllä vaikka turhaahan tämä on. Toivottavasti joulu meni hyvin ja otat r771199- 1171144
Jos olisin
Ollut ns. pelimies olisin myös käyttänyt tilaisuutta hyväksi. Välillä vain tuntuu että olisit itse nimenomaan halunnut p571077Voi kun pian voisi varmuudella sanoa
mitä tämä on. Suuri, suuri rakkaustarina vai pelkästään pitkä ja kipeä oppitunti. :(581057Luotathan?
Muistan kun olit vihainen minulle. Niin järkyttävän söpönä ja silti niin vastustamattoman ihanana en ole ikinä ketään na311000