amummu

Vapaa kuvaus

Aloituksia

6

Kommenttia

1720

  1. Koko päivä on ollut niin haipakkaa, että nyt sitten iltapalaksi iski päänsärky: ilmeisesti migreeni, koska pitkin päivää on sahalaitojakin ollut silmissä. Mitään migreenilääkkeitä minulla ei ole ollut enää vuosikymmeniin, joten burana saa nyt kelvata, Jos ei auta niin sitten grammanen panadoli päälle, niin eiköhän tokene.

    Hyvä puoli tämän päivän haipakoissa on, että vihdoin saimme perukirjan tehtyä. Vähän kyllä pelkäsin, millaisen laskun lakimies lätkäisee, mutta olikin vain murto-osa siitä, mitä uumoilin. Ihmettelin vähän sitä pojillemme, mutta sanoivat vain, että jos ei tuomari osaa tehdä laskua, niin sitten sitä ei osaa kukaan. Vitsissäkin kysytään: mistä tietää, että on todella kylmä? Siitä, että lakimiehen kädet on omassa taskussa.

    Saa nähdä, kenen poliitikon vaiheita huomenna kaivellaan. Aika monta persua on jo käyty läpi, ja kai niitä vieläkin piisaa. Mutta tuo Purran historia on tosi rankka. Elämä on koetellut. Semmoisen vaikutus kai voi olla mitä tahansa. Jokainenhan reagoi koettelemuksiin tavallaan.

    Reilu kolme vuorokautta vielä ja sitten lähtö lämmittelemään🤣 Sinne, mihin menen on ennustettu hirveitä lämpötiloja. Toivottavasti ovat väärässä. Jos lähemmäs 40:een nousee, niin meikä istuu hotellihuoneessa ilmastointivehkeen alla. Tai kaulaa myöten meressä, ämpäri päässä ettei tukka kärvenny. Eivät tuollaiset helteet minua houkuta. Mutta keväällä lupasin pojan ja vaimonsa kanssa reissuun lähteä, niin en ruvennut perumaan; yhden viikon voi olla vaikka aidan seipäänä.

    Se vain jännittää, pääsenkö sieltä saarelta kunnialla pois. Kuumilla säillähän lentsikan suorituskyky heikkenee, ja voi olla ettei kone pääsekään ilmaan täydellä lastilla, joten porukkaa voidaan joutua jättämään rannalle. No, eläkeläisellä ei yleensä ole kiire, mutta silloin kyllä on; minulla alkaa kettisten hoito heti, kun kotiin pääsen. No, viiskasii sanoi saksalainen.

    Nyt iltapalalle ja pehkuun. Kello soimaan aamulla. Poika tulee hoitelemaan ulkotakan pesun jäkälän poistoaineella. Siinä hommassa pitää kiivetä tikkaille, enkä minä enää semmoista halua tehdä.

    Kauniita unia kaikille muillekin. Itse ajattelin sellaisia katsella tänä yönä.
  2. No jumatliukkaat: Dr pitää lomaa!! Siippa aikoinaan kysyi, että mitä se loma on. Veikkaan, että varmaan oli hällä ainakin vuosi lomia pitämättä. Hänhän ei työpäiviään laskenut saati sitten työtuntejaan. No, työaikalakihan ei kaikkia edes koskekaan, mutt lomia sentään jokainen saa pitää. Ja pitäisi pitää. Jos ei pidä, niin voi tulla jossain vaiheessa jaksamisen suhteen pää vetävän käteen.

    Aivan uskomaton tyyppi on tuo Erdogan. Eikös kiristäminen ole rikos. No, eipä itsevaltiaita tai muitakaan valtiaita ole koskaan koskenut samat (rikos)lait kuin rahvasta. Ällön oloinen koko ukko, sen mukaan mitä nyt kuvista voi päätellä.

    Kohta lähden pistämään pistettä perukirja-asiaan. Itse asiassa se on kyllä vasta puolipiste. Pankki haluaa vielä po. dokumentin tarkastaa. En tiedä vielä, mitä siitä tarkastavat, mistään nettisivuilta ei sitä tietoa ole löytynyt. Ja ennen kuin sen pankkiin skannaan, niin kysyn, mitä sillä tekevät; itsehän ovat tarvittavat tilitietomme antaneet ja nk. papintodistus on sinne mennyt jo heti kohta siipan kuoleman jälkeen, eli perikuntakin on heillä selvillä. Muut kyseisen paperin asiat eivät minun mielestäni pankille kuulu. Mutta sehän on vain minun mielipiteeni. Kyllä pankki tietysti oikeutetusti? porukkani yli kävelee:(

    "Mies tuli vuonolta, näyttäen huonolta norjalaispaitoineen..." kuuluu radiosta. Loistavaa Juice sanailua. Että jotkut osaakin!
  3. E itse on kateellinen kaikesta - sen huomaa katkeruudestaan - ja tyhmyyksissään luulee, että niin tekevät muutkin.
  4. Ei taida tuolla yhdellä torvelolla olla selkäydintä lainkaan. Puheet on kuin keitetystä lampaan päästä. Ei mitään uutta tietenkään, mutta kerta kerralta näköjään sekopäisempää. Sitä se korpimörköily teettää. Kannattais välillä tavata oikeita ihmisiä.

    Ensimmäisen kerran elämässäni kävin tänään shoppailemassa, siis pyhäpäivänä. Aikoinaan, kun kauppojen sunnuntaiaukiolo tuli mahdolliseksi, niin olin sitä mieltä, että ei, sitten ei ole enää mitään eroa arjella ja pyhällä. Tosin silloin olin vielä työlämässä, ja viiikonloppu oli merkittävä tekijä työrytmissä. En tosin vieläkään lähtisi barrikadeille pyhäaukioloa puolustamaan, jos sulkeminen olisi uhalla. Hyvä asia tänään oli se, että ihmisiä ei ollut paljon liikkeellä; parkkipaikka löytyi kerralla eikä kassoilla tarvinnut jonotella.

    Yhden pettymyksenkin ostosreisulla koin. Ostin itselleni jälkkäriksi pari rasiaa mansikoita, joitä myyntitiskin plakaatissa väitettiin Polkaksi. Nehän ovat yleensä tosi hyviä, mutta ostamani olivat niin happamia, että ei voi olla Polkaa. Tekisi mieli viedä takaisin, mutta pistän lettuhilloksi.

    Pettymyksen vastapainoksi löysin leivän, jonka yksin eläjäkin voi ostaa. Painoi vain 230g. Irtosämpylöitä välillä ostan, mutta ne kuivavat nopeasti. Kokonainen, vähän isompi leipä ei niin äkkiä.

    Ja nyt iltapäiväkaffelle, kaupan omenasarvea on sen kanssa purtavana.
  5. Minä söin vanhaa janssonia. Sitä oli vielä jäljellä. En oikein lounasta ole tänään ansainnut. Ihan on laiskotellen Mårtensonin tapaan mennyt tämä päivä. Pojanpojan peliä kävin katsomassa. Ja tuli oltua, istuttua, ulkosalla melkein kolme tuntia. Onneksi oli katsomossa kunnon katto. Vettä tuli välillä kuin saavista. Ei ollut itikoita eikä paarmoja ahdistamassa, olisivat sateen pudottamina tippuneet pientareeseen. - Niin, me diabeetikot kai ollaan niin makeita tyyppejä, että paarmatkin meitä jahtaavat silloin kun eivät suuremmat voimat niitä estele, kuten tänään sade.

    Naapurikaupungissa pelatusta pelistä kotiin ajellessani oli motrailla välillä vettä varmaan nilkkoihin saakka. Ja ilmassakin oli sitä niin paljon, että oli vaikeuksia nähdä eteensä. Minä ajoin 90:ää, mutta moni kaahotti ohi, tietysti kun kerran rajoitus oli 120. Vaikka tie oli kuin vesikelkka. Olisikohan uusissa autoissa jo tekniikkaa, millä vesiliirronkin voi ohjelmoida pois;;)

    Meinasin äsken hermostua, kun tämä läppärini sammui; akku pääsi menemään tyhjäksi. Vaan kun sitä uudelleen käynnistin, niin eipäs lähtenytkään potkimaan. Minä jo selvittelin pilvestä, mitä kaikkea siellä on tallella. Siitäkin sain jo kauan sitten muikkarin, että alkaa olla täysi ja uutta tilaa tilaamaan tai vanhoja faileja hävittämään. No, en sitä tehnyt, ja äsekn huomasin, että todellakin vain aika pieni osa läppärin sisällöstä on pilven hallussa. Pitänee jotenkin ratkaista asia. Ehkä perustan tikkuvaraston. En niin tuosta pilvisysteemistä tykkääkään. Ei minulla niin paljon välttämätöntä tallella pidettävää ole, mutta on paljon muilta saamiani kuvia ja videon pätkiä. Itse ottamiani on vain hyvin vähän. Osaan vain painaa namiskukkelia, mutta ei niistä koskaan kunnon kuvia tule.

    Mutta nyt saunan lämmitykseen. On keskikesän lauantai-ilta. Siis jo keskikesä! Eikä siitä ole kauankaan, kun vielä oli lunta maassa; vain muutama kuukausi sitten.
  6. Olet sinä melkoinen totisen torven soittaja! Lukutaitosi on kyllä taantunut jo alimmalle hyväksyttävälle tasolle. No, ei ihme kun siellä korpien puskissa vain mörköilet.
  7. Pakko mainostaa. Minä sitten tykkään Ella Kannisen ohjelmista. Ykkösellä on esitetty sarjaa roomalaisten jäljistä Ranskassa, nyt jo lopuillaan. Aivan ihania paikkoja äskeisessäkin jaksossa Aquitaniasta. Kyllä alkoi matkavarvas vipattaa. Olen aina tykännyt jostain syystä ranskalaisesta, niin kielestä, musiikista, historiasta, autoista, kuin itse maastakin. Liian vähän olen siellä kuitenkin käynyt. No, ehkä seuraavassa elämässä on parempi onni.
  8. Heh, kukahan sitä luopio-sanaa ekaks käytti!
  9. Nuo marinadit monesti ovatkin parhaita, kun niitä tekee peukalo- ja kielituntumalla. Siippa harrasti sellaista ja kaikki syöjät kehuivat. Ainoastaan, jos valkosipulia oli mukana (ja sitähän oli), niin siitä saattoi tulla mutinaa valkospulin inhoajilta. - Voiko valkosipulia inhota??

    Nykyää, kun katselee kyökkiohjelmia, niin tuntuu, että kaikkia ruokia tehdään lämpömittarin avulla. Itse käytän uuniin kytkettävää mittaria kinkun tai muun punaisen paistin teossa., kanan tai kalan paistossa en koskaan. Sen kanssa ehkä kuitenkin voisivat paistokset onnistua paremmin kuin ilman kanssa.
  10. Hauskaa. Niin, tai ei oikeesti hauskaa, mutta ehkä hauska sattuma. Minullakin nykyään lähes päivittäin on noita sahalaitoja. Ei kuitenkaan päänsärkyjä, jotka nuorena olivat ihan kammottavia. Lisäksi minullakin niska rutkaa kun päätä kääntelen, on kuin risupunttia katkoisi käsin.

    Minun sokerini ovat vähän äityneet. Olen syönyt niitä paraguayoksia enemmän kuin laki sallii. Muuta syytä en keksi, koska muuten eloni ja syömisenion ihan samaa kuin kaiken aikaa muulloinkin. Tosin unettomuuskin nostaa sokereita, ja siitä olen kyllä kärsinyt oikeastaan koko elämäni, mutta tänä kevään erikoisesti.

    Et kai ole tammikuun lapsia?
  11. Tuttu juttu! Mielenkiintoista. Minunkin tinnitukseni aikoinaan alkoi siten, että öisin kuulin matalaa,murisevaa ääntä (siis just kans sitä matalataajuista). Luulin, että parkkipaikallamme oli rekka tai joku muu iso auto. Kävin korvalääkärissäkin, mutta hän ei löytänyt kuulimistani mitään vikaa, paitsi kuulotutkimuksen mukaan kuulen ikäisekseni liian hyvin juuri matalia ääniä. Päivisin ääntä ei silloin kuulunut.

    Murinavaihe meni ohi ja tilalle astui iljettävä vikinä ja suhina, joka kuuluu sydämen lyöntien tahtiin, lääkärin sanoin pulsoiva. Olin tinnitustutkimuksissa, mukana erään (turkulaisen!) korvalääkärin tutkimusprojektissa. Siinä selvisi, että tinnitus on oikeassa korvassani on tosi paha, huomattavasti pahempi kuin vasemmassa. Käytännössä tinnitus kuuluu aina kun olen hereillä, väsyneenä lisäksi kiinnitän siihen enemmän huomiota. Vikinä ei peity päivänkään äänillä. Kuulen sen sinfoniakonsertissakin istuessani, mutta silloin pystyn keskittymään enempi orkesterin soittoon, en niinkään korviini, eli ääni ei niin kovasti rassaa. Yöllä tinnitus on lähes yhtä p--lettä. Joskus tekisi mieli hakata päätä seinään, että loppuisi. Väsyneenä se tietysti on pahempaa, virkeänä ollessani keskityn muihin tekemisiin, mutta vikinä kuuluu kuitenkin koko ajan. Jotkut niskan asennot hiljentävät ääntä hetkeksi, mutta ne asennot ovat niin hankalat, että en pysty niitä pitkään pitämään. Sanoisin että pottumainen tauti.
  12. No, herrestavarjele, ei kai nyt Liisan Ihmemaassa kanitkaan...😊

    Juu, täällä sataa tuhatta ja sataa, ja minä olen iloinen. Sataisi nyt sitten koko päivän kun siihen rupesi, mutta loppunee jo parin, kolmen tunnin päästä.

    Pojalla oli aikoinaan paita, joka oli mainos, mutta siinä ei kerrottu, minkä firman. Rinnassa luki "hiihdä sinäkin", takana luki "jos et hiihdä, niin haista p..a". Alan harrastaja kyllä tiesi, mikä instanssi niin mainosti.

    Eihän t-paita voi olla kirkkaan värinen. Musta sen olla pitää!

    En ikääsi tiedä, mutta luulen, että olet vielä aika nuori. Mutta kun aika kuluu, niin ehkä pitää sinunkin ottaa varoituksesta vaarin: vanhan ihmisen ei pidä kovasti laihtua!
  13. Ja se on sitten perjantai. Tämä viikko mennyt minulta niin, että välillä on pitänyt lehdestä katsoa, mikä päivä. Valuutta sentään on pysynyt selvillä kaiken aikaa 😅 - kun sitä on joutunut käyttämään.

    Tänään perukirjan teko, tai paremminkin sen edellytykset saivat taas lisää vauhtia. Olen ohessa oppinut lakiasioiden hoitajistakin kaikenlaista; kaikki eivät saa tehdä kaikkea. Saa nähdä, mikä on asianajajan lasku viimein, kun perukirja on toimitettu verottajalle ja pankkiin.

    Olen myös viettänyt puhelimessa pitkät tovit ja setvinyt vakuutus- ja veroasioita. Tuntui kesämieli työntekijöillä olevan päällä; eikä ihme, onhan perjantai ja mahtava kesäsää. Enää ei moneenkaan paikkaan palkata ulkopuolelta nk. suviuunoa, vaan joku muu työntekijä hoitaa lomalle lähteneenkin töitä o.t.o., ja siten hänkin on eräänlainen suviuuno. Ei käy kateeksi. Muistan hyvin, kun itse jouduin samaan liemeen. Tänään kyllä asioin tosi hyvän tyypin kanssa. Hän ei moneenkaan kysymykseeni osannut aluksi vastata. Lupasi kuitenkin ottaa selvää, ja vielä ennen virka-ajan loppua hommat tulikin hoidettua.

    Kauanpa kesti ennen kuin Junnila alysi pyytää itse?? eroa. Ehkä joku häntä sentään vähän neuvoi. Minusta tämä nykyaika on kummallista, kun mistä tahansa voidaan (muka)vitsailla. Jotkut sanovat, että ei mitään niin pyhää asiaa olisikaan, mistä ei voisi vitsejä vääntää. Itse asiassa tuntuu, että koko käsite pyhä on jo historiaa. On ihmisiä, jotka eivät kunnioitakaan yhtään mitään, kaikki on heille samaa arkista tuubaa. Pitäisihän ihmisen silti ymmärtää, mikä ei sovi vitsin aiheeksi.

    Pitäisi vielä lähteä nurmikolle pojapojan tekemään rei'itykseen hiekka-multaseosta, levitellä se ja kastella. Piti itse tuo homma tehdä, mutta pojanpoika tarjosi apuaan, ja ilomielin otin sen vastaan. Vastineeksi tarjosin hänelle lounaan ja annoin pienen rahapalkankin. Saapahan sillä vähän bensaa mopoonsa. Ajokortin teko on nyt jo loppusuoralla, kirjallinen pitäisi suorittaa ja sitten inssi. Taitaa niitä poika vähänjännittää, kun mielellään siirtelee niiden päivämääriä. No, joku päivä sekin on hoidettu.
    Leppoisaa kesäviikonloppua!
  14. Nyt se on sitten jussikin lusittu. Täällä yksi huruakka, joka tykkää, että tämmöinen saitti ei paras olekaan totiselle "kirjeen"vaihdolle. Hurua kuitenkin tarvitaan - ainakin minä - näinä aikoina, ja täällähän se sujuu mukavasti, ainakin ajoittain. Kyllä vastavasti ministerit ja muut kunnon ihmiset laittavat Twittereissään ihan oikeita aiheita kiertoon. Itse en kyllä tajua, miten Twitteristä on tullut lähes virallinen tiedotuskanava. Minusta se on vain nopein keino julkun saada roolihahmonsa pävitettyä.

    Taisi olla osalla uusia ministereitä nk. kuiva juhannus. Jatkuvaa päivystystä Venäjän tapahtumien johdosta. Kyllä tavallinenkin pulliainen aika ulalla on, ja eritoten siksi, että mihinkään uutisiin ei enää voi luottaa. Sotaa koskevassa uutisoinnissa luotto-ongelmia aiheuttavat ainakin kaksi asiaa: putlerin ja hallintonsa härski valehtelu asiassa kuin asiassa, ja tekoälyn osuus uutisissa.

    Nykyään kovasti puhutaan medialukutaidosta, jota koulussakin kuulemma jo opetetaan. Luulen kuitenkin, että ei millään opetuksella kyetä pahimpiakaan valheita varmasti totuudesta erottamaan. Ja kuka sitten päättelee (=päättää), mikä on oikea mikä väärä. Vai onko niin, että enää ei ole oikeaa ja väärä. On vain se, minkä minä hyväksyn tai en hyväksy. Noh, sehän tarkoittaa, että kaikki saavat mieleisiään uutisia.

    Tulipa oltua pari tuntia juhannusliikenteessä. Piti mökiltä roudata peräkärrykin tavaroineen ja meno sen kanssa motarin jonossa on rasittavaa, vaikka nykyään saa jo ajaa satasta. Ennen vanhaan tämän pyhän liikenne landelta stadiin oli tosi hlijaista. Nyt ei kovin isoa eroa ollut menoliikenteeseen verrattuna. Kai se on niin, että nykyään lomia Suomessakin hajautetaan pitkin kesää, etteivät kaikki ole lomalla juhannuksesta etiäppäin sitä neljää viikkoa.

    Tekisipä nyt mieli lämmittää taas kotisaunakin, vaikka kolmena iltana savusaunoin mökillä. Ulkona on ihana kesäilta, todella lämmin, mittarissa 24C. Täällä ei terdellä linnut tule silmille, kuten mökillä terassin lattianrakoon pesän tehnyt sieppo. Itikoita sen sijaan on jonkin verran. Mökillä ei menopäivänä näkynyt yhtä ainutta inisijää, mutta sateeet toivat ne, ja paarmat. Nuo kammotukset!

    Rauhaisaa pyhäiltaa!
  15. Täh?? Onks Turun lähistöllä järviäkin? No, maantieto ei ole vahvin osaamisalueeni. LÄhes runollinen on kuvauksesi suomalaisesta järvikokemuksesta.

    Järvimaisema on oma mielenmaisemani. Merestä en niin tykkää, ehkä sentään kuvissa, mutta merelle, edes sen rannalle en himoa, uimassa en tykkää siinä lainkaan käydä. Olen hämäläismummu, järviin tottunut jo kakarasta.

    Juuri varoittelin pojanpoikaani, joka läksi Kreikan yhdelle saarelle lomareissulle, että kivisillä rannoilla pitää varoa kovia aaltoja. Ne saattavat paiskata vasten kiviä. Eräs tuttuni joutui semmoiseen pinteeseen, ja loukkaantuikin aika pahasti. Henkikin olisi voinut mennä, mutta onneksi matkakumppaninsa osasi toimia.

    Juuri äsken tein päätöksen, että sittenkin lähden pyhiksi mökille, järven rannalle, savusaunan tuoksuun, pojan, miniän ja kettisten kanssa. Poika lähtee sinne jo tiistaina töihin, me muut torstaina perässä, kunhan miniä on päässyt teatteriesityksestään. En oikein ole varma, onko keikka minulle hyväksi - liikaa muistoja - mutta jos mukaan lähtemiseni auttaa muuta porukka, niin se on tärkeämpää. Pitää vain järjestää täällä kotopihalla kukkien ja nurtsipaikkausten kastelu. Mutta pojantyttö ne varmaan hoitaa, kun muutenkin pyörii näillä nurkilla kaikkina päivinä; on paikallisessa kaupassa kesätöissä. Nuorillahan näköjään edelleenkin teetetään epämukavat ajat, kuten minunkin nuoruudessani.
  16. Harvoin itse heittäydyn lukemaan jotain kohuotsikolla myytävää juttua. Tänään tein poikkeuksen. Luin juuri tuon viihdyttäjän mm. saamasta p-paketista postilootaansa. Joku toinen otsikko mainosti, että Tero joku (se keihäänheittäjä en enää muista sukunimeään) kertoo jotain hirveää. No, en mennyt lukemaan juttua. Varmaan se varsinainen uutinen tulee ulos viimeistään huomenna, jos todellakin hirveää oli.

    Kyllä kai moni median lukija saa energiaa näistä kohujutuista. Minun päähäni ei kyllä mahdu semmoinen. Ja kun vielä on selvää, että noissa jutuissa on mukana silkkaa potaskaa tai ainakin reipasta liioittelua, niin melkoinen vaikutus niillä silti moneen on. Oli sitten kyseessä sota- politiikka tai viihdejuttu, niin tänä päivänä on vaikeaa päätellä, mikä on totta mikä sitä toista totuutta.

    Kerran oli telkassa dokumentti naisporukasta, joka fanitti erästä suomalaista tanssiorkesteria. Fanitus oli niin kovaa, että naiset kiersivät pitkin Suomea kaikissa tuon bändin esiintymispaikoissa. Aikamoista fanaattisuutta pitää fanituksenkin olla, jos tuommoiseen rundiin lähtee.

    Ja fanaattisuushan pesii vaikka missä. Tänään juuri HS:n liitteessä kerrottin hiljakkoin Atlantin yli soutaneesta palomiehestä, Nyt hän jo suunnittelee soutureissua Kanadaan. Onkohan hän yhtään haastatellut lähipiiriään, miten he suhtautuvat tuommoisiin yltiöpäisiin projekteihin. Niissähän henkikin on uhalla.

    Mutta nämä yltiöpäät sanovat, että pitää tehdä se, mihin on palo, oli se sitten kuoleman uhmaaminen Himalajalla tai sohvalla laiskottelun maailmanmestaruus (sopisi minulle, mutta siihenkään ei minun kunnianhimoni riitä, taidot ehkä kuitenkin). No, minä olenkin nynny, keskinkertaisuuteen tyytyvä eläjä. Tykkään monista asioista, mutta en mistään niin paljon, että se ajaisi minut johonkin älyttömyyteen, esim. matkustelemaan ympäriinsä lempilaulajani perässä.
  17. On tämä maailma mennyt kummaksi. Olen taas aamupäivän selaillut nettilehtiä ja ties kuinka monennen kerran törmäsin juttuun viihdetähtien saamista kyseenalaisista "huomionosoituksista". Nyt jonkun naisten ihannemiehen postilaatikkoon on tuotu sitä itseään. Mikä hemmetti ihmisiä riivaa?! Kateus, pahansuopuus...? Toinen yhtä ihmeteltävä ja usein esiintyvä on otsikko, mikä kertoo, että joku naisurheilija on lähettänyt lehteen uikkarikuvansa ja "somekansa sekosi". Ja taas, mikä hemmetti ihmisiä riivaa?! Miten kahjo pitää ihmisen olla, että se vie p-paketin jonkun postilaatikkoon tai sekoaa, kun joku tunnetumpi nainen on kuvassa uikkareissaan.

    Yhtä lailla tietysti voisi kysyä, mikä mediaa riivaa, kun tuommoisia otsikoita suoltavat. Tai no, rahahan se niitä riivaa.
  18. Sataisi kun tuulisi. Sanoi vanha kansa. Täällä tuulee nyt niin, että amppelikukkanikin kohta lentelevät naapurin puolelle. Sateesta ei kuitenkaan tietoakaan. Eilen näihin aikoihin oli jo lupaavan näköisiä pilviä taivaalla, mutta eihä niistä sitten mitään hyötyä ollut. Mukavan vilpoisaa on kyllä just nyt ulkona. Avoimesta terden ovestakin tulee ihan virkeää ilmaa, ei painostavan kuumaa, kuten esim. eilen.

    Saunan ihanuuksista tietämätön sanoo, että revi hiki riehumalla. Niin eilen tein, mutta päälle menin kyllä saunaankin. Nurmikon aiheuttama trauma eilen hieman helpotti, kun eräs tuttavani - kaikkien puutarhahommien äiti!! - kertoi samasta ongelmasta. Olemme kumpikin käyttäneet samaa sammalen hävittäjää, ja heidän nurmikossaan on sama vaiva kuin minulla: nurtsi täynnä keltaisia, kuolleita laikkuja. Silti tämä tuttava arveli, että minun nurtsissani oli tauti jo sitä asennettaessa; on nimittäin siirtonurmi. Mutta miksi se tauti vasta seitsemäntenä kesänä puhkeaisi?

    Meillä ei minimipalkkaa (kai vielä) ole ainakaan laissa, missä taitaa vain lukea jotain kohtuullisuudesta. Kelalla kai on - ainakin ollut joskus - myös joku kokopäivätyöstä maksettava vähimmäispalkka edellytyksenä työttömyyskorvauksen saamiselle. En myöskään tiedä, miten niitä on määritelty eri alojen työehtosopimuksissa. Välillä jotain lukuja on nähty uutisjutuissa, ja aika matalia ne ovat. Itse olen sitä mieltä, että ihmisen pitää tulla palkallaan toimeen. Viime päivinä on puhuttu maahanmuuttajan minimipalkasta, joka hallitusohjelmassa on nyt 1600€. Kun tietää, millaiset elinkustannukset esim. pääkaupunkiseudulla on, niin ihmettelen, miten em. summalla pärjäisi; "luukullehan" senkin kanssa pitää mennä. Ja luultavasti paljon pienempiäkin palkkoja maksetaan. Eli menee niin kuin Amerikassa, että vähintään kaksi työpaikkaa pitää olla, että elää, etenkin jos on perhettä.
  19. Meitä odottaa mielenkiintoinen aika. Hallitusohjelma poikinee melkoisia kannanottoja. Ainakin rivien välissä voi jo nähdä kapinat ja muut rähinät, ja onhan niitä väläytelty jo joissakin kommenteissakin. AY-liike on raivoissaan, pelkäävät valtansa heikentymistä. Se kyllä minun mielestäni saisi tapahtuakin.

    Itse en oikein osaa hallitusohjelmasta sanoa juuta enkä jaata. En ole oikeistolainen enkä vasemmistolainen, enkä kyllä keskustalainenkaan. Minä poimisin mieluiten eri puoleiden ohjelmista hyvät osat toteutukseen, mutta vaaleissa on kansalaisen valittava. Ja nythän kansa on valinnutkin. Eri tavalla kuin aiemmisssa vaaleissa.

    Jos nyt tehty ohjelma toimii ja saadaan hirveätä valtion velkaa pienennettyä, niin se on hyvä. Velan jättäminen jälkipolville on yhtä rikollista kuin ilmastonmuutoksen vaikutusten jättäminen. Jälkimmäinen vain vaikuttaa ns. pitkällä juoksulla. Velan vaikutus taas iskee siihne verrattuna lyhyellä aikataululla. Se, mitä itse pidän lähes tärkeimpänä on lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi. Siihenkin tietysti vaikuttaa niin moni ohjelman kohta välillisesti, että vaikutuksia ei amatööri pysty ainakaan vielä arvioimaan.

    Äsken näytti taivaalle syntyneen lupaavan oloisia pilviä, mutta eivät vielä taida sateeseen tai ukkoseen saakka yltää. Vettä saisi kyllä tulla. Olen joka ilta joutunut losottamaan vettä urakalla mm. nurmikon paikkauksille samoin kuin kukillekin. Nyt olen jo useampana iltapäivänä pistänyt jäähdyttimenkin puhkumaan. Ei jaksa edes oleilla, jos sisällä on 25 graadia. Uloskin menen vain jonkun asian pakottamana, kuten äsken kun kävin kaupassa. Enkä silläkään reissulla juuri ulkona ollut, kotoa autolle, autolta kauppaan ja sama takaisin päin. Ei siinä ulkoilua monta minuuttia tullut.

    Mutta nyt kuumaa kahvia naamaan. Jonkun ajan päästä sauna palamaan. Sen jälkeen onkin mukava "vilvoitella" terassilla. Tänään meinaan juoda saunan jälkeen ekan Pukin sitten siipan lähdön. Kävin vartavasten pitkäripaisessa ostamassa sitä kaksi purkkia. Niillähän jo voisin melkein pistää elämän risaiseksi.

    Leppeää lauantai-iltaa!
  20. Nonni, että itäpartakone. No, mikäs siinä. Sen kanssa ei ole riippuvainen kaupan aineista eikä kraanavedestä. Aineet omasta päästä, kuten aikoinaan telkan kokkiohjelmassa, Kaarina Virolaisen tekemä kalakeitto.

    Jos minun pitäisi nyt tuumata autoa, niin en täyssähköautoa hankkisi. Latauspisteiden määrä on ainakin vielä sen verran harva, että sujuva matkan teko ei aina onnistu. Ja joku takaportti pitäisi aina olla. Polttomoottoria varten voi aina olla kanisteri takakontissa, mutta sähkökanisteria ei kai vielä ole kehitetty, tai ainakaan vielä käytössä. Ehkä joskus tulevaisuudessa.

    Vaikka sähkö juuri nyt taas kohtuuhintaista, niin en jaksa uskoa, että niin jatkuu. Pääsiväthän sähköfirmat rahanteon makuun, niin miks eivät haluaisi palata siihen tilaan. Se on helppoa rahaa niille. Toisekseen, eiköhän bunkkeriukko jotain taas keksi lännen päänmenoksi. Siltä äijältä ei konstit lopu.

    On kyllä vähän kakspiippuinen juttu noi tähtikeulatkin. Pojalla on semmoinen, farkku, tarvitsee työnsä takia kokoa ja kestävyyttä. Mutta: kun joku paikka autossa laukeaa, tai tarvitsee muuten vain korjausta/vaihtoa, niin maksaa törkeästi. Jo pelkkä huolto keventää rankasti pankkitiliä. Eli MB:n käyttökustannukset ovat hirmuiset sille, jolla ei ole öljylähteitä. Pojalla useimmiten autossaan painava lasti, että renkaitakin hän joutuu uusimaan useammin kuin kauppareisuja ajeleva, ja niidenkin hinnalla saa tavalliseen autoon melkein tuplamäärän renkaita.

    Olen poikaa usuttanutkin katselemaan lataushybridiä. Siipan hybridistä on pelkkiä hyviä kokemuksia. Meinaan itse pitää sen; siinä on minulle autoa loppuelämäkseni. Tosin sähköllä ajelua ei paljon pysty hyödyntämään se, joka työkseen on tien päällä. Mutta bensankin kulutus siinä on yllättävän pientä. Noh, makuja ja tarpeita on moneksi. Mutta ranskalainen on aina tehnyt autoja ihmiselle:)
    21. 2 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt