twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1754

  1. I inget annat land tvingas man lära sig ett ännu mindre språk än det man själv har. Vi klarar oss på svenska bland 20 miljoner, men måste lära oss ett språk för att klara oss bland 5
  2. Min kommentar gällde " Minusta kieltenopetusta ei todella tarvitsisi aloittaa päiväkodissa. On tärkeää, että lapsena saa sen täyden osaamisen ja tuntemuksen siitä OMASTA äidinkielestään ja kulttuuristaan".
    Det är märkligt att ni nog räver det här av oss svenskspråkiga men inte själva kan tänka er något sådant. Och i så fall är det faktiskt ni som nervärderar och föraktar oss och våra barns rätt till sitt eget språk och sin egen kultur.

    Det krävs alltid mycket mera av den som bor i en omgivning där man inte hör sitt språk i omgivningen att upprätthålla ett gott språk. Det krävs mera för ett barn med svenska som modersmål i Helsingfors att behålla en bra svenska än det krävs för ett barn med finska som modersmål. Det krävs mera för ett finskt barn i t.ex. Nykarleby att hålla sitt språk levande än det krävs för ett barn med svenska som språk. Därför är det mycket viktigt att man har miljöer där barnen får bygga upp och lära sig sitt eget modersmål utan att deras språk blir ett blandspråk. Så på orter med finsk majoritet är det inte en bra lösning att starta för tidigt med finska för de svenska banren och på en ort med svensk majoritet är det inte en bra lösning för de finska barnen att börja med svenska för tidigt.


    Däremot är det helt klart att barn lär sig språk mycket enklare och lättare än när man är i tonåren. Så därför är det helt naturligt att man skall börja lära sig språk tidigare och inte senare i livet.
  3. Posti aloitti toimintansa kun Suomi oli osa Ruotsia eli "Posten" on ruotsinkielisille perinteinen nimike ja "Posti" suomenkielisille. Se on toiminut "Postina" suomenkielisille ja nimellä "Posten" ruotsinkielislle koko ajan jopa "Itella" aikana. Huomaa ettet ole lukenut ruotsinkielisiä kommentejä Itella nimestä, ruotsinkielisellä puolella kansansuussa nimi oli "Mitella" koska palvelut onttuivat niin pahoin.
    Nyt kun perustana nimenmuutokseen oli paluu vanhaan nimeen niin poistettiin sen monta sataa vuotta käytössä ollutta ruotsinkielistä nimeä kokonaan ja joudutiin turvautumaan kielenvastaisiin ratkaisuihin.
  4. Minä en sen sijaan ole koskaan yrittänyt käyttää tietokonetta WC-paperina... Näköjään teiltä voi odotaa mitä vaan
  5. Ainahan on ohjelmasta sovittava. Ei siinä ole mitään uutta. Kun ei sitten sovita niin jää hallituksen ulkpuolelle.
  6. Det är konstigt att de finska barnen antas ha så dåliga förutsättningar att klara av det som våra svenska barn nog skall klara av. Att ha ett eget språk och samtidigt tidigt allt oftare redan i förskolan börja med finskan. De finska barnen har otroligt försprång i att för dem är omgivningen i regel finsk och de får stöd i sitt modersmål. Men
  7. Mitä kieliin tulee niin olen ennenkin kirjoittanut että katson että jokaisella on oltava jonkinasteista taitoa oman maan kielissä. Näitä kielejä on sitten enemmän kuin suomi ruotsi, ja esim. Lapissa olisi ihan luonnollista että lukisi saamea. Ja sen lisäksi tulisi osata vähintään kahta muita. Tämä onnistuisi paremmin jos kieliin saa kosketusta pienestä lähtien.
    Jos aikoinaan suomenkieliset olisivat hyväksyneet kantoni/osavaltio järjestelmän Suomeen olisi paljon helpompi järjestää myös koulujen vaatimukset osavaltion sisäisenä asiana. Itsäsuomessa voisi olla toisenlaiset vaatimukset kuin Pohjanmaalla. Mutta nyt järjestelmät on oltava tasavertaiset koko maassa eikä suuria eroavaisuuksia saa syntyä kieliryhmien välilläkään. Minusta tasavertaisuuden kannalta on hyvin arvelluttava ettei ruotsinkielisille lapsille järjestetä englantia ensimäisenä ollenkaan, vaan kuntien suomenkieliset enemmistöpoliitikot ovat päättäneet että ruotsinkielisissä kouluissa aina luetaan suomea ensimmäisenä kun he taas omille lapsilleen kyllä antavat vaihtoehdon.
  8. Mitt språk är den svenska som har talats i de östra delarna av det svenska språkområdet. Jag har överhuvudtaget ingen aning om att min släkt skulle vara "nationellt svensk". Däremot vet jag att vi talat svenska i släkten. Det har vi kunnat spåra så långt bakåt man kan lyckas komma (550 år) om man inte har varit varken rik eller adlig.
    Det är så sorgligt att ni har en så begränsad nationalistisk inställning till detta med språk. EN inställning som inte har mycket mera än 150 år på nacken och som mycket konstlat väcktes i hela Europa.
  9. Om man understöder valet med fonder som inte får understöda val så gör man sig skyldig till brott oberoende av språk. Då man understöder med pengar som får användas för politisk verksamhet så får man göra det oberoende av språk. Desto svårare är det inte.
  10. Yleensä ruotsinkielinen väestönosuus jätetään tällaisissa kyselyissä ulkopuolelle, koska kysyjillä ei ole annettu kysymyksiä ruotsiksi. Ja jos soittavat ja kun vastaamme ruotsiksi he sulkevat puhelimen sanomatta mitään. Niin yllätävä iso osa on kyllä täysin suomenkielisiä.
    Sen lisäksi ihan hypoteettisenä kysymyksenä vaan miten uskotte että niin paljon kun täällä on väitetty että haluamme olla Ruotsin ruotsalaiset, emmekä kuulu maahan, emmekä koe tätä isänmaana (kaikki väitteet täysin p**aa) miten ihmeessä voisitte samalla odottaa että tekisimme vielä kerran saman virheen kuten viime sodissa ja jäisimme maahan jossa meitä ei haluta, maahan jota emme saisi kokea omanamme. Miksi jäisimme puolustamaan sellaista jota meille ei teidän mielestänne kuuluisikaan. Jos se kerran ei saisi kuulua niin ei ole muuta mahdollisuuta kuin lähteä vaikke itse emme haluaisikaan.
  11. Rikkaita suomenkielisiä on suhteessa väestönosuuteensa enemmän kuin rikkaita suruja. Kun taas ruotsinkielinen keskiluokka on hieman isompi. Yleensä ruotsinkielisen omistama yritys on pieni perheyritys joka elättää parhaassa tapauksessa pari kolme henkeä. Ja yritys siirtyy perheessä eikä Ruotsiin.
  12. Ei meille ylimääräistä rahaa virtaa, samat mahdollisuudet on suomenkielisillä kunnillakin. Rahavirran tuotamme suurelta osin itse, tuottamalla sekä hyvällä viennillä. Tämä johtuu siitä että kaksikielisissä kunnissa talous- ja teollisuuselämä on usein monitahoisempi eikä niin riippuvainen yhdestä tai kahdesta alasta. Tämä täsmää täysin muitten maitten kaksikielisiin alueisiin missä myös on todettu että koska elinkeinoelämä todellisuudessa hoidetaan kahdella kielellä niin avoimuus ja joustavuus on suurempi.
  13. Jag tycker också att man skall gå och rösta. Då kan man också skälla på politiken som bedrivs. Men har man inte röstat så skall man inte vara missnöjd heller
  14. Ordet "finne" är inte rasistiskt men "jävla finne" eller "finnjävel" är det. "Finne",
    "finsk" säger vilket språk och vilken kultur du har. "Finne" är inte heller nervärderande. "Est", "polack", "tysk", "ryss" o.s.v. är på svenska bara namnet på folkgruppen eller individen, men inte sätter man in några värderingar i det ordet. I det fall att "finne" får en negativ betydelse beror det på i vilket sammanhang det sägs. Men odet i sig har ingen värdering. Så om du säger att du inte är någon "finne" fast du har finska som språk och kultur så uppfattas det att du skäms för vem du är och vill vara något annat. Och det har jag svårt att tro att du verkligen menar.
  15. Faktiskt samma här. Jag har många gånger sökt efter program på Arenan tack var deras "reklam"
  16. Ettei puolikielisyyttä synny on tärkeä että lapsen oma äidinkieli on vahva ympäröivässä yhteiskunnassa. Tämä on tutkittu Kanadassa mistä kielikylpyajatus aluperin tulee, ja samoihin tuloksiin on tultu Vaasan yliopistossa. Tämä tietenkin rajoitaa niitä paikkoja missä ruotsinkielisilla lapsilla olisi koulun ulkopuolella tarvittava kielellinen tuki. Mutta kyllä ruotsinkielisille lapsille suunnattu kielikylpy järjestetään esim. Raaseporissa ja Pietarsaaressa. Pietarsaaressa on oma kielikylpykoulu missä suomen ja ruotsinkielsliet lapset ovat samassa koulussa. Ruotsinkielisten määrä koulussa on kaksinkertainen verrattuna suomenkielisten.
    Monella ruotsinkielisellä paikkakunnalla missä ei ole matkojen tai kouluverkoston takia mahdollista järjestää varsinaisia kielikylpyjå järjestetään "kielisuihkuja" jo päiväkodista tai esikoulusta alkaen. Niissä opitaan suomenkielisiä sanoja, lauluja ja leikkejä että lapset saavat tutustua kieleen.
  17. Det är alltså "korruption" om en kandidat får 4000 från finlandssvenskt håll, men helt normalt om en finsk kandidat får 6000 från finskt håll? Det betyder i så fall att den finska korruptionen är 150% större än den finlandssvenska.
  18. Inte alls!. Jag klarar mig riktigt bra bara på svenska.
  19. Men du behöver inte se på henne. På fjärrkontrollen finns det en knapp som man stänger av TVn med. Kan inte ett PISA-geni ens lära sig en enkel fjärrkontroll
  20. Tror inte ÅÅÅÅ behöver resa så långt bort. Finns nog avdelningar där hen passar på närmare håll
    21. 54 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt