puolimutkateisti

Vapaa kuvaus

Aloituksia

94

Kommenttia

2136

  1. Koskapa sinun typeryyksiesi ja kieroilujesi kommentointi on minulle niin rattoisaa puuhaa niin katsotaanpa millä tavoin tällä kertaa todistit typeryytesi.

    "Ei toteudu. Sinä puolimutka vain väität, että "alkeistapahtuma {ω}" toteutuu. Se on vain väite, joka ei ole totta."

    Esitähän sitten todistus väitteellesi. Veikkaan, että jos pystyt todistamaan väitteesi, sinä tulet mullistamaan todennäköisyysteorian. Hih hih.

    "Otosavaruuden osajoukolla tarkoitetaan tapahtumaa."

    Oikeammin niin päin että otosavaruuden mitalliset osajoukot ovat tapahtumia, mutta mutuiluisi ja heikot kielelliset kykysi huomioon ottaen hyväksytään tuo.

    "Tapahtumat kuuluvat aina sigma-algebraan, jos ovat kuuluakseen, siis jos ovat olemassa."

    Ja heti toisessa väitteessä menikin sitten täysin väärin. Satunnaiskokeen otosavaruuden Ω kaikki mahdolliset mitalliset osajoukot, siis tapahtumat, kuuluvat otosavaruuden potenssijoukkoon pot(Ω). Ja kaikki nuo tapahtuvat ovat matemaattisesti olemassa ko. satunnaiskokeelle täysin riippumatta siitä sisältyvätkö ne johonkin satunnaiskokeelle validiin sigma-algebraan vaiko ei. Yksittäiselle satunnaiskokeelle voidaan laatia useampi kuin yksi sigma-algebra. Mikään ei vaadi tapahtumaa kuulumaan kaikkiin valideihin sigma-algebroihin jotta tapahtuma voisi olla olemassa.

    "Yhtäkään "alkeistapahtumaa" E:n kolikonheittelyn sigma-algebrassa ei ole, siinä ovat vain tapahtumat (Ω) ja (∅)."


    Triviaali sigma-albebra {Ω, ∅} on vain yksi mahdollisista E:n satunnaiskokeen sigma-algebroista. Otetaan nyt vaikka toinen validi sigma-algebra, joka on otosavaruuden Ω potenssijoukko pot(Ω) (eng. power set) :

    "Klassinen todennäköisyysmalli ...

    Yksinkertaisin ja varhaisin todennäköisyysmalli perustuu symmetrisiin alkeistapauksiin, jota kutsutaan myös klassiseksi todennäköisyysmalliksi. Tässä mallissa otosavaruus on Ω = {ω1, ω2, …, ωN} ja kaikilla i = 1, ..., N on P{ωi} = 1/N

    Tämä on erikoistapaus äärellisestä todennäköisyysavaruudesta, joilla jälkimmäistä rajoitusta jakaumalle ei yleisesti ole. Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko pot(Ω). Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määritetty kaikille perusjoukon osajoukoille."

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria

    Lueppa multinilkki oikein huolella tuo lainaamani teksti se kun on täysin validi Enqvistin kokeelle, joka on symmetrinen ja jonka todennäköisyysavaruus on äärellinen. Siinähän todetaan että 1) "voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko pot(Ω)" ja 2) "Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määritetty kaikille perusjoukon osajoukoille"

    Tässäpä vieläpä esimerkki sattumoisin juuri n-kertaisen kolikonheiton todennäköisyysavaruudesta:

    "2.2.3 Määritelmä. Kolmikko (Ω, F, P) on todennäköisyysavaruus.
    2.2.4 Esimerkki: ... (ii) n-kertaista kolikonheittoa vastaa todennäköisyysavaruus (Ω, F, P), missä Ω = {0, 1}^n , F = pot (Ω) ja P[A] = |A|/2^n kaikilla A ∈ F."

    http://mathstat.helsinki.fi/~tsottine/tnt/tnt-2.pdf


    "Se ei muuta asiaa miksikään, jos kirjoittaisin kertomani formaalisti. "

    Tottakai muuttaa. Matematiikka on formaali kieli. Ja erityisesti kieroilujesi vuoksi, koska silloin et voisi kieroilla sanoilla, joilla voi olla monta merkitystä tai tulkintaa jos kaltaisesti ketku niin haluaa.

    "Alkeistapahtumaa" {ω} ei ole E:n kolikonheittelyn tapahtumien joukossa, koska yksikään alkeistapaus ei ole minkään "alkeistapahtuman" suotuisa tapaus. Siksi alkeistapahtuma {ω} ei voi toteutua E:n esimerkissä."

    Ja täydellisen typerä matematiikan vastainen valhe.

    Koska tulokseksi sattuva tulosvaihtoehto ω väistämättä kuuluu otosavaruuteen Ω eli formaalisti ω ∈ Ω niin väistämättä pätee, että tulosvaihtoehto yksiönä {ω} on otosavaruuden osajoukko eli formaalisti {ω}⊂ Ω

    "Saat toki puolimutka vielä yrittää kertoa mikä tai mitkä ovat tapahtumasi {ω} suotuisat tapaukset. Vaikka nopalle, siis mikä silmäluku/mitkä silmäluvut?"

    Suotuisasta tapauksesta sössöttäminen akeistapahtumien kohdalla on täysin turhaa, mutta voithan sinä ketku ihan vapaasti ajatella että tapahtuman {ω} suotuisa tapaus on ω.

    "Joka ainoa sigma-algebran alkeistapaus on suotuisa tapaus jollekin tietylle tapahtumalle."

    Etkö sinä tollo tiedä, että sigma-algebran alkiot ovat tapahtumia, jotka ovat joukkoja? Ei sigma-algebralla ole alkeistapauksia. Otosavaruuden alkioita voidaan nimittää alkeistapauksiksikin.

    "Ainoa tietty tapahtuma, jolla on suotuisia tapauksia E:n kolikonheittelyssä oli (Ω)."

    Täysin väärin. Kuten sinulle on monet kerrat todistettu E:n satunnaiskokeessa mahdollisesti toteutuvia tapahtumia ovat kaikki ei-tyhjät tapahtumat jotka kuuluvat potenssijoukkoon pot(Ω).

    "Voimme vielä laskea todennäköisyyden tapahtumalle ("alkeistapahtuma") E:n kolikonheittelyssä, kyseisen tapahtuman suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten mitallisena suhteena:

    P("alkeistapahtuma") = 0/2^100 = 0."

    Enpä ole typerämpää väitettä nähnyt. Hih hih
  2. "Sehän määritellään ennenkuin tulos on saatu, joko tosiajassa tai kuvittelemalla tilanne ennen heittoa. Olisi kovin kummallista, jos ennakkotilanne muuttuisi takakäteen tuloksen tultua. Todennäköisyyksiä on siis kaksi erilaista tai sitten jo saadulla tuloksella ei ole todennäköisyyttä lainkaan.

    Vaikka vitonen saatiinkin, niin ennen heittoa oli mahdollista saada viisi muutakin silmälukua."

    On se mukaavaa lukea sinun tekstiäsi, jossa oikeasti loistaa järjen ja logiikan kirkas valo täällä multinilkin ja kvasin täysin järjettömien ja pahansuovasti kieroilivien tekstien keskellä :)
  3. "Jotkut sanovat, että toteutuneen satunaistapahtuman tuloksen todennäköisyys on 1, toiset taas, että todennäköisyyden käsite ei ole sille lainkaan mielekäs."

    Tämä on minun kantani:

    Todennäköisyysteoria ei ota mitään kantaa jo toteutuneen tapahtuman todennäköisyyteen. Täytyy muistaa, että satunnaiskokeelta vaaditaan toistettavuus, mikä tarkoittaa sitä, että suorituskerrat eivät vaikuta satunnaiskokeen otosavaruuden sisältämien tulosvaihtoehtojen todennäköisyyksiin.

    Eli olen sitä mieltä todennäköisyyden käsite ei ole mielekäs jo jollekin toteutuneelle tapahtumalle, koska se ei muuta kyseisen tapahtuman todennäköisyyttä kokeen tulevilla kerroilla.

    Se että todetaan jonkin satunnaiskokeen tapahtuman todennäköisyyden olevan 1 tarkoittaa sitä, että kyseinen tapahtuma TULEE tapahtumaan varmasti millä tahansa ko. kokeen suorituskerralla. Se, että kokeessa toteutuu tapahtuma, jonka todennäköisyys ennen kokeen suoritusta on < 1, ei muuta ko. tapahtumaa varmaksi tapahtumaksi, joka toteutuu varmasti kokeen seuraaville suorituskerroilla.
  4. "Itse asiassahan ei ole mitään epäselvää, mutta aiheesta on hauska kirjoitella."

    Jaa kyllähän varsinkin sinulla kvasi on kirjoitustesi perusteella paljonkin epäselvää ja aivan triviaalienkin asioiden kohdalla.

    Kvasi: "Lottoarvonnassa lottovoittoon riittää yhden hyvin epätodennäköisen tapahtuman tapahtuminen. Esittämälläsi logiikalla vaadittaisiin kahden yhtä epätodennäköisen tapahtumisen tapahtuminen (lottokoneen arpoma rivi ja lottoajan lottorivi). Esittämäsi logiikka on siis virheellinen."

    Voi jeesus kvasi. Miten sinä voit olla noin typerä? Eihän nimimerkin, jolle vastasit kirjoittamissa toteamuksissa ollut mitään väärää logiikkaa, joka millään tavilla antaisi väärän todennäköisyyyden loton päävoiton voittamiselle:

    "Heitän noppaa kerran. Silmäluvuksi tuli 5. Sen todennäköisyys on yksi kuudesta."

    Täysin oikein. Sattuneen silmäluvun 5 todennäköisyys on 1/6. Sama todennäköisyys pätee kunkin silmäluvun kohdalla.

    Nyt merkkaan paperille luvun 5 ja omassa mielessäni toivon sen sattuvan. Heitän noppaa toisen kerran. Silmäluvuksi sattui 3. Sen todennäköisyys on yksi kuudesta. Kuten myös veikkaamani vitosen todennäköisyys on 1/6."

    Myös sattuneen silmäluvun 3 todennäköisyys on tottakai 1/6. Samoin kuin veikatun silmäluvun 5. Ja vaikkapa silmäluvun 6, jota kukaan ei veikannut ja joka ei sattunut.

    Kerrotko meille urpo miten nuo aivan oikein esitetyt toteamukset ovat logiikaltaan virheellisiä ja miten ne muka tekevät lotossa voittamisesta liian pessimististä.

    Ja tämä oli objektiivisesti asiallinen kysymys, minua oikeasti urpo kiinnostaa miten ihmeessä päädyit pöljäilemään tuon väitteesi muka väärästä logiikasta.
  5. "On tyhmää määritellä jo saadulle viitoselle todennäköisyyttä ennen heittoa, yksi kuudesta, koska eihän mitään muuta numeroa voi tulla kuin viitonen."

    Se on oma ongelmasi multinikki, jos pidät matemaattisia tosiasioita tyhminä. Heitähän tollo uudestaan ja katso voiko tulla mitään muuta silmälukua kuin viisi.

    Minkään tulosvaihtoehdon sattumisen todennäköisyys missään satunnaiskokeessa ei voi olla 1 eli varma tapahtuma, joten turhaan lässytät jo sattuneen tuloksen merkityksestä tai "tyhmyydestä" todennäköisyyksille.
  6. "Todennäköisyyslaskennassa tarkastellaan tapahtumia, joissa lopputuloksia on useita."

    Ei tapahtumilla ole useita lopputuloksia. Satunnaiskokeella se suoritettaessa on vain yksi tulos, yksi tulosvaihtoehdoista sattuu tulokseksi. Sattuneen tuloksen perusteella toteutuu yksi satunnaiskokeen alkeistapahtumista, sekä kaikki muut tapahtumat, jonka alkiona sattunut tulosvaihtoehto on.

    "Jos lopputulos on 5, niin kuin tässä, niin ei voi olla muita lopputuloksia, vai onko ehdotuksia?"

    Kyseisellä suorituskerralla, jossa tulokseksi sattuu silmäluku 5, se on tulos, mutta se ei muuta minkään tulosvaihtoehdon todennäköisyyttä eikä myöskään sitä että tuloksen 5 sattumisen todennäköisyys on 1/6.

    Miksi lässytät multinikki?
  7. Multinilkillämme paskanjauhanta ja jumalansa nimeen valehtelu vai jatkuu.

    "Jos yksikään alkeistapaus ei ole suotuisa tapaus millekään "alkeistapahtumalle" (kuten E:n kolikonheittelyssä oli tilanne), mikään "alkeistapahtuma" ei voi toteutua."

    Alkeistapahtumat ovat tulosvaihtoja yksiöinä. Ei satunnaiskokeen alkeistapahtumille tarvitse nimetä suotuisia tapauksia. E:n esimerkin satunnaiskokeessa on 2^100 symmetrisiä alkeistapahtumia ja yksi niistä väistämättä toteutuu koe suoritettaessa ja silloin toteutuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100. Tätä matematiikan faktaa ei kieroilen kreationistin typerä sössötys kumoa

    "Miten sellainen voisi olla olemassa ja toteutua, kun sigma-algebra on {Ω, ∅}? "

    Mikä tahansa todennäköisyysavaruuden Ω potenssijoukkoon pot(Ω) kuuluva ei-tyhjä tapahtuma voi toteutua täysin riippumatta siitä mikä sigma-algebra on valittu.

    Mitä ihmettä luulet multinilkki saavuttavasi tuon kaltaisilla kieroilevillä sössötyksillä. Muuta kuin tietenkin sen, että toistuvasti todistat olevasi kieroileva typerys.

    Assiantuntijja tai kukaan mukaan matematiikka ymmärtävä oli evo tai ei, ei langea noin lapsellisiin kieroiluihin. Ainoa tollo, joka on ollut kanssasi samaa mieltä on pseudomatemaatikko kvasi. Ja tietenkin kanssasi sopuisasti samaa mieltä olevat lukemattomat nikkisi. Hih hih.

    ""Alkeistapahtumaa" ei näy missään, koska sellaista ei silloin ole olemassa. "

    Tottakai satunnaiskokeen alkeistapahtumat ovat olemassa täysin riippumatta siitä, mikä mahdollista sigma-algebroista valitaan johonkin satunnaiskokeelle laadittuun todennäköisyysavaruuteen. Tai vaikka ollaan valitsematta yhtään mitään sigma-algebraa.

    Väitteesi on puhdas kieroileva valhe ja vieläpä sellainen, jonka kreationistina patologisesti teet yhä uudestaan ja uudestaan jumalasi nimeen.

    Ai niin multinilkki, sinulla on edelleenkin todistamatta vääräksi tämä esittämäni matemaattinen fakta:

    Olkoon satunnaiskokeen otosavaruus Ω = {ω1, ω2, …, ωN}, missä tulosvaihtoehdot ovat symmetrisiä ja N on tulosvaihtoehtojen lukumäärä

    Kun satunnaiskoe suoritetaan sattuu tulokseksi tulosvaihtoehto ω, jolle tietenkin pätee ω ∈ Ω. Tällöin toteutuu alkeistapahtuma {ω}, jolle pätee {ω}⊂ Ω ja |{ω}| = 1, todennäköisyydellä P({ω}) = 1/N

    Tuon matemaattisen faktan mukaisesti myös Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa toteutuu aina alkeistapahtuma {ω}⊂ Ω, joka todennäköisyys on P({ω}) = 1/2^100.

    Nyt ainoa vaihtoehto sinulle multinilkki on, että todistat matemaattisesti tuon esittämäni faktan vääräksi, jos haluat todistaa olevasi oikeassa Enqvistin esimerkin suhteen.

    Tietenkin voi olla että et halua todistaa olevasi oikeassa. Tiedät olevasi väärässä, mutta sinusta on niin helkkarin mukavaa kieroilla ja valehdella jumalasi nimeen.
    Sillä minä ainakin uskon, että kärsit jonkin asteisesta mielenterveydellisestä ongelmasta multinilkki - vähintään kreationismista. Hih hih.
  8. "Jumalan nimeen: minä en ketkuile."

    Ketkuilusi ja jumalasi nimeen valehtelu ei ole katsos mikään mielipide kysymys. Voin todistaa minkä tahansa ketkuilusi. Valitse näistä: multinikkelu, keskustelun lavastaminen, vääristely, lainauslouhinta ja valehtelu. Niin mielelläni todistan sinun syyllistyneen kaikkiin noista. Valitse siis.

    "Moninkertaisesti paljastunut asia on se, että palstan evot edelleen jatkavat synkkää taivaltaan ymmärtämättömyyden, valheen ja kiemurtelujen tiellä."

    Jospas sitten viimein esittäisit sen matemaattisen todistuksen, jolla osoitat meidän olevan väärässä Enqvistin esimerkin suhteen.

    Et oo toistaiseksi kyennyt todistamaan mitään muuta typeryytesi ja moraalittomuutesi. Niin ja tietenkin sen, että oot valmis vaikka valehtelemaan jumalasi nimeen kuin myöntämään erehtyneesi.
  9. "Voi voi mitä järjettömyyksiä."

    Niin varmaan kreationistisen matematiikan mukaisesti. Hih hih. Sivustatarkkailija on kylläkin täysin oikeassa.

    "Joka ainoalla rivillä on mahdollisuus tulla arvotuksi viikon lottoriviksi."

    Itsestään selvyys ja jokaisen tulosvaihtoehtona olevan rivin todennäköisyys on 1/15380937 vai mitä.

    "P(viikon lottorivi) = 1, koska kunkin tietyn rivin todennäköisyys on 1/15 000 000 ja tiettyjä rivejä on 15 000 000 kpl."

    Hih hih. Määrittelet siis että ketkuileva tapahtumasi "viikon lottorivi" = Ω

    Jeesus mikä tollo. Kullakin viikolla loton arvonnassa arvotaan vain ja ainoastaan yksi lottorivi, joka on lottoarvonnan tulos. Ei viikon lottorivi voi olla sama asia kuin koko otosavaruus. Hih hih.

    "Mitä riviä tarkoitat "juuri sillä" rivillä? Sitä riviäkö, joka "sattuu tulemaan tulokseksi"? Vaiko kenties "yhtä yksittäistä" riviä? Mietipä nyt kovasti, miksi millään noista "riveistä" ei voi osallistua Lottoon."

    Ei sivustatarkkailijan käyttämällä ilmaisussa ole mitään epäselvää ja mietittävää - paitsi kaltaisellasi läpimädällä ja umpitollolla ketkulla kreationistilla.

    "Taitaa olla viisainta hyvä sivustatarkkailija, että alat nyt käyttäytymään nimimerkkisi mukaisesti."

    Multinilkkiä siis risoo suunnattomasti kun sivustatarkkailijakin kirjoittaa matematiikan mukaisesti ja osoittaa multinilkkimme olevan väärässä.

    "Älyttömyyksiä kirjoittelemalla saat vain harmia itsellesi."

    No onneksi hän ei älyttömyyksiä kirjoittele - toisin kuin sinä.
  10. Kvasiälykkö kvasi esittelee pseudomatemaattista osaamistaan.

    "Useimmilla merkkijonoilla ei siis ole olemassa merkittävästi lyhyempää kuvausta kuin merkkijono itse.”

    Voin helposti osoittaa sinulle kvasi, että on olemassa ääretön määrä sellaisia merkkijonoja, joille löytyy algoritminen kuvaus, joka on merkittävästi lyhyempi kuin merkkijono, jonka ne kuvaavat.

    "Kuvauksen pituutta voi pitää mittana merkkijonon satunnaisuudelle.”

    Väärin meni. Kuvauksen pituudella ei ole merkitystä merkkijonon satunnaisuudelle. Vaan merkitystä on kuvauksen pituuden suhteella sen merkkijonon pituuteen, jota se kuvaa. Yksinkertaistaen ja karkeasti voidaan sanoa että merkkijonoa, jonka pituus on N, voidaan pitää satunnaisena jos sen kuvauksen (algoritmin) minimi pituus on vähintään N. Käytännössähän tämä tarkottaa sitä, että satunnaisena pidettävää merkkijonoa ei voida millään algoritmilla kompressoida menettämällä samalla informaatiota.

    Formaaleja teoreettisia määritelmiä merkkijonon satunnaisuudelle ovat määritelleet mm. Kolmogorov, Schnorr, Levin, Chaitin ja Martin-Löf.

    "Merkkijono, jolle ei ole merkittävästi lyhyempää kuvausta on siis satunnainen ja useammat merkkijonot ovat satunnaisia.”

    Ei-satunnaisia merkkijonoja on siis ääretön määrä. Kerrotko kvasi onko satunnaisia merkkijonoja myös ääretön määrä? Oletetaan tässä ja nyt, että satunnaisia merkkijonoja on myös ääretön määrä. Jos meillä on kaksi ääretöntä joukkoa niin määrittelisitkö meille näiden kahden joukon kokojen suhteen kun väität että useammat merkkijonot ovat sisällöltään satunnaisia?

    "Olkoon A niiden satunnaistapahtumien joukko, jossa satunnainen merkkijono toteutuu.”

    Oletetaan, että tarkoitat on satunnaistapahtumalla tapahtumaa (eli todennäköisyysteorian mukaisesti joukkoa). Määrittelet siis A:n olevan joukkojen joukko? Mitä tarkoittaa tämä satunnaistapahtumien joukko, jossa satunnainen merkkijono toteutuu?

    Mitä ihmettä tarkoittaa satunnaisen merkkijononon toteuminen?

    "Jos merkkijonojen satunnaisen tuottamisen n-kertainen toteutus osuu m tapauksessa satunnaistapahtumaan A, niin silloin lukuisuus h(A)=m/n tulee poikkeamaan vain vähän todennäköisyydestä P(A)."

    MItä ihmettä oikein sössötät? Yrittätkö selittää että meillä olisi jokin systeemi joka tuottaisi satunnaisesti n kappaletta merkkijonoja? Sitten näistä jollain tavalla tuotetuista merkijonoista on sisällöltään satunnaisia m kappaletta? Ja n-m kappaletta olisi sisällöltään ei-satunnaisia merkkijonoja? Sitten yrität väittää suhteen m/n esittävän todennäköisyyttä sille kaikkien mahdollisten merkkijonojen joukosta otettu satunnaisesti otettu merkkijono on sisällöltään satunnainen?

    Hih hih. Melkoista hörhömatematiikkaa.

    Määrittelehän kvasi tapahtuma A formaalisti kuten todennäköisyysteoria edellyttää niin katsotaan mitä yrität oikein sössöttää.

    Jokin satunnaisilmiön todennäköisyyksiä voidaan määrittää ainoastaan silloin kun tunnetaan tai voidaan päätellä jollain tavalla, esimerkiksi matemaattisesti, satunnaisilmiön otosavaruus. Otosavaruuden tulee olla mitallinen.

    Nyt voisitko kvasi kertoo meille miten kaikkien mahdollisten merkkijonojen avaruus on mitallinen?

    Jatketaan siitä sitten ilman pseudomatematiikkaasi kvasi.
  11. "(Alkeis)tapahtuma toteutuu vain silloin, kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen."

    On silkkaa kreationistista typeröintiä ja tässä tapauksessa pelkkää kieroilua sössöttää alkeistapahtuman suotuisesta tapauksesta. Suotuisa tapaus on tulosvaihtoehto ω ∈ Ω ja alkeistapahtuma {ω} ⊂ Ω on tulosvaihtoehdon ω ∈ Ω formaali joukko-opin mukainen esitys yksiönä.

    Toisaalta ketkuileva sössötyksesi ei muuta kannaltasi yhtään mitään. Voithan sinä kuvitella lapsellisesti että kukin tulosvaihtoehto ω toimii suotuisana tapauksena itseään vastaavalle alkeistapahtumalle {ω}. Silti satunnaiskokeessa yksi alkeistapahtumista toteutuu ilman että joku typerä kreationisti on ennen satunnaiskoetta sössöttämässä kullekin alkeistapahtumalle sen suotuisan tapauksen.

    Ja silti kunkin symmetrisen alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/N ilman että tollo kreationisti nimeää kullekin alkeistapahtumalle sen suotuisan tapauksen, koska tuo suotuisa tapaus on tulosvaihtoehto joka on formaalisti yksiönä esitettynä alkeistapahtuma.


    "Se, että jokin tulosvaihtoehto sattuu, ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että alkeistapahtuma toteutuu."

    Tottakai aina yksi alkeistapahtumista toteutuu - se on matemaattinen fakta. Ja tuo puhdas matematiikan vastainen valhe, jonka toistuvasti lässytät. Joudut tuon valheen esittämään, koska jos myöntäisit tuon matemaattisen faktan siitä, että aina yksi alkeistapahtumista toteutuu kun satunnaiskoe suoritetaan myöntäisit automaattisesti väärässä olosi Enqvistin esimerkin suhteen.

    "Toteutuuko silloin alkeistapahtuma {ω}...."

    "Silloin? Yrität taas ketkuilla."

    En tietenkään ketkuile multinilkki. Esitän matemaattisen faktan.

    "Tuollainen tapahtuma on olemassa vain silloin, kun sen suotuisa tapahtuma on nimetty, eli on olemassa sellainen tietty ja yksilöity "alkeistapaus, jota tavoitellaan"."

    Hih hih. Pyysin matemaattista todistusta en typeryksen lässytystä.

    "Kerropas nyt puolimutka, mikä on "alkeistapahtumasi" suotuisa tapaus, miksi se on eroteltavissa, oleellinen ja mielenkiintoinen, ja kuka sitä tavoittelee?"

    Hih hih. En itse kehtaisi esittää noin typeriä lässytyksiä. Mutta sinähän ootkin typerä kreationisti multinilkki.

    1. Alkeistapahtumille ei tarvitse määritellä suotuisia tapauksia
    2. Se miten alkeistapahtumat määritellään riippuu satunnaiskokeesta
    3. Matematiikka ei ota kantaa alkeistapahtumien mielenkiintoisuuteen tai muuhun epärelevanttiin ominaisuuteen
    4. Kutakin alkeistapahtumaa tavoittelee se jota sen tavoittelu kiinnostaa, mutta mahdollisella tavoittelulla ei tietenkään ole mitään vaikutusta satunnaiskokeen alkeistapahtumien todennäköisyyksiin tai mahdolliseen toteutumiseen

    ""Jos näihin et osaa vastata ei ole mitään syytä olettaa, että "alkeistapahtumasi" on edes olemassa - saati että se voisi toteutua.""

    Näillä sinun lässytyksilläsi multinilkki ei ole mitään vaikutusta matemaattisten faktojen paikkansa pitävyyteen.

    Täysin odotusteni mukaisesti esittelit jälleen kerran loppumatonta typeryyttäsi ja kieroiluasi multinilkki.

    Ja täysin odotusteni mukaisesti typeryksenä väitit, että tämä matemaattinen fakta ei pidä paikkaansa:

    Kun satunnaiskoe suoritetaan sattuu tulokseksi tulosvaihtoehto ω ∈ Ω. Silloin toteutuu alkeistapahtuma {ω} ⊂ Ω todennäköisyydellä P({ω}) = 1/N.

    Nyt sitten matemaattisesti multinilkki todistamaan, että tuo väite ei pidä paikkaansa.

    Onko papparaisella kieroiluideat lopussa kun pyörität jatkuvasti samoja lapsellisia kieroiluja?

    Suorititko Shanghain kirkkoyliopistossa erityisen kreationistisen kieroilun perusteet 1, 2 sekä jatkokurssin edistyneille kieroilijoille? Hih hih.
  12. Pari uutta sanaa Suomi-kreationismi-sanakirjaan JC:n ja kvasin sanavarastosta.

    "asiaton" = Kreationistin väärillä väitteillä ja suoranaisille valheille kiusallinen kysymys, johon rehellisesti ja oikein vastaamalla kreationisti tulee osoittaneeksi olevan väärässä

    "asiallinen" = Kreationistit vääriä väitteitä ja suoranaisia valheita tukeva tai vähintään myötäilevä kysymys, johon kreationisti voi vastata valheitaan tukevalla valheella.

    Olet kvasi selkärankaton ja älyllisesti epärehellinen keskustelija. Mutta sellaisia kreationistit ovat. Minkäs teet. Omapa on häpeänsä.
  13. Täsmälleen noin.

    JC se vaan säälittävästi nylkyttää ja ruikuttaa samat aivopiereskelynsä kunkin keskustelijan kanssa. Mutta sitä se kreationismi teettää - moraalin rappion.
  14. Kuka tahansa tollo osaa kvasi sinun tyyliisi kopioida webistä tekstiä ja teeskennellä, että ymmärtäisi jotain matematiikasta.

    Jospas osoittaisit hieman todellista matemaattista osaamista ja vastaisit näihin kysymyksiin, joihin luultavasti olet ihan "vahingossa" "unohtanut" vastata:

    Ensinnäkin. Esitäppä kvasi meille määritelmä siitä miten määritellään merkkijonon satunnaisuus? Onko esimerkiksi seuraava merkkijono satunnainen:

    "CDFINVIDLOZNMZLKVFAFFKPZONBOPDSVNIVDYBZAZZYXVSNFSXPMBNOBPQFVAVVQLBMNZMLXIFNSFXCZBABBCDFINV"
  15. JC: "Eli mikä tahansa palloista. Siten vastaus kvasille esittämääsi kysymykseesi on:

    P(nostetaan "yksittäinen" pallo) = P(nostetaan mikä tahansa pallo) = 1.

    Enhän minä kysynyt sitä mikä on otosvaruuden Ω todennäköisyys. Se toki todennäköisyyden aksioomat kertovat. Kysyin: Onko millään korissa olevalla pallolla (P1, P2, V, S) muuta todennäköisyyttä kuin 1/4 tulla nostetuksi, kun nostetaan satunnaisesti yksi pallo?

    Lapsellisella ketkuilulla väistit kysymykseni kunnon kreationistiseen tapaan ja vasta kehuit kuinka kykenet "vastaamaan oikein mihin tahansa esitettyyn kysymykseen". Hih hih.


    "Onko millään korissa olevalla pallolla (P1, P2, V, S) muuta todennäköisyyttä kuin 1/4"

    "P(P1) = P(P2) = P(V) = P(S) = 1/4. Mutta miksi kyselet tiettyjen tapahtumien todennäköisyyksiä, .."

    Enhän minä kysynyt tiettyjen tapahtumien todennäköisyyttä vaan kysymyksen: Onko millään korissa olevalla pallolla (P1, P2, V, S) muuta todennäköisyyttä kuin 1/4 tulla nostetuksi, kun nostetaan satunnaisesti yksi pallo?

    "Lankesit puolimutka taas asiattomuuteen, mutta en sinua enempää moiti siitä."

    En suinkaan langennut, mutta umpikierona ketkuna alennut sellaisestakin syyttämään ahdingossa kiemurrellessasi.


    "Mieltäni lämmitti kuitenkin se, että tunnustit rehdisti nostetun "yksittäisen" pallon olevan jokin pallo."

    Mieltäsi siis multinilkki lämmittää lapsellinen ja kieroileva vääristely. Mitäpä muutakaan nostettu pallo on kuin yksi mahdollisista palloista. Onkos joku väittänyt muuta?

    "Ja siitähän ei kenelläkään liene epäselvyyttä, millä todennäköisyydellä jokin pallo tulee nostetuksi."

    No jos ketku määrittelisit formaalisti mitä tapahtumaa tarkoitat niin sitten ei ole.

    Niin ja vastaisitko kieroilun sijaan suoraan ja rehdisti tähän kysymykseeni:

    Onko millään korissa olevalla pallolla (P1, P2, V, S) muuta todennäköisyyttä kuin 1/4 tulla nostetuksi, kun nostetaan satunnaisesti yksi pallo?
  16. JC: "Taas seuraavankaltaiset puolimutkan väittämät:

    "Alkeistapahtumille ei tarvitse tietenkään suotuisia tapauksia määritellä, koska kukin tulosvaihtoehto on alkeistapahtuma yksialkoisena joukkona eli yksiönä."

    tai

    "Kun ne alkeistapaukset ovat tulosvaihtoja, jotka ovat formaalisti yksiöinä alkeistapahtumia, niin ei alkeistapahtumille tarvitse määritellä suotuisia tapauksia. Erityiseti kun suotuiset tapaukset ovat tulosvaihtoehtoja eli formaalisti yksiöinä alkeistapahtumia.""

    ovat väärin"

    Ja todistappa multinilkki väitteeni sitten matematiikan avulla vääriksi. Kaltaisesi kieroilevan ketkun valheilla ja sössötyksillä esittämäni matemaatiikan mukaiset väitteet eivät vääriksi kumoudu.
  17. "Kaikki kirjoittamani perustuu matematiikkaan."

    Siis kreationistiseen matematiikkaanko? hih hih

    "Niin kuin olen jo kertonut, ymmärrän tämän matematiikan osa-alueen täysin."

    Hih hih. On se vaan sitten kumma, että järjestään jokainen kommenttisi on matematiikan vastainen tai muuten vaan aivopiereskely typeryys.

    "Siksi kykenen vastaamaan mihin tahansa esitettyyn kysymykseen oikein ja näkemään kaikkien ketkuilujen läpi välittömästi."

    Uskon kyllä, että näet omien ketkuilujesi läpi välittömästi - sinähän ne olet aivopiereskellytkin. Ja sittenhän meillä evoilla on kerrankin jotain yhteistä kanssasi. Mekin näemmä välittömästi sinun ketkuilujesi läpi. Hih hih.

    Vai kykenet vastaamaan mihin tahansa kysymykseen oikein? Veikkaan että puhut nyt hengellisesttä yhteisössä sinulle esitettyihin kysymyksiin, kun täällä palstalla kategorisesti, joko a) jätät vastaamatta, b) väistät sinulle esitytetyn kysymyksen esittämällä oman kieroilevan vastakysymyksen tai c) vastaat väärin tai valehdellen.

    Mutta testataanpa. Vastaappa multinilkki tähän seuraavaan kysymykseen oikein, rehellisesti, objektiivisesti ja vastauksesi matematiikalla oikeaksi todistaen:

    Olkoon satunnaiskokeen otosavaruus Ω = {ω1, ω2, …, ωN}, missä tulosvaihtoehdot ovat symmetrisiä ja N on tulosvaihtoehtojen lukumäärä

    Kun satunnaiskoe suoritetaan sattuu tulokseksi tulosvaihtoehto ω, jolle tietenkin pätee ω ∈ Ω.

    Kysymys: Toteutuuko silloin alkeistapahtuma {ω}, jolle pätee {ω}⊂ Ω ja |{ω}| = 1, todennäköisyydellä P({ω}) = 1/N?

    Jos väität että ei toteudu niin todista matemaattisesti, formaalia todennäköisyysmatematiikka käyttäen, että miksi ei toteudu.
  18. JC: "Mitä palloa puolimutka tarkoittaa "yksittäisellä pallolla"? P1, P2, V vai S palloa?

    Kerropa nyt rehdisti ja suoraan kaikille."

    Niin minullehan ei tuota ongelmia olla rehti ja vastata esitettyihin kysymyksiin - toisin kuin sinulla multinilkki. Vaikka kysymyksesi on tietenkin pelkkää kieroilua ja kiemurtelua.

    Jos korista otetaan yksi pallo satunnaisesti, niin se voi olla joko P1, P2, V tai S pallo. Se "yksittäinen pallo" on tietenkin se yksi satunnaisesti nostettu pallo.

    Nyt kun tämä asia on sinulle useaan kertaan selitetty niin nyt varmaan jopa sinä JC kykenet rehdisti ja suoraan vastaamaan alkuperäiseen kysymykseen:

    Onko millään korissa olevalla pallolla (P1, P2, V, S) muuta todennäköisyyttä kuin 1/4 tulla nostetuksi, kun nostetaan satunnaisesti yksi pallo?

    "kuis on?", "nyt asia selväksi", "tämä vielä please!" ... multinikki ... Hih hih.
  19. "No niin, puolimutka alkaa viimein alistua totuuteen. "Ei mikään tietty kolikkojono" tarkoittaa vain jotakin kolikkojonoa, mitä tahansa jonoa, eikä mitään muuta."

    Onkos multinilkki joku muka väittänyt, että satunnaiskokeen tulos ei ole satunnaisesti sattunut tulsovaihtoehto?

    "Se, että jokin kolikkojono on yksi 2^100 mahdollisesta ja että yhdestä kokeen suorituksesta saadaan yksi tulos, ovat triviaaleja huomioita."

    Voi kun tuo sinun kielenkäyttösi on niin lapsellisen kömpelöä ja mutuilevaa JC. Mutta minkäs sinä sille voit että luojasi siunasi sinua älyn lahjojen sijaan huomattavalla määrällä typertyyttä ja erityisesti kieroilun intohimolla. Hih hih.

    Triviaaleja faktoja tietenkin ovat, mutta kannaltasi niin kiusallisia kun sen sattuneen tuloksen todennäköisyys on aina 1/2^100 eli triljoonasosan triljoonaosa.


    "Kun lopuksi kirjoitan:

    P(ei mikään tietty kolikkojono) = P(jokin kolikkojono) = 1

    voimme hyvillä mielin lopettaa yhteisymmärryksessä."

    Tarkoittanet sinun kanssasi sopuisan yhteisymmärryksen saavuttaneella kreationistisen matematiikan kerholla kvasia ja lukemattomia nikkejäsi? Hih hih.

    Tiedän, että olet JC oppimaton tollo ja siksi et tiedä, että me matematiikkaa ymmärtävät määrittelemme tapahtumat joukko-opin avulla formaalisti.

    Osaisitko kuitenkin esittää meille mitä tarkoittavat säälittävät ja ketkuilevat sössötyksesi "ei mikään tietty kolikkojono" ja "jokin kolikkojono"

    Toki me matemaatiikka ymmärtävät tiedämme, että jotta tuo nolo kieroilu väitteesi olisi totta täytyy olla

    "ei mikään tietty kolikkojono" = Ω ja "jokin kolikkojono" = Ω

    Eli multinilkki esittää totutusti nolon väitteensä P(Ω) = P(Ω) = 1. Hih hih.

    Me matematiikkaa ymmärtävät tietenkin tiedämme, että Enqvist viittasi satunnaiskokeensa alkeistapahtumien todennäköisyyteen:

    P({ωi}) = 1/2^100 ja {ωi} ⊂ Ω ja ωi ∈ Ω ja |{ωi}| = 1 ∀ i = 1,2, ... 2^100

    Tästä me matemaatiikka ymmärtävät ja rehelliset evot olemme hyvillä mielin, koska se todistaa, että olet multinilkki-JC typeröinyt ja kieroillut matematiikan vastaisesti jo monta vuotta putkeen.

    Sellaiseen ei totisesti kykene kuin typeristä typerimmät kreationistit. Hih hih.
  20. JC ja kvasi - nuija ja tosi nuija. Hih hih

    "Lottoarvonnassa puolestan voittaminen on vaikeaa, koska sellaisen lottorivin, joka voittaa lotossa, aikaansaaminen on vaikeaa ."

    Johtuisikohan se siitä, että lotossa tuloksen todennäköisyys on 1/15380937 eikä suinkaan kreationistisen "todennäköisyysmatematiikan" ensimmäisestä ja viimeisestä aksioomasta: P("jokin rivi") = 1

    Ai niin kvasi. Kuten ennustin niin et ole vieläkään vastannut tähän kysymykseeni:

    Kerroppas kvasi, että kun kaikki pallot ovat korissa ja nostetaan yksi pallo satunnaisesti, niin onko millään yksittäisellä pallolla muuta todennäköisyyttä kuin 1/4 tulla nostetuksi?

    Tapahtuiko sinulla kvasi nk. kreationistinen "unohtaminen" vai iskikö kreationistinen pulu refleksi?
    21. 89 / 107
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt