poromiehet saivat tuomionsa

seuraavaan oikeusasteeseen, ei väliä vaikka häviäis, kerran valtio maksaa. Kerätkää nyt uutta todisteluaineistoo porojutskien puolesta. Muutoin häviö häämöttää seuraavassakin oikeusasteessa. Ja palkatkaa joku oikein ketku lakimies hoitamaan juttua. Koska ei oikeudessa voita se joka oikeassa, vaan joka pystyy vakuuttamaan oman näkemyksen oikeudesta. Joten kunnon sutkit kehiin puolustamaan kittanoita.

Ei tuommonen selittely muuta sitä tosiasiaa että ylilaidunnusta on olemassa..

Ja metsänhoitoa solvaavat fanaatikotkin unohtavat että metsien hakkuu ei ole ainoa laitumia heikentävä tekijä, näin se vaan on.

öhlöppi kirjoitti:

Ei tuommonen selittely muuta sitä tosiasiaa että ylilaidunnusta on olemassa..

Ja metsänhoitoa solvaavat fanaatikotkin unohtavat että metsien hakkuu ei ole ainoa laitumia heikentävä tekijä, näin se vaan on.

Lue lisää

Olet aivan oikeassa siis, että laitumet ovat kuluneet. Eiväthän ne poronhoitajat muuten olisi lähteneet kiistelemään laitumista.

Oletko nyt kuitenkaan perillä siitä Nellimin hakkuiden intensiteetistä? Ymmärrätkö ollenkaan kuinka paljon hakkuut vähentävät jäkälälaitumien jäkäläbiomassaa hehtaarilla? Onko näin, että jos poronhoidon tasapaino tuhotaan ulkoapäin, vastuu siitä lankeaa aina poronhoidolle?

Bieggaolmmai kirjoitti:

Olet aivan oikeassa siis, että laitumet ovat kuluneet. Eiväthän ne poronhoitajat muuten olisi lähteneet kiistelemään laitumista.

Oletko nyt kuitenkaan perillä siitä Nellimin hakkuiden intensiteetistä? Ymmärrätkö ollenkaan kuinka paljon hakkuut vähentävät jäkälälaitumien jäkäläbiomassaa hehtaarilla? Onko näin, että jos poronhoidon tasapaino tuhotaan ulkoapäin, vastuu siitä lankeaa aina poronhoidolle?

Lue lisää

että poroja on ollut liikaa -70 luvulta saakka. Koko poronhoitoalueen laidunten kesto oli -70 luvulla 100000 poron luokassa. Eikä se kantokyky ole sen jälkeen ainakaan parantunut. Sitä kantokykyä syötiin kolme vuosikymmentä ja sitten tuli pää vetäjän käteen. Ota huomioon, että pääasiallinen talviravinto jäkälä kasvaa kokonaista 1mm:n vuosivauhtia, jos sattuu hyvä vuosi. Nykyisten laidunten korjaamiseksi poromäärät on pudotettava alle 100000:n, mieluiten jopa alle 60000:n, ainakin 30 vuoden ajaksi mikäli lisäruokinnasta halutaan päästä eroon. Poroahan ei muuten ole tarkoitettu elämään tunturialueen ulkopuolelle ollenkaan, sekin vaan aivan tiedoksesi. Niin, niistä "luppolaitumista" puheenollen, etpä taida myöskään tietää, että jos poro joutuu syömään luppoa enemmän kuin kaksi viikkoa talvella, tulee noutaja. Ei kestä poron fysiikka sitä valkuaisainemäärää, minkä luppo sisältää. Vastuunkannosta vielä senverran, että milloin poronomistajat lopettavat käyttämästä yksityisten ihmisten maita oman "elinkeinonsa" ylläpitämiseksi?

muuta sitä kirjoitti:

että poroja on ollut liikaa -70 luvulta saakka. Koko poronhoitoalueen laidunten kesto oli -70 luvulla 100000 poron luokassa. Eikä se kantokyky ole sen jälkeen ainakaan parantunut. Sitä kantokykyä syötiin kolme vuosikymmentä ja sitten tuli pää vetäjän käteen. Ota huomioon, että pääasiallinen talviravinto jäkälä kasvaa kokonaista 1mm:n vuosivauhtia, jos sattuu hyvä vuosi. Nykyisten laidunten korjaamiseksi poromäärät on pudotettava alle 100000:n, mieluiten jopa alle 60000:n, ainakin 30 vuoden ajaksi mikäli lisäruokinnasta halutaan päästä eroon. Poroahan ei muuten ole tarkoitettu elämään tunturialueen ulkopuolelle ollenkaan, sekin vaan aivan tiedoksesi. Niin, niistä "luppolaitumista" puheenollen, etpä taida myöskään tietää, että jos poro joutuu syömään luppoa enemmän kuin kaksi viikkoa talvella, tulee noutaja. Ei kestä poron fysiikka sitä valkuaisainemäärää, minkä luppo sisältää. Vastuunkannosta vielä senverran, että milloin poronomistajat lopettavat käyttämästä yksityisten ihmisten maita oman "elinkeinonsa" ylläpitämiseksi?

Lue lisää

"että poroja on ollut liikaa -70 luvulta saakka. Koko poronhoitoalueen laidunten kesto oli -70 luvulla 100000 poron luokassa. Eikä se kantokyky ole sen jälkeen ainakaan parantunut."

Hhmm, näyttää pahasti siltä, että nämä "faktat" ovat metsähallitukselta ja taitaa kirjoittaja olla palkollinen... Viimeisen lauseen allekirjoitan, mutta muuten on kyllä väitteet mutu-tiedettä ja rankkaa asioiden yksinkertaistusta. Ensinnäkään tarkkoja lukuja ennen 70-luvun poroluvusta ei ole, mutta ne ovat aikalailla alakanttiin. 60-luvulla porojen määrä (n. 80 - 90 % nykyisestä) ja elon rakenne olivat sellaisia, että laidunpaine oli selvästi suurempi kuin nykyään. Pelkkä tilastojen tuijottaminen ei tätä kerro vaan tähän tarvitaan jo TIETOA!

"Ota huomioon, että pääasiallinen talviravinto jäkälä kasvaa kokonaista 1mm:n vuosivauhtia, jos sattuu hyvä vuosi."

En ymmärrä kuinka tällaisia huuhaa-tietoja käytetään asioiden perusteluun. Kokoluokka on aivan väärin. Todellisuudessa jäkälän kasvu riippuu jäkälän määrästä ja jos olemme lähellä maksimia, tuo mainittu 1 mm/vuosi saattaisi olla mahdollinen, mutta muuten ei mitenkään.

"Nykyisten laidunten korjaamiseksi poromäärät on pudotettava alle 100000:n, mieluiten jopa alle 60000:n, ainakin 30 vuoden ajaksi mikäli lisäruokinnasta halutaan päästä eroon."

Mistä taikurinhatusta tempaiset nuo luvut? Ennekuin tuollaisesta lisäruokintavähentämisestä voi alkaa edes spekuloida pitäisi eritellä porolukujen vähentämiset eri poronhoitoalueilla. Eteläisellä alueella poronhoito perustuu ruokintaan, kun taas pohjoisessa ei. Siellä lisäruokintaa käytetään vain talven pahempina aikoina viikon tai pari vuodessa. Eli poronhoito perustuu siellä luonnonlaitumiin.

"Poroahan ei muuten ole tarkoitettu elämään tunturialueen ulkopuolelle ollenkaan, sekin vaan aivan tiedoksesi."

Tämä on vissiin Ruotsin kuninkaan määräys 1500-luvulta, mikä tuntuu nykyään määräävän kaikesta Lapissa nykyään. Poron biologia ei tuollaista ainakaan sano. Kyllä porolle on luontaista vaihdella eri laitumien välillä: metsissä talvella ja tuntureilla ja soilla kesällä. Tämä on hyvin tyypillistä koko pohjoisen pallon puoliskon poroille/peuroille.

"Niin, niistä "luppolaitumista" puheenollen, etpä taida myöskään tietää, että jos poro joutuu syömään luppoa enemmän kuin kaksi viikkoa talvella, tulee noutaja. Ei kestä poron fysiikka sitä valkuaisainemäärää, minkä luppo sisältää."

Onneksi Inarin ja Enontekiön porot eivät ole tuota kuulleet. Sinähän alat kuulostaa vakuuttavalta!

"Vastuunkannosta vielä senverran, että milloin poronomistajat lopettavat käyttämästä yksityisten ihmisten maita oman "elinkeinonsa" ylläpitämiseksi?"

Puhutko mistä alueesta? Tämä ketju alkoi Nellimin poronhoidosta, jossa yksityisten maiden osuus on hyvin pieni. Onko oikein ajaa alas saamelainen elinkeino valtion mailla metsänhakkuilla?

Bieggaolmmai kirjoitti:

"että poroja on ollut liikaa -70 luvulta saakka. Koko poronhoitoalueen laidunten kesto oli -70 luvulla 100000 poron luokassa. Eikä se kantokyky ole sen jälkeen ainakaan parantunut."

Hhmm, näyttää pahasti siltä, että nämä "faktat" ovat metsähallitukselta ja taitaa kirjoittaja olla palkollinen... Viimeisen lauseen allekirjoitan, mutta muuten on kyllä väitteet mutu-tiedettä ja rankkaa asioiden yksinkertaistusta. Ensinnäkään tarkkoja lukuja ennen 70-luvun poroluvusta ei ole, mutta ne ovat aikalailla alakanttiin. 60-luvulla porojen määrä (n. 80 - 90 % nykyisestä) ja elon rakenne olivat sellaisia, että laidunpaine oli selvästi suurempi kuin nykyään. Pelkkä tilastojen tuijottaminen ei tätä kerro vaan tähän tarvitaan jo TIETOA!

"Ota huomioon, että pääasiallinen talviravinto jäkälä kasvaa kokonaista 1mm:n vuosivauhtia, jos sattuu hyvä vuosi."

En ymmärrä kuinka tällaisia huuhaa-tietoja käytetään asioiden perusteluun. Kokoluokka on aivan väärin. Todellisuudessa jäkälän kasvu riippuu jäkälän määrästä ja jos olemme lähellä maksimia, tuo mainittu 1 mm/vuosi saattaisi olla mahdollinen, mutta muuten ei mitenkään.

"Nykyisten laidunten korjaamiseksi poromäärät on pudotettava alle 100000:n, mieluiten jopa alle 60000:n, ainakin 30 vuoden ajaksi mikäli lisäruokinnasta halutaan päästä eroon."

Mistä taikurinhatusta tempaiset nuo luvut? Ennekuin tuollaisesta lisäruokintavähentämisestä voi alkaa edes spekuloida pitäisi eritellä porolukujen vähentämiset eri poronhoitoalueilla. Eteläisellä alueella poronhoito perustuu ruokintaan, kun taas pohjoisessa ei. Siellä lisäruokintaa käytetään vain talven pahempina aikoina viikon tai pari vuodessa. Eli poronhoito perustuu siellä luonnonlaitumiin.

"Poroahan ei muuten ole tarkoitettu elämään tunturialueen ulkopuolelle ollenkaan, sekin vaan aivan tiedoksesi."

Tämä on vissiin Ruotsin kuninkaan määräys 1500-luvulta, mikä tuntuu nykyään määräävän kaikesta Lapissa nykyään. Poron biologia ei tuollaista ainakaan sano. Kyllä porolle on luontaista vaihdella eri laitumien välillä: metsissä talvella ja tuntureilla ja soilla kesällä. Tämä on hyvin tyypillistä koko pohjoisen pallon puoliskon poroille/peuroille.

"Niin, niistä "luppolaitumista" puheenollen, etpä taida myöskään tietää, että jos poro joutuu syömään luppoa enemmän kuin kaksi viikkoa talvella, tulee noutaja. Ei kestä poron fysiikka sitä valkuaisainemäärää, minkä luppo sisältää."

Onneksi Inarin ja Enontekiön porot eivät ole tuota kuulleet. Sinähän alat kuulostaa vakuuttavalta!

"Vastuunkannosta vielä senverran, että milloin poronomistajat lopettavat käyttämästä yksityisten ihmisten maita oman "elinkeinonsa" ylläpitämiseksi?"

Puhutko mistä alueesta? Tämä ketju alkoi Nellimin poronhoidosta, jossa yksityisten maiden osuus on hyvin pieni. Onko oikein ajaa alas saamelainen elinkeino valtion mailla metsänhakkuilla?

Lue lisää

saatte tuon energianne? oliskohan viha ja kateus taas kerran ne käynnistävät voimat.

lainaus paliskuntain yhdistyksen sivustolta "jäkälälaidunten kunto alkoi huonontua -70 luvulta alkaen..". Samaan aikaan samalta sivustolta käy ilmi, että poroluku kasvoi 1970 - 1990 100000 porosta 300000 poroon. Oliskohan näillä mitään tekemistä keskenään, oliskohan? Palkisilla on muuten ollut kirjanpitovelvollisuus ainakin -50 luvulta saakka, joten mitenköhän sinä selität sen valheesi 80-90% nykyisestä luvuista, kun paliskuntain yhdistys kertoo jotain aivan muuta. Se mitä pakkoteurastusten jälkeen on 18 vuodessa tapahtunut ei vaikuta asiaan, mm. juuri tämän jäkälän kasvuvauhdin vuoksi. Näilläkään poromäärillä eivät jäljellä olevat laitumet yksinkertaisesti pysty uudistumaan. Paitsi että noiden tilastojen lukeminen vaatii älyä, kokonaistilanteen hahmottaminen vaatii myös TIETOA. Ensimmäistä sinulla ei ole ja sen seurauksena luulet kaikkien muidenkin olevan yhtä tietämättömiä kuin sinä. Siksi sitten luulet olevan luvallista valehdella suun täydeltä.

Poron fysiikasta ja elintavoista et näköjään tiedä yhtään mitään. Tiesitkö että lapin metsäpeurat hävitettiin että saatiin tunturipeuralle tilaa. Edellisen lauseen sisällön miettimisessä sinulla meneekin loppuvuosi. Toivottavasti otat asioista selvää, ennenkuin paljastat taas tietämättömyytesi.

Ja saamelaisten "elinkeinosta" puhuessasi ole hyvin varovainen, vain 8% saamelaisista edes omistaa poroja.

te valehtelijat kirjoitti:

saatte tuon energianne? oliskohan viha ja kateus taas kerran ne käynnistävät voimat.

lainaus paliskuntain yhdistyksen sivustolta "jäkälälaidunten kunto alkoi huonontua -70 luvulta alkaen..". Samaan aikaan samalta sivustolta käy ilmi, että poroluku kasvoi 1970 - 1990 100000 porosta 300000 poroon. Oliskohan näillä mitään tekemistä keskenään, oliskohan? Palkisilla on muuten ollut kirjanpitovelvollisuus ainakin -50 luvulta saakka, joten mitenköhän sinä selität sen valheesi 80-90% nykyisestä luvuista, kun paliskuntain yhdistys kertoo jotain aivan muuta. Se mitä pakkoteurastusten jälkeen on 18 vuodessa tapahtunut ei vaikuta asiaan, mm. juuri tämän jäkälän kasvuvauhdin vuoksi. Näilläkään poromäärillä eivät jäljellä olevat laitumet yksinkertaisesti pysty uudistumaan. Paitsi että noiden tilastojen lukeminen vaatii älyä, kokonaistilanteen hahmottaminen vaatii myös TIETOA. Ensimmäistä sinulla ei ole ja sen seurauksena luulet kaikkien muidenkin olevan yhtä tietämättömiä kuin sinä. Siksi sitten luulet olevan luvallista valehdella suun täydeltä.

Poron fysiikasta ja elintavoista et näköjään tiedä yhtään mitään. Tiesitkö että lapin metsäpeurat hävitettiin että saatiin tunturipeuralle tilaa. Edellisen lauseen sisällön miettimisessä sinulla meneekin loppuvuosi. Toivottavasti otat asioista selvää, ennenkuin paljastat taas tietämättömyytesi.

Ja saamelaisten "elinkeinosta" puhuessasi ole hyvin varovainen, vain 8% saamelaisista edes omistaa poroja.

Lue lisää

Ihmettelen samoin, että miten sinä valehtelija/tietämätön et tarkista tietojasi. Tuollaisilla yleistyksilläsi ei ole mitään pohjaa väittelyyn. Esimerkiksi lainauksesi paliskuntain yhdistyksen sivustolta: "jäkälälaidunten kunto alkoi huonontua -70 luvulta alkaen.."
En löytänyt tuota sieltä, mutta joka tapauksessa tuohon on hankala vedota, koska kehitys on ollut eri alueilla erilainen. Jos nyt puhutaan pohjoisimmista merkkipiireistä, josta tämä ketju alkoikin, havaitaan Metlan inventointien mukaan, että Utsjoen, Enontekiön alueilla jäkälälaitumet ovat pysyneet samana tai parantuneet 70-luvulta. Inarin alueella taas jäkäliköiden biomassa/ha on suurin piirtein puolittunut. Poromäärien kehitys 50-luvulta (poroyksilö/km2) on hyvin samankaltainen ja ainoa muuttuva tekijä merkkipiirien välillä on metsätalous. Eteläpalkisissa suurin syy jäkäliköiden romahtamiseen (samoin kuin Savossakin) on metsätalous. Siellä luonnonlaitumiin perustuva metsätalous ei ole RKTL:n ja Metlan raporttien mukaan enää mahdollista.

"Samaan aikaan samalta sivustolta käy ilmi, että poroluku kasvoi 1970 - 1990 100000 porosta 300000 poroon. Oliskohan näillä mitään tekemistä keskenään, oliskohan? Palkisilla on muuten ollut kirjanpitovelvollisuus ainakin -50 luvulta saakka, joten mitenköhän sinä selität sen valheesi 80-90% nykyisestä luvuista, kun paliskuntain yhdistys kertoo jotain aivan muuta."

PY:n sivuilta ei löydy enää tilastoja vuodelta 1959-asti kuten aiemmin, mutta niistä olisi nähnyt, että 60-luvulla porojen talvikanta oli luokkaa 150 - 165 000, kun se nykyään on 180 000 - 190 000, vaikka suurin sallittu luku onkin 203 700. Tämän lisäksi on huomioitava ennen 80-lukua laskettujen porojen määrän epätarkkuus. Eli laske noista prosentteja. Pelkät luvut eivät nekään huomioi laidunpaineeseen vaikuttavia tekijöitä, kuten esim. karjan rakenteen muuttuminen vasavoittoiseksi ja teurastusajankohdan aikaistuminen useammalla kuukaudella.

Mikä esittämissäsi OIKEISSA luvuissa on mielenkiintoista, että 70-luvun alku vuosina poroluvut olivat todella alhaisia pitkiin keskiarvoihin nähden. Syynä tähän oli Inarin, Utsjoen, Enontekiön ja Sodankylän pohjoisosan merkkipiirien kovat katovuodet 60-70-lukujen vaihteessa. Siellä poromäärät romahtivat mm. kovien lumiolosuhteiden takia noin 30 %:iin aiemmasta. Tämä vaikuttaa koko poronhoitoalueen porotilastoihin ratkaisevasti ja antaa sen vääristyneen kuvan, että poromäärät ovat kasvaneet melkein puolella nykyaikaan tultaessa. Sitä en kiellä, että 80-luvulla poromäärät olivat todella suuret, mutta määrät ovat pienentyneet niistä tasoista lähes samoihin kuin 60-luvulla.

"Paitsi että noiden tilastojen lukeminen vaatii älyä, kokonaistilanteen hahmottaminen vaatii myös TIETOA."

Tästä olen samaa mieltä. Ja toivoisin sinunkin katsovan asioita kokonaisvaltaisemmin kuin uskovan kaikkea yksinkertaistettua propagandaa, jota sinulle syötetään.

"Poron fysiikasta ja elintavoista et näköjään tiedä yhtään mitään. Tiesitkö että lapin metsäpeurat hävitettiin että saatiin tunturipeuralle tilaa."

Taisi olla taas Ruotsin kuninkaan käsky.. hehe!

Asia ei ole noin yksinkertainen. Joo, Metsä-Lappia myöten oli Suomen puolella ennen muinoin metsäpeuroja ja suurimittaisen poronhoidon levittyessä nykyisen Norjan ja Ruotsin alueilta itään sieltä tuotiin poroja, jotka ovat tunturipeuroja toiselta nimeltään. Tunturi- ja metsäpeuroja oli pitkän aikaa rinnan ja sekoittumista tapahtui. Nykyiset porot ovat Lapin alueella myös metsäpeurojen jälkeläisiä. Todellisuudessahan tunturi- ja metsäpeura ovat samaa lajia ja niiden käytös ja ulkonäkö poikkeaa aika vähän. Molemmat käyttävät metsälaitumia talvella ja kesällä tunturipeura menee ylängöille, kun metsäpeura siirtyy avarille soille tuulisille paikoille.

te valehtelijat kirjoitti:

saatte tuon energianne? oliskohan viha ja kateus taas kerran ne käynnistävät voimat.

lainaus paliskuntain yhdistyksen sivustolta "jäkälälaidunten kunto alkoi huonontua -70 luvulta alkaen..". Samaan aikaan samalta sivustolta käy ilmi, että poroluku kasvoi 1970 - 1990 100000 porosta 300000 poroon. Oliskohan näillä mitään tekemistä keskenään, oliskohan? Palkisilla on muuten ollut kirjanpitovelvollisuus ainakin -50 luvulta saakka, joten mitenköhän sinä selität sen valheesi 80-90% nykyisestä luvuista, kun paliskuntain yhdistys kertoo jotain aivan muuta. Se mitä pakkoteurastusten jälkeen on 18 vuodessa tapahtunut ei vaikuta asiaan, mm. juuri tämän jäkälän kasvuvauhdin vuoksi. Näilläkään poromäärillä eivät jäljellä olevat laitumet yksinkertaisesti pysty uudistumaan. Paitsi että noiden tilastojen lukeminen vaatii älyä, kokonaistilanteen hahmottaminen vaatii myös TIETOA. Ensimmäistä sinulla ei ole ja sen seurauksena luulet kaikkien muidenkin olevan yhtä tietämättömiä kuin sinä. Siksi sitten luulet olevan luvallista valehdella suun täydeltä.

Poron fysiikasta ja elintavoista et näköjään tiedä yhtään mitään. Tiesitkö että lapin metsäpeurat hävitettiin että saatiin tunturipeuralle tilaa. Edellisen lauseen sisällön miettimisessä sinulla meneekin loppuvuosi. Toivottavasti otat asioista selvää, ennenkuin paljastat taas tietämättömyytesi.

Ja saamelaisten "elinkeinosta" puhuessasi ole hyvin varovainen, vain 8% saamelaisista edes omistaa poroja.

Lue lisää

"Ja saamelaisten "elinkeinosta" puhuessasi ole hyvin varovainen, vain 8% saamelaisista edes omistaa poroja."

Koetanpa nyt olla varovainen. Tämä poronhoidon väheksyminen saamelaisuudessa on saavuttanut oudot mittasuhteet. Ensinnäkin tuo 8% on suuruusluokaltaan oikea, mutta liian pieni luku eikä todellakaan anna poronhoidon merkityksestä mitään käsitystä.

Kun huomataan, että saamelaisia poronomistajia oli noin 1100 henkilöä (vuonna 2006), jotka asuvat Saamelaisten kotiseutualueella, jossa on noin 3600 saamelaista, suuruusluokka onkin aivan toinen. Eli melkein kolmannes omistaa poroja! Tämän lisäksi saamelaiset tekevät töitä noin 500 - 600 henkilötyövuoden verran poronhoidossa vuodessa. Kun taas katsotaan saamelaisten kokonaismäärää 3600 hlö, huomataan, että sen suhteellinen merkitys saamelaisten elinkeinona on valtava!

Kun huomataan Suomen saamelaisten kokonaisluku n. 9300 hlö (josta 1000 on ulkomailla), huomataan, että esittämäsi 8 % on virheellinen.

Bieggaolmmai kirjoitti:

"Ja saamelaisten "elinkeinosta" puhuessasi ole hyvin varovainen, vain 8% saamelaisista edes omistaa poroja."

Koetanpa nyt olla varovainen. Tämä poronhoidon väheksyminen saamelaisuudessa on saavuttanut oudot mittasuhteet. Ensinnäkin tuo 8% on suuruusluokaltaan oikea, mutta liian pieni luku eikä todellakaan anna poronhoidon merkityksestä mitään käsitystä.

Kun huomataan, että saamelaisia poronomistajia oli noin 1100 henkilöä (vuonna 2006), jotka asuvat Saamelaisten kotiseutualueella, jossa on noin 3600 saamelaista, suuruusluokka onkin aivan toinen. Eli melkein kolmannes omistaa poroja! Tämän lisäksi saamelaiset tekevät töitä noin 500 - 600 henkilötyövuoden verran poronhoidossa vuodessa. Kun taas katsotaan saamelaisten kokonaismäärää 3600 hlö, huomataan, että sen suhteellinen merkitys saamelaisten elinkeinona on valtava!

Kun huomataan Suomen saamelaisten kokonaisluku n. 9300 hlö (josta 1000 on ulkomailla), huomataan, että esittämäsi 8 % on virheellinen.

Lue lisää

"Kun huomataan, että saamelaisia poronomistajia oli noin 1100 henkilöä (vuonna 2006)"

ja heistä noin yksi prosentti, noin 11 henkilöä pilaa Suomi-kuvaa pitkin maailmaa yhdessä GREENPEACEN kanssa????

ihme kun ne muutamat ovat noin pahasti ulkomaalaisten vietävissä. häpeäisivät.

taitaapa olla kirjoitti:

"Kun huomataan, että saamelaisia poronomistajia oli noin 1100 henkilöä (vuonna 2006)"

ja heistä noin yksi prosentti, noin 11 henkilöä pilaa Suomi-kuvaa pitkin maailmaa yhdessä GREENPEACEN kanssa????

ihme kun ne muutamat ovat noin pahasti ulkomaalaisten vietävissä. häpeäisivät.

Lue lisää

Poromiehiä samoin kuin saamelaisten edustajia syytetään valehtelusta ja vääristelystä milloin missäkin yhteydessä, mutta millä oikeudella sinä saat sitten totuutena julistaa tuollaisia? Onko sittenkin niin, että kun sinä olet mielestäsi oikeassa, sinulla on lupa kertoa mitä huvittaa?

Vihjaat tuolla, että metsätalouden vastustajia poromiesten keskuudessa vain muutamia. Metlan kyselytutkimuksen perusteella Inarissa poromiehistä oli 1/3 tiukasti metsätaloutta vastaan ja suurin osa oli valmis metsätalouden hyväksymään, jos sen mitoitus sovitetaan paremmin poronhoidon tarpeisiin.

Greenpeacen kutsuminen apuun oli eräs ratkaisevimmista tekijöistä, joilla poromiehet saivat valtion huomion. Muussa tapauksessa asia olisi luultavasti painettu villaisella kuten aiemminkin ja Metsähallitus olisi saanut jatkaa entistä elinkeinojen "yhteensovittamista". Kiistan yksi pieni voitto (lukuisten häviöiden keskellä) on se, että erämaa-alueiden talousmetsät siirtyivät kokonaan talouskäytön ulkopuolelle. Nyt siis valtiokin tunnustaa, ettei niitä alueita kannata tuhota.

Bieggaolmmai kirjoitti:

Poromiehiä samoin kuin saamelaisten edustajia syytetään valehtelusta ja vääristelystä milloin missäkin yhteydessä, mutta millä oikeudella sinä saat sitten totuutena julistaa tuollaisia? Onko sittenkin niin, että kun sinä olet mielestäsi oikeassa, sinulla on lupa kertoa mitä huvittaa?

Vihjaat tuolla, että metsätalouden vastustajia poromiesten keskuudessa vain muutamia. Metlan kyselytutkimuksen perusteella Inarissa poromiehistä oli 1/3 tiukasti metsätaloutta vastaan ja suurin osa oli valmis metsätalouden hyväksymään, jos sen mitoitus sovitetaan paremmin poronhoidon tarpeisiin.

Greenpeacen kutsuminen apuun oli eräs ratkaisevimmista tekijöistä, joilla poromiehet saivat valtion huomion. Muussa tapauksessa asia olisi luultavasti painettu villaisella kuten aiemminkin ja Metsähallitus olisi saanut jatkaa entistä elinkeinojen "yhteensovittamista". Kiistan yksi pieni voitto (lukuisten häviöiden keskellä) on se, että erämaa-alueiden talousmetsät siirtyivät kokonaan talouskäytön ulkopuolelle. Nyt siis valtiokin tunnustaa, ettei niitä alueita kannata tuhota.

Lue lisää

"Greenpeacen kutsuminen apuun oli eräs ratkaisevimmista tekijöistä"

Yksi kolmasosa kutsui kylään omaan pesään paskojat???? Vähemmistön voimalla? Voi h####..

vai pelaat vähemmistön voim... kirjoitti:

"Greenpeacen kutsuminen apuun oli eräs ratkaisevimmista tekijöistä"

Yksi kolmasosa kutsui kylään omaan pesään paskojat???? Vähemmistön voimalla? Voi h####..

Tuo yksi kolmas osa kuvasti siis kyselytutkimuksen tulosta eikä kutsujien määrää. Tämä oli siis konkreettinen esimerkki siitä, että metsätalouden vastustajia on enemmän kuin 11. Hyvin monet niistäkin, jotka ovat sovinnollisempia, eivät hyväksy nykymenoa. Näiden osuus jäi kuitenkin Metlan kyselyssä epämääräiseksi.

Kannattaa huomata, että metsäkiistassa ovat esiintyneet kokonaiset paliskunnat. Inarin kunnassa kaikki paliskunnat, joissa metsätaloutta on harjoitettu, ovat olleet vastustamassa hakkuita tärkeillä laidunalueillaan. Ivalon plk:ssa tosin vain Nellimin tokkakunta ja Ivalon tokkakunta onkin ollut hyvin suopea hakkuille. Noissa paliskunnissa on poronomistajia jokaisessa noin 100 paitsi parissa itäisimmässä, jossa on vain parikymmentä.

Bieggaolmmai kirjoitti:

Ihmettelen samoin, että miten sinä valehtelija/tietämätön et tarkista tietojasi. Tuollaisilla yleistyksilläsi ei ole mitään pohjaa väittelyyn. Esimerkiksi lainauksesi paliskuntain yhdistyksen sivustolta: "jäkälälaidunten kunto alkoi huonontua -70 luvulta alkaen.."
En löytänyt tuota sieltä, mutta joka tapauksessa tuohon on hankala vedota, koska kehitys on ollut eri alueilla erilainen. Jos nyt puhutaan pohjoisimmista merkkipiireistä, josta tämä ketju alkoikin, havaitaan Metlan inventointien mukaan, että Utsjoen, Enontekiön alueilla jäkälälaitumet ovat pysyneet samana tai parantuneet 70-luvulta. Inarin alueella taas jäkäliköiden biomassa/ha on suurin piirtein puolittunut. Poromäärien kehitys 50-luvulta (poroyksilö/km2) on hyvin samankaltainen ja ainoa muuttuva tekijä merkkipiirien välillä on metsätalous. Eteläpalkisissa suurin syy jäkäliköiden romahtamiseen (samoin kuin Savossakin) on metsätalous. Siellä luonnonlaitumiin perustuva metsätalous ei ole RKTL:n ja Metlan raporttien mukaan enää mahdollista.

"Samaan aikaan samalta sivustolta käy ilmi, että poroluku kasvoi 1970 - 1990 100000 porosta 300000 poroon. Oliskohan näillä mitään tekemistä keskenään, oliskohan? Palkisilla on muuten ollut kirjanpitovelvollisuus ainakin -50 luvulta saakka, joten mitenköhän sinä selität sen valheesi 80-90% nykyisestä luvuista, kun paliskuntain yhdistys kertoo jotain aivan muuta."

PY:n sivuilta ei löydy enää tilastoja vuodelta 1959-asti kuten aiemmin, mutta niistä olisi nähnyt, että 60-luvulla porojen talvikanta oli luokkaa 150 - 165 000, kun se nykyään on 180 000 - 190 000, vaikka suurin sallittu luku onkin 203 700. Tämän lisäksi on huomioitava ennen 80-lukua laskettujen porojen määrän epätarkkuus. Eli laske noista prosentteja. Pelkät luvut eivät nekään huomioi laidunpaineeseen vaikuttavia tekijöitä, kuten esim. karjan rakenteen muuttuminen vasavoittoiseksi ja teurastusajankohdan aikaistuminen useammalla kuukaudella.

Mikä esittämissäsi OIKEISSA luvuissa on mielenkiintoista, että 70-luvun alku vuosina poroluvut olivat todella alhaisia pitkiin keskiarvoihin nähden. Syynä tähän oli Inarin, Utsjoen, Enontekiön ja Sodankylän pohjoisosan merkkipiirien kovat katovuodet 60-70-lukujen vaihteessa. Siellä poromäärät romahtivat mm. kovien lumiolosuhteiden takia noin 30 %:iin aiemmasta. Tämä vaikuttaa koko poronhoitoalueen porotilastoihin ratkaisevasti ja antaa sen vääristyneen kuvan, että poromäärät ovat kasvaneet melkein puolella nykyaikaan tultaessa. Sitä en kiellä, että 80-luvulla poromäärät olivat todella suuret, mutta määrät ovat pienentyneet niistä tasoista lähes samoihin kuin 60-luvulla.

"Paitsi että noiden tilastojen lukeminen vaatii älyä, kokonaistilanteen hahmottaminen vaatii myös TIETOA."

Tästä olen samaa mieltä. Ja toivoisin sinunkin katsovan asioita kokonaisvaltaisemmin kuin uskovan kaikkea yksinkertaistettua propagandaa, jota sinulle syötetään.

"Poron fysiikasta ja elintavoista et näköjään tiedä yhtään mitään. Tiesitkö että lapin metsäpeurat hävitettiin että saatiin tunturipeuralle tilaa."

Taisi olla taas Ruotsin kuninkaan käsky.. hehe!

Asia ei ole noin yksinkertainen. Joo, Metsä-Lappia myöten oli Suomen puolella ennen muinoin metsäpeuroja ja suurimittaisen poronhoidon levittyessä nykyisen Norjan ja Ruotsin alueilta itään sieltä tuotiin poroja, jotka ovat tunturipeuroja toiselta nimeltään. Tunturi- ja metsäpeuroja oli pitkän aikaa rinnan ja sekoittumista tapahtui. Nykyiset porot ovat Lapin alueella myös metsäpeurojen jälkeläisiä. Todellisuudessahan tunturi- ja metsäpeura ovat samaa lajia ja niiden käytös ja ulkonäkö poikkeaa aika vähän. Molemmat käyttävät metsälaitumia talvella ja kesällä tunturipeura menee ylängöille, kun metsäpeura siirtyy avarille soille tuulisille paikoille.

Lue lisää

empä ole pitkään aikaan lukenutkaan noin hauskaa ja tietämätöntä vastausta. Sulla löytyy selitys näköjään mihin tahansa, esim. miksi musta onkin valkeaa ja päivastoin.

Miten ihmeessä sinä pystyt elämään itsesi ja tyhmyytesi kanssa. Etkö todellakaan näe, miten paljon joudut perustelemaan valheitasi valheilla? Vain yhtenä räikeimpänä esimerkkinä vetoomuksesi 60-luvun poromääriin jonka samantien kumoat lässyttämällä epätarkasta kirjanpidosta ennen -80 lukua. Olet kyllä aika turhapuro.

Edelleen sulla on ongelmana älyn riittämättömyys, jonka perusteella kuvittelet muut yhtä tyhmäksi kuin itse olet. Sitä vikaa ei lääkärisetäkään pysty sinusta korjaamaan.

Jos olisit tehnyt neuvoni mukaan ja ottanut ensin selvää asioista, ei tyhmyytesi tuossa metsäpeurojen hävityksessä olisi paljastunut. Mutta vahinko pääsi tapahtumaan. Sen verran sinua voisi yrittää kouluttaa että avainsana tuossa on asiassa on "kesyyntyminen". Jatka siitä.

Bieggaolmmai kirjoitti:

"Ja saamelaisten "elinkeinosta" puhuessasi ole hyvin varovainen, vain 8% saamelaisista edes omistaa poroja."

Koetanpa nyt olla varovainen. Tämä poronhoidon väheksyminen saamelaisuudessa on saavuttanut oudot mittasuhteet. Ensinnäkin tuo 8% on suuruusluokaltaan oikea, mutta liian pieni luku eikä todellakaan anna poronhoidon merkityksestä mitään käsitystä.

Kun huomataan, että saamelaisia poronomistajia oli noin 1100 henkilöä (vuonna 2006), jotka asuvat Saamelaisten kotiseutualueella, jossa on noin 3600 saamelaista, suuruusluokka onkin aivan toinen. Eli melkein kolmannes omistaa poroja! Tämän lisäksi saamelaiset tekevät töitä noin 500 - 600 henkilötyövuoden verran poronhoidossa vuodessa. Kun taas katsotaan saamelaisten kokonaismäärää 3600 hlö, huomataan, että sen suhteellinen merkitys saamelaisten elinkeinona on valtava!

Kun huomataan Suomen saamelaisten kokonaisluku n. 9300 hlö (josta 1000 on ulkomailla), huomataan, että esittämäsi 8 % on virheellinen.

Lue lisää

ja vellit sekaisin. Kerro mulle miten ihmeessä luku voi olla sekä oikea mutta väärä. VAIN 8% saamelaisista omistaa poroja. Se on fakta. Ja saamelaisalueella asuvista VAIN kolmannes omistaa poroja. Sekin on fakta. Muu on sanahelinää. Poronhoito ei näinollen ole saamelaisten elinkeino. Oikeammin voidaan sanoa, että vain 8%:lle saamelaisista poroilla on jotakin merkitystä. Edes kaikista noista 8%:sta ei saa koko tuloaan poroista. Joten sinun on todellakin syytä siistiä suutasi. Voi vaikka haljeta noihin suuriin sanoihisi.

hahhhhahaa kirjoitti:

empä ole pitkään aikaan lukenutkaan noin hauskaa ja tietämätöntä vastausta. Sulla löytyy selitys näköjään mihin tahansa, esim. miksi musta onkin valkeaa ja päivastoin.

Miten ihmeessä sinä pystyt elämään itsesi ja tyhmyytesi kanssa. Etkö todellakaan näe, miten paljon joudut perustelemaan valheitasi valheilla? Vain yhtenä räikeimpänä esimerkkinä vetoomuksesi 60-luvun poromääriin jonka samantien kumoat lässyttämällä epätarkasta kirjanpidosta ennen -80 lukua. Olet kyllä aika turhapuro.

Edelleen sulla on ongelmana älyn riittämättömyys, jonka perusteella kuvittelet muut yhtä tyhmäksi kuin itse olet. Sitä vikaa ei lääkärisetäkään pysty sinusta korjaamaan.

Jos olisit tehnyt neuvoni mukaan ja ottanut ensin selvää asioista, ei tyhmyytesi tuossa metsäpeurojen hävityksessä olisi paljastunut. Mutta vahinko pääsi tapahtumaan. Sen verran sinua voisi yrittää kouluttaa että avainsana tuossa on asiassa on "kesyyntyminen". Jatka siitä.

Lue lisää

"empä ole pitkään aikaan lukenutkaan noin hauskaa ja tietämätöntä vastausta."

Olen pahoillani! Tietoni perustuvat vain RKTL:n ja Metlan uusimpien tutkimusten ja inventointien tuloksiin. Jos menisit äkkiä oikomaan heidän väärinkäsityksensä ja oudot tulkintansa!

"Sulla löytyy selitys näköjään mihin tahansa, esim. miksi musta onkin valkeaa ja päivastoin."

Niin, asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin Metsähallituksen "tiedot" antavat ymmärtää.

"Miten ihmeessä sinä pystyt elämään itsesi ja tyhmyytesi kanssa."

En tiedä, mutta hauskaa se kyllä on.

"Etkö todellakaan näe, miten paljon joudut perustelemaan valheitasi valheilla? Vain yhtenä räikeimpänä esimerkkinä vetoomuksesi 60-luvun poromääriin jonka samantien kumoat lässyttämällä epätarkasta kirjanpidosta ennen -80 lukua. Olet kyllä aika turhapuro."

Tietämättömyys on yksi suurimpia vihan aiheuttajia... Et näköjään tiedä, että poronhoidossa se porojen lukemisen epätarkkuus johtaa poromäärän aliarvioimiseen. Erotuksiin saatavat porot luetaan ja jos osa jää metsään, ne eivät näy luvussa. Porotalouden tuen tultua riippuvaiseksi poromäärästä, on luonnollisesti myös lukutarkkuus parantunut erittäin paljon: mitä paremmin kaikki saadaan luettua, sen paremmat tuet.

Tässä joitain poromäärän sisältäviä tieteellisiä artikkeleita:
http://www.metla.fi/julkaisut/mt/2005/mt-941.pdf (sivu 245, käsivarren plk, poromäärien kehitys)

http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff07/ff073253.pdf (löytyy kuvaaja kolmen pohjoisimman merkkipiirin porotiheyksistä)

Näistä näkee hyvin selvästi 60-70-luvun vaihteen porolukujen romahtamisen pohjoisissa merkkipiireissä. Kun katsotaan 60-luvun porolukuja ennen katovuosia, keskimääräinen poroluku oli 60-luvun alkupuoliskolla n. 150 000. Muistaakseni jotkut lähteet puhuivat 165 000 porosta todellisena lukuna, mutta en nyt muista mikä. Virallisia MMM:n lukuja seuraavasta dokumentista:
http://www.mmm.fi/attachments/5fDbyYiFr/5fDi2xxbb/Files/CurrentFile/mittarit_porotalous.pdf

"Edelleen sulla on ongelmana älyn riittämättömyys, jonka perusteella kuvittelet muut yhtä tyhmäksi kuin itse olet. Sitä vikaa ei lääkärisetäkään pysty sinusta korjaamaan."

Kiitos analyysistä. Tämän kommentoimiseen ei älyni valitettavasti riitä, koska tyhmän on vaikea analysoida omaa tyhmyyttään.

"Jos olisit tehnyt neuvoni mukaan ja ottanut ensin selvää asioista, ei tyhmyytesi tuossa metsäpeurojen hävityksessä olisi paljastunut. Mutta vahinko pääsi tapahtumaan. Sen verran sinua voisi yrittää kouluttaa että avainsana tuossa on asiassa on "kesyyntyminen". Jatka siitä."

Jos autat minua vielä vähän? Tarkoitatko nyt, että kesyyntyminen on avainsana siinä, miksi poro ei kuulu metsiin ja alaville maille, vaikka sen villit kantamuodot sinne kuuluivatkin? Mikä on peruste? Moraalinenko? Eettinen? Ei se ainakaan biologinen ole.

sulla puurot kirjoitti:

ja vellit sekaisin. Kerro mulle miten ihmeessä luku voi olla sekä oikea mutta väärä. VAIN 8% saamelaisista omistaa poroja. Se on fakta. Ja saamelaisalueella asuvista VAIN kolmannes omistaa poroja. Sekin on fakta. Muu on sanahelinää. Poronhoito ei näinollen ole saamelaisten elinkeino. Oikeammin voidaan sanoa, että vain 8%:lle saamelaisista poroilla on jotakin merkitystä. Edes kaikista noista 8%:sta ei saa koko tuloaan poroista. Joten sinun on todellakin syytä siistiä suutasi. Voi vaikka haljeta noihin suuriin sanoihisi.

Lue lisää

"ja vellit sekaisin. Kerro mulle miten ihmeessä luku voi olla sekä oikea mutta väärä. VAIN 8% saamelaisista omistaa poroja. Se on fakta."

Ensinnäkin kirjoitin suuruusluokkaa tieteellisessä mielessä ilmaistuna (englanniksi magnitude of order), joka tarkoittaa, että esittämäsi luku on dekadin suuruudella oikein. Tämän ilmaisun ymmärtää hämmästyttävän moni.

Toiseksi, ennenkuin jatkat tuon 8%:n toistamista, esitä lähde! Sillä välillä voit lueskella tätä:
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/raportti298.pdf (ja siinä sivu 22)
Sen mukaan saamelaisia poronomistajia oli 1100 henkilöä poronhoitovuonna 1998/-99.

"Ja saamelaisalueella asuvista VAIN kolmannes omistaa poroja. Sekin on fakta."

Tämä ja aiempi lukusi ovat pahassa ristiriidassa.

"Poronhoito ei näinollen ole saamelaisten elinkeino. Oikeammin voidaan sanoa, että vain 8%:lle saamelaisista poroilla on jotakin merkitystä."

Vain saamelaisuudesta tietämätön henkilö (tai ivalolainen) voi sanoa noin. Kyllä se on yleisesti tunnustettu tosiseikka, että saamelainen kulttuuri elää nykyään poronhoidosta ja tämä pätee erityisesti metsäalueiden syrjäkylillä. Toinen merkittävä kulttuuria ylläpitävä elinkeino on Tenon kalastus. Jälkimmäisestä vaan on se kulttuuria voimallisemmin ylläpitävä yhteisöllisyys alkanut hiipua turismin myötä. Myös poroja omistamattomien saamelaisten kulttuuri on pitkälti yhteydessä poronhoitoon.

"Edes kaikista noista 8%:sta ei saa koko tuloaan poroista."

Tämä logiikka, että poroelinkeino ei ole saamelaiselle tärkeä, jos saa muualtakin tuloja, on aika outo. Tosin sitä viljelevät aika monet tahot. Tällä samalla logiikalla metsähallitus on vertaillut (ennen Metlan uudempaa tilastointia) Inarin poronhoidon ja metsätalouden työllistävyyttä. Metsätalouden osalta lasketaan kaikki mahdollinen työllistävyys kerrannaisvaikutuksineen Etelä-Lappia myöten henkilötyövuosissa, kun taas poronhoidossa merkitsi vain päätoimiset inarilaiset poromiehet. Metlan uudempi tilasto olikin aika tylyä luettavaa metsähallitususkovaisille.

Koetanpa muotoilla asian näin: saamelaisalueen työikäisistä saamelaisista n. 2000 - 2500 hlö tekevät noin 500 - 600 henkilötyövuotta poronhoidossa. Eikö ole aika suuri luku? Saamelaisalueen suomalaisilla vastaava luku on n. 10 kertaa pienempi.

Bieggaolmmai kirjoitti:

Olet aivan oikeassa siis, että laitumet ovat kuluneet. Eiväthän ne poronhoitajat muuten olisi lähteneet kiistelemään laitumista.

Oletko nyt kuitenkaan perillä siitä Nellimin hakkuiden intensiteetistä? Ymmärrätkö ollenkaan kuinka paljon hakkuut vähentävät jäkälälaitumien jäkäläbiomassaa hehtaarilla? Onko näin, että jos poronhoidon tasapaino tuhotaan ulkoapäin, vastuu siitä lankeaa aina poronhoidolle?

Lue lisää

Laitumista on riidelty niin kauan kuin poronhoitoa on ollut. Jos et usko, katso vanhoja Ruotsin ja Venäjän vallan aikaisia käräjäpäätöksiä. Jos et itse osaa etsiä, lue vaikka Joonan, Enbusken ym tutkimuksia.

Katsokaapa sivun alareunaa
http://www.pefcwatch.org
ja sieltähän on linkki tänne
http://www.inarinpaliskunnat.org/index_en.html

On se kumma kun laidunnetaan poroja niin että näkyy kuussa asti ja silti se on metsätalouden vika!!!

on näilläkin kirjoitti:

Katsokaapa sivun alareunaa
http://www.pefcwatch.org
ja sieltähän on linkki tänne
http://www.inarinpaliskunnat.org/index_en.html

On se kumma kun laidunnetaan poroja niin että näkyy kuussa asti ja silti se on metsätalouden vika!!!

Lue lisää

Oijoi joi joi! Mikä salaliitto! Nyt meni aamupulla väärään kurkkuun. Suomi kuoloo, suomi kuoloo heti huomena kun vihreiden salaliitto on näin kauhia. Aijaijai, kauhia paikka!

Miten mie nyt syötän miun pienii lapsii, miten mie syötän? Ei oo ennee elämätä, natura se veipi kaiken, ei miun Avensis ennee saa kulkia, kun vihiriät ja riinpiissi ja poromies nosti bensankin hinnakin salaliitollakin! aijaijai, voi meitä suomalaisia, voi voi voi!

nyt meni väärään kurkkuun kirjoitti:

Oijoi joi joi! Mikä salaliitto! Nyt meni aamupulla väärään kurkkuun. Suomi kuoloo, suomi kuoloo heti huomena kun vihreiden salaliitto on näin kauhia. Aijaijai, kauhia paikka!

Miten mie nyt syötän miun pienii lapsii, miten mie syötän? Ei oo ennee elämätä, natura se veipi kaiken, ei miun Avensis ennee saa kulkia, kun vihiriät ja riinpiissi ja poromies nosti bensankin hinnakin salaliitollakin! aijaijai, voi meitä suomalaisia, voi voi voi!

Lue lisää

saksastahan tuota "muutamat vähemmistösaamelaiset vs lapin muu väestö" ottelua
on ohjailtu.

hah hah, tökeröhän tuo esitys on ollut mitä taloussanomissa kuvailevat. ei helevetti :D :D ...

Niin, tuo juttu on kyllä aika rankkaa vääristelyä, mikä menee valehtelun puolelle (esim. lainauksesi vesakkomyrkytysväite). Tämä on sitä tyypillistä asioiden värittelyä, jota metsäsektorin mieliset ja palveluksessa olevat harrastavat.

Tämä lainauksesi kuvastaa varsinkin metsäsektorin ja poronhoidon välistä kulttuurieroa kommunikaatiossa. Valtion metsätalouden puolella hakkuusuunnite on vuosittainen ja jos sitä lasketaan, valtion virkamiehet korostavat kuinka hakkuita on vähennetty. Tietenkin tämä pitää paikkansa, mutta poronhoidon piirissä työskentelevät näkevät asian aivan toisin. Kaikki hakkuut vaikuttavat elinkeinoon kumulatiivisesti ja joka vuosi katoava laidunalue katsotaan uudeksi tappioksi eikä sitä nähdä, että tänä vuonna hakkuusuunnite olikin 10% pienempi. Lainauksessa mainitut 20-vuotta sitten tehdyt hakkuut ovat Ylä-Lapissa lähes käyttökelvottomia laitumina.

Toimittaja on varmaankin erehtynyt Ylä-Lappi ja Inari termeillä, koska Pekka Aikion kuvat ovat varmasti olleet Ylä-Lapista ja tekojärvien pohjoispuolinen alue kuuluu siihen. Yleensä Ylä-Lappi ja saamelaisalue on sama asia ja Metsähallituksen aluejaossakin Ylä-Lappi sisältää Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnan alueen sekä Sodankylän kunnasta Lapin paliskunnan alueen.

tai nainen? kirjoitti:

saksastahan tuota "muutamat vähemmistösaamelaiset vs lapin muu väestö" ottelua
on ohjailtu.

hah hah, tökeröhän tuo esitys on ollut mitä taloussanomissa kuvailevat. ei helevetti :D :D ...

Lue lisää

"hah hah, tökeröhän tuo esitys on ollut mitä taloussanomissa kuvailevat. ei helevetti :D :D ..."

Ja sinä sitten uskot sinisilmäisesti, mitä metsäsektorin tiedottaja kirjoittaa. Ei helvetti :D :D

Bieggaolmmai kirjoitti:

Niin, tuo juttu on kyllä aika rankkaa vääristelyä, mikä menee valehtelun puolelle (esim. lainauksesi vesakkomyrkytysväite). Tämä on sitä tyypillistä asioiden värittelyä, jota metsäsektorin mieliset ja palveluksessa olevat harrastavat.

Tämä lainauksesi kuvastaa varsinkin metsäsektorin ja poronhoidon välistä kulttuurieroa kommunikaatiossa. Valtion metsätalouden puolella hakkuusuunnite on vuosittainen ja jos sitä lasketaan, valtion virkamiehet korostavat kuinka hakkuita on vähennetty. Tietenkin tämä pitää paikkansa, mutta poronhoidon piirissä työskentelevät näkevät asian aivan toisin. Kaikki hakkuut vaikuttavat elinkeinoon kumulatiivisesti ja joka vuosi katoava laidunalue katsotaan uudeksi tappioksi eikä sitä nähdä, että tänä vuonna hakkuusuunnite olikin 10% pienempi. Lainauksessa mainitut 20-vuotta sitten tehdyt hakkuut ovat Ylä-Lapissa lähes käyttökelvottomia laitumina.

Toimittaja on varmaankin erehtynyt Ylä-Lappi ja Inari termeillä, koska Pekka Aikion kuvat ovat varmasti olleet Ylä-Lapista ja tekojärvien pohjoispuolinen alue kuuluu siihen. Yleensä Ylä-Lappi ja saamelaisalue on sama asia ja Metsähallituksen aluejaossakin Ylä-Lappi sisältää Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnan alueen sekä Sodankylän kunnasta Lapin paliskunnan alueen.

Lue lisää

käry käy. Kuvitteletteko te tosissaan, että aikion levittämät valheet lapin "alkuperäiskansan" alueelta eivät kuuluisi kotisuomeen? Tuo Aikion valehteleva esitys löytyy täältä;

http://vihreavoima.tripod.com/aikio.htm

Aivan helposti uskon, että kyse on kulttuurierosta. Alkuperäisille lappilaisille totuus on totuus ja saamelaiskärjien käsitys totuudesta voitaneen laittaa kulttuurieron piikkiin. Tiesitkö muuten, että aikion kotipalkisesta yli 80% on täysin suojelluilla alueilla ja siitä huolimatta vaikeudet poronhoidolla myös lapin palkisessa ovat samat kuin kaikilla muillakin. Tässä keskustelussa onkin huomattavaa se, että katsottaessa yksittäisten palkisten poronomistajien toimeentuloa, se on kaikkialla yhtä huono riippumatta siitä harrastetaanko alueella metsänhakkuita vai ei. Samat ongelmat ovat sekä metsäalueilla että tunturipalkisissakin. Eiköhän poronomistajien olisi syytä ottaa se pää pois pepusta ja huomata, että se laidunten kunto on suoraan riippuvainen porojen määrästä. Toisinsanottuna syy laidunten huonoon kuntoon löytyy poronomistajien omista toimista eikä mistään muualta.

valehtelua kun kirjoitti:

käry käy. Kuvitteletteko te tosissaan, että aikion levittämät valheet lapin "alkuperäiskansan" alueelta eivät kuuluisi kotisuomeen? Tuo Aikion valehteleva esitys löytyy täältä;

http://vihreavoima.tripod.com/aikio.htm

Aivan helposti uskon, että kyse on kulttuurierosta. Alkuperäisille lappilaisille totuus on totuus ja saamelaiskärjien käsitys totuudesta voitaneen laittaa kulttuurieron piikkiin. Tiesitkö muuten, että aikion kotipalkisesta yli 80% on täysin suojelluilla alueilla ja siitä huolimatta vaikeudet poronhoidolla myös lapin palkisessa ovat samat kuin kaikilla muillakin. Tässä keskustelussa onkin huomattavaa se, että katsottaessa yksittäisten palkisten poronomistajien toimeentuloa, se on kaikkialla yhtä huono riippumatta siitä harrastetaanko alueella metsänhakkuita vai ei. Samat ongelmat ovat sekä metsäalueilla että tunturipalkisissakin. Eiköhän poronomistajien olisi syytä ottaa se pää pois pepusta ja huomata, että se laidunten kunto on suoraan riippuvainen porojen määrästä. Toisinsanottuna syy laidunten huonoon kuntoon löytyy poronomistajien omista toimista eikä mistään muualta.

Lue lisää

Ensinnäkin kiitos teitittelystä!

Jo on otsaa alkaa retostelemaan valehtelulla lehtijutun perusteella, joka on täyttä vääristelyä. Kirjoittaja on tunnettu asian vääristelijä. Sinunkin tyylisi viittaisi yhteen ilmeisen katkeran oloiseen entiseen luonnonsuojelijaan Lapista, jota en pitäisi ollenkaan luotettavana totuuden torvena.

Käsityksesi totuudesta on äärimmäisen yksinkertainen.

Itse lehtijutussa käytetyt esimerkit olivat tekoaltailta, joka on lain määrittelemää Saamelaisaluetta. Myös Metsähallituksen aluejaossa ne kuuluvat Ylä-Lapin alueeseen eikä termiä Ylä-Lappi ole ennen Metsähallitusta ollutkaan - ainakaan tässä laajuudessa. Jos jutussa P. Aikio on sanonut kuvien olevan altaiden luota, missä hän on siis valehdellut? Sehän on Ylä-Lappia! Myös koivujen myrkytykset olivat 80-luvulla arkipäivää ja yksityismetsän omistajat käytännössä pakotettiin siihen metsän uudistamisen yhteydessä. Yllättävää minulle on vain se, ettei muka valtion mailla olisi myrkytyksiä harrastettu. Kaikkea pahaa silloin siellä tehtiin.

Kukaan varteen otettava keskustelija ei ole mielestäni kieltänyt, etteikö laidunten kunto olisi riippuvainen porojen määrästä. Kannattaa kuitenkin huomata, ettei poromäärä ole ainoa laitumia heikentävä tekijä. Metsätalous on siinä hyvin merkittävä. Yrittäessä pitää poromäärien ja laitumien välistä tasapainoa yllä, tulee aikamoisia vaikeuksia, kun ulkopuolinen saa jatkuvasti sitä tasapainoa horjuttaa. On siis täyttä valehtelua väittää kuten teet: "Toisinsanottuna syy laidunten huonoon kuntoon löytyy poronomistajien omista toimista eikä mistään muualta." Väitteeseeni löytyy Metlan ja RKTL:n tutkimuksista vankat pohjat.

"Tässä keskustelussa onkin huomattavaa se, että katsottaessa yksittäisten palkisten poronomistajien toimeentuloa, se on kaikkialla yhtä huono riippumatta siitä harrastetaanko alueella metsänhakkuita vai ei. Samat ongelmat ovat sekä metsäalueilla että tunturipalkisissakin."

Bieggaolmmai kirjoitti:

Ensinnäkin kiitos teitittelystä!

Jo on otsaa alkaa retostelemaan valehtelulla lehtijutun perusteella, joka on täyttä vääristelyä. Kirjoittaja on tunnettu asian vääristelijä. Sinunkin tyylisi viittaisi yhteen ilmeisen katkeran oloiseen entiseen luonnonsuojelijaan Lapista, jota en pitäisi ollenkaan luotettavana totuuden torvena.

Käsityksesi totuudesta on äärimmäisen yksinkertainen.

Itse lehtijutussa käytetyt esimerkit olivat tekoaltailta, joka on lain määrittelemää Saamelaisaluetta. Myös Metsähallituksen aluejaossa ne kuuluvat Ylä-Lapin alueeseen eikä termiä Ylä-Lappi ole ennen Metsähallitusta ollutkaan - ainakaan tässä laajuudessa. Jos jutussa P. Aikio on sanonut kuvien olevan altaiden luota, missä hän on siis valehdellut? Sehän on Ylä-Lappia! Myös koivujen myrkytykset olivat 80-luvulla arkipäivää ja yksityismetsän omistajat käytännössä pakotettiin siihen metsän uudistamisen yhteydessä. Yllättävää minulle on vain se, ettei muka valtion mailla olisi myrkytyksiä harrastettu. Kaikkea pahaa silloin siellä tehtiin.

Kukaan varteen otettava keskustelija ei ole mielestäni kieltänyt, etteikö laidunten kunto olisi riippuvainen porojen määrästä. Kannattaa kuitenkin huomata, ettei poromäärä ole ainoa laitumia heikentävä tekijä. Metsätalous on siinä hyvin merkittävä. Yrittäessä pitää poromäärien ja laitumien välistä tasapainoa yllä, tulee aikamoisia vaikeuksia, kun ulkopuolinen saa jatkuvasti sitä tasapainoa horjuttaa. On siis täyttä valehtelua väittää kuten teet: "Toisinsanottuna syy laidunten huonoon kuntoon löytyy poronomistajien omista toimista eikä mistään muualta." Väitteeseeni löytyy Metlan ja RKTL:n tutkimuksista vankat pohjat.

"Tässä keskustelussa onkin huomattavaa se, että katsottaessa yksittäisten palkisten poronomistajien toimeentuloa, se on kaikkialla yhtä huono riippumatta siitä harrastetaanko alueella metsänhakkuita vai ei. Samat ongelmat ovat sekä metsäalueilla että tunturipalkisissakin."

Lue lisää

oli kyse tunturikoivikoista ja tunturimittarin tuhojen sotkemisesta myrkytyksiin, siitä et pääse mihinkään....

en tiedä keneen viittaat mutta minä en ole katkera, en alkuunkaan. sotketko ihmiset? meitä taitaa olla aika monta.

Bieggaolmmai kirjoitti:

Ensinnäkin kiitos teitittelystä!

Jo on otsaa alkaa retostelemaan valehtelulla lehtijutun perusteella, joka on täyttä vääristelyä. Kirjoittaja on tunnettu asian vääristelijä. Sinunkin tyylisi viittaisi yhteen ilmeisen katkeran oloiseen entiseen luonnonsuojelijaan Lapista, jota en pitäisi ollenkaan luotettavana totuuden torvena.

Käsityksesi totuudesta on äärimmäisen yksinkertainen.

Itse lehtijutussa käytetyt esimerkit olivat tekoaltailta, joka on lain määrittelemää Saamelaisaluetta. Myös Metsähallituksen aluejaossa ne kuuluvat Ylä-Lapin alueeseen eikä termiä Ylä-Lappi ole ennen Metsähallitusta ollutkaan - ainakaan tässä laajuudessa. Jos jutussa P. Aikio on sanonut kuvien olevan altaiden luota, missä hän on siis valehdellut? Sehän on Ylä-Lappia! Myös koivujen myrkytykset olivat 80-luvulla arkipäivää ja yksityismetsän omistajat käytännössä pakotettiin siihen metsän uudistamisen yhteydessä. Yllättävää minulle on vain se, ettei muka valtion mailla olisi myrkytyksiä harrastettu. Kaikkea pahaa silloin siellä tehtiin.

Kukaan varteen otettava keskustelija ei ole mielestäni kieltänyt, etteikö laidunten kunto olisi riippuvainen porojen määrästä. Kannattaa kuitenkin huomata, ettei poromäärä ole ainoa laitumia heikentävä tekijä. Metsätalous on siinä hyvin merkittävä. Yrittäessä pitää poromäärien ja laitumien välistä tasapainoa yllä, tulee aikamoisia vaikeuksia, kun ulkopuolinen saa jatkuvasti sitä tasapainoa horjuttaa. On siis täyttä valehtelua väittää kuten teet: "Toisinsanottuna syy laidunten huonoon kuntoon löytyy poronomistajien omista toimista eikä mistään muualta." Väitteeseeni löytyy Metlan ja RKTL:n tutkimuksista vankat pohjat.

"Tässä keskustelussa onkin huomattavaa se, että katsottaessa yksittäisten palkisten poronomistajien toimeentuloa, se on kaikkialla yhtä huono riippumatta siitä harrastetaanko alueella metsänhakkuita vai ei. Samat ongelmat ovat sekä metsäalueilla että tunturipalkisissakin."

Lue lisää

eihän tuolla sivulla väitetä että aikio olisi valehdellut?? siellä on vain linkki Taloussanomien artikkeliin jossa kerrotaan esitetyn kuvia tunturimittarin tekemistä tuhoista. Tunnettu sanomalehti, voiko siihen luottaa? mitä mieltä olet?

värittynyttä vaan kirjoitti:

eihän tuolla sivulla väitetä että aikio olisi valehdellut?? siellä on vain linkki Taloussanomien artikkeliin jossa kerrotaan esitetyn kuvia tunturimittarin tekemistä tuhoista. Tunnettu sanomalehti, voiko siihen luottaa? mitä mieltä olet?

Lue lisää

No joo, tapaus menee uskon varaan...

En millään muotoa voi uskoa, että P. Aikio menisi esittelemään metsäalan asiantuntijoille tunturikoivikoita, koska kaikki Lapissa ja muuallakin tietävät, että tunturikoivikoita ei ole koskaan yritetty hävittää tahallaan. Alavilla metsämailla tilanne on ollut sen sijaan aivan toinen. Aikio on poron biologian asiantuntija samoin kuin luonnon olosuhteiden/laitumien.

Saamelaisuutisoinnissa luotan hyvin harvaan lehteen. Ehkä Pohjolan Sanomat ja Kaleva ja välillä Helsingin Sanomat näyttävät pyrkivän objektiiviseen uutisointiin. Kyseinen sanomalehti, Taloussanomat, on kuten monet muutkin lehdet: se kertoo kyllä faktat yleensä oikein näissäkin asioissa, mutta saattaa värittää juttuja melkoisesti. Eritoten tämä juttu on (ilman tuota outoa tunturikoivikoiden hävitystä) selvästi vääristelty ja vieraskirjoittajana kyseissä jutussa onkin ollut tunnettu asioiden värittäjä.

Bieggaolmmai kirjoitti:

No joo, tapaus menee uskon varaan...

En millään muotoa voi uskoa, että P. Aikio menisi esittelemään metsäalan asiantuntijoille tunturikoivikoita, koska kaikki Lapissa ja muuallakin tietävät, että tunturikoivikoita ei ole koskaan yritetty hävittää tahallaan. Alavilla metsämailla tilanne on ollut sen sijaan aivan toinen. Aikio on poron biologian asiantuntija samoin kuin luonnon olosuhteiden/laitumien.

Saamelaisuutisoinnissa luotan hyvin harvaan lehteen. Ehkä Pohjolan Sanomat ja Kaleva ja välillä Helsingin Sanomat näyttävät pyrkivän objektiiviseen uutisointiin. Kyseinen sanomalehti, Taloussanomat, on kuten monet muutkin lehdet: se kertoo kyllä faktat yleensä oikein näissäkin asioissa, mutta saattaa värittää juttuja melkoisesti. Eritoten tämä juttu on (ilman tuota outoa tunturikoivikoiden hävitystä) selvästi vääristelty ja vieraskirjoittajana kyseissä jutussa onkin ollut tunnettu asioiden värittäjä.

Lue lisää

vääristelyllä muuksi muutu. Tuossa Aikion esitelmästä tehdyssä jutussa ei ole väritystä pätkääkään, ainoa väritys löytyy sinun kirjoituksista.

ei valehtelu kirjoitti:

vääristelyllä muuksi muutu. Tuossa Aikion esitelmästä tehdyssä jutussa ei ole väritystä pätkääkään, ainoa väritys löytyy sinun kirjoituksista.

Juttu on kyllä melkoisen väritetty. Miten selität esim. seuraavan kyseisen jutun lainauksen:
> Seuraavan puheenvuoron pitäjä pyytää miestä
> näyttämään ensimmäisen kuvan ja sanoo: "Sinähän
> tiedät, että tätä kuvaa ei ole otettu
> Ylä-Lapista."
>
> "Mies hämmentyy ja myöntää, että se on otettu
> etelämpää tekojärviltä.

Jos Aikio näyttää kuvan tekojärviltä, sehän on Ylä-Lappia! Kyllä varmaan siinä hämmentyy esiintyjä, jos toinenkin, jos yleisöstä tulee noin tietämätön väite. Ja Aikio vastaa, että se on otettu tekojärviltä. Ja on turha tulla väittämään, ettei kuva olisi Lapin paliskunnan alueelta, jos sanotaan "tekojärviltä". Altaiden eteläpuolella, kun on hakkuita vain nimeksi.

Bieggaolmmai kirjoitti:

Juttu on kyllä melkoisen väritetty. Miten selität esim. seuraavan kyseisen jutun lainauksen:
> Seuraavan puheenvuoron pitäjä pyytää miestä
> näyttämään ensimmäisen kuvan ja sanoo: "Sinähän
> tiedät, että tätä kuvaa ei ole otettu
> Ylä-Lapista."
>
> "Mies hämmentyy ja myöntää, että se on otettu
> etelämpää tekojärviltä.

Jos Aikio näyttää kuvan tekojärviltä, sehän on Ylä-Lappia! Kyllä varmaan siinä hämmentyy esiintyjä, jos toinenkin, jos yleisöstä tulee noin tietämätön väite. Ja Aikio vastaa, että se on otettu tekojärviltä. Ja on turha tulla väittämään, ettei kuva olisi Lapin paliskunnan alueelta, jos sanotaan "tekojärviltä". Altaiden eteläpuolella, kun on hakkuita vain nimeksi.

Lue lisää

niin kertoisitko miten hän selittää nuo tunturimittarin tuhokuvat,,, oliks nekin jotain väärinkäsitystä?

kysyy etelänmies

ja osaat kirjoitti:

niin kertoisitko miten hän selittää nuo tunturimittarin tuhokuvat,,, oliks nekin jotain väärinkäsitystä?

kysyy etelänmies

En todellakaan tiedä taustoja tuolle jutulle niin tarkkaan, että osaisin sanoa, mitä P. Aikio on varmuudella sanonut. Käsittääkseni missään ei ole tunturikoivikoita myrkytetty, koska niiden tilalle ei männiköitä (=talousmetsiä) saada nykyisillä lämpösummilla. Luotan P. Aikioon asiantuntijana niin paljon, etten uskoisi hänen väittäneen, että tunturikoivikoita olisi myrkytetty.

Ehkä sinä nyt löysit heikon kohtani vihdoin ja voitit...

Bieggaolmmai kirjoitti:

Juttu on kyllä melkoisen väritetty. Miten selität esim. seuraavan kyseisen jutun lainauksen:
> Seuraavan puheenvuoron pitäjä pyytää miestä
> näyttämään ensimmäisen kuvan ja sanoo: "Sinähän
> tiedät, että tätä kuvaa ei ole otettu
> Ylä-Lapista."
>
> "Mies hämmentyy ja myöntää, että se on otettu
> etelämpää tekojärviltä.

Jos Aikio näyttää kuvan tekojärviltä, sehän on Ylä-Lappia! Kyllä varmaan siinä hämmentyy esiintyjä, jos toinenkin, jos yleisöstä tulee noin tietämätön väite. Ja Aikio vastaa, että se on otettu tekojärviltä. Ja on turha tulla väittämään, ettei kuva olisi Lapin paliskunnan alueelta, jos sanotaan "tekojärviltä". Altaiden eteläpuolella, kun on hakkuita vain nimeksi.

Lue lisää

varsinaisen möläytyksen päästit. Jos yleisöstä esitetään väite, että kuvaa ei ole otettu ylä-lapista ja aikio sen myöntää, niin miten helvetissä sinä voit vieläkin väittää vastaan.

Ja muuten lokka ja porttipahta eivät ole ylä-lappia ainakaan täältä katsottuna. Lapin palkisen alue noudattelee kummankin altaan pohjois reunaa ja hakkuut ovat aivan varmasti voimallisemmat altaiden eteläpuolella, kuin esim. lapin palkisen alueella, se on fakta. Lapin palkisen alueen voimallisimmat hakkuut löytyvät porotilallisten omista metsistä, sekin on fakta. Viimetalvena hakattiin porttipahtaan altaan länsipäätä, nekin olivat kasvatushakkuita (siis harvennushakkuita taimistossa) eivätkä kohdentuneet millään tavalla luppometsiin.

Bieggaolmmai kirjoitti:

En todellakaan tiedä taustoja tuolle jutulle niin tarkkaan, että osaisin sanoa, mitä P. Aikio on varmuudella sanonut. Käsittääkseni missään ei ole tunturikoivikoita myrkytetty, koska niiden tilalle ei männiköitä (=talousmetsiä) saada nykyisillä lämpösummilla. Luotan P. Aikioon asiantuntijana niin paljon, etten uskoisi hänen väittäneen, että tunturikoivikoita olisi myrkytetty.

Ehkä sinä nyt löysit heikon kohtani vihdoin ja voitit...

Lue lisää

minä voitin jo silloin, kun sinä aloitit.

sinä kyllä kirjoitti:

varsinaisen möläytyksen päästit. Jos yleisöstä esitetään väite, että kuvaa ei ole otettu ylä-lapista ja aikio sen myöntää, niin miten helvetissä sinä voit vieläkin väittää vastaan.

Ja muuten lokka ja porttipahta eivät ole ylä-lappia ainakaan täältä katsottuna. Lapin palkisen alue noudattelee kummankin altaan pohjois reunaa ja hakkuut ovat aivan varmasti voimallisemmat altaiden eteläpuolella, kuin esim. lapin palkisen alueella, se on fakta. Lapin palkisen alueen voimallisimmat hakkuut löytyvät porotilallisten omista metsistä, sekin on fakta. Viimetalvena hakattiin porttipahtaan altaan länsipäätä, nekin olivat kasvatushakkuita (siis harvennushakkuita taimistossa) eivätkä kohdentuneet millään tavalla luppometsiin.

Lue lisää

"varsinaisen möläytyksen päästit. Jos yleisöstä esitetään väite, että kuvaa ei ole otettu ylä-lapista ja aikio sen myöntää, niin miten helvetissä sinä voit vieläkin väittää vastaan."

Ok, kompuroin itse nyt termeihin. Tarkoitin siis saamelaisaluetta, joka sisältää myös Lapin paliskunnan alueen. Pahoitteluni siitä.

Pointtini on se, että Taloussanomien jutussa esitetyssä esityksessä on ollut aivan turha alkaa kinastelemaan onko jokin alue Ylä-Lappia tai ei, kun kuvaesimerkit ovat P. Aikion tuntien Lapin paliskunnan alueelta. Metsähallituksen termi "Ylä-Lappi" on tosiaan käsittänyt Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnan alueet, vaikka luonnonvarasuunnitelmien kartoissa mielellään esitellään myös Lapin paliskunnan alueet... P. Aikio on esityksessään mitä luultavimmin keskittynyt esittelemään metsätalouden vahinkoja saamelaiselle poronhoidolle. Jos nyt siis osoitat, että P. Aikio on repäissyt esimerkin Saamelaisalueen ulkopuolelta, on oikeasti entinen pj ollut vähän kyseenalaisilla vesillä. Jutun perusteella tällaisesta ei kuitenkaan ole mitään näyttöä, vaikka siinä annetaankin kuva, jostain käsittämättömästä vilpistä Ylä-Lapin eteläpuolisesta kuvasta.

"Ja muuten lokka ja porttipahta eivät ole ylä-lappia ainakaan täältä katsottuna."

Niin ei, mutta Saamelaisaluetta ovat.

"Lapin palkisen alue noudattelee kummankin altaan pohjois reunaa"

Katso kartasta (esim. www.paliskunnat.fi ja siellä paikkatieto) Lapin paliskunnan aluetta ennenkuin tuollaisia väität! Paliskunnan alue noudattelee altaiden etelärantaa ja altaiden välinen alue kuuluu palkiseen.

"Lapin palkisen alueen voimallisimmat hakkuut löytyvät porotilallisten omista metsistä, sekin on fakta."

Pitänee paikkansa, mutta hakkuujälkeen on porotilallisilla aika vähän valtaa, jos joutuvat metsäänsä myymään. Kyllä se Lapissakin on pystykauppa, joka määrää puukaupassa siinä missä etelässäkin. Siinä ei ole yksityisillä juuri päätösvaltaa jälkeen.

Taidat itse olla riinpiissin tiedottaja kun noin kiihkoilet ja esität tietäväsi jotain.

Nämä on just näitä, lapissa kulkiessaan ummistetaan silmät kasvavilta nuorilta metsiltä ja kaikenmaailman suojelualuelta ja nähdään vain tuoreet vielä taimettomat hakkuuaukeat joista sitten revitään juttua netissä.
Eikö etelässä muka ole hakkuuaukeita???

"ei lappi ole pelkkää hakkuuaukeaa"

"suuria hakkuuaukeita toisensa vieressä, kuvitteleeko joku että porot saavat niistä jotain irti"

Ainakin ne saa irti ja tuhottua taimet jotka on suurella työllä istutettu!!

vai miten on kirjoitti:

"suuria hakkuuaukeita toisensa vieressä, kuvitteleeko joku että porot saavat niistä jotain irti"

Ainakin ne saa irti ja tuhottua taimet jotka on suurella työllä istutettu!!

Lue lisää

Asun ja elän poronkasvatus alueella Lapissa.
Teen työtä metsissä ja en ole poronkasvattaja.
Tervetuloa tutustumaan tänne niin tulevat negatiiviset ja Metsähallituksen ohjaamat mielipiteet tarkistettua. Ei vaikeuteta poronkasvattajien elinkeinoa, he tekevät kovaa työtä mistä ansiot eivät helposti irtoa. Poronkasvatus on tärkeä työllistäjä, jos se onnistutaan tuhoamaan niin turha kuvitella että tilalle tulee muita töitä. Lopputuloksena on Lapin tyhjeneminen ja menetämme maamme upeimman luonnonalueen. Laskettelekeskukset ja hotellit eivät ole ratkaisu, useat niistä käyvät nyt suurimman osan vuodesta tyhjäkäynnillä kinuten kunnilta rahaa. Metsähallitusta ei kiinnosta luonnonsuojelu. Nyt hakkuuaukeat ovat ryteikköinä joista eläimet lintuja myöten ovat kaikonneet. Porot ja porokasvatus ovat oleet vuosisatoja Lapille tärkeä ja se on tärkeä osa sen identiteettiä.

Ei puusilmä kirjoitti:

Asun ja elän poronkasvatus alueella Lapissa.
Teen työtä metsissä ja en ole poronkasvattaja.
Tervetuloa tutustumaan tänne niin tulevat negatiiviset ja Metsähallituksen ohjaamat mielipiteet tarkistettua. Ei vaikeuteta poronkasvattajien elinkeinoa, he tekevät kovaa työtä mistä ansiot eivät helposti irtoa. Poronkasvatus on tärkeä työllistäjä, jos se onnistutaan tuhoamaan niin turha kuvitella että tilalle tulee muita töitä. Lopputuloksena on Lapin tyhjeneminen ja menetämme maamme upeimman luonnonalueen. Laskettelekeskukset ja hotellit eivät ole ratkaisu, useat niistä käyvät nyt suurimman osan vuodesta tyhjäkäynnillä kinuten kunnilta rahaa. Metsähallitusta ei kiinnosta luonnonsuojelu. Nyt hakkuuaukeat ovat ryteikköinä joista eläimet lintuja myöten ovat kaikonneet. Porot ja porokasvatus ovat oleet vuosisatoja Lapille tärkeä ja se on tärkeä osa sen identiteettiä.

Lue lisää

Taidat olla melkoinen luontoterroristi, kun kirjoitit seuraavaa:

"Lopputuloksena on Lapin tyhjeneminen ja menetämme maamme upeimman luonnonalueen"

Asiahan on täysin päinvastoin. Jos ihmiset muuttaisivat lapin erämaista etelän kaupunkeihin, niin mehän saisimme mitä mahtavimman luonnonalueen. Siellä kelpaisi poron ja hirven juoksennella ja joutua aina silloin tällöin suden ja karhun raatelemaksi. Tämä juuri on sitä luonnon suurta ihanuutta. Kaikenmaailman laskettelukeskukset ovat lisäksi oikeita paskaperseestä olevia mätäpaisekkeita, jotka ovat hirveää myrkkyä lapin luonnolle.

Onhan se älytöntä, jos lapin luonto pitää uhrata poronpurijoitten ahneuden ja laskettelija-apinoiden tähden. Minähän olenkin usein maininnut, jotta navetassa kasvaneet possu ja nauta kyllä riittävät nykyajan ihmisen lihanhimon tyydyttämiseen.

Porot ja porokasvatus ovat todellakin olleet vuosisatoja Lapille tärkeä osa sen identiteettiä. Niin on myös ollut tämä järjetön petoviha. Nyt tähän asiaan pitäisikin saada jotain järkeä ja hätistellä nämä luonnonraiskaajat joko Norjan ja Ruotsin puolelle tai sitten Etelä-Suomen kaupunkeihin.

Lisään vielä, jotta suurimmaksi osaksihan laskettelukeskuksissa käydään vain ryyppäämässä ja huoraamassa. Kyllä kaupungeissa näihinkin juttuihin löytyy riittävät edellytykset. Miksi siis uhrata luontoa näin eläimelliseen toimintaan?

vai miten on kirjoitti:

"suuria hakkuuaukeita toisensa vieressä, kuvitteleeko joku että porot saavat niistä jotain irti"

Ainakin ne saa irti ja tuhottua taimet jotka on suurella työllä istutettu!!

Lue lisää

""suuria hakkuuaukeita toisensa vieressä, kuvitteleeko joku että porot saavat niistä jotain irti"

Ainakin ne saa irti ja tuhottua taimet jotka on suurella työllä istutettu!!"

Tämä kuvastaa suurta tietämättömyyttä, joka liittyy usein poronhoitoon. Kyllähän sellainen usein vihaa synnyttää.

Metlan tutkimusten mukaan porojen laiduntama alue auttaa havupuiden taimettumista verrattuna laiduntamattomaan alueeseen. Eli asia on päinvastainen kuin väität. Koivujen kannalta asia on tilanteesta riippuen päinvastoin koivunrajalla.

ja vielä puusilmäkin kirjoitti:

Taidat itse olla riinpiissin tiedottaja kun noin kiihkoilet ja esität tietäväsi jotain.

Nämä on just näitä, lapissa kulkiessaan ummistetaan silmät kasvavilta nuorilta metsiltä ja kaikenmaailman suojelualuelta ja nähdään vain tuoreet vielä taimettomat hakkuuaukeat joista sitten revitään juttua netissä.
Eikö etelässä muka ole hakkuuaukeita???

"ei lappi ole pelkkää hakkuuaukeaa"

Lue lisää

Lapin kauniita maisemia. On taimettunutta aukkoakin näissä kuvissa. Ja kovin on kaunista.

http://www.flickr.com/photos/greenpeacefinland/sets/72157600528379556/

Ei puusilmä kirjoitti:

Asun ja elän poronkasvatus alueella Lapissa.
Teen työtä metsissä ja en ole poronkasvattaja.
Tervetuloa tutustumaan tänne niin tulevat negatiiviset ja Metsähallituksen ohjaamat mielipiteet tarkistettua. Ei vaikeuteta poronkasvattajien elinkeinoa, he tekevät kovaa työtä mistä ansiot eivät helposti irtoa. Poronkasvatus on tärkeä työllistäjä, jos se onnistutaan tuhoamaan niin turha kuvitella että tilalle tulee muita töitä. Lopputuloksena on Lapin tyhjeneminen ja menetämme maamme upeimman luonnonalueen. Laskettelekeskukset ja hotellit eivät ole ratkaisu, useat niistä käyvät nyt suurimman osan vuodesta tyhjäkäynnillä kinuten kunnilta rahaa. Metsähallitusta ei kiinnosta luonnonsuojelu. Nyt hakkuuaukeat ovat ryteikköinä joista eläimet lintuja myöten ovat kaikonneet. Porot ja porokasvatus ovat oleet vuosisatoja Lapille tärkeä ja se on tärkeä osa sen identiteettiä.

Lue lisää

höpöhöpö. poro syö vesakot ja ryteiköt pois. sitten siihen kasvaa metsä.

tiedät itsekin
että poroja ei ole ollut
tuollaisia määriä koskaan
kuin viime vuosikymmeninä!!

katso ilmakuvista niin
näet eroosion

Bieggaolmmai kirjoitti:

""suuria hakkuuaukeita toisensa vieressä, kuvitteleeko joku että porot saavat niistä jotain irti"

Ainakin ne saa irti ja tuhottua taimet jotka on suurella työllä istutettu!!"

Tämä kuvastaa suurta tietämättömyyttä, joka liittyy usein poronhoitoon. Kyllähän sellainen usein vihaa synnyttää.

Metlan tutkimusten mukaan porojen laiduntama alue auttaa havupuiden taimettumista verrattuna laiduntamattomaan alueeseen. Eli asia on päinvastainen kuin väität. Koivujen kannalta asia on tilanteesta riippuen päinvastoin koivunrajalla.

Lue lisää

koivujen kohdalla hyvinkin, puurajastahan on ollut puhe. missäs muualla metsän pelätään katoavan. luuletko etten tunne poroja?????

merkkinen kirjoitti:

koivujen kohdalla hyvinkin, puurajastahan on ollut puhe. missäs muualla metsän pelätään katoavan. luuletko etten tunne poroja?????

Hehe!

Kuka lienetkään, kun en tiedä edes nimimerkkiä...

Yleensä ihmiset huolestuvat taimien tapauksessa mäntytaimikosta ja tämänkin ketjun alahaarassa on vain puhuttu istutetuista taimista. Eli 99,9% tapauksessa ei koivua.

On se metsä kadonnut pitkäksi aikaa Inarin ja Sodankylän rajalla metsien hakkuidenkin seurauksena. 70-80-lukujen taitteen hakkuut UKK-puiston pohjoispuolella on tyyppiesimerkki tästä. N. 50-60 km2 uutta aroa, joka on vasta minimaalisia uudistumisen merkkejä näyttänyt. Ja tämä kaikki sillä mahtavalla metsätaloustutkimuksen tiedolla aikaansaatu.

loppuu se riitely! Sit voi taas hakata mettiä.

lopetetaan riita kirjoitti:

loppuu se riitely! Sit voi taas hakata mettiä.

Erämaitapa ei voi hakata koska ne on poromiesten ja greenpeacen ansiosta suojeltu pari vuotta sitten inarissa.

lopetetaan riita kirjoitti:

loppuu se riitely! Sit voi taas hakata mettiä.

voi voi. mitäs tässä enää hakkaamaan? kemijärven tehtaatkin on kiinni, metsät suojeltu ja greenpeacella bileet. mene sinäkin sinne.

terveisin,
juoppo metsuri

Näyttää nuo greenpeacenkin kellokaat huutavan päät punaisena.
Sammakko mukaanlukien.

näyttää siltä kirjoitti:

Näyttää nuo greenpeacenkin kellokaat huutavan päät punaisena.
Sammakko mukaanlukien.

Olet oikeassa, huutavat päät punaisena.

Lapissa on liikaa mäteneviä vanhoja metsiä.

Jeesmies kirjoitti:

Olet oikeassa, huutavat päät punaisena.

Lapissa on liikaa mäteneviä vanhoja metsiä.

50 v on tullut kierreltyä ristiin rastiin työssä ja vapaa-aikana Lapin metsiä mutta toistaiseksi ei ole tullut vastaan yhtään "mätänevää" metsää, ei vanhaa eikä nuorta. Joskus on vanhoissa luonnonmetsissä keloa ja lahopuuta jopa 30 % tilavuudesta mutta saman verran saattaa aukoissa olla taimikkoakin.

Kerrothan tuon ihmeellisen mätäneven metsän sijainnin niin käyn tarkistamassa, sehän on jo tieteellisestikin mielenkiintoinen ja harvinainen ilmiö!

a. siantuntija kirjoitti:

50 v on tullut kierreltyä ristiin rastiin työssä ja vapaa-aikana Lapin metsiä mutta toistaiseksi ei ole tullut vastaan yhtään "mätänevää" metsää, ei vanhaa eikä nuorta. Joskus on vanhoissa luonnonmetsissä keloa ja lahopuuta jopa 30 % tilavuudesta mutta saman verran saattaa aukoissa olla taimikkoakin.

Kerrothan tuon ihmeellisen mätäneven metsän sijainnin niin käyn tarkistamassa, sehän on jo tieteellisestikin mielenkiintoinen ja harvinainen ilmiö!

Lue lisää

No joo, olet kierrellyt enemmän kuin minä! Ehkä olet oikeassa...

Eikös noin aina kuitenkin sanota...?

Jeesmies kirjoitti:

No joo, olet kierrellyt enemmän kuin minä! Ehkä olet oikeassa...

Eikös noin aina kuitenkin sanota...?

Vuonna 1960 kun Lappiin muutettiin tuli jo ensimmäiset reissut isävainaan perässä tepsutettua eikä yhtään vuotta ole väliin jäänyt sen jälkeen.

Ja mätämetsää ei vain ole tullut vastaan vaikka paljon on kaseikoita selattu, vanhoja ja ikivanhoja.

Jos metsä ilman ihmisen räpimistä meiltä katoaisi se olisi sen tehnyt jo tuhansia vuosia sitten - ja Siperian taigallakin se vain porskuttaa, ilman hoitoja ja harvennuksia, mitä nyt palavat silloin tällöin.

Palotiheys meikäläisissä luonnonmetsissä on 100-300 v. välein ja luultavasti kunnon kulo olisi silloin tällöin tarpeen...