Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

23

  1. Heh nikille. Tapasi kirjoittaa uskovista ja Jumalasta kertoo enemmän sinusta kuin muusta. Miksi tällainen ylimielisyys ja uskovien solvaaminen. Saunatontuista puhuminen tässä yhteydessä osoittaa vain että et ole koskaan edes vakavammin yrittänyt perehtyä tähän aiheeseen.

    Kun puhumme Jumalatodistuksesta, on oletettava että puhumme Kristinuskon Jumalasta, eikä ihan mistä tahansa itsekyhätystä kuvitelmasta. Jumala joka voidaan todistaa tuomioistuimessa ja jonka todisteet olisivat tieteellisesti todistettavia, on huono monestakin syystä Ensinnäkään tiede ei tutki yliluonnollisia asioita, vaan lainalaisuuksia jotka voidaan aina haluttaessa toistaa. Miksi Jumalan pitäisi olla joku automaatti joka toimii aina ihmisen käskystä. Se sotii Raamatun Jumalakäsitystä vastaan ja jos selllainen "jumala" olisi olemassa, se ei ole Kristinuskon Jumala. Toisaalta on paljon ihmeitä jotka toistuvat, kuten monet ihmeparantumiset, ja monet muut ihmeet, profetoimiset, tiedon sanat, kielillä puhumiset, ym. Mutta ne eivät ole aina sillä sekunnilla ihmisen tahdosta käskettävissä. Silti näillä ihmeillä on Jumala-oletusta puoltava merkitys, koska näitä ihmeitä tapahtuu ainoastaan rukouksen yhteydessä.

    "Tieteen ei pidä antaa hämätä, sillä kaikki ihmisen elämää koskevat suuret kysymykset ovat yhtä kaukana tieteen ulottumattomissa kuin ne ovat aina olleet", totesi ydinfyysikko K.V.Laurikainen aikanaan.

    Silti on olemassa monta Jumala-uskoa puoltavaa todisteryhmää. Eräs on uskovien kokemat ihmeet, johdatukset ja rukousvastaukset, joista jo mainitsin.
    Toinen todisteryhmä on profetiat.
    Suuri ranskalainen ajattelija Blaise Pascal on todennut: "Kistinuskossa esiintyy todellista profetiaa, mitä ei ole missään muussa uskonnossa".
    Minkään muun uskonnon keskushenkilöstä ei ole annettu profeettojen kautta etukäteistietoa toista tuhatta vuotta aikaisemmin,
    Prof. Werner Gitt: "Raamatussa on n. 6408 profeetallista jaetta, joista tähän asti on toteutunut 3268, ja loput koskevat tulevia tapahtumia. Yksikään ennustus ei ole ollut väärä".
    Kolmas todisteryhmä on Raamatun historiallinen luotettavuus.
    Entinen pääministerimme ja arvostettu historian tutkija Edwin Linkomies totesi kerran kiristillistä uskoa väärin arvostelleelle, että "Jeesuksen ylösnousemuksesta on enemmän todisteita kuin että Gailus Julius Caesar on edes koskaan elänyt". Tätä hän perusteli säilyneiden kirjoitusten määrällä.
    Lisäksi ylösnousemuksesta on meidän aikanamme saatu uusia todisteita Torinon käärinliinan muodossa, joka uusien tutkimuksien mukaan on sittenkin aito. http://www.shroud.fi/
    Tässä ei voi kuin raapaista pintaa sillä todisteita Jumalasta on niinpaljon kuin vain kestämme kuunnella. Ongelma ei olekaan todisteiden puute, vaan ihmisen haluttomuus uskoa. .
  2. Pari ajatusta. Minun mielestäni Jumalasta on enemmän todisteita kuin mitä ihminen osaisi vaatia tai edes pystyisi keksimään. Ongelmana näkisin pikemminkin ihmisen epärehellisyyden todisteiden edessä. Ihmisen vaikeus uskoa Jumalaan ei johdu todisteiden puutteesta, vaan ihmisen luontaisesta halusta olla oma herransa. Ihmisen itseriittoisuus ja oman rajallisuutensa näkeminen ovat näitä uskon esteitä. Usein ihmisen pitääkin pudota nollille ennenkuin hän ottaa vakavasti sen mahdollisuuden että tässä todellisuudessa voikin olla jota suurempaa kuin hän itse "viisaine" ajatuksineen.

    Eräs tärkeä kysymys paljastaa mistä on kyse. Kun kysyy ateistilta: "Mikä olisi riittävä todiste Jumalasta", niin tähän ei osata vastata yleensä. Ts. ateistin lähtökohta (!) on se että Jumalaa ei ole, eikä se ole siis päättelyn tulos. Jos ateisti päättelee jotain, ne päätelmät ovat valikoituja etukäteen Jumala-uskoa vastaan, mutta Jumala-uskon puolesta olevia todisteista hän ei halua edes kuulla, saati ottaa niitä vakavasti huomioon. Ateismissa kyse on perimmiltään tunneperäisestä reaktiosta, eräänlaisesta negatiivisesta "herravihasta", jota meissä niin usein on. On sanuttukin että viimeinen mistä ihminen haluaisin luopua, on omasta tahdostaan. Tämä pitää ymmärtää nyt syvällisesti eli hengellisesti, eikä niin että uskovalla ei saisia olla omaa tahtoa lainkaan.

    Mutta uskossa on myös kyse tunteista, ja vielä positiivisista tunteista (joskin paljon muustaki) ja kun uskossa ajatellaan että kaiken inhimillisen elämän taustalla on hyvä ja mielekäs tarkoitus, hyvä ja paha saavat vielä palkkansa, ja että kuolema ei ole kaiken loppu, niin onhan se todella lohdullista ja upeaa. Ihmisen suuria ongelmia on elämän tarkoituksen löytäminen, rakkauden kaipuu ja syyllisyydestä vapautuminen.
    Näihin perustarpeisiin kristillinen usko nimenomaan antaa täydellisen vastauksen. Eikä uskossa elämisessä kyse ole vain kuvittelusta, vaan uskovan ihmisen elämää seuraa valtavat määrät sellaista yliluonnollista johdatusta ja sellaisia yliluonnolllisia ihmeitä joiden selittämisestä meidän tieteemme ei voi edes haaveilla. Eli todisteita uskon puolesta on niin paljon kuin vain kestämme kuunnella