jorma.jaakkola

Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

29

Kommenttia

442

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. '

    Kommentit Fruikkarin kirjoitukseen: " Viljelijän erityisoikeus, josta ei saa valittaa":

    Kohta I:
    >> Vielä muistutukseksi ennen EU:ta maanviljelijän tuloista vielä suurempi osa tuli tukena.

    - Kova väite.
    Todista väitteesi. Etsi dokumnetit ja esitä ne.


    Kohta II:

    >>Tukematonta hintaa ei kyllä tuosta vaan voida laskea. Eli tuki vaan siirrettiin hinnasta pinta-alaan jne.>>

    - Mitä tarkoitat tukemattomalla hinnalla?

    - Etsi dokumentit ja kerro, miten tuki vaan siirrettiin hinnasta pinta-alaan.
  2. '

    Suomi maksaa jäsenmaksua myös valtion ulkopuolelta, jolloin mm. menetetyt valtion tullitulot eivät tule näkyviin.

    Ks kirjoitus toisaalla.
  3. '

    Keskeinen EY/EU-neuvottelija Antti Kuosmanen kertoo jäsenyyden eduista tuhotussa kirjassaan 'Suomen tie EU:n jäseneksi':

    "Delorsin aloite sopi erittäin hyvin Suomen tuon hetkisiin tavoitteisiin. EY-jäsenyyttä ei pidetty mahdollisena sovittaa yhteen puolueettomuuspolitiikan kanssa, joten yhdentymisen poliittiset ulottuvuudet koettiin pikemminkin rasitteeksi kuin eduksi.

    Vähemmän tunnettua ehkä on, että taloudelliseltakaan kannalta EY-jäsenyyttä ei tuossa vaiheessa pidetty minään kovin edullisena vaihtoehtona. Tosiasia näet oli, että EY:n kanssa tehdyt vapaakauppasopimukset olivat olleet maataloutta lukuun ottamatta markkinaintegraation kannalta miltei samanarvoiset kuin EY:n omat yhteismarkkinat.

    Näissä olosuhteissa jäi jäljelle kaksi peruskysymystä harkittaessa tulevia vaihtoehtoja. Toinen oli: olisivatko jäsenyyden aineelliset edut suuremmat kuin haitat?
    Toinen oli: mikä olisi sijaintimme Euroopan poliittisella kartalla? Paljon riippui siitä, mitä muut EFTA-maat tekisivät.

    Jos arvioitiin vain lyhyen ja keskivälin tähtäimen näkymiä, vastaus ensimmäiseen kysymykseen ei välttämättä ollut yksiselitteisen myönteinen. Päätösvalta EY:ssä ei periaatteellisesta tärkeydestään huolimatta ei ollut kovin "aineellinen" etu. Se, mitä ETAn neuvotteluissa opimme EY:n päätöksentekoprosesseista välillä suorastaan puistatti.

    ETA-sopimus näytti puutteistaan huolimatta suurin piirtein takaavan pääsyn EY:n sisämarkkinoille. Talous- ja rahaliiton realistisuudesta oli neuvotelluista sopimusmääräyksistä huolimatta epäilyksiä ja se syntyisi joka tapauksessa vasta vuosien kuluttua. Maatalouden integrointi EY:n maatalouspolitiikkaan olisi poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti raskas operaatio.”


    Lehdistöneuvos Reijo Kemppinen kertoo kirjassaan ”Suomi Euroopan unionissa”, Oy Edita Ab:

    ”Jokainen päätöksen tekemiseen ja sitä edeltäneeseen keskusteluun osallistunut ministeri, kansanedustaja ja virkamies tiesi, millaista päätöstä oltiin tekemässä.”

    Tiesivätkö kansanedustajat, kuten Kemppinen kertoo, millaista päätöstä oltiin tekemässä?

    Tiesivätkö vai eivät?!
  4. ,

    MT:n linkki meni poikki.
    Tässä uusinta:
    http://epaper.maaseuduntulevaisuus.fi/Products/MT-2006-03-06/Articles/article_16_2.htm
  5. Fruikkari kiertää tehtäväni kaukaa.
  6. >>Et ole kiinnostunut
    viljelijän veroista? 10.3.2006 klo 19.13
       Nimittäin kepu lupasi ennen viime vaaleja pienentää veroprosenttia 29:stä ,mutta mitään ei ole tapahtunut.Pienituoisimmat...
  7. '

    Odotan Fruikkarin vastauksia.
  8. Nimimerkki Herännyt kirjoitti:

    >>Vuonna -75 Suomen ja muun maailman vehnän hinnat olivat vielä varsin lähellä toisiaan. Sitten alkoi takavuosien järjetön maatalouspolitiikka Suomessa purra: Muualla hintataso säilyi hyvin lähellä silloista ja nykyistä tasoa, eli reilua kymmentä senttiä kilo. Suomessa sen sijaan rajasuojan takana maksettiin jopa lähes 40 senttiä kilosta vehnää 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa! Aivan uskomattoman sairasta toimintaa.
  9. '

    Ensin määritelmä:

    Yhteinen maatalouspolitiikka (CAP (engl.) suomeksi YMP)

    Tästä EU: CAPin protektionismista on Suomen viljelijän ilo kaukana.



    Tallenna osoite:
    http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm


    Kaksi lainausta:

    >> OIKEUSPERUSTA

    Koko yhteisön maatalouspolitiikan oikeusperusta on määritelty EY:n perustamissopimuksen II osaston 32-38 artiklassa. Amsterdamin sopimuksella poistettiin vanhentuneet artiklat 44, 45 ja 47.

    MÄÄRITELMÄ JA TOIMINTAVÄLINEET

    Yhteinen maatalouspolitiikka YMP koostuu säännöistä ja mekanismeista, joilla säännellään maataloustuotteiden tuotantoa, kauppaa ja jalostamista Euroopan unionissa (EU). Huomiota kiinnitetään yhä enemmän maaseudun kehittämiseen.
    YMP:tä pidetään yhtenä Euroopan unionin tärkeimmistä politiikoista. Se on tärkeä, koska sillä on huomattava osa EU:n talousarviosta (lähes 50 prosenttia, joka tosin on vuosien mittaan laskenut) ja koska se vaikuttaa suoraan suureen määrään ihmisiä ja laajoihin alueisiin. Tämän lisäksi sillä on myös symbolista merkitystä, ja siihen liittyy laajalti suvereniteetin siirtymistä jäsenvaltioista Euroopan unionille. YMP:n merkitystä nykyään kuvaa myös se, että se liittyy suoraan yhtenäismarkkinoihin ja talous- ja rahaliittoon, jotka ovat Euroopan yhdentymisen toteutumisen kannalta kaksi keskeistä alaa.
    EY:n perustamissopimuksen 33 artiklassa esitetyt YMP:n tavoitteet ovat seuraavat:...> Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EY:n perustamissopimuksen 34 artiklassa määrätään yhteisen maatalouden markkinajärjestelyn toteuttamisesta. Tuotteen mukaan järjestelynä on jokin seuraavista:

    · yhteiset kilpailusäännöt

    · erilaisten kansallisten markkinajärjestelyjen pakollinen yhteensovittaminen

    · Euroopan markkinajärjestely.

    Maatalouden yhteiset markkinajärjestelyt otettiin käyttöön asteittain, ja nykyään tällainen järjestely on käytössä useimmille EU:n maataloustuotteille. Ne ovat yhteisen maatalouspolitiikan perusvälineitä, koska niillä poistetaan esteet unionin sisäisestä maataloustuotteiden kaupasta ja pidetään yllä yhteistä tullimuuria unionin ulkopuolisiin maihin nähden.
  10. "Fruikkari:
    >>Maataloustuki alkoi 1930-luvulla Yhdysvalloista.> Suomen taloutta oli vaivannut sodan jälkeen hintojen ja palkkojen välinen kova kilpajuoksu. Hallitukset olivat yrittäneet hillitä sitä säännöstelemällä hintoja ja tuotantomääriä kiintiöillä ja tuotantorajoituksilla. Säännöstely oli päätetty lopettaa vuonna 1955, jolloin eduskunta hylkäsi niin sanotun valtalain.>Maataloustuottajat nostivat elintarvikkeiden hintoja vuoden 1956 alussa. SAK:laisia työntekijöitä ärsytti erityisesti maidon hinnan nousu. SAK vaati kevennyksiä maidon hintaan ja korotuksia palkkoihin. Pattitilanne johti yleis- ja luovutuslakkojen alkamiseen maaliskuun ensimmäisenä 1956.

    Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n ja Suomen työnantajien keskusjärjestö STK:n neuvottelijat kokoontuivat helmikuun viimeisenä päivänä 1956 puhemies K.A. Fagerholmin huoneeseen. Vielä kerran he yrittivät purkaa pattitilannetta, joka jatkuessaan johtaisi seuraavana aamuna yleislakon alkamiseen.
  11. '

    Tosikko ja veitikka ehdottaa tositietoa Hesarin taloussivulta 14.11.2005.

    Taulukoissa on katseltavaa

    Uutisen otsikko:
    >>Välikädet vievät valtaosan ruuan hinnasta>Elintarvikkeiden kuluttajahintojen muodostuminenViljatilojen isännät saivat Kallion koriin poimituista tuotteista kaikkein pienimmät osuudet. Ruisleivästä suomalainen viljelijä saa vain neljä prosenttia.
  12. '

    Jäi äsken kertomatta, että olen vain kuluttaja.

    Vaikka en ole keskustalainen enkä viljelijä, en syytä heitä.

    Tässä on tosikon ja veitikan totuus koko EU-alueen maataloustuille:

    Jäsenmaat ovat tehneet sopimuksen:
    Euroopan neuvoston asetuksen EY 1782/2003 artikla, johon Suomen valtion budjetti 2006 osaltaan perustuu:

    >>Talousarvioesitys 2006
       
    41. EU-tulotuki (arviomääräraha)

    >>Momentille myönnetään 543 486 000 euroa.

    Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin kokonaan rahoittamien suorien tukien ja niihin verrattavien muiden Euroopan unionin kokonaan rahoittamien menojen maksamiseen.

    Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
    Selvitysosa: EU-tulotukien avulla pyritään korvaamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten yhteydessä toteutetuista tuottajahintojen laskuista aiheutuvia tulonmenetyksiä.
  13. '

    Fruikkari:
    >> Ihan järjetöntä

    Outoa logiikkaa. Maksammehan kaikki miljardien tuet maanviljelijälle vuosittain. Vastineeksi saamme aiempaa kalliimpaa leipää.
  14. '

    En ole viljelijä.
    Enkä keskustalainen.

    Tosikon ja veitikan totuus:

    Viljan osuus leivän hinnasta on erittäin pieni.
    Paljon pienempi kuin valtiolle tilitettävän ALV:n (17%) osuus.

    Mieti, minne/kenelle rahasi menevät ostaessasi leipää.
  15. '

    Jos rukiin tuottajahintaa nostettaisiin 21 centtiä/kg, viljelijä voisi tuottaa ruista ilman tukia.

    Yhdestä kilosta ruisjauhoja saa leivottua kuusi 200-grammaista leipää, koska vesi lisää painoa (viljan varastokosteusprosentti on 12-13).


    Tehtävä Fruikkarille:

    >>Rukiin hinta on pysynyt yli 140 eurossa tonnilta, minne se nousi helmikuun alussa, kun myllyt alkoivat kilpailla loppusadosta.
  16. Fruikkari 5.3.2006 klo 22.00: >>Lisää kilpailua
       
    Leivän hinta saadaan laskemaan vain lisäämällä kilpailua. Espanjasta saa tuoreen leivän 0,35 sentin hinnalla ja Suomessa saman tasoisesta leivästä maksetaan noin 1,60-3,00 euroa.
  17. '

    Fruikkari:

    >>Maataloutta on tuettu eri keinoin jo 1930-luvulta asti.> Moni väittää, että ennen EU:ta ei tukia ollut, mutta tukia on ollut siitä lähtien kun maatalous on saanut erityiskohtelua. >Tukemiseen riittää pelkkä alvietu tai suojatulli.
  18. '
    Appiukon oma vastaus kysymykseensä:

    >>Sanohan, paljonko leivän hinnan käy, jos mylly saa raaka-aineen ilmaiseksi?
  19. '
    Isänmaallistakin järjenjuoksua!


    Nimittäin erään lehden pääkirjoituksessa luki viime kuussa:

    Portugalaisen tomaatin ostaminen Suomessa on isänmaallista.
    Perusteluna oli, että tuetaan yhteistä EU-kasvua.

    Kyllä ihmettelin/ihmettelen tällaista järjen juoksua.

    Miten ihmeessä Portugalin kansantalouden kasvattaminen suomalaisten kuluttajien rahoilla kasvattaa Suomen hyvinvointia?

    Lisäksi pitää muistaa, että

    1. Portugalin tomaatin kasvatusta tuetaan suomalisen veronmaksajan rahoilla

    2. Kuljetukseen menee rahaa ja ympäristö saastuu samalla.
  20. >>Onko mielestäsi parempi että mitä huonompi tuotto pellolla on, sitä enemmän tukea saa? >Silloinhan meidän viljelijät olisivat ryhtyneet viljelemään soita ja Espanjan viljelijät kastelematonta autiomaata. >Jos taas tuotantomäärä olisi irroitettu tuen määrästä täysin, niin olisi kanssa käynyt huonosti.
    21. 4 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt