Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/

"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

214

Kommenttia

6458

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Tulimme juuri pitkältä kävelyltä vaellusreittiä joenrantaa ja sitten metsän läpi, tai siis eihän se pitkä ole, n. 4 km, mutta minulle pisin kävely mitä olentehnyt varmaan pariin vuoteen. Sataa ripasutti vähän niskaamme, mutta olimme puiden alla polulla, joten emme juurikaan kastuneet ja sitäpaitsi ulkona on täysin ihanat20 astetta, vaikka taivas on pilvessä.

    Ohrapuuro on hautumassa uunissa, iltapäiväksi on luvattu sadetta, joten sitten onkin mukava jatkaa Kultaisen peuran lukemista ja ottaa pikku päikkärit peiton alla yläkerrassa.

    Provoista vielä sen verran, että monet sekoittavat provoamisen (trollaamisen/fleimaamisen) ja kärjistät mielipiteet tai aloitukset toisiin sa. Kärjistys ei sinänsä ole pahasta eikä provo, jos se ei loukkaa ketään eikä sen kirjoittajalla ole tarkoituksena aiheuttaa pahaa mieltä toisessa henkilössä, ainoastaan tuoda keskusteluun uusia näkökulmia tai kyseenalaistaa esitettyä asiaa.

    Emme kauaa varmaan jaksaisi lukea palstoja jossa vain kaikki on kauheesti samaa mieltä .

    Perinnönjaosta minulla on myös huonoja kokemuksia, mutta ymmärrän että saan syyttää vain itseäni, kun en ollut paikalla perinnönjaossa. Olin liian sinisilmäinen ja luotin edesmenneen mieheni veljiin, että he eivät missään tapauksessa ryöstäisi lasteni osuutta isovanhempien perinnöstä, mutta niin siinä vain kävi. Ainoa jonka sain pelastettua oli yksi taloista, joka oli siirretty nimelleni muutama vuosi aikaisemmin. En ole katkera, vaan syytän todellakin itseäni ja sitten sovimme lasten kanssa että emme tule vastustamaan perinnönjakoa, vaikka siinä tapahtuikin paljon epäselvyyksiä, varojen siirtoa setien tileille jne. kysymys ei kuitenkaan ollut miljoonista.
  2. Aloittajalle:
    pyydän anteeksi, jos pahoitin mielesi kertomalla omasta tilanteestani ja siitä miten elämääni tuo sisältöä juuri tämä yksi ystävä jonka olentuntenut nuoresta naisesta lähtien, joka onkuinsisar minulle ja jonka kanssa juttelemme messengerissä joka aamu hetken ennen kuin lähdemme kumpikin töillemme.

    Me jotka elämme parisuhteessa (minulla on lisäksi miehen aikamiespoika asumassa meillä) emme tietenkään voi täysin ymmärtää miltä tuntuu kun ei ole ketäänkenenkään kanssa rupatella. Omat yksinäiset vuoteni sen jälkeen kun lapset muuttivat omiin koteihinsa ja enne kuin tapasin nykyisin mieheni olivat työntäyteisiä ja illat kuluivat lähinnä chattaillessa ympäri maailmaa virtuaaliajassa ja telkkaria katsellessa.

    Minulle netin ja somen tarjoamat mahdollisuudet pitää yhteyttä muihin ihmisiin olivat aivan ratkaisevaa laatua niinä vuosina.

    Tarkoitus ei ollut tulla kehuskelemaan omilla ystävyyssuhteillani, vaikka halusinkin kertoa siitä, miten tärkeää ihmiselle onolla vaikkapa vain yksi hyvä ystävä, voi olla sukulainen, serkku, lapsuudenystävä tai ihan vainnaapurikin, joka jaksaa kuunnella asioitasi ja jolle voi kertoa "lähes" kaiken. Aina välillä kun juttelemme ystävän kanssa ja kun hän sanoo asioita jotka ärsyttävät tai tuntuvat hölmöiltä ajattelen lopuksi että on kyllä hyvä että olet olemassa, ei sillä väliä vaikka välillä vähän toistat itseäsi tai sanot jotain täysin hölmöä, rakastan sinua kaikesta huolimatta.

    Ethän pahastu siitä että yleistän yksinäisyyden teemaa ikoskemaan muidenkin kokemuksia yksinäisyydestä?
  3. Keskiviikkoaamupäivää alavirralta, aurinko pilkahtelee pilvien lomasta ja mittarikin näyttää pariakymmentä astetta. Luvassa on kesää ainakin vielä iltaan saakka, mutta matalapaineita on vyörymässä mantereelta päin yksi toisensa jälkeen, joten muutos syksyiseen säähän on tulossa.

    Pohjoisemmassa on ollut rankkasateita ja norjanjunat jumissa lohilasteineen, kun rataliikenne on poikki. Uutisissa kerrottiin Venäjän droonien iskuista Puolaan; tosi ikävää ja huolestuttavaa. Sehän se kai onkin tarkoitus, peloitella meitä. Sotaa ja skandaaleja, tuhoa, kärsimystä ja kuolemaa; tekisi mieli melkein kaivaa joku kuoppa korpikuusen kannon alle ja piiloutua kuten mörrimöykky.

    Valoisammissa tunnelmissa olemme tehneet pitkiä kävelyjä joenrantaa sekä ylävirtaan että alavirtaan, valokuvanneet syksyyn vaihtuvaa väriskaalaa luonnossa ja nauttineet kesän viimeisistä päivistä. Otan valokuvia pihani ruusuista, kesän viimeisistä. Pakostakin tulee tietynlainen haikeus mieleen, olemmeko me niitä kesän viimeisiä "kurtturuusuja" jotka halla kohta vie?

    Tomaatit kypsyvät nyt kasvihuoneessa ja pari kurpitsaakin tulossa, kasvimaalla riittää porkkanaa, sipulia, punajuurta, kesäkurpitsaa vielä toviksi ja perunaa varmaan siihen saakka kun maa jäätyy. Muutama avomaankurkkukin näyttää vielä ehkä ehtivän.

    Kirjoittaminen on jumissa nyt, luen lukupiirin "läksykirjoja", yritän inspiroitua. Käytännön asiat vievät aikaa, en ehdi oikein hömppään mukaan. Harmi.

    Tyttären mies on konserttimatkalla Meksikossa (death metal festivaaleilla, älkää kysykö minulta, ei-musiikkia minun korvissani, mutta olen iloinen että on saanut vielä keski-ikäisenä toteuttaa nuoruuden haaveitaan musiikkinsa soittamisesta ulkomaankiertuiella. Hän aikoinaan valitsi tyttäreni ja perhe-elämän, säännöllisen työn ja toimeentulon muusikon uran asemesta ja uhrasi omat haaveensa tulla tunnetuksi rockmuusikoksi, koska taitoja hänellä on. Nyt hän on vuoden sisällä soittanut toisen bändin kanssa Chilessä ja nyt Meksikossa. Onneksi hänen työssään onjoustavat työajat ja on saanut nytkin viikon lomaa tähän konserttimatkaan.

    Niin vielä noista nuoremmista; minä en tiedä noin yleensä yhtään mitään miten he lajittelevat roskansa, mutta omat lapseni ovat ainakin lajitelleet kotonaan kaupungin/kunnan sääntöjen mukaisesti ja luulen että napakka tyttäreni on vieläkin tarkempi kuin minä.

    Kyllä sinä Hil-la sen kukkamullan heivaat ihan samoihin paikkoihin kuin minäkin. Luulen että ongelma on suurempi huonojalkaisille keskikaupungissa asuville, Minä olen kyllä edelleenkin sitä mieltä, että ei ole väärinpyytää jotain naapuria tai tuttua auttamaan.