Paloma.se01

Vapaa kuvaus

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Tulikärpästen polku-julkistamistilaisuus 7/05, klo 12:00 Kulttuurikulmassa, Liisankatu 19, Helsinki. Tervetuloa!

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

196

Kommenttia

5898

  1. Joo, me käytiin täällä kotona myös läpi tuo taimi, taimen, taimen, taimenen taivutukset ja samoin taimen koulimisen. Tämäntyyppisiä virheitä on alkanut vilahtelemaan puhekielessäni yhä useammin vuosien saatossa. Kuulostaa/kuullostaa, sinänsä/sinänänsä jne pieniä lipsumisia, jotka wordin oikolukuohjelma korjaa heti kun käytän ohjelmaa, mutta tällaisessa spontaanissa keskustelussa niitä tulee on hyvä, että niitä korjataan, vaikka ei ne varmaankaan vaikuta tekstin ymmärtämiseen.
  2. Katsomme kielitaidon merkitystä eri näkökulmista.
    Tarve vs ideologia?
    Henkilökohtaisesti olen satsannut kielitaitoon jo aivan nuoresta lähtien. Nyt lapseni ja lapsenlapsenikin ovat monikielisä. Eikä ne kielet ole kolttasaamea eikä kirkkovenäjää.
    Mutta saamelaislapselle, joka aikoo jatkaa poronhoitoa kielet joita hän tarvitsee eivät ole espanja, englanti eikä kiina. Ranska, eikä italia eikä saksa. Vaan ruotsi, suomi ja meänkieli.
  3. Paitsi minä en puhu pärjäämisestä vaan kilitaidosta.
    Ne ei aina korreloidu
    Kolttasaamelaisen ei tarvitse pärjätä Nykin pörssimarkkinoilla eikä Nasdaquissa, vaan poroerotuksessa Enontekiöllä tai Inarin kevätmarkkinoilla.

    Kiirunassa ollaan juuri asettamassa kaduille uusia nimikylttejä: saameksi, meäkielellä ja ruotsiksi: vaatimus on että ruotsinkielinennimi tulee viralliseksi nimeksi kaduille, koska ambulanssin, paloauton ja poliisinon osattava perille vaikka eivät osaisikaan saamea tai suomea.
    Elikkä tarve, necessity, necesidad määrittelee kielitaidon kattavuuden ja arvon.

    Kolumbian katupoika ei osaa englantia muuta kuin mitä on oppinut gangsteriräpistä tai filmeistä. Italiassa taksinkuljettajat pikkukaupungeissa kuten Verona tai Livorno eivät osaa englantia. Espanjassa ei juuri kukaan puhunut ymmärrettävää englantia ennen Francon kuolemaa, paitsi suurkaupungeissa ja turisitrysissä.

    Nasakansan vuoristokylissä Andeilla kaikki ovat kaksikielisiä, he puhuvat omaa kieltään, nasaa plus espanjaa. He eivät tarvitse englantia, eikä ranskaa eikä kiinaa.

    Jokainen lisäkieli on meriitti. Tarve määrittelee mikä se kieli on. Se että murtaa puhuessaan jotain kieltä ei ole merkki huonommuudesta, vaan paremmuudesta: puhuja on vähintäinkin kaksikielinen.
  4. Katselin juuri karttaa, jossa oli prosentuaalisesti arvioitu Euroopan maiden kaksi/monikielisyyttä: eli prosentit kuinka moni asukkaista ei puhu muuta kuin omaa kieltään. Sen tarkemmin ei tullut ilmi miten kielitaito toisessa kielessä arvioitiin eikä kuinka hyvin sitä pitäisi osata, että vaikuttaisi tilastoon.

    Suomi pärjäsi vertailussa hyvin, samoin kaikki Pohjoismaat ja Baltian maat. Suuri valtaosa asukkaista puhuu ainakin auttavasti jotain vierasta kieltä. Eniten yksikielisiä olivat ne jotka asuivat Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa, myös Saksassa, elikkä suurten valtakielien puhujat. Täysin ymmärrettävää, koska he eivät katso tarvitsevansa muuta kieltä kuin omansa.

    Tässä tuli näyttöä toisesta asiasta jonka opin nuoruudessani, kun opetin englantia kolumbialaisille:
    Tarve osata on opettajista parhain.
  5. @demeter1,
    @mkr,
    paranemisia molemmille, kyllä kevätflunssa on kurjaa ja sopii kuvaukseltaan "huhtikuu on kuukausista julmin" -teemaan. Korppis on hitaasti palailemassa terveiden kirjoihin, mutta matkaa vielä hänelläkin sinne.

    Palstalle toivon vain paranemisia ja "eheytymisiä", vaikka pelko itää, että ei edes kevätaurinko ja toivo paremmasta palauta enää asioita ennalleen, kun saimme rupatella rauhassa ilman epäluuloja, syyttelyjä ja mollausta. Tänne on iskenyt edellisen ikäryhmän perussairaus, joka karkoitti monet meidät sieltä etsimään sopuisampia keskustelutovereita, mutta riidanhaastajat tulivat perästä.
  6. Tai ehkä vain koulitaan....
  7. Hehe, tuli typo!
    Korjaan: taimet.
    Enkä aio kouluttaa niitä, vaan koulata.
  8. Ruotsalainen ääntää kuitenkin englantia paremmin, noin keskivertoisesti, kuin suomalainen, jos vertaa samassa ikäryhmässä. Ruotsalainen myös oppii puhutun englannin nopeammin. esim. kielikurssilla , koska hänen ei tarvitse keskittyä rakenteellisiin ja kieliopillisiin eroavaisuuksiin yhtä paljon. Tiedän, miten kielet ryhmitellään, mutta myös ääntäminen saman kieliryhmän sisällä on vähemmän vaivalloista, vaikka erojakin on. Esimerkkinä ranska, jonka ääntäminen poikkeaa todella paljon italiasta ja espanjasta, vaikkaovatkin sukulaiskieliä. Siitä huolimatta, espanjalainen oppii ääntämään ranskaa paljon helpommin kuin englantia.
  9. Tämä on aivan totta.
    Sanotaan että naiset ovat kielellisesti lahjakkaampia, etenkin mitä tulee ääntämiseen. Tiedä häntä...
  10. Pohjoistuuli ppuhaltaa ja luvataan jopa lumikuuroja meidän korkeudelle. Eilen pesimme kasvihuoneen ja nyt odotellaan kunhan ilma lämpenisi niin päästään rustaamaan kasvualustoja. Kurkuntaimenet ovat vaaksan mittaisia aurinkoisella eteisen ikkunalla, kurpitsa, persilja ja mangoldi eivät ole vielä itäneet veranna parvekelaatikoissa.
    Kevään tuulet puhaltavat, vuoroin pohjoisesta, vuoroin etelästä.

    Kevään kalenteri on täyttymässä nopeasti tapahtumista. Kirja on painossa, julkkareita kotikirjastossa ja Helsingissä, kulttuuriristeily ja esittelyjä toukokuussa, lapsenlapsen lakkiaiset kesäkuussa.
  11. Kyllä äidinkieli asettaa ansoja vieraan kielen ääntämiseen kaikissa kielissä. Helpoimmalla pääsevät kielet jotka ovat sukua toisilleen tai joiden fonetiikka (ääntämisasu) ovat lähellä toisiaan. Suomalaiselle on helpompaa ääntää esim. espanjaa kuin englantia . Germaaniset kielet taas taipuvat paremmin kesken'ään, esim. ebglanti ruotsalaisten tai saksalaisten suussa.
  12. Eka kirjani, joka kertoo Kolumbian vuosistani kertoo myös pätevyydestäni, opiskeluistani ja työhistoriastani. Suosittelen luettavaksi, jos asiani noin paljon kiinnostavat.
  13. Rallisuomi taisi olla kuitenkin se Kotimaisten kielten keskuksen maakliskuun uutuussana.
    Ketkä sitä sitten käyttävät?

    Voiko ensimmäisen polven maahanmuuttajien vielä kankeahkosta suomenkielestä sanoa että se on "rallisuomea"
    Urheilukilpailuissa haastatellaan usein kilpailijoita, joiden kielitaito ei aina stemmaa haastattelijan kieln kanssa: esim. suomalainen , ulkomaalaistaustainen yleisurheilija, jota haastatellaan suomeksi opettelee ulkoa vastauksia kysymyksiin, mitä hän odottaa häntä kysyttävän.
    Tällaista näkee usein televisiossa suurten urheilutapahtumien yhteydessä, muissakin kielissä.
  14. Krookuksia tosi paljon , lumikelloja ja ensimmäiset sinililjat. Ensimmäiset pienet keltanarssissit eli pääsiäisliljat ovat avanneet kukkansa etelänpuoleisessa kukkapenkissä, tulppaanit työntävät vartta. Jospa selviytyisivät huomiseksi luvatusta takatalvesta. Tuuli on kääntynyt pohjoiseen.
  15. Varmasti korkeammin koulutettuja, mutta ero oli siinä, että minä osasin englantia, mutta he eivät. Laukunkantajille ei yhtiö maksanut kielitunteja instituutissa. Ei he tarvinneet muuta kuin omaa äidinkieltään.
    Ei kouluenglannilla oikein pärjännyt sielläkään vaativissa tehtävissä, kuten ei Suomessakaan.
  16. En väitä olevani asiantuntija tai edes tutkija, mutta olen kyllä opettanut englantia aikusille ylu kymmenen vuotta. mm lentoyhtiön henkilökunnalle, kenttähenkilökunnalle, lentäjille jne. (Please watch out there are crows on the runway) ja ensimmäinen asi ajonka opimme koulutuksessa oli se että viestin perille meno oli tärkeintä. Siis ääntäminen ja lauserakenne, intonaatio ja puheen rytmi kaikki tähtäävät siihen, (luonnollisestikin, kuten Tellukka jo ehätti sanomaan tämä koskee kaikkia kieliä, mutta nyt ole puhe vain englannista)
  17. Kaikki me jotka olemme joskus opettaneet englantia olemme aina olleet samaa mieltä tutkijan kanssa: kaikkein tärkeintä on että viesti menee perille.

    Suomalaisten kielitaito on kaikkien näiden vuosien aikan, jotka olen asunut poissa parantunut huomattavasti ja etenkin nuoremmat sukupolvet käyttävät englantia varsin sutjakkaasti. Olen kuunnellut lähinnä miten lasteni suomalaiset serkut kommunikoivat englanniksi Tukholmanvierailullaan, miten suku Suomessa kommunikoi englanniksi serkkujensa kanssa, jotka tulevat Englannista jne ja pienellä otannalla voi sanoa että suomalainen nuorempi sukupolvi (lasten ja lastenlasten ikäiset) käyttävät englantia esteettömästi, joskin sujuvuus on hyvin vaihtelevaa ja yksilöllistä: kaikki eivät ole kielellisesti yhtä lahjakkaita.
  18. Portugalin huhtikuu on vanha, hieno laulu, Julio Iglesian ilmavana tulkintana. Upea suomeksi laulettuna myös.
    Huhtikuun petollisuuteen tulemme taas tutustumaan kerran vielä. kun viikonlopuksi on luvattu lumisadetta meidänkin korkeudellemme. Tänään lämpömittari käväisi lähellä 20 astetta ja tulppaanit työntävät vartta. Krookukset kukkivat täysiään ja ensimmäinen pikkuinen narsissi koristaa jo kukkapenkkiä.

    Runoilija kyllä varmastikin käytti luonnon heräämistä ja takatalven uhkaa symbolina siitä hauras ja haavoittuvainen on nuori ihminen ja miten ihmisen psyyke ei ole vielä ehtinyt karaistua äkillisiin vastoinkäymisiin.

    Täällä palstallakin puhaltelevat aina välillä hyytävät pohjoistuulet, mutta japanilaisen Nobelin rauhanpalkinnon sanoin, että vaikka onkin ehkä vanhanaikaista ajatella näin uskokaamme että maailmassa on vielä hyvää.
  19. Tai ,kuten aloituksessa lukee, Kotus, kotimaisten kielten keskus on ajastaan jäljessä, koska he sen valitsivat maaliskuuun -25 sanaksi :)).
    Minulle tulee tuo uutiskirje sähköpostiin.
    Minusta on mukavaa kun ne päivittävät kieltä ja seuraavat trendejä suomen kielessä.
  20. Ja kaikki ne tankerovitsit, joita kerrottiin, oliko se Ahti Karjalaisesta?
    21. 9 / 295
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt