Tänään oli Makriinan/mirjamarjan 92. syntymäpäivä.
Lämpimät ajatukset sinne jonnekin, sinä onnellinen!
Hyvä Hil-la, että jaksat olla positiivinen! Niin olen minäkin.
Juuri leivoin pari pellillistä (nättejä) pullia, jotka meidän ruoka-
kaupassa maksaisivat 5 kr/kpl.
Ei ne isot tulot vaan pienet menot, jotka pitävät eläkeläisenkin
talouden tasapainossa. Omat ruokamenoni ovat pienentyneet
3 vuoden takaisesta, kun karsin tarpeettomia ostoksia ja aloin
tehdä kaiken ruoan alusta ostetuista raaka-aineista.
Sitä paitsi säästän sähköä. kun ei tarvitse hellaa tai uunia pitää
päällä joka päivä, mikrossa ei paljon ehdi sähköä mennä.

Joskus ihmetyttää, jos tv-reportteri haastattelee jotakin eläke-
läistä, kun hintakorotuksista varoitetaan. Henkilö saattaa en-
sin yskiä keuhkonsa pihalle, josta jo kuulee, että siinä on himo-
polttaja. Alkaa sitten sen tavallisen "valita ruoan ja lääkkeitten"
välillä ja tupakka maksaa n 10-13 €/aski! Kuukaudessa 30-40€.
Kyllä pelkästään sillä summalla saa esim paljon ruokaa, kun ostaa
ruoka-aineet ja tekee itse. Ja jos ei itse pysty eikä jaksa, niin voisi
ainakin ajatella onko tupakka tärkeämpi kuin ruoka. Aina on kaksi
valintaa. Joka asiassa. Toinen johtaa pahaan, toinen hyvään tai
ainakin parempaan.

Viime viikkojen täysin uskomattoman kähinöinnin ja suunsoiton
jälkeen Suomi24:llä, olen tässä omassa arjessani tullut siihen tulok-
seen, että olen sentään onnellinen ihminen. (Mutta ei kai se ole
ihmekään, olenhan käynyt syntymässä maailman onnellisimmassa
maassa!) Mutta paljon on vielä onnettomiakin ihmisiä, siitä on
Suomi24 palstat todisteena.
Hyvää huomenta!
On aurinkoinen aamu. Aamulenkki on tehty ja lenkiltä pala-
tessa juttelin hetken aamuvirkun syyrialaisen miessiivoojan
kanssa. Hän on hyvin pikkutarkka käytäviä siivotessaan,
pyyhkii jopa pölyt asuntojen ikkunalaudoilta luhtikäytäviä
siivotessaan. Nyt hän oli ulko-ovia putsaamassa ja ovien
ikkunoita pesemässä.

Siitä sain idean heittää omat mattoni tuulettumaan ja siivoan
asunnon päivän aikana. Eilen oli pyykkipäivä. Puhdasta tuli.
On varmaan hyvä kun/jos päivän rutiinit menevät samaa rataa
meillä vanhoilla, kovin paljon heilahduksia puoleen tai toiseen
ei tarvita.

Täällä puhuttiin perinnönjaosta.
Minä en ole kovin paljon omaisuuksien perään. Sain äidin ja isän
yhteenjuotetut kihla-ja vihkisormukset, vihreä jade kivenä.
Äiti sanoi että se jaden väri sopii silmieni väriin. Sain sormuksen
pari viikkoa ennen äidin kuolemaa lomalla ollessani.
Se oli perintöni kotoa, ja olen tyytyväinen.
En ole ennenkään saanut kotoa avustusta ja hyvin olen pärjännyt
ja pärjään varmasti eteenkinpäin, koska yritän päästä liiasta ka-
masta eroon.
Mitään ei mukaansa saa, ei edes Thonet-keinutuolia, joka on
monet muutot kokenut ja alkaa olla yhtä vanhan näkoinen kuin
minäkin. Pinta on kulunut, väriä kulunut muutoissa, rottinki-
istuin ja selkänoja ovat kuitenkin kestäneet kaikki vuosikymmenet.

Minulla on vaan ainoa poikani perillisenä. Ei tule olemaan epä-
selvyyksiä.

Pikkusiskomme (jonka kanssa ei ole mitään yhteyttä muitten sisa-
rusten kanssa) oli kaukaa ”viisas” ja vei äidin ja isän omaisuuden
niin kieroilla menetelmillä, että perheessä, missä rehellisyys oli
laki, oli sellainen ”mätämuna” yllätys, joka on vienyt aikaa sulatella.
Onneksi olemme me muut ”omillamme toimeentulevia”, joku jopa
paikkakuntansa suurin veronmaksaja.

No, paha saa palkkansa. Tänä päivänä on sääli pikkusiskoa, joka
nyt vanhoilla päivillään on pakotettu rahoittamaan asioita, joita
ei hänen elämäänsä pitäisi sisältyä. Alituinen stressi ja hätä
kuluttaa nuorempaakin ihmistä, saatikka 80 täyttänyttä.
Kaikki kulissien säilyttämiseksi.

Teen tästä nyt aasin sillan: Kulissien säilyttämisestä siivouspuuhiin.
Taidan tehdä sitten porkkanakakun, joka ei taida olla niin vaarallinen
diabetesuhan alla olevalle. Olen sopinut naapurin kanssa, että
aloitamme oman kahvituvan, kun taloyhtiön kahvitteluhetket lop-
puivat pandemian aikoihin monta vuotta sitten.

Kivaa päivänjatkoa!
Heippa kaikille!
Minä en ole ehtinyt seurata maailman tilannetta viime päivinä.
On tapahtunut niin paljon jänniä asioita täällä Suomi24:llä. - Niinkuin
olette varmaan huomanneet, niin minulla oli aivan "yksityinen esittely,
kuinka viestimme häviää, sekä aiheelliset että aiheettomat". Valitetta-
vasti ei ole kuvia liitettäväksi, mutta filmin tekstitys on sivulla
"Kommentteja häviää" ja ne ovat siellä, eikä niitä ilmeisesti voi poistaa,
koska se anonyymi, jonka teksti siellä on, oli se, joka ohjeisti Tellukkaa.
Tänään olen huomannut jotakin positiivista tapahtuvan. Vihdoinkin!

Täällä olette näköjään jutelleet mullasta ja jätteiden lajittelusta.
Meillä on tarkat säännöt kuinka talousjätteet lajitellaan jo kotona.
Tiskipöydän alla on telineessä olevia laatikoita, 6 kappaletta.
Ne saa sitten käyttää niinkuin itselle sopii. Biojätteille on erikoinen
vihreä pussi, pussirullia on jätehuoneessa. Pussit eivät ole kovin
suuria. Ne joutuvat kaatopaikalla liukuhihnalle, jossa ne lajitellaan
syrjään, avataan ja sisältö menee biokaasun valmistusprosessiin.
Biojätteillä kulkee kaupunkiliikenteen bussit ja pääpyörätiet pidetään
sulina biojätteiden lämmittämillä putkilla asfaltin alla.
Muovijätteet omaan pussiin. Maitopurkit ym litistellään, poistetaan
niistä ensin muovikorkit (muovijätteisiin) ja laitetaan omaan pussiin.
Isommat laatikot täytyy litistää ja viedä jätehuoneeseen, missä on
muita, erilaisia jätteitä.

Koska talossa on paljon siirtolaisia, jotka eivät osaa ruotsia, niin
suuressa jätehuoneessa on isojen jätelaatikoitten päälle ripustettu
esim. kirkkaita pulloja ja purkkeja, että ymmärtää että kirkkat lasit
heitetään sinne. Vastaavasti värillinen lasi vihreän pullon kohdalla
olevaan, peltipurkeille ja metallille omat esimerkit, niin myös sanoma-
lehdille. Jätehuoneessa on myös hyllykkö, jonne saa tuoda vanhoja
kirjojaan. Sieltä voi myös ottaa itselleen kirjoja, jos omat on jo luettu.

Ensi alkuun oli aika kaoottista, mutta sitten oli paikalla "jäteneuvoja",
joka sai kovimpaankin päähän että täällä on järjestys.
Tänä päivänä meillä on oikein siisti ja viihtyisä jätehuone.
Siellä on jopa (muovi)kukkia hyllyllä ja jostakin kovaäänisestä kuuluu
linnun viserrystä. :) Ei puutu muuta kun joku toisi sinne vanhan, pitkän
räsymaton vihreitten konttien keskiväylälle.

Täällä itäjöötanmaalla on vielä niin lämmintä, että parvekkeen kukat
ovat täydessä loistossa. Jotkut ovat ehkä kuitenkin aloittanut kukkien
poisheittämisen, koska luhtikäytävällä näkyi olevan multakokkareita.
En ole käynyt jätehuoneessa katsomassa, onko siellä erikoinen paikka
kukkamullalle.

Hyvää päivänjatkoa!