mdk.mdk

Vapaa kuvaus

Aloituksia

162

Kommenttia

2982

  1. Oletan että olet ammattimainen lektööri.
    Mistäs kirjailija voisi olla kiitollisempi kuin rehellisistä mielipiteistä, ettei elättele turhia toiveita tavanomaisten, ehkä tarpeettomien kehujen takia.
    Jos käsikirjoitus on ensimmäisessä kierrätyksessä, eikä ole vielä käynyt kustantajan luona niin rakentava kritiikki on varmasti ystävällesi päivän hyvä teko!

    Näe edessäsi kriitikko-hyeenat, jotka ehkä repivät juuri sitä kohtaa mistä itselläsi saattaa olla mielipiteitä mutta et oikein uskalla niitä ilmaista...
  2. jos kerrot että haluaisit olla aattona ja joulupäivänä oman itsesi seuralainen. Ehkä vanhanajan "tapaniajelu" olisi sopiva tapaamisajankohta lapsia ajatellen?

    Omat vanhempani halusivat loppuaikana olla joulun aikaan kahdestaan. Tapanina heidät voi saada päivälliselle jonkun lapsen luo, sillä ehdolla että saivat tulla illalla omaan sänkyynsä nukkumaan!
  3. Suomi24:llä on taatusti tilaa kaikille ja kaikenmoisten asioitten harrastajille.
    Itse olen sellainen tyyppi, joka saatan heittäytyä aivan hurjaksi hulluttelijaksi ja välillä olen hyvin hillitty "intellektuelli" ja nautin syvällisemmistä keskusteluista.

    Mutta tunnen tarvetta hoitaa molempia ominaisuuksiani, sekä tuota hulluttelu-puolta, että vakavampaa ja ajattelevampaa puolta.
    Olen kuin kotonani sekä torpassa että linnassa.

    Onko out of feeling-tunteesi nyt sen lukemasi käsikirjoituksen jälkimaininkeja? Siinä tapauksessa varmaankin vahva romaani.
    Ehkä sinuun voisi turvautua lähitulevaisuudessa, jos seuraava kirja alkaa olla lukukunnossa?
  4. sen jälkeen kun pääsin kaupunkiasunnostani pois.

    Kerrostaloasunnossa on siedettävä kaikenlaisia ääniä.
    Naapurien riitelyt eivät ole enää yksityisasia, vaan ehkä joudut tahtomattasi kuuntelemaan välien selvittelyjä.
    Joku naapuri harrastaa äänekkäitä koko yön kestäviä juhlia. Jotkut synttärijuhlat voi ymmärtää, mutta jos sama naapuri täyttää vuosia joka viikonloppu niin se on puuduttavaa.
    Nuoremmat naapurit voivat kuvitella että kaikki samassa rapussa asuvat ovat hard rockin kuuntelijoita, ruuvailevat auliisti stereot täysille niin että porsliinit kaapissa keikkuvat.
    Ja kun uupuneena kaadut sänkyysi, niin seinän takana voi olla naapuri joka KUORSAA niin isosti
    että et varmasti nuku.

    On ihanaa asua maalla! Naapureita on lähellä, mutta heidän taloihinsa on matkaa 5 m.
    Ainoa asia mikä viime kuukauden aikana on häirinnyt, on hiirenloukku joka paukahtaa silloin tällöin keittiön alakaapissa.
  5. Ajatella mikä jymymenestys tästä tuli!
    Ja kivaa on.
  6. Kuvilla ja unilla on syvää vuorovaikutusta keskenään, samoin kuin unilla ja muillakin taiteen aloilla.
    Ensimmäinen vaikutelma unista ja maalauksista tai veistoksista; eläytyminen kertomukseen tai uneen missä aikarajoilla ei ole merkitystä tulee esille selvästi musiikissa ja kirjallisuudessa; voimakkaat vastakohtaisuudet sekä unissa että taiteessa; epätavallinen vitaliteetti joka sisältyy uniin ja tulee esille taiteilijan töissä.

    Unet ja taide sisältävät vahvoja tunnelatauksia.
  7. 50-luvun lopulla kun olin opettajana niin harjoittelimme kevätjuhlaa varten keijuleikkiä.
    Kenraaliharjoituksissa kun puettiin keijukaiset harsopukuihinsa ja keijut olivat avojaloin, tein sen havainnon että monella keijukaisella oli tosi likaiset jalat...
    Annoin heille tehtäväksi että pesisivät kunnolla jalkansa ja leikkaisivat varpaittensa kynnet kun on se oikea esiintyminen, ettei tarvitse katsella p-varpaitten karkeloa!
  8. Antaa mennä kun on alamäki, lauloi Irwin.

    Minä kerron nyt tähän samaan syssyyn toisen jutun tästä samasta hotellista, missä tyttökaverini kanssa tapasimme yöpyä tanssireissuillamme.

    Hotellissa ei ollut yöportsaria, vaan kl 24 pistettiin ovet lukkoon. Mitään ruokatarjoilua ei myöskään ollut siihen aikaan vuorokaudesta.
    Eräällä tanssireissulla ollessamme tulimme viisi minuuttia ennen puolta yötä tyttökaverini kanssa ja menimme tuttuun huoneeseen kolmannessa kerroksessa.

    Nauroimme ja hulluttelimme. Niin tuntui muutkin nuoret tekevän. Kadun toiselta puolelta kuului nuorten naurua ja kun kurkistin ikkunasta näin että porukkaa oli kertynyt nakkikioskin luo.
    Ykskaks huomasimme kuinka nälkä meilläkin oli.
    Ulos ei voinut mennä kun ulko-ovi oli jo lukittu.

    Sain idean. Aukaisin ikkunan ja aloin huudella "apuva" jos joku kuulisi minua.
    Päät kääntyivät kolmatta kerrosta kohti. Kysyin jos joku voisi ostaa meillekin nakit jos lähetän rahaa alas.
    Minulla oli villapuseron neule mukana. Katkaisin lankakerästä lankaa, sidoin toiseen päähän setelin ja laskin sen alas. Avulias nuori mies otti setelin ja kävi ostamassa makkaroita, jotka nakkikioskin hoitaja oli käärinyt voipaperiin, vaihtorahakin oli mukana ja niin minä ongin nakkipaketin ylös!
  9. mutta kyllä sitä sattui hotellikommelluksia jo 50-luvulla!

    Olin siihen aikaan pohjois-Karjalassa rajaseudulla. Huvittelumahdollisuudet olivat 45 km:n päässä olevassa kaupungissa ja kylältä missä olin opettajana, oli linja-autoyhteys kaupungin suuntaan vaan kerran päivässä.
    Jos halusi tanssia, oli yövyttävä kaupungissa.

    Olin lähtenyt erään tyttöystävän kanssa kaupunkiin tanssimaan ja olin varannut yöpymispaikan pienestä hotellista. Meillä oli monta tuntia aikaa ennenkuin tanssit alkoivat, joten päätimme ottaa pienet kauneusunet. Laitoimme tukkamme papiljoteille ja riisuuduimme alushameisilleen.
    Minun piti mennä käymään vessassa, joka oli oveamme vastapäätä käytävän toisella puolella. Kurkistin oven raosta, reitti oli selvä ja pujahdin vessaan. "Minäkin tulen", ehti huonekaverini sanoa ja syöksyi perässäni. Kuulimme kuinka huoneen ovi paukahti kiinni ja meni lukkoon!
    Siellä me sitten seisoimme, papiljotit päässä, alushameisillaan, hotellin kolmannessa kerroksessa!
    Hanhen marssissa hiippailimme kerros kerrokselta alemmas, kunnes pysähdyimme kerrosten välille ja yritimme herättää respassa nuokkuvan kaverin huomiota. Minä räpsyttelin sormilla ja huutelin "heitä", mutta poika oli varmaankin huonokuuloinen. Saimme apua kun ulko-ovesta tuli uusi vieras ja huomasi meidät kurkkimassa kaiteen yli. Hän sanoi respassa olevalle jotakin ja poika havahtui. Hän ymmärsi tilanteen kun näki "asusteemme", tuli aukaisemaan oven ja näytti jopa vara-avaimen piilopaikan, jos vielä joskus jäisimme oven taakse.
    Siihen ne unet sitten karisivat siltä kertaa!
  10. Mikä charmööri sinusta onkaan kehittynyt kun tulet meidän ikään, jos tällä tavalla jatkat ja olet ottanut jo hyvissä ajoin oikean kohderyhmän harjoittelun kohteeksi! ;-x ;-x
  11. Tuosta tuli mieleeni kun olin ekaluokkalaisena jossakin näytelmässä ja esitin orpotytön osaa. "Äitipuoleni" piti olla rakastava ja hellä.
    Osaa esitti yläluokkien ilkein tyttö ja kesken esityksen, kun istuin hänen sylissään, hän nipisti minua persuuksista! Sillä seurauksella että annoin raikuvan korvapuustin kaiken kansan edessä... Menihän siinä vuorosanat vähän pieleen, kun äsähdin hänelle: - Et sitte ennee nipistele!
  12. vastauksen erääsen kirjoittamaani viestiin "oikealta alpertilta". Oikea Alpertti oli närkästynyt nähdessään nikkiänsä muistuttavan sanan viestissäni. Sain käsityksen että hän on YKSI ja AINOA alpertti näillä palstoilla ja varokoon se joka syyllistyy nimen mainitsemiseen, joten....
  13. on yhtä arkahipiäinen henkilö kuin itsekin olet, eli hänen nimeänsä ei "turhaan lausuta" ;-)

    Rauha maassa, ihmisillä hyvä tahto.
  14. presidentin kuva sopii juttubaarimme seinälle!
    Täällä meillä on kunkun ja Silvian kuvat useimman puu-seen seinällä.

    Maittemme isät ja äidit aina näköpiirissä! Kannatetaan!
  15. Huomasin tuossa kirjoittaneeni "peräpukamien tehosta" :-) kun piti kirjoittaa peräpuikkojen tehosta. No heitetään oikaisu perään niinkuin hölmöläisakka heitti hiivan taikinan perässä uuniin.
  16. liittyy myös Nyyssiväittelyn opas, missä saa tarkat ohjeet kuinka on kirjoitettava että vaikuttaa fiksulta ja älykkäältä vaikka olisikin täysi ääliö.

    Tämän mestariteoksen hallinnutta kirjoittelijaa olemme muilla ikäihmisten palstoilla palautelleet järjestykseen ja olleet jo aikeissa perustaa Nyyssikoulun eli Kloppikoulun, jos ei kyseessä oleva nikki ala rauhoittua ja antaa muillekin kirjoittaille suunvuoron.
  17. Alpertti on saanut potkut. Ikiajoiksi.
  18. on tavallista ja epämiellyttävää näin syksyllä.
    Kun kurkku on kipeä ja aiheuttaa nielemisvaikeuksia, niin silloinhan on oiva tilaisuus laihduttaa.
    Kurkkutabletit voivat auttaa, mutta usein kipu on niin syvällä että on ehkä parempi kokeilla peräpukamien tehoa.

    Polyypit voivat aiheuttaa sen että puoliso kuorsaa. Silloin on päästävä eroon puolisosta tai puolison on päästävä eroon polyypeistä.
    Vaikeata päätellä mikä on kivuliainta...
  19. hiljaisesta (mielellään "yksinäisestä") joulusta.
    Ei velvoitteita että on vietettävä joulua esim. sukulaisten kanssa yhdessä.
    Rupesin ajattelemaan että joulu on kuin mikä tahansa pyhäpäivä.
    Kaikki mitä siihen tänä päivänä liittyy on ihmisten hullutuksia, mihin minun ei tarvitse osallistua jos en halua.

    Teen joulusta rauhallisen, hyvän pyhän, jolloin on aikaa kuunnella musiikkia, ajatella, lukea, katsella televisiota, olla ulkona ja koska on kuitenkin syötävä, laitan joitakin mieleisiäni jouluruokia.

    En käännä koko taloa ylösalaisin, vaan teen tavallisen viikkosiivouksen, laitan joulukukkia ja hedelmiä esille, sytyttelen kynttilöitä ja joulutunnelma on syntynyt kuin itsestään.

    Olen kokenut oikeita vanhanajan jouluja, jolloin aattona olen ollut niin väsynyt etten ole jaksanut nauttia ollenkaan, on vaan itkettänyt ja olisin halunnut mennä nukkumaan...
  20. Jos ihmettelet kuka tämä povellani lepäilevä nuori mies on, niin hän on meidän portsarimme, väsynyt ressukkainen, missä lie viime yön huidellut...?
    21. 149 / 150
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt