puolimutkateisti

Vapaa kuvaus

Aloituksia

94

Kommenttia

2136

  1. "Enqvist ei väitä, että yksi tulee tulokseksi, vaan että jokin tulee tulokseksi todennäköisyydellä yksi."

    Enqvist ei missään väitä, että tulokseksi sattuvan tulosvaihtoehdon todennäköisyys sattua oli 1.

    Vaan hän toteaa noppaesimerkissään, että "todennäköisyys sille, että muodostamme juuri tuon luvun on karmaisevan pieni : yhden suhde triljoonaan triljoonaan triljoonaan triljoonaan triljoonaan ja vielä hiukan pienempi".

    Sen sijaan todennäköisyys on 1 sen tapahtuman toteutumiselle, joka sisältää kaikki tulosvaihtoehdot.

    Satunnaiskokeen tulos on sattunut tulosvaihtoehto. Tuloksen myötä toteutuu satunnaiskokeessa aina joukko tapahtumia. Kaikki ne tapahtumat, joiden alkio sattunut tulosvaihtoehto on. Jos satunnaiskokeen otosavaruudessa Ω on N tulosvaihtoehtoa, on satunnaiskokeella 2^N tapahtumaa. Niistä toteutuu jokaisella satunnaiskokeen suorituskerralla 2^(N-1) tapahtumaa. Tekstariesimerkissisi otosavaruudessa on 27^100 tulosvaihtoehtoa. Se on liian suuri käytettäväksi havainnollistavassa esimerkissä.

    Otetaan satunnaiskoe, jossa heitetään noppaa. Tuossa satunnaiskokeessa on 2^6 = 64 tapahtumaa, joista toteutuu jokaisella nopan heitolla 2^5 = 32 tapahtumaa. Ajatellaan että heität esimerkiksi silmäluvun 1. Et veikannut mitään ja sinulle "käyvät" kaikki silmäluvut. Siitä huolimatta seuraavat tapahtumat:

    Yhden alkion tapahtumia 1 kpl: {1} : P({1}) = 1/6
    2 alkion tapahtumia 5 kpl : {1,2}, {1, 3}, {1, 4}, {1, 5}, {1, 6} : P({1,2}) = 2/6 = 1/3
    3 alkion tapahtumia 10 kpl : {1, 2, 3}, ..., {1,5,6}: P({1, 2, 3}) = 3/6 = 1/2
    4 alkion tapahtumia 10 kpl : {1, 2, 3, 4}, ..., {3, 4, 5, 6} : P({1, 2, 3, 4}) = 4/6 = 2/3
    5 alkion tapahtumia 5kpl : {1,2, 3,4,5,}, ..., {1,3,4,5,6} : P({1,2,3,4,5}) = 5/6
    6 alkion tapahtumia 1 kpl: {1,2,3,4,5,6} : P({1,2,3,4,5,6}) = 6/6 = 1

    Satunnaiskokeen tulos on kuitenkin sattunut silmäluku 1. Sen sattumisen todennäköisyys on 1/6 ei 1.

    Vieläkö keksit lässytettävää?
  2. Ja kenelle kreationistineidille minä nyt mahdan kommentoida? Kvasille, JC:lle vai jollekin muulle jeesuksen omalle?

    On se kumma kun kreationisteilla ei ole kykyä eikä halua minkäänlaiseen rehelliseen keskusteluun. Kreationistien "keskustelu" sisältää multinikkeilyä, valehtelua, vääristelyä, lainauslouhintaa, kysymyksiin vastaamattomuutta, maalitolppien siirtelyä ja jopa "sopuisan" keskustelun lavastamista omien nikkien kesken

    "Minä en määrittele todennäköisyyttä satunnaiskokeen jälkeen, niinkuin sinä näyt tekevän."

    Ja missähän kohtaa minä niin teen? Minun ei tarvitse edes suorittaa satunnaiskokeita kyetäkseni määrittelemään sen tapahtumien todennäköisyyksiä.

    Todellisuudessa sinä et osaa määritellä niitä missään vaiheessa etkä millään tavalla. Kun et tollo kykyne ymmärtämään kunnolla mikä on tapahtuma.
  3. Niin piti vielä lisäämäni, että kvasi mukaanlukienkin tuo kreationistisen todennäköisyysmatematiikan seurakunta saattaa lopulta käsittää yhden ainoan tosiuskovaisen ...
  4. "Vaikka JC itse voikin kieltää oman ymmärryksensä, häntä järsii moniko sivustalukija taas katosi kannattajkunnasta"

    Taitaa tuon JC:n kreationistisen todennäköisyysmatematiikan seurakunta olla varsin harvalukuinen: JC, JC:n nikit ja kvasi.
  5. "Jälleen kerran pitää todeta, että olet oikeassa JC. Nuo eivät vieläkään ymmärrä sanan jokin/joku merkitystä."

    No sinä varmaankin kvasi osaat sitten määritelllä mikä on joukkona tapahtuma "jokin rivi"?

    "Jos lotossa melkein joka viikko voittaa joku ..."

    Et kai kvasi luule että "joku voittaa päävoiton" on Loton satunnaiskokeen tapahtuma?

    " ... tai jossain arvonnassa joka kerta tulee jokin rivi,"

    Ja mikä onkaan tapahtuma "jokin rivi" joukkona?

    " ... niin se merkitsee vain sitä, että kyseisten tapahtumien todennäköisyys on suuri."

    Ja mitäs palstan kvasiälykkäimpänä tuumaat sitten siitä todennäköisyysmatematiikan faktasta, että satunnaiskokeessa, jonka otosavaruudessa Ω on N tulosvaihtoehtoa, toteutuu aina yksi tapahtuma todennäköisyydellä 1 ja yksi tapahtuma todennäköisyydellä 1/N sekä, (2^(N-1)) - 2 tapahtumaa todennäköisyyksillä, jotka ovat < 1 ja > 1/N?

    Eikö olekin ihmeellistä?

    "Ei kukaan varteenotettava ihminen yritä ängetä tuollaisiin tapahtumiin pientä todennäköisyyttä."

    Eikä tarvitse edes ängetä, kun se on triviaali matemaattinen fakta.

    "Mutta nuo tieteenraiskaajat yrittävät tosissaan vuodesta toiseen"

    Ihanko tosi? Ja tuollaisen läpän heittää wanna-be-matemaatikko, joka ei ymmärrä todennäköisyysmatematiikan perusteitakaan.
  6. "No, voithan kokeilla käytännössä, heitä ensin noppaa. Saat aina eka kerralla jonkin nopan silmäluvun. Mutta tuo saatu silmäluku ei tule joka kerta toistamiseen."

    Saat kylläkin jokaisella nopan heittokerralla satunnaisesti jonkin nopan silmäluvun tulokseksi. Kerro onko jollakin heittokerralla tulokseksi sattuvan silmäluvun todennäköisyys sattua tulokseksi 1?
  7. JC: "Tulos", eli toteutunut tapahtuma oli täysin eri tapahtuma suoritetussa arvonnassa kuin toisessa arvonnassa, johon suoritetun arvonnan jälkeinen viisastelu todellisuudessa kohdistuu."

    Satunnaiskokeen tulos ei matematiikassa ole toteutunut tapahtuma, varsinkaan kun jokaisessa satunnaiskokeen suorituksessa toteutuu 2^(N-1) tapahtumaa, missä N = |Ω|.

    JC: "Ymmärrä tämä nyt viimein, tieteenharrastaja!"

    Kyllä me multinilkki ymmärrämme oikein hyvin kaikki valheesi ja kieroilusi. Katsos kun ne ovat täysin läpinäkyviä ja säälittävän lapsellisia.

    JC: "Höperöintiä. Silloin "uskottu mies" veikkaa tiettyä riviä, ja todennäköisyys lasketaan sen mukaan tietylle tapahtumalle."

    Multinilkin mielestä uskottu mies "veikkaa" tietäessään arvonnan tuloksen. No ei moinen höperöinti yllätä multinilkin kohdalla tuntiessamme kaikki ne käsittämättömät höperöinnit, jotka hän on mennyt esittämääm.

    TH: "Eikä tuo tieto tai tietämättömyys vaikuta todennäköisyyksiin mitään."

    JC: "Vaikuttaa. Tiedetyn (tietyn) rivin sattumisen todennäköisyys on 1/n, ei-tiedetyn (eli jonkin) rivin sattumisen todennäköisyys on 1.

    Olet itse määritellyt multinilkki, että tiedetty/tietty tulosvaihtoehto tarkoittaa tulosvaihtoehtoa, joka on nimetty esim. veikatessa sitä. Kerrohan multinilkki, mikä on yksittäisen nimeämättömän tulosvaihtoehdon todennäköisyys satunnaiskokeessa, jossa on N kappaletta symmetrisiä tulosvaihtoehtoja.

    JC: "Ryhdistäydy nyt, tieteenharrastaja."

    Miksi hänen pitäisi rehtinä ja viisaana miehenä ryhdistäytyä? Todellisuudessa olet hänelle kateellinen siitä, että hän on rehellinen kristitty, jonka ei tarvitse valehdella Jumalansa nimeen kuten sinun multinilkki täytyy.
  8. "Todellisuudessa tieteenharrastajan kirjoitelma oli hänen väärinkäsitystensä manifestaatio. Ainoastaan totuuden tunnustaminen voi tieteenharrastajaa tässä asiassa auttaa. Sama koskee puolimutkaa."

    Tunnustit vain multinilkki, että et kykene TH:n kysymykseen rehellisesti vastaamaan, joten kieroilet - kuten kreationistit järjestään.
  9. "Arvottavan, jonkin tekstarin todennäköisyys on voimassa vai arvontaa asti, sen jälkeen ei ole tarvetta pähkäillä todennäköisyyksillä."

    Todennäköisyysteoria pohjautuu joukko-oppiin. Tapahtumat määritellään otosavaruuden Ω osajoukkoina.

    Kerrohan siis mikä tapahtuma "jokin tekstari" on joukkona? Jos väität että kyseisen tapahtuman todennäköisyys on 1, on tapahtumasi joukkona otosavaruus Ω. Sen toteutumisen todennäköisyydessä ei ole mitään pähkäiltävää, koska todennäköisyyden toisen aksiooman mukaan P(Ω) = 1.

    Ja lopuksi, tapahtuman todennäköisyys ei muutu vaikka se jossakin satunnaiskokeen suorituksessa toteutuukin.

    Joten kerrohan siis mikä tapahtuma on "jokin tekstari" joukkona? Ja kerro myös mikä on tapahtuman "jokin tekstari" todennäköisyys.

    Rehelliselle keskustelijalle vastaaminen noihin kysymyksiin ei tuota mitään vaikeutta, mutta kreationistit, ja erityisesti multinilkki-JC, eivät olekaan rehellisiä keskustelijoita.
  10. "Maan keskeinen sijainti kaikkeudessa on sopusoinnussa paitsi Jumalan luomistyön kanssa niin myös tieteellisten havaintojemme kanssa."

    Ihan vaan varmuuden vuoksi tarkistan, että tarkoitathan multinilkki todellisuudessa itsesi sijaintia eikä maapallon. Omahyväisyytesi tuntien oletan tietenkin että tarkoitat nimenomaan itsesi keskeistä sijaintia kaikkeudessa.

    "Niiden mukaan kaikkeus ulottuu ympärillämme - kaikissa suunnissa - yhtä kauas."

    Häveliäisyyttäsi multinilkki jätit käyttämättä ilmaisua "ympärilläni" ... Hih hih.

    "Jos moloch haluaa tästä poiketen kertoa missä suunnassa muka avaruuden reuna on lähinnä - siis että olisimme tuon reunan tietämille hylätyt -, sana on vapaa."

    Oli tietenkin erittäin arvattavaa, että kaltaisesi oppimaton ja yksinkertainen tollo kuvittelee että avaruudella on reunat.

    "En ole itse enää jaksanut seurata keskustelua Havaijin kukista ja niiden lajinmukaisuudesta alalajeineen. Tästähän on keskusteltu jo aiemmin, eikä tuolloin evoluution todistetta voitu esittää - ja vielä vähemmän mitään luomisopin vastaista."

    Paroni Munchausen näyttää surkealta amatööriltä rinnallasi multinilkki ...

    "Nimimerkki The_Bible_is_the_Truth on tehnyt hyvää työtä. Nähdäkseni kreationistien asema palstalla on vahvempi kuin koskaan."

    Todentotta. Tuo mainitsemasi multinikki vahvistaa sinun jo kiistattomastai paaluttamaa palstan kieroimpien ketkujen asemaa teille kreationisteille. Minä kyllä olen sitä mieltä edelleenkin, että sinä olet multinilkin nikeistä se kieroin - ketkujen kuningas. Tämä varmaankin lämmittää mieltäsi. Hih hih.
  11. "Matemaattinen valhe, joka ei päde. Todennäköisyys 1/N on vain ja ainoastaan tietyn alkeistapahtuman todennäköisyys."

    Palautetaan mieliin, että multinilkki on itse määritellyt kieroilujensa vuoksi "tietyn alkeistapahtuman" olevan tapahtuma, joka on veikattu, nimetty, tms. ennen satunnaiskoetta. Todellisuudessahan alkeistapahtumat eli yksi alkioiset tapahtumat, kuten kaikki muutkin satunnaiskokeen tapahtumaat ovat yksinkertaisesti otosavaruuden Ω osajoukkoja, joita kenenkään ei tarvitse veikata ja nimetä, jotta niiden tapahtuminen olisi mahdollista.

    " "Ensimmäinen tekstari" oli vain jokin alkeistapauksista, täysin tuntematon ja yksilöimätön, ei-tietty. "

    Myönnät siis aivan oikein että ensimmäinen tekstari on yksi alkeistapauksista. Mikään alkeistapauksista ei kuitenkaan ole täysin tuntematon koska tiedetään, että kukin niistä on 160 merkkiä pitkä ja koostuu suomen kielen aakkosista ja välilyönnin. Tiedetään tarkalleen myös mahdollisten tekstarien (eli alkeistapausten) lukumäärä, joka on (26 + 1)^160. Näin ollen tiedetään että jokaisen mahdollisen tekstarin todennäköisyys on sama 1/27^160 täysin riippumatta siitä veikkaako niitä kukaan tai ei.

    "Todennäköisyydellä triljoonasosan triljoonasosa ei ole mitään tekemistä E:n esimerkin tuloksen kanssa. Ei mitään."

    Kyllähän sillä on, koska 1/2^100 on noin triljoonasosan triljoonasosa ja jokaisen E:n esimerkin tulosvaihtoehdon todennäköisyys on sama 1/2^100.

    "Sen ensimmäisen tekstarin sattumisen todennäköisyys oli myös ensimmäisellä kerralla 1/N."

    "Ensimmäinen satunnainen tekstari oli vain ja ainoastaan jokin tekstari. Ei ole mitään väliä, mikä tekstari se oli"

    Ei olekaan mitään väliä, mutta sillä puolestaan ei ole mitään merkitystä sen suhteen että sen sattumisen todennäköisyys on 1/27^100.

    "- siksi sellainen saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1."

    Väität siis, että kyseinen tekstari saadaan aina ja varmasti tulokseksi? Ja kuinka se on mahdollista. Etkö multinilkki tiedä, että todennäköisyysteorian mukaan tulosvaihtoehdolla, jonka todennäköisyys sattua on 1, tulee aina ja varmasti tulokseksi jokaisella kerralla. Väitätkä siis, että toisella sitä seuraavilla kerroilla sattuu saman tekstari kuin ensimmäisellä kerralla?

    ""Ensimmäisen tekstarin kohdalla tapahtumasi on otosavaruus Ω, jolle pätee (P(Ω) = 1), ja toisen tekstarin kohdalla tapahtumasi onkin {ω}, jolle pätee (P({ω}) = 1/N )."

    Vaihteeksi totuutta puolimutkan lausumana."

    Matemaatiikka koskevat väiteeni ovat kategorisesti matematiikan mukaisia.

    "Kun vielä tunnustat että E:n kolikonheittelyn ainoa toteutunut tapahtuma oli (jokin jono)"

    Kerrohan miksi minä alkaisin pyynnöstäsi tunnustamaan matematiikan vastaisia valheita? Jokaisella E:n kokeen suorituskerralla toteutuu matematiikan mukaan 2^(100^2 - 1) tapahtumaa. JC heittää noppaa eikä veikkaa mitään etukäteen. Sattuu silmäluku 3 eli esimerkiksi tapahtumat {3}, {1, 2, 3} ja {3, 6} toteutuvat vaikka multinilkki ei mitään tapahtumia nimennyt etukäteen eikä veikkanut mitään silmälukua "merkkitykselliseksi". Noin triviaalilla esimerkillä on helppo todistaa multinilkin lapsellinen kieroilu ja härskit valheet.

    "... ja jälkikäteiset ketkuilut koskivat aivan muuta tapahtumaa, tiettyä jonoa, "jolle pätee (P({ω}) = 1/N )",

    Ja miksi minä olemattomia jälkikäteisiä ketkuiluja tunnustaisin? Sinun mieliksesikö kieroilija? HIh hih.

    ".. keskustelume on ohi."

    Itse asiassa, milloin olet ajatellut kieroilija alkaa keskustelemaan. Keskusteluun kun kuuluu älyllisen rehellisyys, jota et ole toistaiseksi kyennyt osoittamaan missään kommenttissasi.

    ".Höpönhöpö. Juuri "nimeäminen, veikkaaminen tms." tekee eron sille, kuuluuko satunnaiskokeen tapahtumiin tietty tapahtuma vai eikö kuulu. Jos ei nimetä, niin varmasti ei kuulu eikä siksi voi toteutuakaan todennäköisyydellä 1/N."

    JC veikkaa lottoa rivillään (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7). Lottoarvonnassa sattuu kuitenkin tulokseksi rivi (5, 12, 13, 24, 27, 30, 38), jota kukaan ei sattumalta ollut veikannut. Erään kreationistin aivopiereskelystä ja siitä huolimatta että kukaan ei tuota riviä veikannut, toteutuvat tuloksen myötä tapahtuma {(5, 12, 13, 24, 27, 30, 38)} ja vaikkapa tapahtuma {(5, 12, 13, 24, 27, 30, 38), (8, 9, 10, 11, 12, 13, 14), (15, 16, 17, 18, 19, 20, 21)}. Eikä kukaan veikkaaja edes nimennyt noita tapahtumia. SIlti ne kuuluvat loton satunnaiskokeen otosavaruuteen Ω ja ne jopa toteutuivat. Kyseisten tapahtumien todennäköisyykset ovat 1/15380937 ja 3/15380937. Tapahtuiko ihme silmiemme edessä? Hih hih.

    "Vai haluatko puolimutka yrittää selittää, miksi tapahtumien joukkoon kuulumaton tapahtuma muka toteutuisi satunnaiskokeessa?"

    Miksi minun pitäisi sellaista selittää mitä en ole väittänyt? Typeräkö sinä olet multinilkki (retorinen kysymys). Sinä sen sijaan voisit selittää, että miten on mahdollista että esimerkiksi nopan heitossa voi toteutua tapahtuma {3} tai {3, 5} vaikka niitä ei kukaan nimeäisi tai veikkaisi ennen nopan heittoa?
  12. "Mutta ensimmäisellä ei ole mitää merkitystä, toisessa "jokin tekstari" on joko sama tai eri kuin ensimmäisessä."

    Sillä että satunnaiskokeen tuloksella on merkitystä tai ei ole merkitystä, ei ole mitään vaikutusta tulosvaihtoehtojen ja tapahtumien todennäköisyyksiin.

    Merkitystä tai ei, niin ensimmäisen tekstarin arvonnassa sattuvan tekstarin todennäköisyys on sama kuin toisessa arvonnassa sattuvan tekstarin.

    "Että se olisi sama kuin ensimmäisessä, on eri todennäköisyys, melkein mahdoton, kuin että ei olisi, joka on melkein varma."

    Melkoista sössötystä.

    "On siis eri asia laskea todennäköisyys jollekin riville kuin tarkasti määrätylle sellaiselle."

    Ei todennäköisyyttä tarvi lasketa tapahtumalle, joka on otosavaruus Ω. Tiedämme, että P(Ω) = 1.

    Sinä väitit väärin, että ensimmäisessä arvonnassa sattuvan tekstarin todennäköisyys on 1.

    "Tämähän on Enqvistin kirjassa hyvin esitetty, jos vain ymmärrys riittää, eikä puuroudu, niinkuin hän sanoo."

    Ymmärryksesi puuroutuu siis kreationistisen lahjakkaasti, vai pitäisikö todeta lahjattomasti.
  13. "Tätähän Enqvist yrittää havainnoillistaa. Yksittäisen lottoajan mahdollisuus 7 oikein tulokseen on häviävän pieni, koska mikään tulosvaihtoehto ei ole varma. Mutta kaikkien lottoajien joukossa on melkein todennäköisyydellä 1, on joku, jolla on 7 oikein, koska jokin tulosvaihtoehto sattuu varmasti."''

    Sitten voitkin korjata tämän virheellisen väittämäsi: "Arvottuun tekstariin sovellettuna, ensimmäinen arvottu tekstari saa olla aivan mikä tahansa, siis jokin, joten jokin toteuttuu satavarmasti, siis todennäköisyydellä yksi. Jos yritämme saada toistamiseen tuon saman tekstarin uudelleen, niin todennäköisyys ei ole enää yksi."

    Väitätkö siis edelleen matematiikan vastaisesti, että ensimmäisen arvotun tekstarin sattumisen todennäköisyys on 1?
  14. "Nettissä olevan Enqvistin kirjan mukaan, näennäinen ristiriita syntyy, koska usein puhutaan yhtäaikaa sekä makro-että mikrotiloista. "

    Ja sinä olet jo osoittanut, että puutteellisen ymmärryksesi vuoksi juuri sinä sekoilet lahjakkaasti omassa nolossa tekstariesimerkissäsi.

    Ensimmäisen tekstarin kohdalla tapahtumasi on otosavaruus Ω, jolle pätee (P(Ω) = 1), ja toisen tekstarin kohdalla tapahtumasi onkin {ω}, jolle pätee (P({ω}) = 1/N ).

    Sitten väität että ensimmäisen tekstarin saamisen todennäköisyys on eri kuin toisen. Todellisuudessa molemmissa arvoinnoissa tulokseksi sattuvat tekstarin todennäköisyys on täsmälleen sama 1/N. Molemmissa arvoinnoissa toteutuu myös kreationistinen "tapahtuma" "jokin tekstari" eli matemaattisesti ilmaistuna otosavaruus Ω todennäköisyydella P(Ω) = 1.

    Todellisuudessa molemmissa (tai missä tahansa) tekstarin arvoinnassa tulokseksi sattuvan tekstarin todennäköisyys on 1/N vaikka kukaan ei olisi ennalta nimeämällä, veikkaamalla, tms. tehnyt jostakin tekstarista "merkityksellistä" kun multinilkki kieroilee.
  15. "Ennen tuota mainittua Enqvistin lausetta on ehdotus nopanheitosta. Enqvist kirjoittaa siitä, että jokin lukuhan meidän on joka tapauksessa saatava, joten siinä mielessä todennäköisyys on myös yksi."

    Minulla on itselläni ko. Enqvistin kirja hyllyssä. Ja tiedän kyllä hänen esimerkkinsä, jossa heitetään 100 kertaa noppaa, jolloin saadaan satunnainen 100 numeroinen lukusarja. Ja hän aivan oikein toteaa että juuri tuon lukusarjan saamisen todennäköisyys on karmaisevan pieni - pienempi kuin : yhden suhde triljoonaan triljoonaan triljoonaan triljoonaan triljoonaan. Tuosta käsittämättömän pienestä todennäköisyydestä huolimatta yksi mahdollisista 100 numeroisista lukujonoista sattuu kuitenkin aina ja varmasti tulokseksi - koska P(Ω) = 1.

    Olenhan minä useaan otteeseen kertonut, että kun satunnaiskoe suoritetaan toteutuu siinä suuri määrä tapahtumia: kaikki ne tapahtumat joiden alkiona on tulokseksi sattunut tulosvaihtoehto ω. Yksinkertaisin ja epätodennäköisin niistä tapahtumista on {ω}, jolle P({ω}) = 1/N ja todennäköisin puolestaan otosavaruus Ω, jolle P(Ω) = 1. Jos satunnaiskokeessa on 2^100 tulosvaihtoehtoa niin noita toteutuvia tapahtumia on huikea 2^(2^100 - 1) kappaletta.

    Nopan heitossakin toteutuu joka kerta 2^(6 - 1) = 2^5 = 32 tapahtumaa.

    "Siis Enqvistin esimerkissä on kyse samasta kuin siinä, että joku voittaa lotossa 7 oikein lähes aina, ( lähes kaikkien ruudukkojen näkökulmasta) mutta ei yhden ruudukon näkökulmasta."

    Sinulla vaan ei ymmärrys riitä. Et näköjään ymmärrä sitä mitä Enqvist tuossa vertailullaan tarkoittaa.

    Enqvistin kolikkoesimerkissä on varmaa, että yksi 2^100 tulosvaihtoehdosta, joista kunkin todennäköisyys on 1/2^100 (triljoonasosan triljoonasosa) sattuu tulokseksi.

    "Arvottuun tekstariin sovellettuna, ensimmäinen arvottu tekstari saa olla aivan mikä tahansa, siis jokin, joten jokin toteuttuu satavarmasti, siis todennäköisyydellä yksi."

    P(Ω) = 1 pitää paikkansa. Mutta ensimmäisen tekstarin todennäköisyys sattua ei ole 1.

    "Jos yritämme saada toistamiseen tuon saman tekstarin uudelleen, niin todennäköisyys ei ole enää yksi."

    Sen ensimmäisen tekstarin sattumisen todennäköisyys oli myös ensimmäisellä kerralla 1/N. Ainoastaan otosavaruuden Ω toteutumisen todennäköisyys on 1.

    "Ekassa on kyse jostakin tekstarista, toisessa on kyse tarkasti määritellystä. Toivottavasti huomaat tuon tärkeän eron."

    Ensimmäisen tekstarin kohdalla viittaat siis tapahtumaan Ω ja jälkimmäisessä tapahtumaan {ω} (missä ω on ensimmäisessä arvonnassa sattuva tekstari), jolle todennäköisyys on 1/N. Vertaat siis kahta täysin eri tapahtumaa. Myös ensimmäisen tekstarin arvonnasta pätee P({ω}) = 1/N. Minkään tulosvaihtoehtona olevan tekstarin todennäköisyys sattua arvottaessa ei voi olla 1, koska se tarkoittaa että sellainen tekstari sattuisi aina ja varmasti.

    Yritä ymmärtää nämä triviaalit perusasiat todennäköisyydestä. Jostain syystä todennäköisyyden ymmärtäminen on kreationisteille ylivoimasta. Tämänhän seikan Enqvistin tuo tuossa mainiossa viitatussa kirjassaan esille.
  16. "Kyllä nyt on kyse tästä tekstistä:

    "Tilanne on kuin lotossa, jossa lähes joka kierroksella joku saa seitsemän oikein vaikka yksittäisen ruudukon todennäköisyys on mitätön.""

    Tuo Enqvistilta lainaamasi teksti on hänen esittämänään alkuperäisessä kontekstissaan aivan oikeassa.

    "Ja hyvin yksinkertainen kysymys, onko Enqvist väärässä?"

    Johan minä edellisessä kommentissani totesin, että Enqvist on oikeassa.

    "Jos Enqvist on tässä oikeassa, myös JC on oikeassa ja sinä auttamattomasti väärässä?"

    Tuolla Enqvistin toteaman tilanteen vertaaminen omaan pöhköilyysi kun ei todista mitään muuta kuin sen ettet ymmärrä. Sinun alkuperäinen pöhköilysi multinilkki oli tämä: "Arpomalla muodostettava ensimmäinen tekstari voi olla mikä tahansa. Mutta muodostaa sama tekstari toistamiseen, vaatii eri todennäköisyyden kuin ensimmäinen."

    Toisen tekstarin todennäköisyys on siis 1/N, missä N on erilaisten tekstarien lukumäärä. Eikö vain? Väität kuitenkin että ensimmäisen tekstarin sattumisen todennäköisyys on eri kuin toisen. Väitätkö että ensimmäisen tekstarin todennäköisyys on sitten 1? Jos niin väität se tarkoittaisi sitä, että ko. tekstarin pitäisi sattua aina ja varmasti.

    Todellisuudessa matematiikan mukaan ensimmäisenkin tekstarin sattumisen todennäköisyys on 1/N, koska vaihtoehtoja on N.

    Laitaamasi Enqvistin toteamus tarkoittaa sitä, että siitä huolimatta että kunkin mahdollisen lottorivin sattumisen todennäköisyys on 1/15380937, niin kuitenkin lähes joka kieroksella joku saa 7-oikein. Tämä johtuu siitä, että erilaisia rivejä lototaan kullekin kierrokselle miljoonia. Ja sillä ei ole mitään tekemistä pöhköilyjesi kanssa.

    Jospa kieroilujesi välissä vastaisit tähän yksinkertaiseen kysymykseen:

    Kussakin lottoarvonnassa sattuvan rivin todennäköisyys on 1 / 15380937. Se ei voi olla 1, koska silloin kyseessä olisi rivi, joka sattuisi jokaisessa lottoarvonnassa. Ja onko niin käynyt? Sattuuko sama rivi jokaisessa arvonnassa?

    Olet auttamatomasti kieroileva typerys.
  17. "Ylärivissä on nyt tarkka lainaus Enqvistiltä. Miten on, onko hän väärässä ja lähetätkö hänelle samat solvaukset typeruudestä kuin tietylle kreationisteille?"

    Enqvist ei ole väärässä. Mutta tällä pöhköilylläsi:

    "Todennäköisyydestä käsin, ensimmäistä tekstaria ei ole yksikäsitteisti määritelty, joten ei ole väliä mikä tulee, se käy. Toinen tekstari on määritelty yksikäsitteisesti ensimmäisestä, jos heitetään, ja silloin todennäköisyyden toteutuminen vaatii juuri tuon määritellyn tapahtuman toteutumisen."

    Ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä Enqvist on jossakin todennut. Pääasiallinen pöhköilysi on siinä, että jos väität ensimmäisen tekstarin sattumisen todenäköisyyden olevan 1, perustelullasi: "ensimmäistä tekstaria ei ole yksikäsitteisti määritelty, joten ei ole väliä mikä tulee, se käy."

    Matematiikan mukaan sen ensimmäisenkin tekstarinkin todennäköisyys on 1/N, missä N on mahdollisten erilaisten tekstarien lukumäärä. Jos ensimmäisen tekstarin sattumisen todennäköisyys olisi 1, niin se tarkoittaisi, että kyseinen tekstari pitäisi tulla tulokseksi aina ja joka kerta - varmasti.

    Perustelit siis omaa aivopieruasi Enqvistilta lainauslouhimallasi toteamuksella, jolla ei ole mitään tekemistä oman pöhköilysi kanssa.

    Vastaa tähän:

    Kussakin lottoarvonnassa sattuvan rivin todennäköisyys on 1 / 15380937. Se ei voi olla 1, koska silloin kyseessä olisi rivi, joka sattuisi jokaisessa lottoarvonnassa. Ja onko niin käynyt? Sattuuko sama rivi jokaisessa arvonnassa?
  18. "On suorastaan järjetöntä, että kritisoit luomista "havaitsemattomuudesta," vaikka luomisesta on runsaasti todisteita luonnossa, ..."

    No esittele meille 'Luuleva_' yksikin objektiivinen ja havainnoitavissa oleva todiste luomisesta.

    "... vaikka tiedät itsekin ettei makroevoluutiota ole vielä missään havaittu."

    Voi 'Sepä Se' me normaalijärkiset tiedämme kylläkin että makroevoluutio, kuten tiedeyhteisö sen määrittelee, on luonossa objektiivisesti havaittu fakta: http://www.talkorigins.org/faqs/faq-speciation.html

    "Mutta sivullisille todellakin tarkentaakseni; tieteessä ei jostain asiasta tarvitse olla valokuvahavaintoa, jos voimme muiden perusteiden avulla todeta tuon asian tapahtuneeksi."

    Tieteessä kylläkin tarvitaan objektiiviset havainnot. Ja tosiaan vaikka esimerkiksi lintujen kehittymisestä tietystä dinosauruslajista ei ole "silminnäkijätodisteita" tai valokuvia, niin useat objektiiviset ja tieteelliset tutkimustulokset osoittavat näin tapahtuneen.

    Sen sijaan kreationistien luomista tai esim. Raamatun tulvaa koskeville väitteille ei löydy mitään objetkiivisia havaintoja, jotka edes vihjaisisivat väitteiden pitävän paikkansa.
  19. http://www.nature.com/nphys/journal/v9/n1/full/nphys2474.html

    "The blue curve shows the optimal case with no noise (but with decay rate κ = 104 s−1). The red curves indicate that a general noise rate of Γ>0.1κ has a detrimental effect on the sensitivity. Both of these results indicate that the electron spin state must have a remarkably long coherence time."

    Tuollainen teksti siis löytyy, jossa puhutaan tutkimustulosten indikoivan tiettyjä asioita elektronien spin-ominaisuudesta. Vaan ei väitetä seuraavaa:

    "This is a conclusive proof."

    Ja missä kohtaa ko. julkaisua löytyy tuo lause? Ettei olisi taas multinilkin kieroulu?
  20. "Jokainen, joka on lukenut tämän ketjun linkkeineen, ymmärtää nyt, mitä epigeeniset muutokset tarkoittavat kasveissa. Eläimissä epigenetiikka toimii samojen lainalaisuuksien mukaan."

    Jokainen, joka on lukenut yhdenkään ketjun linkkeineen, ymmärtää oikein hyvin multinilkki, että olet härski kieroilija ja valehtelija.

    Koska olet noin innokas googlaaja niin etsisitkö meille tieteellisen ja vertaisarvioidun tutkimuksen, joka on todistanut tiedeyhteisölle, että geenimutaatiot eivät ole evoluution keskeisimpiä mekanismeja.
    21. 68 / 107
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt