Moi!
Elikäs olisi seuraavanlainen probleema. Meillä on täys kaksikerroksinen talo. Lämmonjakona vesikiertoinen lattialämmitys molemmissa kerroksissa (Warmia). Alakerrassa on lattia- ja huonelämpötila mukava ja lämmin, mutta yläkerta ei lämpiä millään. Lattiat ovat viileät ja huoneet ovat koleita.
Välipohja on puurakenteinen ja tehty kolminkertaisella kipsilevyllä. Lattioiden pintamateriaalina ylhäällä kuten alhaallakin on laatta ja laminaatti. Warmian edustaja käski avata yläkerran jakotukista kaikkien huoneiden menopiirien virtaamaa puoli kierrosta auki, mutta tällä ei vaikutusta. Paineet tehowatissa on koko ajan pysynyt samassa, eikä lotinaakaan kuulu, joten tuskin putkissa ilmaa on, vai?
Onko tähän jotakin helppoa kotikonstia, vai pitääkö soittaa säätöäijä uudelleen paikalle. Piirit on säädetty noin kuukausi sitten, mutta äijä höpötti meikäläiselle koko ajan niitä näitä, joten onkohan säädöissä tai suunnittelussa jotakin pielessä. Kiitos vastauksista.
Yläkerta ei lämpiä!
35
7369
Vastaukset
- ilmalukolta
putkistossa oleva ilma ei välttämättä aiheuta "lorinaa" , mutta yleensä ilma liikkuu kierron vaikutuksesta ylimpään kohtaan ( jakotukki? ) missä pitäisi olla ilmanpoistoruuvi , näin tapahtuu mikäli putkistot on asennettu suunnitelmien mukaisesti , joskus vaan käy niin että kiireessä jakotukille menevät putket on asennettu ristiin joten tarkistappa myös putkistot.
- Saman kokenut
alakerta lämpiää normaalisti, niin joku estää yläkerran kierron. Lämpiääkö yläkertaan menevä putki, onko se yhtä lämmin kuin alakerran jakotukille menevä putki ? Onko molemmat palaavat putket yhtä lämpimiä ? Onko niissä lämpömittarit joista on helppo todeta kierto ilman erikoislaitteita. Jos yläkerran jakotukille lähtee lämpö ja palaa lämpö, eikä huoneet lämpiä niin todennäköisesti putkistossa on ilmaa. Onko yläkerran jakotueilla automaattiset ilmanpoistot ? Tee ilmaus valmistajan ohjeiden mukaan. pysäytä kv-pumppu ja anna olla pysähdyksissä 2 tuntia. Jos automaattisten ilmanpoistajien alla on sulut niin sulje ne. Poista kiintoavaimia käyttäen automaattiset ilmanpoistimet. asenna sopiva letkuliitin ja noin metrin pituinen letku väliaikaisesti automaattisen ilmanpoistimen tilalle. Työnnä letku ämpäriin ja avaa sulku jolloin ilma poistuu putkistosta. Välillä voi tulla hetkittäin vettä joten vettä pitää lisätä verkostoon. Ilma saattaa olla pitkänkin matkan päässä latiaputkistossa joten ilmaus ei ole tehty käden käänteessä. Kun molemmat putket on vapaat ilmasta, asenna I-poistimet takaisin. Lisää paine ja käynnistä pumppu.
- viileät jalat
Putkari lupasi tulla huomenna käymään ja tehdä/opettaa ilmauksen. Alakerrasta lähtee erikseen märkätilatukilta yksi piiri yläkerran kylppäriin ja sen lattia on huomattavasti lämpimämpi kuin muut lattiat, joten olisiko yläkerran muissa piireissän sitten ilmaa.
Kertokaas lapaselle, että vaikuttaakos se, että jossakin piirissä on ilmaa, kaikkiin huoneisiin? - 098
viileät jalat kirjoitti:
Putkari lupasi tulla huomenna käymään ja tehdä/opettaa ilmauksen. Alakerrasta lähtee erikseen märkätilatukilta yksi piiri yläkerran kylppäriin ja sen lattia on huomattavasti lämpimämpi kuin muut lattiat, joten olisiko yläkerran muissa piireissän sitten ilmaa.
Kertokaas lapaselle, että vaikuttaakos se, että jossakin piirissä on ilmaa, kaikkiin huoneisiin?eikös toi yläkerran kipsilattia vaadi lämpöisempää vettä kiertoon kuin alakerran betonilattia,vai oliko sulla alakerrassakin puualapohja
- ne paineet on?
viileät jalat kirjoitti:
Putkari lupasi tulla huomenna käymään ja tehdä/opettaa ilmauksen. Alakerrasta lähtee erikseen märkätilatukilta yksi piiri yläkerran kylppäriin ja sen lattia on huomattavasti lämpimämpi kuin muut lattiat, joten olisiko yläkerran muissa piireissän sitten ilmaa.
Kertokaas lapaselle, että vaikuttaakos se, että jossakin piirissä on ilmaa, kaikkiin huoneisiin?Kuinka paljon verkossa on painetta? Vähintään puol kiloa on syytä olla että yläkertaankin vesi nousee, tai riippuu montako metriä se yläkerta on korkeemmalla pannuun verrattuna?
- viileät jalat
ne paineet on? kirjoitti:
Kuinka paljon verkossa on painetta? Vähintään puol kiloa on syytä olla että yläkertaankin vesi nousee, tai riippuu montako metriä se yläkerta on korkeemmalla pannuun verrattuna?
Alhaalla tosiaan on betonilattia ja painetta verkossa on 0,9 kiloa ja sen pitäis kyllä riittää.
- putkaripl
viileät jalat kirjoitti:
Alhaalla tosiaan on betonilattia ja painetta verkossa on 0,9 kiloa ja sen pitäis kyllä riittää.
jakotukilta kaikki auki mutta laske kierrokset niin saat tarvittaessa takas
- Sama ongelma oli
Ilmaus suoritetaan lenkki kerrallaan. Kyllähän sen jo kädellä tunnustelemalla tietää kiertääkö lenkissä lämpö vai ei. Jos ylkerran putkisto on puurakenteissa tai levyssä ilman heijastuspintaa, niin lähtölämpö pitää olla korkeampi. Alakerran putkisto joka on betonissa toimii matalammalla lämpötilalla. Onhan niissä kierroissa huonekohtainen termostaattiohjaus ? Tietysti on, säädä siitä, kun ilmaukset on tehty.
- Ilmailija myös
viileät jalat kirjoitti:
Putkari lupasi tulla huomenna käymään ja tehdä/opettaa ilmauksen. Alakerrasta lähtee erikseen märkätilatukilta yksi piiri yläkerran kylppäriin ja sen lattia on huomattavasti lämpimämpi kuin muut lattiat, joten olisiko yläkerran muissa piireissän sitten ilmaa.
Kertokaas lapaselle, että vaikuttaakos se, että jossakin piirissä on ilmaa, kaikkiin huoneisiin?vesikierron siinä piirissä missä ilmaa on.
- Itse taistelu myös
Edelleen näkee välillä väitteitä että eihän yläkerrassa tarvi lämmitystä kun lämpö nousee ylös. Paskapuhetta. Teilläkin on varmaan pesutilat alhaalla ja sen myötä suurin osa iv-poistosta alakerrasta, eikö niin? ilma liikkuu portaikossa alaspäin, eikä ylöspäin. Alakerran kivilattioiden lämmönluovutus on moninkertainen yläkerran kipsilevylattiaan.
Vedä nyt ainakin ensimmäisenä kiertoa pienemälle alakerran kivilattioista, jolloin kiertoveden lämpötilaa voi nostaa, tai se nousee automaattisesti, mikäli on sisälämmön mittaus säädössä mukana.
Itsellä on myös kaksi kerroksinen talo, välipohja tosin betonia. Meillä ongelmana on lähinnä ollu hyvin lämpenevät oleskelutilat kivipinnoilla ja makkarit parketeilla, jotka jäi aluksi kylmksi.- Kauan rassasin
nyt tasaisesti kun kaikki "maailman" konstit on käytetty. Tunnustele kädellä lenkkeihin menevä ja palaava lämpö. Koska joka lenkissä ei mittareita voi olla. Jos vielä on poikkeamia niin sitten voi olla syynä venttiilitukos, sekin on mahdollista. Esim. tiivisteteippi tai pellava ahtaassa aukossa estää helposti kierron.
- hyvä väline
Kauan rassasin kirjoitti:
nyt tasaisesti kun kaikki "maailman" konstit on käytetty. Tunnustele kädellä lenkkeihin menevä ja palaava lämpö. Koska joka lenkissä ei mittareita voi olla. Jos vielä on poikkeamia niin sitten voi olla syynä venttiilitukos, sekin on mahdollista. Esim. tiivisteteippi tai pellava ahtaassa aukossa estää helposti kierron.
Itselle oli suureksi avuksi töistä lainattu infrapunamittari, sillä pystyi vertailemaan lämmtyspiirien paluuputkien lämpöjä ja lattioiden pintalämpöjä. Samalla tuli mittailtua myös seinien ja kattojen lämpöjä ja huomasin että lattialmmitys ja koneellinen ilmanvaihto estää lähes täysin ilman kerrostumisen. Lämpö ei nouse kattoon.
- Haluaisin tietää
hyvä väline kirjoitti:
Itselle oli suureksi avuksi töistä lainattu infrapunamittari, sillä pystyi vertailemaan lämmtyspiirien paluuputkien lämpöjä ja lattioiden pintalämpöjä. Samalla tuli mittailtua myös seinien ja kattojen lämpöjä ja huomasin että lattialmmitys ja koneellinen ilmanvaihto estää lähes täysin ilman kerrostumisen. Lämpö ei nouse kattoon.
Hyvä, mutta kerro mitä kaikkea tapahtui. Vai oletko "sulkenut suusi" ?
- viileät jalat
Haluaisin tietää kirjoitti:
Hyvä, mutta kerro mitä kaikkea tapahtui. Vai oletko "sulkenut suusi" ?
No niin, nyt pääsin taas koneen äärelle. Eli putkarin kanssa ilmattiin yläkerran kaikki piirit yksi kerrallaan, eikä siellä ilmaa ollut. Laitettiin samalla kiertovesipumpun tehoa kovemmalle ja nostin menoveden lämpötilaa mutta ei auta.
Nyt alkaa alhaalla vapaalla kierrolla olevilla lattioilla jalat hikoilla ja se tekee myös sen, että koska keittiön ja ruokatilan lattiat lämpiää vapaalla kierrolla, se nostaa huonelämpötilaa sen verran korkealle, että olohuoneen termarilla säätyvä lattia viilenee, kun termari tuumaa, että nyt alkaa torpassa lämpö riittää.
Kutsun maanantaina Warmian ukon paikalle ja se saa ihmetellä ne säädöt uudelleen... - Saman kokenut
viileät jalat kirjoitti:
No niin, nyt pääsin taas koneen äärelle. Eli putkarin kanssa ilmattiin yläkerran kaikki piirit yksi kerrallaan, eikä siellä ilmaa ollut. Laitettiin samalla kiertovesipumpun tehoa kovemmalle ja nostin menoveden lämpötilaa mutta ei auta.
Nyt alkaa alhaalla vapaalla kierrolla olevilla lattioilla jalat hikoilla ja se tekee myös sen, että koska keittiön ja ruokatilan lattiat lämpiää vapaalla kierrolla, se nostaa huonelämpötilaa sen verran korkealle, että olohuoneen termarilla säätyvä lattia viilenee, kun termari tuumaa, että nyt alkaa torpassa lämpö riittää.
Kutsun maanantaina Warmian ukon paikalle ja se saa ihmetellä ne säädöt uudelleen...Kv- pumppu kunnossa ? onko se edes oikein päin ? Pumppu varmaan on 1 vaiheinen, eikä voi pyöriä väärin päin, varmista kuitenkin pyörimissuunta. Millä talo lämpiää ? Jos kattilasta tai varaajasta lähtee esim. -10 asteen ulkolämpötilassa 35 asteinen lämpö lattialämmitysputkistoon, niin sen pitäsi riittää.Jos pumppu on jostain syystä tehoton tai pyörii väärinpäin niin silloin lämpöä ei tule . Onko putkistossa jossakin mudaneroitin ? Jos on niin se on avattava ja puhdistettava. Voiko kierto jossakin "oikaista" niin että se ei kulkeudu jakotukeille. Onko lämmitysverkon alussa jonkinlainen esisäätöventtiili ? Jos on niin onko se riitävän auki ? Onko lämpökeskuksen putkissa ilmanpoisto yhteet varmista, ettei niissä ole ilmaa. Pysäytä pumppu aina ennen ilmausta. Jos nämä toimenpiteet eivät tuo tulosta niin putkisto on jostakin tukkeutunut. Seuraa mihin asti lämpö siirtyy sillä mittarillasi. Tuntuu kyllä siltä että se pumppu on syyllinen asiaan. Vaihda se ainakin kokeeksi jos muu ei auta.
- Naapurissa mitattiin
Saman kokenut kirjoitti:
Kv- pumppu kunnossa ? onko se edes oikein päin ? Pumppu varmaan on 1 vaiheinen, eikä voi pyöriä väärin päin, varmista kuitenkin pyörimissuunta. Millä talo lämpiää ? Jos kattilasta tai varaajasta lähtee esim. -10 asteen ulkolämpötilassa 35 asteinen lämpö lattialämmitysputkistoon, niin sen pitäsi riittää.Jos pumppu on jostain syystä tehoton tai pyörii väärinpäin niin silloin lämpöä ei tule . Onko putkistossa jossakin mudaneroitin ? Jos on niin se on avattava ja puhdistettava. Voiko kierto jossakin "oikaista" niin että se ei kulkeudu jakotukeille. Onko lämmitysverkon alussa jonkinlainen esisäätöventtiili ? Jos on niin onko se riitävän auki ? Onko lämpökeskuksen putkissa ilmanpoisto yhteet varmista, ettei niissä ole ilmaa. Pysäytä pumppu aina ennen ilmausta. Jos nämä toimenpiteet eivät tuo tulosta niin putkisto on jostakin tukkeutunut. Seuraa mihin asti lämpö siirtyy sillä mittarillasi. Tuntuu kyllä siltä että se pumppu on syyllinen asiaan. Vaihda se ainakin kokeeksi jos muu ei auta.
mitannut yläkerran lattialämmitysputkiston paluuputkien lämpötilat ? Mitä näyttää ? Paljonko on lattiaan menevä lämpö, verrattuna alakerran vastaaviin. Onko yläkerran lattiputkiston alla heijastuspinta? Esim al. elementti, jollaisia aiemmin käytettiin, koska muuten lämpö ei siirtynyt kunnolla huoneeseen. Mitä on huonelämpötilat, paljonko yläkerta poikkeaa alakerran lämmöstä ? Pumpussa on kolme nopeutta, laita suurin nopeus joksikin aikaa päälle ja sulje alakerran lämmitys ensin kokonaan. Seuraa lämpiääkö yläkerran putkisto nyt. Jollei ,niin jokin on tukossa ainakin osittain. Jos pumppu on oikein ja kunnossa, niin tukosta pitää ruveta etsimään. Montako lenkkiä yläkerrassa on ? Eikö mikään niistä lämpiä kunnolla ? Kyllä tuohon syy pitäisi löytyä kun on kunnon mittarikin käytössä. Virtauskin voidaan mitata jos paluuventtiileissä on mittayhteet. Mittari esim. TA- digital ,tietokonepohjainen virtausmittari. Lvi- liikkeillä niitä on. Jos takuuaika on vielä meneillään niin nämä asiat hoitaa asennusliike ja laitemyyjä.
- viileät jalat
Naapurissa mitattiin kirjoitti:
mitannut yläkerran lattialämmitysputkiston paluuputkien lämpötilat ? Mitä näyttää ? Paljonko on lattiaan menevä lämpö, verrattuna alakerran vastaaviin. Onko yläkerran lattiputkiston alla heijastuspinta? Esim al. elementti, jollaisia aiemmin käytettiin, koska muuten lämpö ei siirtynyt kunnolla huoneeseen. Mitä on huonelämpötilat, paljonko yläkerta poikkeaa alakerran lämmöstä ? Pumpussa on kolme nopeutta, laita suurin nopeus joksikin aikaa päälle ja sulje alakerran lämmitys ensin kokonaan. Seuraa lämpiääkö yläkerran putkisto nyt. Jollei ,niin jokin on tukossa ainakin osittain. Jos pumppu on oikein ja kunnossa, niin tukosta pitää ruveta etsimään. Montako lenkkiä yläkerrassa on ? Eikö mikään niistä lämpiä kunnolla ? Kyllä tuohon syy pitäisi löytyä kun on kunnon mittarikin käytössä. Virtauskin voidaan mitata jos paluuventtiileissä on mittayhteet. Mittari esim. TA- digital ,tietokonepohjainen virtausmittari. Lvi- liikkeillä niitä on. Jos takuuaika on vielä meneillään niin nämä asiat hoitaa asennusliike ja laitemyyjä.
Putkistojen lämpötiloja ei ole mitattu, mutta alhaalla on huonelämpötila 22 astetta ja ylhäällä 20 astetta. Asteita tarkempi mittari on kuitenkin ihmisen keho, eli alhaalla on selkeästi lämmintä ja ylhäällä kylmää. Ilmavuotoja vaipassa ei ole.
Pumppu on tällä hetkellä kolmesella, eli siitä on otettu irti se mitä otettavissa on. Tukoskin tuntuu epätodennäköiseltä, koska olisihan sen ilmauksessa havainnnut. Yllhäällä on yhteensä viisi lenkkiä ja kaikki ovat tasapuolisesti yhtä kylmät. - Saman kokenut
viileät jalat kirjoitti:
Putkistojen lämpötiloja ei ole mitattu, mutta alhaalla on huonelämpötila 22 astetta ja ylhäällä 20 astetta. Asteita tarkempi mittari on kuitenkin ihmisen keho, eli alhaalla on selkeästi lämmintä ja ylhäällä kylmää. Ilmavuotoja vaipassa ei ole.
Pumppu on tällä hetkellä kolmesella, eli siitä on otettu irti se mitä otettavissa on. Tukoskin tuntuu epätodennäköiseltä, koska olisihan sen ilmauksessa havainnnut. Yllhäällä on yhteensä viisi lenkkiä ja kaikki ovat tasapuolisesti yhtä kylmät.Alakerran kierto joksikin aikaa kokonaan. Seuraa nouseeko yläkerran putkiston ja huoneiden lämpö. Jos nousee niin pumppun teho ei riitä koko talolle, vaan se pyrkii kiertämään alakerran lenkeissä enemmän, koska vastus on pienempi. Onko paisunta-astian vastapaine oikea ? Se voidaan mitata rengaspainemittarilla kun verkoston paine on 0. Vastapaine tulisi olla 0.2 bar yli järjestelmän staattisen paineen, eli tässä tapauksessa noin 0.8 bar.Tarvittaessa lisää pumpulla ilmaa säiliöön tai laske ylimääräistä painetta pois. Säiliössä on tehtaanjäljiltä typpi mutta se korvataan normaali ilmalla joka myös tunnetusti on lähes typpeä. Sitten on se ylkerran lattiamateriaali, se ei ole paras lattialämmitykseen, mutta kyllä se muuallakin on saatu toimivaksi, miksi ei sitten tässä tapauksessa.
- ei hyvä
viileät jalat kirjoitti:
No niin, nyt pääsin taas koneen äärelle. Eli putkarin kanssa ilmattiin yläkerran kaikki piirit yksi kerrallaan, eikä siellä ilmaa ollut. Laitettiin samalla kiertovesipumpun tehoa kovemmalle ja nostin menoveden lämpötilaa mutta ei auta.
Nyt alkaa alhaalla vapaalla kierrolla olevilla lattioilla jalat hikoilla ja se tekee myös sen, että koska keittiön ja ruokatilan lattiat lämpiää vapaalla kierrolla, se nostaa huonelämpötilaa sen verran korkealle, että olohuoneen termarilla säätyvä lattia viilenee, kun termari tuumaa, että nyt alkaa torpassa lämpö riittää.
Kutsun maanantaina Warmian ukon paikalle ja se saa ihmetellä ne säädöt uudelleen...Talosi lämpiää noilla kivilattioilla, joissa on "vapaa kierto". Säädän niitä pienemmälle tai kokeeski voisit vaikka sulkea ne kokonaan, silloin lämmitys tapahtuisi muiden tilojen lattioilla.
Kivilattioista pitäisi saada virtaus ihan pienelle tai lisätä niihin termostaatit. - kyllä se siitä
Saman kokenut kirjoitti:
Alakerran kierto joksikin aikaa kokonaan. Seuraa nouseeko yläkerran putkiston ja huoneiden lämpö. Jos nousee niin pumppun teho ei riitä koko talolle, vaan se pyrkii kiertämään alakerran lenkeissä enemmän, koska vastus on pienempi. Onko paisunta-astian vastapaine oikea ? Se voidaan mitata rengaspainemittarilla kun verkoston paine on 0. Vastapaine tulisi olla 0.2 bar yli järjestelmän staattisen paineen, eli tässä tapauksessa noin 0.8 bar.Tarvittaessa lisää pumpulla ilmaa säiliöön tai laske ylimääräistä painetta pois. Säiliössä on tehtaanjäljiltä typpi mutta se korvataan normaali ilmalla joka myös tunnetusti on lähes typpeä. Sitten on se ylkerran lattiamateriaali, se ei ole paras lattialämmitykseen, mutta kyllä se muuallakin on saatu toimivaksi, miksi ei sitten tässä tapauksessa.
Onkohan aloittajan jakotukeilla linjasäätöventtiilit? Missähän asennoissa ne ovat? Alakerran tukkia pitäisi vain kuristaa pienemmälle ja yläkertaa avata suuremmalle, jota tasapaino muuttuu. alakerran kierron voisi sulkea kokonaan ja katsoa mitä tapahtuu.
Ei joku warmian ukko pysty tuota asiaa noin vain ratkaisemaan, koska säätäminen on hidasta ja se vaatii aikaa. Vaikka kohteessa todettaisiin mitoitusvirhe niin mitä olisi tehtävissä? Lattiat auki ja kakki uusiksi? Patterit seinille?
Parasta itse kokeilla ja perehtyä systeemin toimintaan. Kirjaa ylös joka ikinen muutos mitä teet, jotta pääset takaisinpäin kun huomaat että suunta on väärä. - viileät jalat
kyllä se siitä kirjoitti:
Onkohan aloittajan jakotukeilla linjasäätöventtiilit? Missähän asennoissa ne ovat? Alakerran tukkia pitäisi vain kuristaa pienemmälle ja yläkertaa avata suuremmalle, jota tasapaino muuttuu. alakerran kierron voisi sulkea kokonaan ja katsoa mitä tapahtuu.
Ei joku warmian ukko pysty tuota asiaa noin vain ratkaisemaan, koska säätäminen on hidasta ja se vaatii aikaa. Vaikka kohteessa todettaisiin mitoitusvirhe niin mitä olisi tehtävissä? Lattiat auki ja kakki uusiksi? Patterit seinille?
Parasta itse kokeilla ja perehtyä systeemin toimintaan. Kirjaa ylös joka ikinen muutos mitä teet, jotta pääset takaisinpäin kun huomaat että suunta on väärä.No ajattelin kuitenkin vaivata sitä warmian ukkoa, koska kyllähän järjestelmän toimittanut taho vastaa myös siitä, että se toimii ja on riittävä. Itse en viitsi takuuaikana mennä nuppeja vääntelemään sinne ja tonne, kun en niistä mitään ymmärrä.
- Joko lämpiäisi
ei hyvä kirjoitti:
Talosi lämpiää noilla kivilattioilla, joissa on "vapaa kierto". Säädän niitä pienemmälle tai kokeeski voisit vaikka sulkea ne kokonaan, silloin lämmitys tapahtuisi muiden tilojen lattioilla.
Kivilattioista pitäisi saada virtaus ihan pienelle tai lisätä niihin termostaatit.lämmityslaite kellarissa ? Muutenhan vapaakierto ei toimi alakerrassa. Jos alakerta kiertää vapaalla niin yläkerran tulisi kiertää myös. Yleensä jakotukit jotka ovat lattian yläpuolella estävät vapaakierron vaikka kattila olisikin kellarikerroksessa. Jos nyt onkin 3 kerrosta kyseessä niin paisunta-astian vastapainekin pitää olla sen mukainen. Eli 0.2 bar yli veden staattisen paineen. Jos linjansäätöventtiilit eivät ole oikein säädetty niin ne on säädettävä annettuihin arvoihin.
- Joskus säädellyt
Joko lämpiäisi kirjoitti:
lämmityslaite kellarissa ? Muutenhan vapaakierto ei toimi alakerrassa. Jos alakerta kiertää vapaalla niin yläkerran tulisi kiertää myös. Yleensä jakotukit jotka ovat lattian yläpuolella estävät vapaakierron vaikka kattila olisikin kellarikerroksessa. Jos nyt onkin 3 kerrosta kyseessä niin paisunta-astian vastapainekin pitää olla sen mukainen. Eli 0.2 bar yli veden staattisen paineen. Jos linjansäätöventtiilit eivät ole oikein säädetty niin ne on säädettävä annettuihin arvoihin.
harmia yhdestä lattialämmityksestä. Onhan noita Suomenmaassa tuhansia tapauksia, mutta yleensä palaute on ollut positiivista. Jos se hyvä mittari näyttää että ylakerran huoneisiin menevien ja palaavien vesien lämpö poikkeaa alakerran vastaavista niin kierto ei ole taspainossa tai joku estää yläkerran kierron. Yläkerrassa on useampi lenkki, niin ei voi uskoa että kaikissa niiden kierrossa olisi este. Luultavaa on että yläkerta vaatii lämpimämmän veden kuin alakerta, koska lattimateriaali ei ole paras mahdollinen ko. lämmitykseen. Jos noin on niin sehän on säädöllä korjattavissa.
- hienosäätöä
viileät jalat kirjoitti:
No niin, nyt pääsin taas koneen äärelle. Eli putkarin kanssa ilmattiin yläkerran kaikki piirit yksi kerrallaan, eikä siellä ilmaa ollut. Laitettiin samalla kiertovesipumpun tehoa kovemmalle ja nostin menoveden lämpötilaa mutta ei auta.
Nyt alkaa alhaalla vapaalla kierrolla olevilla lattioilla jalat hikoilla ja se tekee myös sen, että koska keittiön ja ruokatilan lattiat lämpiää vapaalla kierrolla, se nostaa huonelämpötilaa sen verran korkealle, että olohuoneen termarilla säätyvä lattia viilenee, kun termari tuumaa, että nyt alkaa torpassa lämpö riittää.
Kutsun maanantaina Warmian ukon paikalle ja se saa ihmetellä ne säädöt uudelleen...Warmialla on 10 vuoden toimintatakuu ja on helpointa ja järkevintä antaa niiden hoitaa säätö. Yläkerta 20 ja alakerta 22 viittaa siihen että takat , asumistoiminnot telkkari yms lämpölähteet ovat alakerrassa ja antavat lämmön sinne. Säätö on yksinkertainen kun vain kerrosten välissä on eroa el ivirtaamaa lisätään hieman yläkertaan linjasäätöä suurentamalla ja homma on siinä tai jos haluat alkertaa hieman pienemmälle pienennetään alakerran linjasäätöä. Tärkeintä on kuvailla mitä haluat tehtävän kun warmian mies paikalle tulee.
Säätö kannattaa tehdä kovalla pakkasella jolloinka pienetkin erot tulevat esille hyvin. Huonetermostaatit kannattaa kääntää suurelle ja tutkailla pysyvätko lämmöt silloinkin haluttuina. Jos siis jokin huone pyrkii pysymään muita lämpimämpänä , niin kannattaa sitä hieman pienentää virtaussäätimestä. Vasta kun pääset noin asteen tarkkuuteen ilman termostaatteja niin astetta 0,1 asteen tarkuudella säätävät termarit kannattaa säätää halutulle sisälämmölle.
Tapauksessasi vaikutta että mitoitus on sinänsä onnistunut koska saman kerroksen huoneissa ei kai ole eroa siis vain vesimäärää pois alaalta ja tai vettä hieman enemmän ylös ja vasta viimeisemä konstina aste pari lisää menoveden lämpöön.
Näin saat järjestelmän joka on mahdollisimman miellyttävä ja taloudellinen. - mielenkiintoista.
viileät jalat kirjoitti:
No ajattelin kuitenkin vaivata sitä warmian ukkoa, koska kyllähän järjestelmän toimittanut taho vastaa myös siitä, että se toimii ja on riittävä. Itse en viitsi takuuaikana mennä nuppeja vääntelemään sinne ja tonne, kun en niistä mitään ymmärrä.
Joo tietysti Warmiaa pitää vaivata, mutta olen vähän skeptinen että saavatko hommaa hoitoon, jos kyse on vain säädöstä ja tasapainoituksesta, vaatisi ukon käyntejä suunnilleen päivittäin.
- muutama kysäri
Eli warmian lattilämmitys ja Tehowatti.
Onko koko järjestelmä yhden pumpun ja Tehowatin lämpötilasäädön peräässä? Ei siis ole erikeseen Oumanneja tms.?
Tehowatissa on ulkolämpötilan mukaa säätyvä lämpötila, onko sisälämpötilatermostaattia käytössä? Jos on niin missä se sijaitsee?
Onko talossa takkaa ja onko sitä lämmitetty?
Onko lattiapiideissä termostaattitoimilaitteita? Kuinka monta jokotukkia on?
Oletko seurannue että Tehowatti pystyy pitämään halutun lähtövedenlämmön? Ettei vain tehorajoitus olisi säädetty liian pienelle ja rajoittaisi lämpeämistä? Tosin tasapainoituksessa olisi silti jotain säädettävää, koska ylä ja lakerran lämpöero on noinkin paljon.
Tämä on näitä lattialämmityksen ihanuuksia, itsellä meni vuosia saada kaikkein huoneiden lämmöt tasapainoon ja yksi selkeä virhekkin löytyi. Nereus oli 2002 vaihantu muutamia komponenetteja termostaatti venttiileihin ja niissä oli sellainen ominaisuus että kierto ei sulkeutunut kokonaan termostaatin ohjaamana.
Ongelmia tuottaa sekin että sisälämpötilan mittaus laskee kiertoveden lämpöä, kun lämmitän takan ja silloin lämpötila jäi nurkkamakuuhuoneissa alhaiseksi.- viileät jalat
Kyssäreihin vastauksia.
Eli kaikki on tehowatin ulkoanturin ja tehowatin kiertovesipumpun takana. Sisäanturia ei ole, mutta huonetermostaatteja on alhaalla kaksi ja ylhäällä neljä. Jakotukkeja on kolme, eli ala- ja yläkerta sekä märkätilojen tukki, josta tulee piiri myös yläkerran kylppäriin.
Takka on alakerrassa ja sitä on muutamaan otteeseen lämmitelty, muttei niin paljoa, että se selittäisi eron.
Otin yhteyttä Warmiaan ja olivat erittäin asiallisia ja huomenna on säätömies tulossa katsomaan tilannetta. Epäilivät, että alakerran tukkia pitää hiukan kuristaa ja yläkerran avata. Uskoisin, että homma alkaa tuosta selvitä... - 74uj
viileät jalat kirjoitti:
Kyssäreihin vastauksia.
Eli kaikki on tehowatin ulkoanturin ja tehowatin kiertovesipumpun takana. Sisäanturia ei ole, mutta huonetermostaatteja on alhaalla kaksi ja ylhäällä neljä. Jakotukkeja on kolme, eli ala- ja yläkerta sekä märkätilojen tukki, josta tulee piiri myös yläkerran kylppäriin.
Takka on alakerrassa ja sitä on muutamaan otteeseen lämmitelty, muttei niin paljoa, että se selittäisi eron.
Otin yhteyttä Warmiaan ja olivat erittäin asiallisia ja huomenna on säätömies tulossa katsomaan tilannetta. Epäilivät, että alakerran tukkia pitää hiukan kuristaa ja yläkerran avata. Uskoisin, että homma alkaa tuosta selvitä...Saitko ylä- ja alakerran lämmöt samoiksi ja mikä oli lämpötilaeron syy ja sen korjaus?
- dewww2
74uj kirjoitti:
Saitko ylä- ja alakerran lämmöt samoiksi ja mikä oli lämpötilaeron syy ja sen korjaus?
Tämä on lähes 3 vuotta vanha juttu, että eiköhän ne lattiat lämpene tasaisemmin, ja yläkerrasakin voi olla nailoneissa.
- 3466
dewww2 kirjoitti:
Tämä on lähes 3 vuotta vanha juttu, että eiköhän ne lattiat lämpene tasaisemmin, ja yläkerrasakin voi olla nailoneissa.
Siltikin varmaan nykyäänkin löytyy lvisuunnittelijoita, jotka eivät mitenkään ota huomioon jakotukkien syöttöjen sijaintia kiertopumpun ja kattilan ja lattialämmitysksen syöttöputkien välisen putkiston suhteen.
Meillä warmian laskemien mukaan kosteat tilat käy kuumina ja muu talo viileänä jos ei itse säätäisi paine-eroja vastamaan todellisuutta. Eli yläkerrassa mahdollisimman vapaa kierto ja lähellä kattilaa olevasta jakotukista supistetaan kiertoa ja paljon.
- Lattiasaato
Kun Google toi mut tänne niin kerrotaan vinkkinä, että oikean infrapunamittarin korvikkeena toimii hyvin korvakuumemittari. Myydään apteekeissa ja löytyy valmiina useimmista lapsiperheistä.
- ihmetyksestä_soikeena
Meillä sama ongelma. Warmian asentamat ja toimittamat vermeet. Jäspin sähkökattila, jonka teho varmasti riittää. Yläkerrassa lt oli 18 astetta eikä noussut ylemmäs ennen kuin nostettiin kietoveden lämpötilaa 7 astetta ja poistettiin yläkerran kuristus kokonaan. Tämä taas johti siihen, että alakerrasta tuli todella kuuma. Sitten alakerran jakotukkia kuristettiin 85%, jolloin saatiin alakertaan 22 astetta. Kosteiden tilojen jakotukkia on kuristettu 95%, jolloin kosteiden tilojen lt on 25 astetta. Ei tunnu hyvältä syysteemiltä näiden tietojen valossa.
On hyvin todennäköistä, että kyseessä on ainakin minun tapauksessani suunnitteluvirhe. Saas nähdä riittääkö lämpöteho noilla kuristuksilla myös kunnon pakkasilla. Jos ei, niin pitää yläkerralle asentaa oma kolmitieventtiili ja rinnakkaissäätö tekniseen tilaan, jotta saadaan yläkerran lämpötilaa säädettyä erikseen.- ihmetyksestä_soikeena
Unohtui mainita, että pumpun tehomitoitus on 150% ja se käy maksimiasetuksella.
- onnellinenSipokki
Muuten ketjua lukematta, niin kommenttina. Lattialämmityksen piirit tulee säätää jokainen suunnitelmien mukaan.
En tiedä mitä tarkoitat jakotukkia kuristamalla, mutta jakotukista säädetään jokaisen piirin virtaama. Itse jakotukin virtaamaa ei säädetä, vaan ne ovat täysin auki. Säätöihin käytetään tilojen lämmöntarvetta ja piirin pituutta. Kuulostaisi, että tämä säätö on tekemättä.
Asentajat eivät noita säätöjä tyypillisesti tee. Säädön voit tehdä itsekkin varsin helposti kunhan löytyy nuo laskelmat. Lämmöntarve eri tiloille löytyy talon lämpösuunnitelmista ja Warmialta sitten saat arvot noihin, kun tietävät piirien pituuden. Jos heillä ei ole pituuksia tiedossa, niin arvaavat sen. Todennäköisesti tuo arvaus on jo Warmilta tulleissa suunnitelmissa.
Kun olet säädöt tehnyt, niin niitä voit jälkikäteen säädellä itse sen mukaan mikä tila on kuuma, tai kylmä. Säädöt kuitenkin hyvä lähtökohta, koska muuten arpoessa menee aikaa ja lopputulos huono.
Jos piirien linjasäädöt ovat oletuksena jotain, niin keskimäärin yläkerta on viileämpi, koska siellä on jäähdyttävää vaippaa enemmän ja toisekseen lämmittäviä laitteita vähemmän.
Vesi itsessään kyllä menee yläkertaan aivan yhtä hyvin kuin alakertaankin, jos järjetelmä on ilmattu.
Jos et ole säätöä tilannut tehtäväksi, tai tehnyt itse, niin se on työ joka on tekemättä, eikä suunnitteluvirhe.
- Anonyymi
Ei pidä paikkaansa!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik103419MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar681858Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5411566Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin771169Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja61982Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s33948Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt209872- 170823
Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o59806Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3768