Paloma.se01

Paloma.se01 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/<br /><br />"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."<br /><br />Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.<br /><br />Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html<br /><br />Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)<br />Viimeisin:<br />"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."<br /><br />Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Liittynyt 7v sitten
254 aloitusta · 7531 kommenttia
Synttärionnittelut täältäkin päivän sankarille, vaikka en tahdo koskaan muistaa kenenkään syntymäpäiviä ellei Facebook niiistä muistuta Ihan lähiomaisten synttärit muistan ulkomuistista,

Pilvinen ja viileä aamu Daalajoen alavirralla; sadetta luvassa ja kyllähän kasvimaa ja pihanurmi, se apilapelloksi muuttunut, nauttivat ja ei tarvitse olla kastelemassa joka päivä. Sadettajan voisi toki laittaa kuivimpaan aikaan, mutta ei kovin pitkäksi aikaa; kesävesi tulee joesta pumpattuna kaivoon, josta se sitten tulee meidänkin raanaan ulkoseinässä, mutta kaivo tyhjenee, jos kaikki naapurit kastelevat ruohomattojaan samaan tyyliin kuin kaupunkilaiset; ja pumppu voi mennä jumiin. Näin on käynyt edellisinä kesinä joskus ja naapuri joka hoitaa kesäveden saannin ei ole iloinen kunjoutuu korjauttamaan pumpun tai ostamaan uude. Syystäkin.

Palasin kotiin täynnä uutta energiaa , mutta kroppa on reagoinut nyt johonkin, en tiedä oikein mihin, ehkä vain muutokseen ruokavaliossa, mutta jouduin käväisemään eilen akuutissa ja sain lääkkeitä ja lähetteen sappikivien kuvaukseen. Kipu ylävatsassa onnyt hellittämässä ja olen nukkunut ensimmäistä kertaa hyvin matkan jälkeen, Olen syönyt terveellisesti, välimeren dieettiä yksinkertaistettuna sukulaisperheessä: pastaa ja pestoa, riisi/tonnikalasalaattia, ihania, tuoreita vihanneksia ja hedelmiä. Tomaatitkin maistuivat taivaallisilta, Toscanan kaalit olivat kauden varhaissatoa ja etenkin punakaali rapeaa ja herkullista, ja sitten tietenkin ravintoloissa äyriäispatoja ja kalaa.

Mietimme tässä miehen kanssa jos ostaisimme kahvikoneen joka vaahdottaa maidon ja joka tekisi espressoa, macchiatoa ja capuccinoa jauhamalla ensin pavut ja sitten myös tietysti tavallista kahvia, niissä voi valita vahvuuden ja minä tykästyin kovasti italialaiseen kahvinjuontikulttuuriin ja kotona keitän kahvia täyden pannun neljä kertaa päivässä koska vaikka itse en juo kuinpari kolme kupposta päivässä, niinmiehet täällä juovat kahvia koko päivän. Idea olisi että jokainen tekisi oman kahvinsa, kone tekee 1.2 kuppia ja saisi sitten säädellä jokainen mieleisekseen. Olisihan se pieni sijoitus, niitä on parista kolmesta sadasta eurosta ainaa kahteen tuhanteen euroon saakka saatavilla,m vilkuilin eilen hintoja.

Jalkapalloa olemme tuijottaneet kaiket yöt silmät suorakaiteen muotoisina. Katselemme myös suomalaista sarjaa nimeltään Petos, jossa Ville Virtasen poika näyttelee pääosaa. Ei kauheen hyvä,

Ensi viikolla tulevat varmaan maalaamaan talon ulkoseinän puuosia, räystäiden ja erkkerin alta ja maalaamaan katon. Ullakko on jo käyty eristämässä sillä aikaa kun olin matkalla. Metsäänkin pitäisi ehtiä katsomaan onko tullut kantarelleja, ehkä kuitenkin odotellaan että tulee lisää kosteutta maahan.
Minulta on jäänyt kokematta ja tutustumatta niin moneen upeaan eurooppalaiseen maahan kun vietin nuoruuteni ja suurimman isan aikuisuuttani seikkailemassa rapakon toisella puolella.

Nyt alkaa olla jo vähän myöhäistä ja matkustamine on hankalampaa. Olen aina ollut "varmajalkainen kuin vuorikauris", kuten sanonta kuuluu, mutta nyt minuua talutettiin kahden raavaan miehen toimesta äkkijyrkkiä kallioita ja kiviä ja alas rannan uimapaikkaan, jossa oli syvää, kirkas vesi ja ihanat maisemat, mutta en kyllä onnistunut menemäänveteen saakka, niin paha paikka se oli vanhalle ihmiselle. Mentiinsitten toiselle rannalle, jonne oli helppo päästä, oleanderit kukkivat täysiin rantapromenaadilla ja puistossa, ja sukulainen ja poika auttoivat kivikkojen yli syvään veteen. Uimakengät olivat siinä tosi tarpeelliset, koska ranta olikivikkoinen. Mutta pulikoimme todella puhtaassa, kirkkaassa ja lämpimässä Välimeressä, kaikki neljä hyvän tovin ja palasimme vielä samaanpaikkaan seuraavana päivänä.

Kävimme uimassa aikaiseen aamulla, ylös klo 7, sitten "baariin", jolla nimellä he kutsuvat kahviloita, croissantille ja caffe machiaitolle ja sitten, puoli yhdeksältä viimeistään mereen. Vesi oli lämmintä, mutta viileämpää kuin ilma ja kirkasta.

Tuo Italian kiertomatka esim. junalla voisi olla mahdollinen vanhempanakin. Varata päivä pari, Rooma, Napoli, ja sitten Calabriaan ja Sisiliaan joka pysähdykseen, nukkua hotellissa ja ajella taksilla pitempiä matkoja. Kadonnutta nuoruutta haikailen kunjalat kantoivat koko päivän mäkeä ylös ja alas, nytkin vanhana vielä tuli askelmittariin uusia ennätyksiä päivittäin.

Espanjassa sanotaan että se mitä on tanssittu, kukaan ei saa sinulta pois. Tämä koskee myös matkustelua.
Oli kyllä todellakin intensiivinen ja mieleenpainuva kokemus tämä Italianmatka, Koska matkan tarkoituksena oli pääasiallisesti tavata ns."omia ihmisä", lasteni vanhin serkku, joka avioitui 17 vuotta sitten italialaisen miehen kanssa ja he ovat asuneet Italiassa siitä sakka, niin pojalleni tavata tätä serkkua, jonka hön tuntee hyvin lapsuudesta Kolumbiassa mutta on tavannut vain kerran sen jälkeen viisitoistavuotta sitten sisarensa häissä täällä Ruotsissa, oli erityisen tärkeää ja minulle yksi suurimmista syistä miksi halusintehdä tämän matkan juuri poikani kanssa.

Kävimme toki turistinähtävyyksissäkin, Frenzessä, Pisassa ja Livornossa, uimassa Välimeressä, veneajelulla Livornon satma-alueella , linnoituksilla ja Pienen Venetsian kanaaleilla. Taide-ja kulttuurianti on ollut niin suuri että kaikkea ei voi oikein edes sisäistää näin lyhyessä ajassa. Onneksi poikani on aina ollut kiinnostunut historiasta, taiteista, kielistä ja uusista elämyksistä, joten hänelle tämä matka oli vieläkin tärkeämpi. Itselleni toinen reissu edesmenneen mieheni veljentyttären luo Italiaan. edellinen neljä vuotta sitten sisareni kanssa ja ensimmäistä kertaa kaksikymmentä vuotta sitten Veronaan, Venetsiaan ja Lagi di Gardalle.

Matkusteluni Euroopassa on ollut varsin vähäistä ja varsinaista turismia vain muutaman kerta, Yhdistän mielelläni ystävien ja sukulaisten kanssa tapaamiset kaupunkiturismiin, en ole mikään rannoilla makoilija tai turistikrääsän kotiinhinaaja, eikä juhliminenkaan ole ollut motiivi matkustamiseeni.

Teen aloituksen tästä matkasta erikseen, en mitään varsinaista matkablogia, koska kaikki tuntevat ja tietävät Italian paremmin kuin minä, mutta voin tuoda palstalle omia havaintojani, tuokiokuvia Toscanasta.
Kai se on sama trendi Suomessakin, urheilutoimittajat tekevät tosi-tv ohjelmaa ja luovat sisältöä itse omilla jutuillaan ja keksinnöillään sen sijaan että keskittyisivät vain pelitilanteen seuraamiseen. Se harmittaa, etenkin jos itse on rheilusta kiinnostunut ja haluaa asiallista selostusta ja kommentointia. Toimittajat tuovat liikaa esille itseään, oma ego on liian suuri. He tekevät työtä siellä studiossa eivät itselleen vaan katsojille.
Hyvää alkavaa juhannusviikkoa myös alavirralta, polttelen takkaa olohuoneessa ja ulkona sateinen, kolea päivä.
Pikainen käynti kasvihuoneella näytti että viileydestä huolimatta kaikki viljelykseni voivat todella hyvin: suorastaan rehottavat, kesäkurpitsa kukassa ja pari keltaista kurpitsaa kasvaa nopeassa tahdissa jo nyt. petuniat täydessä loistossaan, munakoiso ja kurkku kasvattavat lehteä ja vartta ja tomaatit kasvattavat sekä vartta, kukkivat ja ovat täyttymässä raakileista.
Kasvimaa lähes kitketty, mies on ollut asialla siellä.

Valmistelut Livornon reissuun onalkaneet, pienin matkalaukkuni (käsipakaasi) puoliksi pakattu, tuliaisia osteltu ja alustavasti punnittu. !0 kg ja käsilaukku saa olla mukana, ei ruumaanmenevää tavaraa lyhyen vaihdon takia Köpenhaminassa.

Sitä ennen kuitenkin vietämme Juhannusta päivää etuajassa, jo torstaina, tyttären luona ja laitamme ruokaa heidän uudella blackston-paistolevyllään. Teemme taas nyyttärit ja jaamme kustannukset kolmen perheen kesken.

Olen siivoillut pikkuhiljaa huone huoneelta nyt viimeiksi yläkerran välihuoneen (yhdistetty media/kirjoitustila, jossa on suuri vuodesohva) ja vein valkoisen lankamaton pesulaan. Ajelemme nyt uudella sitikalla ja tuntuu tilavammalta kuin suzuki, kiihtyvyyskin parempi.

Muuten viikko menee futiksen tuijottamiseen, mutta yöt olen vielä jotenkuten nukkunut. Ruotsi otti murskavoiton viime yönä Tunisiasta, 5-1, se olisi ollut mukava katsoa, mutta ehkä katson kun Kolumbia pelaa avausottelunsa oliko se keskiviikkoaamuna kl. 4:00. Minut tunnistaa nykyisin helpoimmin jalkopallonpyöreistä silmistä joissa on mustia heksagonaaleja ja dai-daista jota hyräilen.

Onneksi mies otti auton nimilleen ja kontolleen ja hoitelee vakuutusasioita ja huoltoja ja kaikkea tähdellistä niin minä voin rauhassa keskittyä sekoiluun ja dai-daihin.