santtu_1975X

Vapaa kuvaus

Aloituksia

89

Kommenttia

5097

  1. Voihan tuo tietysti olla (rajoitettuna) sarjatuotantorunkona ei siinä mitään, mutta kuten sanoin kun samoja asioita (eli maksimaalisen alhaista painoa) aletaan oikeasti tikemään, niin kevyimmillä Hiilikuiturungolla päästään vielä puoleen runkopainosta kuin mitä tuolla Teräsrungolla.
  2. Eli kyseessä teräsputkivalmistajan hieno yksittäiskappale taidonnäyte kevyestä pyörärungosta Teräsputkesta valmistettuna.
    Tuskin edustaa sitä runkoa (mm. seinämävahvuuksiensa suhteen) mitä täällä muutamat ”hehkuttavat”.
    Mutta sitten laitetaan tuo 1240gr. Hieno runko kuitenkin oikeisiin mittasuhteisiin.
    Esimerkiksi Specialized's S-Works:n Aethos Pro maantiepyörän sarjavalmistuksessa oleva hiilikuituinen maantiepyörärunko 56cm. koossa painaa vain 585gr. eli selvästi alle puolet tuosta huippukevyestä yksittäisvalmistetusta teräsrungosta.
  3. Ketju”rasvoja” on hyvin erilaisia, osa niistä ei kerää ketjuihin likaa juuri ollenkaan (tai vähän) koska kuivuvat ketjuun laiton jälkeen ja muodostavat niihin vahanaisen kalvon päälle.
    Toimivat hyvin kuivissa ja pölyisissä olosuhteissa mutta miinuksena yleensä erittäin heikko veden kesto, eli joka vesi lenkin jälkeen kun ketjut kuivuneet pitäisi ketjuille levittää uusi kerta.
    Itsellä käytössä MucOff:n Drylube joka edustaa juurikin tuota ”koulukuntaa” ja itse erittäin tyytyväinen.
    Mutta ei tosiaan sovi normikäyttäjälle joka öljyäminen ketjut 1-2krt/vuosi.
  4. Tuolla ALAN:n muhviliitos menetelmällä ilmeisesti kuitenkin tarkoitat Maailman ensimmäistä hiilikuiturunkoista maantiepyörää 1970-luvun alusta jossa hiilikuituputkea yhdistettiin toisiinsa polkupyörän rungoksi aluminisilla liitosmuhveilla.
    Näistä ajoista on kyseisten materiaalien ominaisuuksissa ja käsittelyssä menty pitkä askel eteenpäin...
  5. Ja henkilö joka on edes hieman opiskellut lujuustekniikkaa tietää miksi suurempiläpimittainen putki on vahvempi kuin pienemmän läpimitan omaava putki vaikka molemmissa olisi yhtä paljon materiaalia.
  6. Karkeasti sanottuna Hydroformaus on (lähinnä metalli) materiaalin muokkaamista nestepaineen (ja muotin) avulla.
    Voidaan muokata niin putki- kuin levymateriaaleja tiettyjen rajoitusten puitteissa.
    Polkupyöristä (ja niiden rungoista) kun on puhe, niin tuo runkoputkien muotojen ja paksuuksien muokkaaminen on se yleisin menetelmän käyttökohde polkupyöräteollisuuden osalta.
    Eri metallit soveltuvat ominaisuuksiensa puolesta erilailla kyseiselle muokkausmenetelmälle. Alumiini soveltuu hyvin, kun taas vaikkapa Titaani huonosti.
    Etenkin materiaalien kohdalla jotka eivät muokkausvaiheessa siedä korkeita lämpötiloja, on hydroformaus monasti järkevä menetelmä.
  7. Alumiinissa (kuten lähes kaikissa muissakin teollisissa metallituotteissa) on lukematon määrä eri "alalajeja".
    Vaikkapa Alumiinin osalta 7xxx-sarjassa on 24kpl luokiteltua eri Alumiinilaatua.
    Alumiinin "lista"järjestelmä on luotu niin että tuo ensimmäinen numero sarjassa kertoo kyseisen alumiinilaadun pääseosaineet, 7xxx-sarjan alumiinin kaksi pää seosainetta itse puhtaan Alumiinin lisäksiovat sinkki ja magnesiun eri seossuhteissa ja sitten eri laaduissa muita lisäaineistuksia pienemmässä määrin.
    Kun taasen vaikkapa 6xxx sarjan alumiinit ovat suhteellisen "puhtaita" alumiiniseoksia joissa on yhteisenä nimittäjänä se että muina seos elementteinä tuotteissa ovat Pii ja Magnesium (mutta selvästi pienemmillä osuuksilla kuin 7xxx sarjan alumiineissä joissa muiden seosaineiden kuin alumiinin osuus voi olla jopa 12-13%:n luokkaa).
  8. Hydroformaus on (eri muotoja ja paksuuksia sisältävien) putkiosien valmistustekniikka eikä niinkään kyseisten osien liitostekniikka toisiinsa isommaksi kokonaisuudeksi (kuten vaikkapa pyörän rungoksi).
    Kyseisellä tekniikalla on tietysti mahdollista valmistaa sopivia putkikomponettejä jotka saadaan vaikkapa limitettyä toistensa sisälle ja liiettyä toisiinsa vaikkapa liimaamalla.
    tiettyjen alumiini laatujen kääntöpuolena on tosiaan niihen huono lämmönkesto perinteisessä hitsauksessa syntyvää kovaa lämpötilaa vastaan joka muuttaa materiaalin rakennetta selvästi negatiiviseen suuntaan.
  9. 7075-t6 alumiiniä kyllä käytetään pyörissä ihan yleisesti, sitä löytyy mm. Parempien osasarjojen rattaista, kammista yms. osista, mutta tärkeimmät tekijät miksi kyseistä materiaalia ei laajamittaisesti käytetä polkupyörien rungossa on se tosiasia että kyseinen alumiinilaatu ei ole perinteisesti hitsaamalla liitettävissä toisiinsa (tai on mutta hitsauskohdasta muodostuu selvästi muuta runkoa hauraampi kohta). Runkojen kasaaminen pitäisi suorittaa joko juottamalla taikka liimaamalla.
  10. Minulta on nuo laajemmat alumiinirunkojen murtumis jutut hieman menneet ohi. Vm. 2009-2013 alumiinirunkoisessa Jopo3 mallissa niitä on jokunen ollut, mutta muista useampien samojen mallien runkojen hajoamisesta ei itselläni tietoa, niin olisi mielenkiintoista kuulla asiasta lisää?

    Tuon Jopo3:n murtumista on palstallakin käsitelty muutamaankin otteeseen.
  11. Itselläni kaksi hiilikuiturunkoista pyörää joilla etenkin toisella tulee ajettua hyvinkin haastavassa maastossa ( tyyliin: https://aijaa.com/5ycaGk ) ja kaatuiltua aina aika-ajoin kuten maastoajon luonteeseen kuuluu ja silti ei pyörässä ole vielä yhtään sellaista naarmua joka saisi minua yhtään epäilemään rungon kestävyyttä. Ei maaliin tullut naarmu vielä mitään vaikuta ja koska hiilikuitusen pyörän rungossa on useita (kymmeniä) kuitukerroksia päällekkäin, niin ei vaikkapa päällimmäiseen kerrokseen tullut vaurio vielä runkoa hajoamisherkäksi tee.
  12. Nuo kierrejousikeulat ovat juuri lähtökohatisesti noita "halpiskeuloja" (sitten tiettyjä alamäki specialisoituja erikois keuloja lukuunottamatta).
    Kalliimmat keulat ovat sitten ilma/öljy vaimenteisia (jousikomponetteja sieltäkin keulan sisöltä luonnollisesti löytyy).

    Mutta jousella 8ei siis jousikeulalla vaan jousella itsessään) ja pyörän runko-osilla (mihin pyörän keula omalta osaltaan kuuluu) on hyvin erilaiset vaatimukset joten en nyt osaa sanoa miten nämä kaksi asiaa täysin liittyvät toisiinsa...
  13. Pitää muistaa että ajotilanteesta/maastosta riippuen, niin maastoajossa keulaan kohdistuu myös muun suuntaisia voimia (Niin liikkeen suuntaisia kuin sivuttaisia) noiden "ylös/alas" suuntaisten voimien lisäksi mitä jousitus pääasiallisesti vaimentaa (osa liikkeen suuntaisesta voimasta siirtyy myös jousikeulan vaimentamaksi).
    Tosiaan huomattavaa asiassa on että ns."halpiskeulat" on teräsrakenteisia yms. ja mitä kalliimpaan/parempaan keulaan siirrytään, niin keula materiaali muuttuu alumiiniin/magnesiumiin.

    Mihin olen kadonnut? En kirjoita täällä muuten kuin omalla nimimerkilläni (paitsi muutamaan kertaan kun on selain "heittänyt" minun ulos kirjautumisesta enkä sitä ole huomannut viestiä lähettäessä).

    Itselläni on välillä enemmän ja välillä vähemmän aikaa (ja kiinnostusta) kirjoittaa palstalle, asiajutut kun tulee isommin käsiteltyä tuolla Fillarifoorumin puolella, täällä kun jutut on paljolti... no ovat mitä ovat.
  14. Tietysti vielä kun muistaa että lähes keikki korkeatasoiset maastopyörien jousitetut etuhaarukat ovat alumiinia (ja kalleimmissa malleissa magneesiumia yms. alajalat) ja niihin kohdistuu (tai ainakin niihin kohdistuvaksi suunnietellut) maastoajossa voimia joita normaaliin "katupyörään" ei ikinä normaalikäytössä kohdistu lähellekkään, niin olisi aika hämmästyttävää väittää että alumiini pyöräkäytössä olisi jotenkin huono ja heikko materiaali.
  15. Eri tyylissä pyörissä on erilaiset vaatimukset rungon ominaisuuksille. Esimerkikis maastopyörissä haetaankin jäykähköä runkorakennetta ja pyörän jousto tapahtuu jousituksessassa sekä isolla ilmatilalla olevissa renkaissa. Jäykkä runko jopa edesauttaa jousituskomponettien oikeaoppista toimintaa.

    Nykyään pitää huomioida se että isossa määrin pyörien rungot valmistetaan muuten kuin tasapaksusta ja tasaseinäisestä pyöreästä putkesta. Vaan pyörän runko mitoitetaan niin että runko on vahvimmallaan (muoto, koko ja paksuus) siellä missä pyörässä on suurimmat rasitusvoimat ja taasen siellä missä on pienemmät rasitukset käytettään ohuempaa/pienempää rakennetta.
    Täräksen yksi huonoja puolia on se suhteessa Alumiiniin, että terästä on selvästi hankalampaa muotoilla muuksi kuin tasapaksuksi putkirakenteeksi kun Alumiini taasen on ominaisuuksiensa takia helpohko muokattava.
    Pyöräkäytössä olevista metalleistahän titaanilla on parhaat lujuusominaisuudet, mutta sen kalliin hinnan lisäksi sen erittäin suuri haittapuoli on erittäin haastava muokattavuus ja työstettävyys, eli muun kuin pyöreäputkisen titaanipyörän rungon rakentaminen on erittäin aikaavievää ja kalliita koneita vaativaa teollisen mittakaavan valmistuksessa.

    Hiilikuitu on sitten runkomateriaalina siitä kiitollinen, että valmistustekniikasta johtuen siitä pystytään tekemään lähes mitä muotoja ja vahvuuksia halutaan, mutta samalla tuo valmistustekniikka on aikaa vievää ja samalla sekä käsityävaltaista että kalliita erikoiskoneita vaativaa.

    Eli kaikilla runkomateriaaleilla on omat hyvät ja huonot puolensa, tärkeintä onkin että jo suunnitteluvaiheessa valitaan pyörän runkoon oikeat ja oikein mitoitetut materiaalit vaatimuksiin nähden.
  16. Mikä tuossa nyt isommin "hiertäisi" kyseisessä tapahtumassa?
    Suurin vuosittainen pyöräilytapahtuma suomessa noin 3000:n osallistujan voimin.
    Kyseessähän ei ole mikään varsinainen kilpailu, vaan ennemminkin tapahtuma.
  17. Velogi, eli Risto Viitanen on syntynyt vuonna 1966
  18. Itselläni on maastossa katkenneet yhdet ketjut (Shimanon HG-93) ja toiset havaitsin kejuhuollossa että yhden leinkin toisessa puoliskonsa oli halkeaman alku joka olisi hajonnut todennäköisesti muutaman seuraavan ajolenkin aikana (molemmat sähköavusteisissa pyörissä, joissa voimat saattavat välillä olla suhteellisen rankkojaketjulle etenkin vaihtotilanteissa missä ketjulenkkeihin kohdistuu lenkin suuntaisen vedon lisäksi myös sivusuuntaista voimaa).
  19. Velogilla on tällähetkellä noin 43000 seuraajaa (itse yksi heistä) saavat aina ilmoituksen kun Velogilta ilmestyy uusi video (yleensä kerran viikossa Tiistaisin klo 18:00) ja moni heistä katsookin uusimman videon ensimmäisten vuorokausien aikana mikäli aihe edes jollain tasolla kiinnostaa.
    Itse katson Velogin videosta varmaan 3/4-osaa mitä hän julkaisee, jotkut aiheet menevät senverran ulos omasta kiinnostuspiiristä että saatan jättää videon katsomisen kesken.

    Velogilta löytyy kattavan laajasti eri aihepiireistä pyörien ja pyöräilyn alalta videoita, moni ei niin kokenut pyörän huoltaja/korjaaja katsookin ensin Velogin videon jostain aiheesta ajatuksella ”miten se huolto/korjaus” tehtiinkään.
    Velogin suosituimmilla videoilla onkin +300 000 katselukertaa. Ja noissa on se hyvä puoli että kukaan ei pakolta katsomaan jos ei kiinnosta. Voi keskittyä vaikka kissavideoiden katsomiseen.
  20. Ihan "milenkiintoinen" pyörä kyllä kyseessä ja ei pahaa sanottavaa, mutta luvattoman vähän sillä on tullut ajettua, kun tuo maastoajo on se itseäni "lähinnä" oleva pyöräilymuoto.

    Tuo Fazuan moottori on kyllä omiaan mahdollisimman luomumaista sähköpyörää hakeville, joten sen puolesta voi kyllä hyvin suositella.
    21. 138 / 255
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt