amummu

Vapaa kuvaus

Aloituksia

6

Kommenttia

1720

  1. Mainosten tuuppaaminen on kyllä mennyt tosi härskiksi. Etsin taannoin tietoa eräästä kodinakoneesta ja tietysti mainoksia alkoi pukata. Minä saan noista popup-mainoksista lähes primitiivireaktion, kun niitä pumpsahtaa milloin mihinkin kohtaan ruudulle, ja vähän väliä saa niitä ruksailla pois. Huonoin kokemus oli, kun sen tekstin päälle, mitä juuri luin ilmaantui mainos, ja kohta sen päälle toinen mainos. Monesti ruksi, mistä mainoksen saa "sammutettua" näkyy heikosti, ja sitä saa sitten etsiä kissain, koirain kanssa. Sama juttu noiden evästeastusten kanssa. Kun meitä kaiken aikaa seurataan, niin luulisi, että noihin asetuksiin yksi reagointi/sivusto riittäisi, ja sen jälkeen niitä ei sitten enää tulisi. Joskus niihin on ihan pakko reagoida, kun eivät muuten häviä ruudulta. Enkä kyllä usko, että vaikka kuinka "säätäisi" omia yksityisyyden asetuksiaan, että ne sitten toimisivat.

    Itse käytän selaimena DuckDuckGo'ta, koska siinä ei (ainakaan vielä) ole mainoksia. Siinä on kyllä vähemmän tietoa, ja etupäässä englanniksi, joten joissakin hauissa pitää sitten käyttää jotain muuta selainta, jos DDG:n jakama tieto ei piisaa.

    Tuommoiseen, että mainosten esto maksaisi jotain en itse vielä ole törmännyt. Tai sitten en vain ole huomannut. TV-ohjelmia etsin yleensä Iltapulusta tai sitten Elisaviihteen puhelinäpistä. Kummassakaan ei ole mainoksia - vielä.

    Täytyy tästä kohta lähteä pojan kanssa setvimään siipan viime vuoden verotusta. Ilman selvitystä hän saisi palautusta melkein yhtä paljon kuin viime vuonna veroa maksoi. Niin tuskin voi olla, mutta jonkun asteen palautus pitäisi kuitenkin tulla, koska häneltä on pidätetty suurimmasta osasta tapaturmavakuutusyhtiön korvauksista veroa 45% -

    Kesä lähestyy tyypillisesti kolean vappusään säestyksellä, uhkaavat metelookit. Minä jätin viime yönä pyykit pihalle, ja tietysti sade ne kasteli. Mutta nyt on taas jo hyvä kuivatuskeli.

    Mukavaa alkanutta huhtikuun viimeistä viikkoa!
  2. Minunkin nettini läks toimimaan kohta sen jälkeen kun luovuin kaikista yrityksistä a) saada yhteyttä asiakaspalveluun (siis ei Guruun) b) saada homma toimimaan omin voimin Elisan lukuisten vian paikantamisohjeiden avulla. Ajattelin, että hoidan homman maanantaina, kun kerran kuitenkin minulla älypuhelin käytössä.

    En tiedä olisiko Elisalla ollut jotain niiden omaa häikkää, kun yritin kolmeen kertaan puhua puhelimessa ystäväni kanssa. Joka kerta "linjalla" kuului ääni, joka muistutti kouluaikojen liidun kirskuntaa taululla ja englannin puhetta ynnä astioiden kilinää.Lopetimme sitten yritykset puhua vain keskenämme. Sovittiin yrittävämme tänä iltana uudelleen.

    Tänään sain taas tehtyä lisää pihahommia. Tulisipa nyt sitten sade, levittelin jo sammaltuhoakin nurmikolle. Koskaan aiemmin ei olekaan sammalta ollut niin paljon kuin nyt. Kaihoisana muistelen kesiä, kun aikoinaan siirtonurmesta uudelleen rakentamamme nurmikko kukoisti ja oli kuin elokuvista. Nyt siitä on enää muistoja, kuvina ja päässä. No, aina ei voi voittaa.

    Hyvää pyhää!
  3. Olen tänään taistellut netin kanssa. Se välillä toimii ja välillä ei. Pitkiä aikoja oli ihan mykkänä. Jopa koko wifi-loota meni välillä pimeäksi. Eikä operaattorilla mitään puhelinnumeroa (muuta kuin Guru. mikä maksaa 2,5e/min - en enää koskaan haksahda siihen numeroon soittamaan), mistä voisi kysyä apua. On kyllä kaiken maailman omakorjaussysteemiä ja chattia, mitkä vievät aikaa tuhottomasti, eikä kuitenkaan ei apua heru. Jonkun verkkokorjausäpinkin latasin, mutta kun siinä heti alkuunsa piti viedä puhelin (millä vian etsintään jouduin ryhtymään, kun tietsikalla en päässyt nettiin) wifin viereen, niin äppi valitti, että "voi voi, ei ole yhteyttä wifiin". No ei tietenkään ollut, kun koko systeemi oli pimeänä. Kaiken maailman toimia piti suorittaa, mutta aina tyssäsi siihen, että wifiä ei ollut, eli ei siis nettiäkään.

    Melko kummallista, että mitään epämääräisten vikojen ilmoitusnumeroa ei ole - paitsi tuo öljylähteiden omistajille tarkoitettu OmaGuru. Tai voihan sellainen jossain olla, mutta minä en sitä ainakaan löytänyt. Suurin osa ongelmien itse selvittämisestä perustuu siihen, että netti toimii. Joka siis minulla ei toiminut lainkaan.

    Ja aina nuo netin viat ilmaantuvat, kun olisi meininki sitä hyödyntää jotenkin erikoisesti. Iltapäivällä minun piti katsoa Areenasta ooppera, mutta siitä kerkisi mennä tunti vian määritysten parissa, joten luovuin koko ajatuksesta. Ehkä oli tähdissä kirjoitettu, ettei se kuulunut minulle. Sen sijaan minun kuuluisi tehdä pihatöitä, kun tuommoinen ilmakin taas on suotu. Poika tulee kohta sahailemaan yhdestä puusta lahoja oksia, joten siihen hommaan ainakin on osallistuttava roskaa keräämään. Tai itse asiassa ei ole pakko, mutta en kehtaa pelkästään jäädä lyömään sahalle tahtia.

    Eipäs luvannut Saarikko ottaa mallia muista tyttökvintetin eronsa ilmoittaneista puhiksista. Hän jää vastaamaan teoistaan. No, mitä se vastuu sitten tarkoittaneekaan. Yleensähän - ainakin liike-elämässä - se on reilu kädenpuristus, joka näkyy pankkitilillä, mutta ehkä poliitikoilla on toiset säännöt.

    Mukavaa lauantai-iltaa.
  4. Minäkään en ole twitterissä, en edes tiedä, miten sinne mennään. Olen myös huomannut, että aina eivät kuvat aukea, mutta jos eivät aukea niin saavat minun uolestani olla. Facessa käyn pari kertaa kuukaudessa katsomassa tiettyjen kavereideni kuvia.

    Ihmiset kuvaavat nykyään niin paljon, että "valokuva" on kärsinyt jo inflaation. Eniten ihmetyttää se, että Facessa (varmaan muillakin somen alustoilla) ihmiset julkaisevat kuvia pääasiassa, ja jotkut vain itsestään. Minä en ole mihinkään laittanut kuvaani, enkä laitakaan. Ei ole pakko. Se miksi lähetelläänihan vieraidenkin ihmisten töllättäväksi oman lärvin kuvia, ei ole minulle selvinnyt.

    Minä en siipan kuoleman jälkeen ole pelannut mitään koneella. Kynällä ratkaistavat sudokut ja ristikot riittävät. Konepelit olen aina hakenut vain Älypäästä, muista sivuista en tiedä. Vielä kun siippa tuossa toisessa sohvassa makuullaan teki mahjongeja niin minäkin niitä väsäsin. Joskus niissä saattoi mennä parikin tuntia. Nykyään tietsikalla jos olen pidemmän aikaa, alkaa niska juilia, ja jos en ajoissa lopeta, niin seuraavaksi pitääkin mennä nappaamaan burana, kun niskasta kipu leviää päähän.
  5. Alkaakohan meillä nyt sitten sähköjuhlat. Sitä kai sit riittää joka lähtöön. Ei olla sen suhteen köyhiä eikä kipeitä.
  6. Kun ihmettelin isien luonteen periytymistä nimenomaan pojille, niin ainakin meikäläisen ikäluokassa (en ihan ole selvillä sinun iästäsi) luonteenpiirteisiin ovat suuresti vaikuttaneet sodan käyneet isät, joten kyse ei useinkaan ole periytymisestä vaan vaikutuksesta ja saadusta mallista. Naisiinkin sota tietysti vaikutti, mutta varmaan toisella tavalla. Luulen, että useimmat naiset vahvistuivat. Monet liikaakin. Oma äitini oli siitä hyvä esimerkki. Minuun taas sillä on ollut vaikutus, joka ei kaikessa ole ollut hyväksi.

    Siippanikin oli aika vaikea ihminen, äärimmäisyystyyppi: toisaalta niin insinööri - "tosta poikki ja tohon jenka" - kuin vain olla voi, ja toiselta laidaltaan introvertti tunneihminen. Usein itsekin ihmetteli, miten on voinut ruveta "reppuriksi" niinkuin itseään kutsui. Luonteensa vaikeus ei työelämässä päässyt esiin, osasi sitä ainakin jossain määrin hallita; menestyi kohtuullisesti ja oli pidetty. Usein kyllä kotona sitten pärklasi suunnilleen samoja ihmisten ominaisuuksia kuin sinä yllä luettelit. Luonteensa oli perua isältään, joka oli vielä vaikeampi - perittyä sekin - ja sota oli sitä vain pahentanut. Sen hän taas purki vanhimpaan poikaansa, millä tietysti oma vaikutuksensa siipan (opittuun) luontoon.

    Kaikki siis vaikuttaa kaikkeen. Minä olen yksi niistä, jotka uskovat ison kirjan sanaan: isien pahat teot kostautuvat lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen. Sen verran sitä muutan, että isien pahat ja HYVÄT teot...
  7. Mikähän siinä on, että isiltä - pojille - tulevat ne vaikeat luonteet. Jos siitä voi vetää johtopäätöksen, niin äideiltäkö sitten tulevat ne helpot😆Toisaalta, kyllä esim. avioliitto nössön miehen kanssa olisi varmaan aika puuduttavaa. Se johtaa helposti tilanteeseen: "pois alta akkavalta, huusi ukko sängyn alta", jota taas nainen helposti voi käyttää hyväkseen. No, tasavertaisuus tässäkin kai olisi se ideaali. Eli kummatkin sinne sängyn alle huutelemaan😉

    Tutkimusten mukaan älykkyydestä 50-80% on perintöä. Loppu (kai) sitten tulee eletystä elämästä ja opitusta. Mutta se ei ainakaan oikein näy esim. työelämässä, hiljaista tietoa ei työpaikoilla juurikaan arvosteta, vaan potkut töistä annetaan usein lähellä eläkeikää, päälle viiskymppiset eivät työnhakijoina ole suosikkiporukkaa, jne. Jos ihminen on tuota 50%;n kastia, niin toinen 50% jää hyödyntämättä ikärasismia toteutettaessa. Siis kärjistäen.

    Tunneäly on sitten ihan oma älykkyyden lajinsa. Sitä ei voi kellään olla liikaa, mutta sitä ei oikein tunnuta arvostettavan. Tai, no, kun en enää ole työelämässä, niin en tietenkään voi tietää, mikä sen arvostus nykyään siellä on. Ennen ainakin työntekijät pitivät ko. ominaisuutta arvossa, mutta pomoa valittaessa sillä ei kovin isoa merkitystä ollut - tai ainakin sellaisesta indikoi keskimääräinen pomo. Olisiko - toivottavasti on - nykyään tilanne jo toinen. - Toisaalta tunneäly ei ole pahitteeksi sille pomon alaisellekaan.
  8. Kirkonrottana, tuulen tuivertamien p---ein minäkin aikuiselämäni aloitin, eikä se siitä kovin ole muuttunut näinä vuosikymmeninä. Siipalta jäi jotain pojille ja lapsenlapsille, minullekin, mutta minä en tarvitse mitään, pärjään eläkkeelläni. Vanhemmiltani en minäkään perinyt mitään. Enkä kyllä semmoista osannut kaivatakaan. Kun itse hoitaa hommansa, niin kellään ei ole nokan koputtamista.

    Lottoamista joskus olen ajatellut, mutta sitten työvuosien kimppaloton en sitä enkä mitään muutakaan pelaamista ole harrastanut - en osaa enkä tiedä, mitä pelejä edes on olemassa. Siippa lottosi joskus, kun oli iso potti tyrkyllä. Suurin voitto taisi olla vähän päälle satanen. Hänen veikkauksen tililtään siirsinkin pankkitililleen 1,30€!! Päätin sillälihottaa pankkitiliään, kun sijoittaminen vaatisi niin paljon selvittelyä🤣
  9. Mekin jossain vaiheessa pistimme jonkin verran rahaa sijoituksiin. Niille kävi juuri samalla tavalla kuin sinulle, että kaikki mikä tuli, osa pääomastakin meni palkkioihin ja huonoon tuottoon. Niinpä sitten otimme rahat pois tavallisille tileille. No, korkoahan niihin ei oletullut ja inflaatio vie osansa, mutta silti tavalliselle pulliaiselle parempi vaihtoehto kuin pankin ja sijoitusyhtiöiden viemät rahat, jotka voivat olla isojakin summia.

    Sijoittajista on usein ollut juttuja lehdissä, ja ne antavat kuvan, että helppo homma, rahaa tulee eikä muuta voi. Varmaan moni (nuorikin) miettii sitä yhtenä vaihtoehtona rikastumiselle. Mutta yksi vaatimus siinä ainakin on se, että koko ajan pitää seurata taloutta ja kursseja. Eikä sekään riitä, vaan pitäisi seurata tapahtumia maailmalla ja ymmärtää, mitä ne merkitsevät finanssipuolella. Koodaustakin suitsutetaan ansaintakonstina, ja moni nuori siihen pulkkaan on lähtenytkin. Tuntuu, että varsinaisen työn teko on jo vanhanaikaista. Rahaa kuitenkin pitäisi saada, mutta tavallinen duuni ei kiinnosta. Moni elää ennemmin tukien varassa kuin tekee työtä, missä ei ole hohtoa. - Onneksi ei tarvitse olla mukana tämän päivän työelämässä.
  10. Olipa mielenkiintoinen alku päivälleni, kun kuuntelin radiosta maailmankuulun neurokirurgin Juha Hernesniemen haastattelua. Hän aikoinaan leikkasi myös yhden sukulaisemme. Tuo leikkaus antoi paljon lisää elinaikaa syövän raastamalle, monen lapsen äidille.

    Tänään säästin rahaakin. Sain seuraavan puolen vuoden laskun eräästä aikakauslehdestä, jonka puoli vuotta sitten tilasin. Tilauksen piti olla - kuten usein lehtimyyjät vakuuttavat - varmasti määräaikainen, että tilaus sitten puolen vuoden päästä automaattisesti katkeaisi. Soitin tietysti lehden asiakaspalveluun ja ilmoitin lopettavani tilauksen. No, tämä asiakaspalvelija tarjosi minulle saman tien lehteä vielä neljäksi kuukaudeksi hintaan, josta laskettu puolen vuoden hinta teki just puolet saamastani kuuden kuukauden laskusta. Aika ovelaa. Tartuin tarjoukseen, koska tykkään kyseisestä lehdestä.

    Pitäisi taas soittaa pankkiin. Ahdistavaa kun en itse pääse asioita hoitamaan, vaan vain pankin kautta. Sain hiljakkoin kuukauden tiliotteen "suljetuista" tileistä, ja kovasti pannuun ottavat nuo pankin veloittamat maksut laskujen hoidosta. Minähän en niitä ole pyytänyt hoitamaan, mutta kyseessä on pakkopalvelu. Olen kyllä ainakin kerran viikossa pistänyt tekstiviestin, missä olen haukkunut koko systeemin. Lakiinhan (mm. rahanpesu ja perillisten oikeudet - luultavasti juuri em, järjestyksessä) kuolinpesän hoitokiemurat tietysti perustuvat, mutta jotain mätää on pankin proseduureissakin, kun olen useammalta asiakaspalvelijalta saanut erilaista tietoa samasta asiasta.

    Mutt nyt kuorimaan pottuja. Teen lounaaksi porosoppaa, jota varten eilen savustin poronluita. Tänään siis liemeen potut, viherpippurijuusto ja eilen luista irrottamani lihat. Sekaan vielä lisää valkosipulia ja katajanmarjoja. Nam, hyvää tulee. Soppaa kyllä riittää moneksi päiväksi, mutta pitää laittaa loput pakastimeen sitten kun alkaa tökkiä.

    Hyvää alkavaa viikonloppua.
  11. Tänään on taas ollut minulla tietotekninen päivä. Olen kantapään kautta - tietysti - opetellut langattoman skannauksen asetuksia ja määrittelyjä. Kumpikaan poika ei ole hollilla, joten piti ihan ite pähkäillä. Onnistuihan se pitkän turaamisen jälkeen, mutta nyt kyllä päätä särkee. Stressi iskee aina, kun osaamiseni on niin onnetonta. Tänään jouduin Excelinkin unohtuneita toimintoja kertailemaan. Ja päänsärky eikun lisääntyi

    Löysin siipan loppuaikoinaan päivittämän, toisen kodin dokumenttikansion uumenista vielä vakuutusyhtiölle meneviä kuitteja ja kululaskelmia. Eilen, vai oliko jo toissapäivänä, käsiteltiin MOTissa vakuutusyhtiön (kaiketi voisi sanoa vakuutusyhtiöiden) kiemurtelua korvausten maksamisissa. Se tuli mieleen, kun yritin sulloa vakuutusyhtiön palautuskuoreen nipullista kuitteja. Kuori on niin naftisti mitoitettu, että siihen useamman A4:n saaminen niin, että se ei repeydy on ison urakan takana. Siinäkin säästäneet? Paperia? No, ehkä ei kuitenkaan siitä ole kyse vaan kuorien automaattisesta käsittelystä tai jostain vastaavasta prosessista. Kivan näköisiä kuoria sitten, kun vielä posti hoitaa osansa ja kurittaa lähetyksiä kuin vierasta sikaa. Pistin kuoreen mukaan lapun, jossa ehdotin kuoren koon suurentamista parilla millillä.

    Tänään tein pihassamme mukavan havainnon. Kottaraisia oli lintujen ruoan kimpussa. En niitä ole aikoihin nähnyt, tässä kotipihassa en vuosikymmeniin, mutta ei niitä kovin usein ole muuallakaan näkynyt. Nehän käytännössä hävisivät ainakin siellä, missä maatalouden ja maalaiselämän loppuessa ruokapaikat loppuivat. Niillä on hieno sulkapeite, joka tässä kevään kirkkaassa, kaiken paljastavassa auringossa kimaltelee upeasti. Luin juuri Wikipediasta, että Tanskassa on joskus löydetty kottis, jonka iäksi renkaan tietojen perusteella saatiin yli 22v. Suomessakin on tavattu 16-vuotiaita. Meinaakohan niiden uusi tulo myös maatalouden uutta nousua;). No, leikki sikseen, joku voi saada slaagin moisista epäilyistä

    Nyt päiväkaffelle. Olen jo vähän myöhässä🤣
  12. Minulle ei moniin aikoihin ole tullut puheluita ulkomailta eikä niitä koskaankaan ole monta tullut. Siipalle sen sijaan niitä tuli ja tulee vieläkin - hänen puhelimensa on vielä käytössä erinäisten ulkomaisten juttujen takia. Saataisiinpa pian perunkirjoitus tehtyä, niin saisi senkin sulkea.

    Mitenkähän sinulle noita ulkomaan puheluita nyt on alkanut tulla. Uusi puhelimesi kai houkuttaa siihen soittamaan;). Itse en vastaa mihinkään tuntemattomiin numeroihin. Jos tiedän odottaa jotain soittoa, niin silloin teen poikkeuksen. Mutta jos toisesta päästä alkaa tulla ulkomaan molotusta niin samantien pistän poikki. Hurjia huhuja liikkuu, että yksi ainoa sana vastaajan suusta voi laukaista huijaustapahtuman. En tiedä, onko se totta, mutta vieraille en puhu.
    am
  13. Siks varten käytänkin selaimena DuckDuckGo'ta, ettei tarvitse mainoksia katsoa. Nyt vain oli minulla niiden katseluun hetkellinen tarve, kun tutkailin tuota mainitsemaani vehjettä.

    Ja samaa mieltä noiden helkatin evästeiden suhteen. Olisi kiva tietää, mitä niillä loppujen lopuksi tehdään - muuta kuin kiusataan ihmisiä. Nanosekunneista viis, mutta ärsytyskynnys on alvariinsa koetuksella niiden(kin) takia.
  14. Jaa-a, kyllä minun on vaikea kuvitella, että Retu Kivinen olisi osaamallamme tavalla kiirehtinyt muuallakin kuin juostessaan nuijan kanssa saaliin perässä:). Nykymuotoinen kiire johtaa helposti lopputulokseen: on niin kiire, ettei kerkiä tehdä mitään. No, aika luontaisesti kuitenkin monelle käy niin, että "jos elämä ei muuta opeta, niin ainakin hiljaa kävelemään".

    On kyllä melkoiseksi mennyt mainostaminen - varmaan vain minun kiusakseni. Olen katsellut "sillä silmällä" airfryer'iä. En vielä tiedä, olisiko hankinta fiksu juttu, mutta ainakin uunini alkaa olla jo lopusuoralla, joten uusi uuni tai joku muu paistamis"kone" pitää kohta hankkia. Äsken asiaa jo tutkailin. Tai olisin tutkaillut. Mainoksista en tykkää yhtään ja kun kun yhden mainoksen päälle lävähtää vähän väliä toinen, ja kolmaskin mainos, jotka sitten erikseen pitää klikata pois näkymästä, niin tulee mittani täyteen. Pitäkööt tunkkinsa.

    Aurinkoisia pyhiä toivotan itse kullekin!
  15. Läpi historianhan uuden vastustajia on ollut, ja luultavasti niin jatkuukin. On kai aika luonnollista, että helposti syntyy pelko sitä kohtaan, mitä ei tunne ja tiedä. Ja digi on varmaan monille vaikeaa ymmärrettävää - verrattuna vaikkapa muinoiseen kehruukoneeseen🤣. Kehruukoneen sentään näki silmiensä edessä, mutta digiä enempi vähän. Vastustusta ja kritisointia pitääkin olla. Jees-jees miehet" voivat saada aikaan enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

    Niin kauan kuin ikärakenne on tämä kuin se on, niin kyllä vielä monta tyyppiä jää digin ulkopuolelle. Loppuvat vasta, kun kuolo korjaa.
  16. Muistelen, että lapsena pitkäperjantait olivat aina synkän pilvisiä ja koleita. Mutta se olikin lapsena, nyt olen vanha aikuinen, joten aurinkokin nyt sitten paistaa. Kävelylenkki houkuttaisi, mutta siipan nostossa niksahtanut selkäni juilii aina vain, joten lenkkiä pitää vielä siirtää. Lepokipua ei onneksi ole, mutta liikekipua senkin edestä. No, ehkä sekin joskus häipyy.

    Uutta läppäriä minunkin kai tarvitsee kohta ruveta katselemaan. Poika totesi, että alkaa koneen ääni olla huolestuttava. Kehotti minua ottamaan talteen sen, mitä säilyttää haluan. En aiemmin pilveä ole käyttänyt, mutta nyt siirsin kaikki kuvat sinne. Myös muutamia taloyhtiön "papereita" talletin samoin kuin joitain omiakin, tai lähinnä siipan tekemiä faileja. Ikivanhoja papereita hiljakkoin seuloessani löysin yhden kurssitodistuksen työelämäni alusta, ja skannasin senkin talteen. Siinä on jälkipolville ihmeteltävää, millaisilla eväillä silloin toimittiin: kaksi iltaa kestävä tietopuolinen kurssi ja siihen liittyvät konekirjoitusharjoitukset (joita kyllä velvoitettiin jatkamaan kotona). Ne vaadittiin keväällä -66 saamassani kesätyöpaikassa, joka oli yksi "Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön" yksikkö .

    Nyt pitää lähteä liikenteeseen. Kettisporukka läksi aamulla ajamaan Lappiin ja jättivät jääkaappiinsa ruokatarvikkeita, jotka pitää hakea pois ja syödä, etteivät mene "ite eestään". Pitää myös käydä Lidlissä hakemassa yksiä (minunkin suussani tosi hyviä) suklaakarkkeja. Lapsenlapset tulevat huomenna isänsä kanssa syömään ja kysyessäni, mitä haluavat jälkkäriksi tuli kuorossa vastaukseksi po. Lidlin karkkeja. Saamansa pitää; ostan niitä kääretortun koristeeksi. Kääretorttu on tosi helppo tehdä gluteenittomana, ja siitä saa nopeasti herkullisen kakun.

    Hyvää pyhää!
  17. Jospas Marinille tuli ongelma, mitä voi kuvata: eihä se vauhti mittää, mutta se äkkipyssääs. Melkoista haipakkaa hän meni, teki ja paistatteli parrasvaloissa milloin minkäkin asian tiimoilla, joten voipi olla, että pelkkä kansanedustajuus ei sen jälkeen oikein enää riitäkään, ja tosiaan tähyilee muualle, kuten mediassa on spekuloitukin.

    Elosen mämmi on parasta. Sanoo tämä mummu. Noh, makuasia. Minä olen Eloseen oppinut, kun kymmenet pääsiäiset olemme viettäneet mökkimaisemissa, minkä kaupoissa Elosen tuotteet ovat tunnettuja. Täälläkin toisesta ruokakkaupastamme sitä saa. Hyvä mämmi ja kunnon kuohukerma - ei sokeria - on pistämätön yhdistelmä. Terveysintoilijat kyllä sanovat soosoo; pitäisi ainakin kerma vaihtaa rasvattomaan maitoon. Mutta sanokoot.

    Tänään piti olla lämmintä ja aurinkoista, mutta koko päivän on ollut pilvistä ja koleaa. Olin suunnitellut tänään siivoavani ja päästäväni auringon sisälle huusholliini mutta peruutin sen.

    Sen sijaan olen siivonnut siipan arkistoja. Sitä hommaa piisaa varmaan maailman tappiin. Löysin papereiden joukosta yhden, yli sata vuotta vanhan kauppakirjankin, jolla siipan oman vaarin talokaupat oli sinetöity. Sen sentään säästin (minullahan on kaiken turhan hävittämisvimma). Paperikin on semmoista vanhaa haalistunutta, kellanruskeata, läpikuultavaa, ja kaikki tekstit kirjoitettu taidokkaalla käsialalla, ja muste on edelleen pikimustaa. Nykyään ei käsialaa enää kai ole muilla kuin meillä vanhoilla, jotka kaunoa jouduimme koulussa harjoittamaan. Se oli monelle (etenkin pojalle) liian vaativa homma, kun kirjoittaa piti mustekynällä, terää mustepulloon vähän väliä kastellen, ja jos hiha tai käsi vain hipaisikin tuoretta mustetta, niin jälkeähän siitä vihkoon syntyi, mistä sitten opettaja kehui.

    Mutta nytpäs taidan mennäkin mämmi- ja kermakaapille. Saan eilen ostamani mämmiropposen tyhjentää ihan itse. Poikani ja lapsensa tulevat kyllä jonain päivänä syömään, mutta eivät ymmärrä mämmin päälle, kuten ei niin moni muukaan enää tänä päivänä. joten se herkku jää minulle.
  18. Ja piti vielä kysyä, että mitkäs on tunnelmat vaalituloksesta?
  19. Eilisistä tietsikkajutuista intoontuneena minäkin aloin tänään tutkia koneeni sielunelämää - minulla myös HP Pavilion - ja mitäs sieltä löytyikään! Lokakuun lopussa sille on ilmestynyt Win10🙄. Itse en sitä ole ladannut. Siippakaan ei sitä ole tehnyt, Itsekin hän aina kirosi "kymppiä". Koneelleni se on kai sitten latautunut automaattisesti. Luultavasti jossain kohdassa on ruksi, missä olen antanut sellaiselle luvan. No, hyvä että on, ei tarvitse huolestua päivityksistä - ainakaan ihan vielä. Itse olen kyllä niin uuvana näiden koneiden kanssa, että kun poika kaivoi jostain mallin win8:n näkymästä, niin sen verran tajusin, että en sitä todellakaan ole vähään aikaan käyttänyt, eli kympin kanssa olen pelannut jo kuukausia.

    Poika kävi koneeseeni laittamassa myös wifi-scannauksen. Siipan vielä maksamattomia laskuja skannaan pankkiin maksettavaksi, kun en hänen tilejään vielä itse pääse näpelöimään. Taas kerran on pakko ihmetellä, miten kuolinpesän raha-asioita voi hoitaa esim. vanhus tai joku muu, jolla ei ole mahdollisuutta tai kykyä netin käyttöön eikä siihen apuakaan. Minäkin meinasi kunnolla tuskastua skannausongelmaan. En halua lähteä laskujen kanssa pankkikonttoriin. Sitä varten olen hankkinut verkkopankin ja siihen tarvittavat tunnukset, enkä meinaa millään hyväksyä sitä, että en niitä voi käyttää.

    Tänään vihdoin tartuin myös siipan paperipinoihin, jotka vielä jäivät häneltä siivoamatta. Ison osan hän kerkisi järjestää kansioihin, ja niitä onkin nyt helppo plärätä tarvittaessa. Mutta sekaisin olevia on vielä melkoisesti, ja joka ikinen lappu pitää tutkia. Silppuriakin tarvitsisin. Semmoisen saisi muutamalla kympillä, mutta kokemukset noista kevyen sarjan vehkeistä ovat huonot: vain muutaman aanelosen kerrallaan saa niissä silputtua ja pölyä tulee tuhottomasti. Eli poltettavien jätteiden Moolokkiin ne pakkaan semmoisenaan.

    Keväistä pääsiäisviikon aloittelua!
  20. Juu, kun silakoita paistetaan, niin ne paistetaan pannullaki voissa terveysintoilijoiden kauhuksi. Samoin tehdään muikuille, jotka vielä ennen paistamista ryvetetään ruisjauhoissa, että oikein sitä voita niihin imeytyisi:). Mutta kummatkin kalaruoat ovat siis paistamalla valmistettuja, ja minunkin suussani suurta herkkua.

    Mikrossa sitten tehdäänkin muunlaista kalaa, tai ainakin minä teen. Kypsytän esim. lohta kermassa tai haukea valkoviinissä. Ne eivät ole paistettua kalaa, mutta pahuksen hyviä silti. Ja valmistuvat nopeasti. Ruokagurut kuulemma itkevät, kun ruokaa tehdään mikrossa. Mutta miksi ei tehtäisi, kun siinä voi. Esim. valkosipuliperunat teen siinä aina. Tulee paljon muhevampaa, uunissa paistos pruukaa kuivua, jos ei koko ajan ole lisäämässä kermaa.
    21. 5 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt