Juuret.

Monta kertaa olen aikonut tästä puhua,nyt puhun.

En ymmärrä varmastikaan täysin vieläkään,miten tärkeää olisi,että ihminen tietäisi,tuntisi omat juurensa,mistä on kotoisin,mistä syntyisin.
Itse olen koko elämäni ollut ja edelleen olen levollisuutta vailla kuin aavoilla merillä,mutta nauttien kuitenkin purjehtimisesta. Ja tuntea itsensä oudoksi omassa maassaan,eikö se ole outoa.Kotoisemmaksi tunnen itseni näitten kaikkien muitten kaukaistakin kansalaisuutta olevien ystävieni kanssa...miksi.

Monet voivat sanoa vahvoina;minun juureni ovat tässä,joillakin peräti ehkä samalla paikalla sukua vuosisatojakin ollut.
Minä se omituinen "sielu" rauhaa vailla. No miettiväisten on turha pohdiskella,että muitakin "syitä" kuin juurettomuus tietysti on. En minä itseni kasvattamisessa ja tuntemisessanikaan niin pitkälle voi sanoa päässeeni,että seesteiseksi oloani koskaan tuntisin,kuten jotkut toiset itsetuntemuksessaan näyttävät päässeen.
Minua,taas kerran,ärsyttää kieltämättä suunnattomasti,kun joku ihminen tuntuu olevan tietämyksissään ja elämässään seesteinen ja täydellinen.
Itse olen mieluummin hyvinkin "epätäydellinen" ja pidän edelleen enemmän ihmisistä,joissa on vikoja ja puutteita.
No,voi herranen aika,eipä ollut ensimmäinen kerta kun poikkean aloittamastani aiheesta.

No siis...minäkin,levoton,"löysin" vihdoin jo vuosia sitten juureni,siihen on tyydyttävä,ne ovat Portugalissa.

Nähdessäni aikanaan ensimmäisen portugalilaisen elokuvan, tuli kuin leimahdus...siellä minä olen. Sitten menin opettelemaan portugalia,ja opettajakin ihmetteli,miten nopeasti sen opin.Se on vaikea kieli,vaistonvataisesti osuin oikeaan,vaikken tiennyt,että asia on näin.
Nyt tiedän,että juku esi-isäni on purjehtinut Portugalista Kreikkaan,koska on todisteita,että isäni suku on sieltä lähtöisin,jatkanut pohjoiseen päin,Venäjän tai Viron kautta Suomeen.
Kaikkeen yksinkertaiseen elämäntapaan olen aina tuntenut viehtymystä,urbaani ja liian "helppo" elämä ei sovi minulle.

Näihin juuriin poikkesin nyt,kun näiden Lähi-Idän ihmisteni kanssa aloin ymmärtää juurten tärkeyden.
Täälläkin nämä lapset tuntevat synnyinmaansa,äidit säilyttävät sen,miten muuten naiset jaksaisivatkaan.

Niin,vielä portugalilaisuudesta,fado tuli tietysti osaksi elämääni aikanaan,ymmärsin mitä fado-laulaja sydämessään tuntee.
No,olen ollut muuttamassa Portugaliinkin,mutta kuitenkin jo tyynnyttää tunne ja "tieto",että olenhan minäkin jostain kotoisin.

Enpä tiedä,miksi tätä kirjoittamaan nyt rupesin,mutta oma temperamenttini kaipaa niin toisenlaista arkipäivää kuin nyt on.Täytyy sanoa,että siksikin kammoksuttaa nuo idylliset,epätodellisen auvoiset kuvaukset elämästä joissain palstan kirjoituksissa.

Miten teillä,miten vahvoilla olette juurinenne,onhan niilläkin oma vaikutuksensa identiteettiin.
Tarkastamattomana lähetän taas kirjoitukseni,tässä on,vassokuu,miellyttipä tai ei.

39

292

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kysymyksen tapainen

      Olit eilen vielä muuttamassa Prahaan kun se oli niin houkuttava.
      Tänään Portugaliin, siellä on juuresi.

      Siksikö vaan että sinua harmittaa auvoisat kirjoittelut ja rauha palstalla.

      Tunnen olevani tasapainossa elämäni ja juurieni kanssa, ei sinun tarvitse harmitella.

      Tämä voi vaikuttaa ilkeältä mutta ei se ole sitä, sinä varmasti olisit laittanut kyselyn jos joku olisi kirjoittanut tuon aloituksen.

      • voi olla niin,etteu kaipuun ttodeksi tuleminen olekaan tarpeen,riittää tietosuus...ja kaipuu jää elämänvoimaksi.


    • Lisäksi vielä villitsee temperamenttiani,kun naapuristani kuulen Bosnian poikien välitöntä elämäniloa heidän monien muitten maitten kavereittensa kanssa,milloin mitäkin kieltä kuuluu ja musiikkia. Oveni on aina auki alakerrassa asuessani.
      Hehheh..."hienostuneesti" puhuimme tässä ranskaakin errän tumman pojan kanssa,,,ihmeesti osaavatkin kieliä.

      • erikoisuuden~

        tavoittelulta tuo, kun järjen mukaan ne voi selvittää väestörekisterin avulla!


      • että~

        olet jo tuon kertonut?


    • pilvi*

      Etkö käytä kirkonkirjoja hyväksesi? Tietänet missä isäsi on syntynyt. Entä isoisäsi?

      Oliko isäsi tummatukkainen/ silmäinen,entä sinä itse? Kyllä normaalisti sukujuuret perheissä selviää jo tuohon ikään ehdittäessä.Oliko äitisi suomalainen,oletko syntynyt Viipurissa? Netissäkin löytää tietoja suvustaan!

      Mikä oli isäsi ammatti? Viipuri oli kyllä hyvin kansainvälinen paikka.Eestinrakkaus on kyllä tullut kirjoituksistasi selväksi. Asuit ilmeisesti siellä monta vuotta.

      • Tähdykkä

        Kyllä minäkin hämmästelen kun näinkin iällä ollaan ettet ole ennen tullut ottaneeksi selvää juuristasi jos se on kiinnostanut kuitenkin.

        Minä tiedän melko pitkälle kuka olen ja mistä ovat vanhempani lähtöisin , ei siinä kovin suuria taitoja tarvita kun ne selviävät. En kiellä etteivätkö ne ole tärkeitä meille useammillekin ja siksihän sukututkimuskin on niin suosittua.

        Ehkä tässä kateuksissani kirjoittelen kun minulla ei ole ollut koskaan moisia aavistuksia että olisin jotain suurta ulkomaalaista perua, tavallista savolaisaatelia
        tässä ollaan ja suomalaisuus on asia jota kunnioitan myös ystävissäni joita suuresti arvostan ja heidän seurassaan tunnen olevani oma itseni.


    • helpompaa lukea

      mikäli löisit välilyönnin pilkun jälkeen, kiitos!

      • pilvi*

        Täytyypä vielä kertoa mitä tapahtui katsellessani Shetlannin saarilta TV kuvausta luonnosta , lampaista ja ihmisistä.

        Meillä oli 10 kk ikäinen Shetlannin lammaskoira, Ullrica nimeltään.

        Istuessani katselemassa ohjelmaa, huomaan Riikan tulevan hyvin valppaana aivan TV;n lähelle. Koskaan en ollut nähnyt sitä niin keskittyneesti kuuntelevan, lintujen,ja lampaiden yleensä TV:ääniä. Ei, ennen eikä jälkeen, se ollut kiinnostunut TV:stä!

        Tuli jo silloin mieleen, sen rotuominaisuudet olivat siellä syntyneet, lammaspaimenkoiran.
        Kyllä tuo on mahdollista myös meille ihmisille, en yhtään ihmettele filmikokemustasi.

        Sinullahan pitäisi olla maalaistalo, jossa lapsia ja kanoja ja muutama vuohikin tepastelisi,ihmisiä ympärillä ,ja kanoja pihalla kuopsuttelemassa. Kasvimaa,jota opettaisit lapsetkin hoitamaan. Ja illat tavernassa ukkojen kanssa turrisemassa :D

        Leipoisit kodikkaassa keittiössäsi ihania piirakoita eksoottisillä täytteillä, tuun heti kylään kanssasi jos tarjoot piirakkaakin! Sitten istutaan rapatun valkoisen talosi seinustalla naapurien kanssa ilta-auringossa ja nautitaan ikääntymisestäkin.

        Harmaita kyyhkysiä tumma rengas kaulassaan tepastelisi ja odottaisivat piirakan murenia. Ja sitten saisit tapella kun mieli tekis muijien kanssa, kunnes kylän vanhin lukis sulle lakia. Sitten olisit tyytyväinen ja onnellinen:D Moi då


    • Vakinikki

      Olet kuule mun isäni/äitini serkun pikkuserkun mummon isoäidin isänisän tädin enon isoäidin vaarin veljen pikkuserkun papan sisko. Se tuli tuolla kirjoituksellasi todistettua. Minä, supisuomalainen muutaman sukupolven taakse, olen sielultani täysin espanjalainen, siitä Portugalisi naapurista, Serranon perhetuttu oon ja Picasson fani, kulkuri sielultani.

      • syyään piirakkaa me vaan

        voippa hyvin.Kyll täällä löytyy Picasson tajuajia, kuika upeaa keramiikkaakin on luonut!

        Ja värit, kertakaikkiaan upeita, ja tais olla naistenkin mieleinen mies! Oothan nähnyt pojastaan tekemän muotokuvan! Kaunis poika ja herkästi kuvattu. Mukavaa iltaa:)


      • Seku
        syyään piirakkaa me vaan kirjoitti:

        voippa hyvin.Kyll täällä löytyy Picasson tajuajia, kuika upeaa keramiikkaakin on luonut!

        Ja värit, kertakaikkiaan upeita, ja tais olla naistenkin mieleinen mies! Oothan nähnyt pojastaan tekemän muotokuvan! Kaunis poika ja herkästi kuvattu. Mukavaa iltaa:)

        Joskus hyvin kauan sitten pikkuvauvoja jätettiin sellaisten ihmisten ulko-ovelle, joilla oli mahdollisuus pitää lapsesta huolta, ottaa lapsi omakseen.

        Nykyisin sekään ei käy päinsä, sillä "yksinäisen äidin" osa ei ole häpeäpaaluun joutuminen, eikä kukaan voi kätkeytyä katseilta raskausaikanaan, eikä synnyttää salaa jossain syrjässä. Sellaista, suomalaisten elokuvien dramatiikkaa oli esm. palvelustyttöjen todellisessa elämässä vielä 1800- luvun ja 1900 vaihteessa.
        Nykyisin on DNA ynnä muut keinot selvittää lapsen biologiset vanhemmat.

        Meidän ikäluokkamme ihmiset pystyvät halutessaan jäljittämään juurensa, jos kiinnostusta ja tahtoa riittää.

        Tiedän joitakin ihmisiä, jotka eivät tahdo tunnustaa syntyperäänsä, kuten esm. edesmennyt aikansa kohukaunotar Tabe Slior.

        Hän kertoi olevansa persialainen prinsessa.
        No, kaikilla meillä on unelmamme ja haaveemme, mutta useimmilla kuitenkin realiteettien taju, eli emme mene uskottelemaan muille, emmekä edes itsellemme
        olevamme polveutuneita vaikkapa Englannin kuningashuoneesta.

        Tai, mikäpä siinä.
        Olkoon joku mielestään vaikka paavin pojan poika.


      • pilvi*
        Seku kirjoitti:

        Joskus hyvin kauan sitten pikkuvauvoja jätettiin sellaisten ihmisten ulko-ovelle, joilla oli mahdollisuus pitää lapsesta huolta, ottaa lapsi omakseen.

        Nykyisin sekään ei käy päinsä, sillä "yksinäisen äidin" osa ei ole häpeäpaaluun joutuminen, eikä kukaan voi kätkeytyä katseilta raskausaikanaan, eikä synnyttää salaa jossain syrjässä. Sellaista, suomalaisten elokuvien dramatiikkaa oli esm. palvelustyttöjen todellisessa elämässä vielä 1800- luvun ja 1900 vaihteessa.
        Nykyisin on DNA ynnä muut keinot selvittää lapsen biologiset vanhemmat.

        Meidän ikäluokkamme ihmiset pystyvät halutessaan jäljittämään juurensa, jos kiinnostusta ja tahtoa riittää.

        Tiedän joitakin ihmisiä, jotka eivät tahdo tunnustaa syntyperäänsä, kuten esm. edesmennyt aikansa kohukaunotar Tabe Slior.

        Hän kertoi olevansa persialainen prinsessa.
        No, kaikilla meillä on unelmamme ja haaveemme, mutta useimmilla kuitenkin realiteettien taju, eli emme mene uskottelemaan muille, emmekä edes itsellemme
        olevamme polveutuneita vaikkapa Englannin kuningashuoneesta.

        Tai, mikäpä siinä.
        Olkoon joku mielestään vaikka paavin pojan poika.

        rakennusaineensa siitäkin:D Kyllä oli hyvä oivallus tuo pojanpoika, tänään on saanut nauraa ääneen. Heippa taas...


      • pilvi* kirjoitti:

        rakennusaineensa siitäkin:D Kyllä oli hyvä oivallus tuo pojanpoika, tänään on saanut nauraa ääneen. Heippa taas...

        kommenttejanne,ulkopuolella olette elämästä kaiketi.Suloisessa vanhuu4essanne.
        M e vietimme naapurin pojan synttäreitä kaikessa hurjuudessaan,siellä on suuri mekkala miesten kesken,se kuuluu asiaan. Naiset pois,miten totta onkin,että naiset saavat aikaan kailken tappelun,ja nämä miehet ovat viisaita.Siellä ei riehuta naisten takia.
        Miehet erottaa naiset miehistä.Nautin oman temperamentini mukaan saadessani osallistua tähän rähinään.....hehheh.


      • Kumma *
        susmorsian kirjoitti:

        kommenttejanne,ulkopuolella olette elämästä kaiketi.Suloisessa vanhuu4essanne.
        M e vietimme naapurin pojan synttäreitä kaikessa hurjuudessaan,siellä on suuri mekkala miesten kesken,se kuuluu asiaan. Naiset pois,miten totta onkin,että naiset saavat aikaan kailken tappelun,ja nämä miehet ovat viisaita.Siellä ei riehuta naisten takia.
        Miehet erottaa naiset miehistä.Nautin oman temperamentini mukaan saadessani osallistua tähän rähinään.....hehheh.

        tyyppi kyllä oot, mutta siinähä menet.


      • pahimpii
        Kumma * kirjoitti:

        tyyppi kyllä oot, mutta siinähä menet.

        funtsaajii itte, mutta se on tärkeintä,etten funtsi enää, kun miehen kainalo on sopiva.
        Harvinaista,että täällä tähän aikaan söpertelen...heh...kiva olla vähän kännissä,no, miten filosofeeraajasti senkin määritelisi,mut nyt meen...en kerro...minne.


      • ja nyt se~~
        pahimpii kirjoitti:

        funtsaajii itte, mutta se on tärkeintä,etten funtsi enää, kun miehen kainalo on sopiva.
        Harvinaista,että täällä tähän aikaan söpertelen...heh...kiva olla vähän kännissä,no, miten filosofeeraajasti senkin määritelisi,mut nyt meen...en kerro...minne.

        ihana nukkuu, karvaset jalat esillä, ihan näky!


      • ihan mukava hoksata
        ja nyt se~~ kirjoitti:

        ihana nukkuu, karvaset jalat esillä, ihan näky!

        mut mie suspolonen en saanu ittein rekattuu ees,kun en humalapäissään muistanu sanoja. Toisaalta ihan hyä on olo,tunnustelen tässä ,eilen olikin aikamoiset riehat,hyvää teki. pojat on naapurisa hiljentyny,kohta voin iloksenne kirjotella,kuhan otan seleventävän brandyryypyn ja poltan mieteliäänn tupakin.


      • muiltakin
        Seku kirjoitti:

        Joskus hyvin kauan sitten pikkuvauvoja jätettiin sellaisten ihmisten ulko-ovelle, joilla oli mahdollisuus pitää lapsesta huolta, ottaa lapsi omakseen.

        Nykyisin sekään ei käy päinsä, sillä "yksinäisen äidin" osa ei ole häpeäpaaluun joutuminen, eikä kukaan voi kätkeytyä katseilta raskausaikanaan, eikä synnyttää salaa jossain syrjässä. Sellaista, suomalaisten elokuvien dramatiikkaa oli esm. palvelustyttöjen todellisessa elämässä vielä 1800- luvun ja 1900 vaihteessa.
        Nykyisin on DNA ynnä muut keinot selvittää lapsen biologiset vanhemmat.

        Meidän ikäluokkamme ihmiset pystyvät halutessaan jäljittämään juurensa, jos kiinnostusta ja tahtoa riittää.

        Tiedän joitakin ihmisiä, jotka eivät tahdo tunnustaa syntyperäänsä, kuten esm. edesmennyt aikansa kohukaunotar Tabe Slior.

        Hän kertoi olevansa persialainen prinsessa.
        No, kaikilla meillä on unelmamme ja haaveemme, mutta useimmilla kuitenkin realiteettien taju, eli emme mene uskottelemaan muille, emmekä edes itsellemme
        olevamme polveutuneita vaikkapa Englannin kuningashuoneesta.

        Tai, mikäpä siinä.
        Olkoon joku mielestään vaikka paavin pojan poika.

        amutuimaan....miult voi kirjaimii jäähä välit pois.,mie keitin kyl amukahvin mut brandyryyppy tais olla olla jo aika terävä. ja villasukat piti laittaa jalkaan.
        Jos joku miut tuntee,nii tietää että aika terävän höperön nuorimielinen oon...heh.
        ihanaa ilmaista itseään näin aamutuimaan,perhana, helevetin pimmee ontaivas,.kaunuesta kaukana. ,meen varmasti nukkuman ja otan oppini Pilvin vahvoista opeista. Oetko perehnyt suggerointiin.kokeilepa.
        Minä suggeroin nytkaikki pois,otan brandyryypyn ja menen nukkumaan.(Tuttaville ilmoitukseks,se höperö kulkuri ilmesty yöllä)
        Ihana laittaa aamulla taas kunnon sapuskat,mie hössö....heippa.


      • Onko teillä
        ihan mukava hoksata kirjoitti:

        mut mie suspolonen en saanu ittein rekattuu ees,kun en humalapäissään muistanu sanoja. Toisaalta ihan hyä on olo,tunnustelen tässä ,eilen olikin aikamoiset riehat,hyvää teki. pojat on naapurisa hiljentyny,kohta voin iloksenne kirjotella,kuhan otan seleventävän brandyryypyn ja poltan mieteliäänn tupakin.

        yhtään sellaisia tunteita metelöintinne seassa?


    • teki hyvää höpötellä nämäkin jutut.
      Voi mitä iloa löytyi tästä eilisestä sekamelskastakin,voi un tietäsitte,miten Bosnian pojalle.22 v.tuntea synttärinä.että ksikenlsisia hulluja on ympärillä.todella.
      Nyt mieki höperä Prahan muuttaja meen viel nukkumaan,tuli se mun kirkonkävijä kulkuriin. Hupssista.kyl väsyttäääkin.

      • säv. Franz Schubert

        Nukkuos lapsi lehvät taipuu

        tuuli kun hiljaa henkäilee.

        Kukkaset tuomen poskelles vaipuu

        kultaani hiljaa hyväilee.


        Lintuset liitää ilmain teitä

        lauluin hellin muistaen meitä.

        Nukkuos onni eessäs on

        nukkuos metsän kehtohon!


        t pilvi*


      • susmorsian ek.
        säv. Franz Schubert kirjoitti:

        Nukkuos lapsi lehvät taipuu

        tuuli kun hiljaa henkäilee.

        Kukkaset tuomen poskelles vaipuu

        kultaani hiljaa hyväilee.


        Lintuset liitää ilmain teitä

        lauluin hellin muistaen meitä.

        Nukkuos onni eessäs on

        nukkuos metsän kehtohon!


        t pilvi*

        Eilen kuulinkin eka kerran kurkien äänet ja terveiset sielä saaremaalta.


      • susmorsian ek. kirjoitti:

        Eilen kuulinkin eka kerran kurkien äänet ja terveiset sielä saaremaalta.

        naurata nyt,mutta miksi pitäiskään.Edelleen on tärkeätä minulle tuo tuuli,kun vaan muistan illalla nukkumaan mennesä ikkunan raolleen laittaa.
        Mistähän se muuten johtuu,on varmaan se niinsanottu temperamenttukysymys.

        No luojaqlle kiitos selvisin niistä eilisistä pippaloista suht.ehjin nahoin, Paha oon sotkentummaan kaikenlaisiin,
        Toisaalta toivoisin sitä seesteisyyttä elämääni ja toisaalta en,Mutta hellyyttä tunnen taas naapureihinikin,Bosnian pojat tunttuu herräilevän myös.Aatelkaas,ilman isää ja äitii täällä Suomessa,nyt täytti 22 vuotta..

        No,meillää on hyvä tunne kun tietää,tuntee,että samanoloinen on läsnä naapurissa.
        Kyllä pojilla aamukaljaa pitäis olla riittämiin..Olisilloin yöllä jännä nähdä,että miehet metakka keskenään pitivät. Mutta voi voi mitä tytöjä....lupaavat vaik mitä avonaisine asuineen.Ja sitten on helppoa syyttää miestä,joka kiihtyy.

        Hehheh,annetaaks me mitä asuillaimme luvataan.Mieki alasti nukun aina,että siitä soppii vettäaä aatokset...P.S. nykysin laitan kyl oven lukkoon..


      • susmorsian kirjoitti:

        naurata nyt,mutta miksi pitäiskään.Edelleen on tärkeätä minulle tuo tuuli,kun vaan muistan illalla nukkumaan mennesä ikkunan raolleen laittaa.
        Mistähän se muuten johtuu,on varmaan se niinsanottu temperamenttukysymys.

        No luojaqlle kiitos selvisin niistä eilisistä pippaloista suht.ehjin nahoin, Paha oon sotkentummaan kaikenlaisiin,
        Toisaalta toivoisin sitä seesteisyyttä elämääni ja toisaalta en,Mutta hellyyttä tunnen taas naapureihinikin,Bosnian pojat tunttuu herräilevän myös.Aatelkaas,ilman isää ja äitii täällä Suomessa,nyt täytti 22 vuotta..

        No,meillää on hyvä tunne kun tietää,tuntee,että samanoloinen on läsnä naapurissa.
        Kyllä pojilla aamukaljaa pitäis olla riittämiin..Olisilloin yöllä jännä nähdä,että miehet metakka keskenään pitivät. Mutta voi voi mitä tytöjä....lupaavat vaik mitä avonaisine asuineen.Ja sitten on helppoa syyttää miestä,joka kiihtyy.

        Hehheh,annetaaks me mitä asuillaimme luvataan.Mieki alasti nukun aina,että siitä soppii vettäaä aatokset...P.S. nykysin laitan kyl oven lukkoon..

        en kyllä usko rnää vartaloni niin kiehtovan...nyt voipi jo sannoo,että "sisäinen kauneu"
        on kiehtovaa,.


      • susmorsian kirjoitti:

        en kyllä usko rnää vartaloni niin kiehtovan...nyt voipi jo sannoo,että "sisäinen kauneu"
        on kiehtovaa,.

        muistakaatte...olen se se Pajazzo joka nauraa.kaikesta huolimatta ja juuri siksi.


      • Seku
        susmorsian kirjoitti:

        muistakaatte...olen se se Pajazzo joka nauraa.kaikesta huolimatta ja juuri siksi.

        naurua kyynelten lomassa.


    • Tunnen juureni äidin suvun kautta niin pitkälle kuin ne on ollut mahdollisuus löytää, isän suku tuntemattomampi, sukunimi viittaa kuitenkin ulkomaiseen alkuperään, vaikka, talon nimen mukaan moni sukunimi on otettu käyttöön entisinä aikoina, joten sekään ei ole tae lähtöpisteestä ulkomailla.

      Vaikka tunnen juureni osittain, tunnen juurettomuutta.
      Kysyn useinkin kuka minä olen?
      Luulen tuntevani itseni, en vaadi itseltäni täydellisyyttä, koska siihen en kykene, enkä usko että sellaista ihmistä on edes syntynyt. Anteeksi vain, kaikilla meillä on omat vikamme kasvatuksellisista asioista ja juurista huolimatta.

      Nuorena lähdin kotoa etsimään omaa paikkaani kansan keskellä, heimoista välittämättä, omaa syntyperääni häpeämättä on matka kulkenut maakunnasta toiseen.
      Koskaan en ole juurtunut asuinpaikkakunnalle niin, että muuttoni jälkeen sinne paluusta haaveilisin. Osoittaako se minun kypsymättömyyttäni?

      Sieluni silmin kuitenkin olen enemmän erämaan kuin kaupungin lapsi.
      Juurettomuuteni katoaa kun pääsen vaikkapa Lapin varoille, avaruuden ja tavoittamattomuuden tunnelmaan jossa on se jokin, joka puhuttelee sieluni minää. Siellä on kotini, se henkisen minän koti joka tuntuu olevan oma paikkani ja jonne menen etsimään erämaan hiljaisuutta ja kiireettömyyttä.

      Vaikka juureni ovat omalla kotiseudullani, juurettomana en ole juurtunut paikoilleen. Kotini on siellä missä petini, mutta henkinen minä vaeltaa yhä etsien omaa paikkaansa.
      En ole koditon, vaikka tuntuu kuin olisin juurtumaton, enkä tyytymätön elämääni, koska tämä on minun elämääni ja hyvä juuri tällaisenaan.

      Mielikuva maailmassa ei voi elää, mutta mielen maisemassa mieli on kuin kotonansa. Mielen maisemaan olen juurtunut haveissani.

      " Jos ihminen kulkee luottavasti haaveidensa osoittamaan suuntaan ja pyrkii elämään kuvittelemaansa elämää, hän onnistuu yrityksessään paremmin kuin voi tavallisina hetkinään odottaa." ( Thoreau )

      • että en ole mistään kotoisin.. Muistan,lapsena,siskoni kertoi,mitä oli tehnyt isänsä kanssa.. Minulla kesti kauan tajuta,että se sama mies oli minunkin isäni..oli kuollut,kun olin vauva vielä.. Siskoni ,ei koskaan sanonut "Meidän isä" vaan aina, että hänen isänsä..No,isän suku ei pitänyt yhteyttä,vasta kun itse vanhempana kävin kyläilemässä.Ei tullut tunnetta,että kuuluisin mihinkään..No,äidin kuoleman jälkeen,pienenä,en tuntenut kuuluvani mihinkään,enkä kenenkään sukuun..
        Minusta on hienoa kuunnella,kun ihmiset pitävät "Sukuseuroja",kulkevat häissä,kaikenlaisissa juhlissa,hautajaisissa.. tuntuu,että heillä on yhteenkuuluvaisuudentuntua..No,olen pärjännyt ,ilman suvun luomaa turvaverkkoa,mutta kyllä on tärkeää,että ihmisillä on sellainen.. Nyt ,kun olen äiti, isoäiti,iso-mummi,niin voin olla itse sinä turvaverkkona ,jälkeläisilleni..
        Toivon,että omat lapseni,lapsenlapseni,lapsenlapsenlapseni,tuntuvat kuuluvan
        johonkin,että eivät ole yksin maailmassa..Kyllä se on tärkeää,että tuntee olevansa mukana ,sukupolvien ketjussa..Pidetään huolta edelleenkin..t.Irkku


      • Korjauksena ja lisäyksenä;

        Tarkoitan toki mielenmaisemassa viihtyväni, mutta mieleni maisemassakaan ei ole nyt tummia varjoja tai peikkoja vaanimassa.

        Juurettomuus ei ole kuitenkaan epätoivoista keikkumista tietämättömyydessä, koska tiedän kuka olen ja tunnen sukuni.

        Kuten Irkku alla, yritän olla perheeni yhteisen yhteenkuuluvuuden jatkumo, sisaruksiini minulla on aina ollut hyvä suhde.
        Olen kuulunut perheeseen ja minulla on perhe, juurettomuuden tunnettani se ei silti poista.


      • Tuoksuvattu kirjoitti:

        Korjauksena ja lisäyksenä;

        Tarkoitan toki mielenmaisemassa viihtyväni, mutta mieleni maisemassakaan ei ole nyt tummia varjoja tai peikkoja vaanimassa.

        Juurettomuus ei ole kuitenkaan epätoivoista keikkumista tietämättömyydessä, koska tiedän kuka olen ja tunnen sukuni.

        Kuten Irkku alla, yritän olla perheeni yhteisen yhteenkuuluvuuden jatkumo, sisaruksiini minulla on aina ollut hyvä suhde.
        Olen kuulunut perheeseen ja minulla on perhe, juurettomuuden tunnettani se ei silti poista.

        kovin halukkaita tietämään sukunsa alkuperästä.
        Itse tiedän ihan niinpaljonkun pitääkin. Onhan siihenaikaan kun äiti ja isä hakivat kirkonkirjoista johonkin tarkoitukseen "papintodistuksen" Siittä selviää, että olen 5 lapsikatraan nuorin ,ja syntynyt vihitynparin lapsena.
        Nyt monella onkin vaikeampaa, kun eivät tiedä kuka mahdollisesti on lapsen isä ,ottavat isyystestejä.
        En ole juuristani kiinnostunutkaan ,vaikka ylpeä siittä kiitenkin, että ne ovat Eteläpohjanmaalta.


      • pilvi*
        ullamirjami kirjoitti:

        kovin halukkaita tietämään sukunsa alkuperästä.
        Itse tiedän ihan niinpaljonkun pitääkin. Onhan siihenaikaan kun äiti ja isä hakivat kirkonkirjoista johonkin tarkoitukseen "papintodistuksen" Siittä selviää, että olen 5 lapsikatraan nuorin ,ja syntynyt vihitynparin lapsena.
        Nyt monella onkin vaikeampaa, kun eivät tiedä kuka mahdollisesti on lapsen isä ,ottavat isyystestejä.
        En ole juuristani kiinnostunutkaan ,vaikka ylpeä siittä kiitenkin, että ne ovat Eteläpohjanmaalta.

        Se ei ole asuinpaikka riippuvuutta. Olen elämäni aikana muuttanut niin monesti tähän
        ikään, etten ole paikkakuntariippuvainen.
        Koti on siellä missä olen, välttämättömät kalusteet ja tekstiilit, tässä iässä niitä on jo kertynyt.
        Olen innokas sisustaja, haluan luoda tunnelmaa ja kodikkuutta ympärilleni.

        En koe juurettomuutta. Olen lujasti ankkuroitunut omaan todellisuuteeni, ja onnea minulle tuottaa elää, luottaen omiin tunteisiini. Tunnen kuuluvani suomalaiseen kantaväestöön, koen venäläisessä musiikissa hengenheimolaisuutta, arot, hevoset kiehtovat myös, alkuperäiskansojen korut rintamuksissa runsaina, niitä on itsellänikin.

        Ulkonäössäni on hieman itää, kirgiisimummeli, kun tulen vielä vanhemmaksi. Itse pidän siitä, jopa korostan sitä joskus.

        Suomalainen olen kauas taakspäin. :D


      • pilvi* kirjoitti:

        Se ei ole asuinpaikka riippuvuutta. Olen elämäni aikana muuttanut niin monesti tähän
        ikään, etten ole paikkakuntariippuvainen.
        Koti on siellä missä olen, välttämättömät kalusteet ja tekstiilit, tässä iässä niitä on jo kertynyt.
        Olen innokas sisustaja, haluan luoda tunnelmaa ja kodikkuutta ympärilleni.

        En koe juurettomuutta. Olen lujasti ankkuroitunut omaan todellisuuteeni, ja onnea minulle tuottaa elää, luottaen omiin tunteisiini. Tunnen kuuluvani suomalaiseen kantaväestöön, koen venäläisessä musiikissa hengenheimolaisuutta, arot, hevoset kiehtovat myös, alkuperäiskansojen korut rintamuksissa runsaina, niitä on itsellänikin.

        Ulkonäössäni on hieman itää, kirgiisimummeli, kun tulen vielä vanhemmaksi. Itse pidän siitä, jopa korostan sitä joskus.

        Suomalainen olen kauas taakspäin. :D

        koti on siellä missä se on. se on se tunne,tässä olen omana itteiäin,tyytyväisenä,että olen osannut maisen mammonan heittää.


      • olen kotiutunut kaikkialle helposti.
        Kun saimme tavarat sisään ja vähitellen kehiteltyä kaikki paikoilleen,
        sitten lähdimme tutustumaan ympäristöön yhä laajenevin kehin.

        Polkupyörä ja hyvät tutut ihmiset, joiden kanssa tutkimusretket ovat parempia kuin yksin, silloinhan voi jutella ja kommentoida ja tehdä uusia suunnitelmia.
        Autoillessa ei niin hyvin opi ympäristöään tuntemaan.

        Mutta tietenkin ihminen jollain tavalla on aina levoton.

        "Etsien käyn, lapsonen maan..."

        Aina ei itsekään tiedosta, mitä etsii.
        Mutta ihmiset ovat kyllä aina tärkeitä minulle olleet.

        Ehkä etsiminen on vain elämää.

        Paikkoja myös voi rakastaa. Suomi on kaunis maa.
        Se auttaa kotiutumaan.


    • Niin kauan kuin saan ajatella, puhua, lukea ja kirjoittaa äidinkielelläni, olen juurillani. Muutenkin olen juurevaa tyyppiä, molempien vanhempien puolelta vuosisatoja samalla seudulla eläneiden sukujen jälkeläinen, ehjässä kodissa kasvanut. Opiskelu ja avioliitto veivät pois kotiseudulta, mutta täälläkään en ole montaa kertaa asuinsijaa vaihtanut ,samoilla seuduin pysynyt, lastenkin perheet lähellä. Minun tieni on ollut ehkä tasaisempi kuin monen muun, olen suuria sodanjälkeisiä ikäluokkia, jotka ovat saaneet opiskella , olen saanut hoitaa itse lapsiani , kun he olivat pieniä ja tehdä tarpeeksi työuraakin. Harvemmin arki auvoa tai idylliä on, mutta elämän aurinkoista puolta tekee myös mieli jakaa muitten kanssa. Yhteiskunnallisista asioista olen kyllä valmis purnaamaan, maailmanparantajahenkeä on aina ollut..

      Virosta täällä olen aiemminkin Susmorsiamen kanssa puhunut, sen avarasta taivaasta, kurkiauroista, sukulaiskielestä. Suomenlahden saaristossa on alkanut nähdä yhä enemmän virolaisia veneilijöitä. Siellähän tietääkseni rannikot ovat yleisessä käytössä, mutta vaikeita veneilijöille, kun ei ole saaristoa ja rannat matalia ruohorantoja. Saarenmaa on juuri kuin siinä valssissa, ja siellä voi nähdä auringon laskevan mereen.

      "Niin kaunis on maa, niin korkea taivas,
      soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
      ja varjoisat veet,niin varjoisat veet." (Kari Rydman)

      Luen mielelläni myös muiden palstalaisten luonnonkuvauksia ja kertomuksia kotoisista puuhista, marja- ja sieniretkistä, metsä on monelle meistä myös kirkko.

      • susmorsian kysyy

        onko sulla ihan ittelles sopiva lällärimies.eihän noin auvoisestii voi elää.No Ruunen kanssa egki,anteeksi kun otin puheeksi taas.

        Niistä sukututkimuksista...onha sinukynäkin sun muut niistä ohjeita antaneet,mut kaipa heidäb elämänsä niin yksioikoista ja ykstotista etä on helppo opastaa., Perkele...minä oon edellkeen mieluummin tää etsivä.
        1700-han oli helekutin paljon kirkkojren tulipaloja,ketkä hihhulit silloin riehui....enhä mie viel silloin-
        Tidella hävisivät tiedot silloin kirkkojen myötä.

        En mie tiiä mut luulen.


    • isoäiti*

      "Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo.
      Minä asun tässä talossa -
      se on minun ihoni",
      Kirjoitti Pentti Saarikoski

      Suomen kieli on minullekin eräänlainen iho,
      mikä seuraa aina mukanani, mutta olisiko siitä
      juureksi, sitä en tiedä.
      En myöskään tiedä olenko juureton vai juurellinen,
      eikä se tuota minulle päänvaivaa.

      Jonkun verran tiedän esi-isistäni, mutta
      ei niistä tiedoista ole mitään kivijalkaa tai juuria minulle kasvanut.
      Pesän olen rakentanut moneen maahan ja monelle
      mantereelle ja joka kerta olen paikan kodikseni tuntenut.
      Ilmajuuria lienevät juureni, kun muuttaminen ei ole tuottanut vaikeuksia

      Sosiaalipsykologian mukaan identiteetti syntyy kuulumalla läheisesti
      johonkin ryhmään ja aina olen minäkin kulkijana johonkin ryhmään
      lukeutunut, joten ns identiteettikriisiäkään en tunnusta potevani.

      Cecaria Evoran fadoja rakastan.

      • miksi minä olen se ainaista identiteettikriisiä poteva,en edes häpeä sitä tunnustaa.Ilolla luen "omilla vahvuuksillaan" kirjoittavien tekstejä.
        Mutta olenko tässä porukassa aninut,joka "heikkoutensa" myöntää, olen vahva enkä ole vahva,,,,hmmm.

        Äsken soitti tämä adoptiotyttärein,hän nyt 26-vuotiaana loppuun suorittaa ylioppilaskirjoituksia.me tosi rakkaita olemme toisillemme,niin kysyi,ottaako työnsä alle Ahoa vai Rintalaa...Pojat.No muistanette,miten upean roolisuorituksen toi Loiri aikoinaan.


      • isoäiti*
        susmorsian kirjoitti:

        miksi minä olen se ainaista identiteettikriisiä poteva,en edes häpeä sitä tunnustaa.Ilolla luen "omilla vahvuuksillaan" kirjoittavien tekstejä.
        Mutta olenko tässä porukassa aninut,joka "heikkoutensa" myöntää, olen vahva enkä ole vahva,,,,hmmm.

        Äsken soitti tämä adoptiotyttärein,hän nyt 26-vuotiaana loppuun suorittaa ylioppilaskirjoituksia.me tosi rakkaita olemme toisillemme,niin kysyi,ottaako työnsä alle Ahoa vai Rintalaa...Pojat.No muistanette,miten upean roolisuorituksen toi Loiri aikoinaan.

        Saattaapi olla, että diagnosi onkin identtiteettikriisi, vaikka minä olenkin
        luullut sitä ikäväksi.
        Ikävä on kremppa, mikä kulkee mukanani, on osa ihoani.
        Suolakin maistuu - ei vain sokeri.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      117
      2555
    2. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      253
      1127
    3. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      86
      1084
    4. Taas kuoli kuortaneella

      Mitä tapahtui kuhinoilla kun auton alle jäi ja kuoli 66.
      Kuortane
      8
      1034
    5. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      79
      1001
    6. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      12
      920
    7. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      63
      913
    8. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      28
      881
    9. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      41
      822
    10. Ikävöimäsi henkilön ikä

      Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie
      Ikävä
      32
      769
    Aihe