Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Luonnollisessa tilassaan ihminen on Jumalan vihamies ja siksi elämämme yllä on Jumalan viha (Room 5:9-10).

    Ef.5:2
    ”...olimme luonnostamme vihan lapsia niinkuin MUUTKIN”.

    AADAM JA KRISTUS
    Room. 5:12-21
    --
    Aadamin kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema kaikkien ihmisten osaksi (12).
    Kuolema kuului ensimmäiselle ihmiselle lausuttuun kiroukseen: ”...maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman” (1. Moos. 3:19).

    Kuoleman tuleminen kaikkien osaksi johtuu siitä, että ”kaikki ovat syntiä tehneet” (12).
    Yksikään ihminen ei ole poikkeus tästä. Aadamin synti on syynä siihen, että me kaikki teemme syntiä. Synti hallitsee maailmassa kaikkialla. Vasta Kristuksessa se kukistetaan (17-19).

    Kaikki ne, jotka ottavat Kristuksen vastaan omana henkilökohtaisena Vapahtajanaan, tulevat uskon kautta vanhurskaiksi, Jumalalle kelpaaviksi (21).
  2. veli.vapaa: "Eiköhän ole parata jättää arvailut ja uskoa, että.
    Ps. 145:3
    Suuri on Herra ja sangen ylistettävä, ja hänen suuruutensa on tutkimaton".
    --
    Aivan!

    Ei kannata arvailla ja luulotella mitään, mikä ei ole yhtäpitävä Raamatun sanan kanssa.

    Jeesuksenkin LUULOTELTIIN olevan vain Joosefin poika ("lihasta syntynyt"; Joh.3:6).

    ”Ja hän, Jeesus, oli alottaessaan vaikutuksensa noin kolmenkymmenen vuoden vanha, ja oli, niinkuin LUULTIIN, Joosefin poika” (Luuk.3:23).

    Jeesuksen syntymä ja siihen liittyvät yliluonnolliset tapahtumat on kerrottu Luukkaan evankeliumin alussa.
    Siitä käy ilmi, miten ASIAN LAITA OIKEASTI OLI!
    Jeesus oli Joosefin poika siten, että tämä oli ottanut Marian vaimokseen ennen Jeesuksen syntymää ja omistanut Jeesuksen pojakseen (Luuk.2:5,48).
    Joka tunsi Jeesuksen alkuhistorian (Luuk.1:26-38), tiesi myös Jeesuksen yliluonnollisen sikiämisen PYHÄSTÄ HENGESTÄ.

    Uskontunnustus ilmaisee asian näin: "Sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta".
    Matteus kirjoittaa:
    "...se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä" (Matt 1:20). Jumala käytti yli ymmärryksen käyvää neitseestä syntymisen ihmettä antaakseen Poikansa tulla maailmaan (vrt. Jes 7:14; Fil 2:6-7).

    Näin Jumala tuli ihmiseksi. Se on Jumalan perusihmeitä kuten maailman luominenkin, emmekä pysty ihmisinä sitä koskaan selittämään. Se oli Pyhän Hengen luomisteko.
    Mariasta tuli "Jumalan synnyttäjä". Jeesuksen elämä ihmisenä alkoi neitseestä syntymisen ihmeestä ja päättyi lopuksi ruumiin ylösnousemuksen ihmeeseen.
    ----
    "Ellei ihminen voi sopeuttaa ajatusta syntymästä ilman inhimillistä isää käsitykseensä Jumalan mahdollisuuksista, hänelle tuottaa aikamoisia vaikeuksia suurin osa Jeesuksen elämästä, ja itse asiassa koko kristinusko" (Richard T. France).
  3. Ef. 1:15-23
    --
    1:15 Sentähden, kun kuulin siitä uskosta, joka teillä on Herrassa Jeesuksessa, ja teidän rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan,
    1:16 en minäkään lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, kun muistelen teitä rukouksissani,
    1:17 anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan
    1:18 ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään
    1:19 ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme - sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan,
    1:20 jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa,
    1:21 korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa.

    1:22 Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle,
    1:23 joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää.
    ---
    Paavali oli saanut Efeson uskovista hyvän todistuksen (j.15).

    Uskomattomalta tuntuu Paavalin väite: ”Kristus on hallitsijana myös tässä maailmassa” (21).
    Tämä kuitenkin perustuu Jeesuksen omiin sanoihin: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maanpäällä.” (Matt. 28:18).
    Näin on, vaikka järkemme sanoo toisin.

    Jeesuksen herruuden tunnustaminen avautuukin vain uskon kautta.
    Herran haavojen jäljet havaitessaan Tuomas tunnustaa näkevänsä hänessä Herransa ja Jumalansa (Joh.20:28).
  4. MINÄ MENEN POIS
    Joh.8:21-30
    --
    8:25 Niin he sanoivat hänelle: "Kuka sinä olet?" Jeesus sanoi heille: "Juuri se, mitä minä puhunkin teille.

    8:26 Paljon on minulla teistä puhuttavaa ja teissä tuomittavaa; mutta hän, joka on minut lähettänyt, on totinen, ja minkä minä olen kuullut häneltä, sen minä puhun maailman kuulla."
    8:27 Mutta he eivät ymmärtäneet, että hän puhui heille Isästä.
    8:28 Niin Jeesus sanoi heille: "Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut.
    8:29 Ja hän, joka on minut lähettänyt, on minun kanssani; hän ei ole jättänyt minua yksinäni, koska minä aina teen sitä, mikä hänelle on otollista."
    8:30 Kun hän näin puhui, uskoivat monet häneen.
    --
    Jeesus puhuu poismenostaan (21).
    Juutalaiset arvelivat Jeesuksen tarkoittavan itsemurhaa (22).
    Jeesus selittää, ettei hän ole kuoleman lain alainen eikä hänessä ole syntiä, toisin kuin ihmiset;
    "Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä; te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta” (23).

    Luonnollinen ihminen, tästä maailmasta oleva ihminen on syntinen jo syntyessään ja kuoleman lain alainen.
    Jeesus sanoo tällaisille ihmisille:
    ”... te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne” (24).

    Ihminen ei omin voimin voi Jeesusta taivaaseen seurata, ellei usko.
    Jeesus sanoo palaavansa siihen kirkkauteen, josta hän on maailmaan tullutkin.
    Ristillä Jeesus tuli ”ylennettyä” (28). Ristinkuolema aiheutti maailman sovituksen ja Jeesuksen ylenemisen.

    Jeesus tuli maailmaan ottamaan pois maailman synnin. Jeesus ei itse tapa itseään, vaan hänet tappavat ihmiset. He luulevat ristiinnaulitsemalla alentavansa Jeesuksen, mutta itse asiassa Jeesus tulee korotettua.
    Hänen elämänsä ei päättynyt hautaan tai tuonelaan.
    -
    ”Minä olen” –sanoilla (24, 28,58) Jumala ilmaisee itsensä vanhassa liitossa (2.Moos.3:14, 5.Moos.32:39, Jes.43:10).

    Jeesuksen puhe näkymättömästä maailmasta, johon hän ennen pitkää oli palaava takaisin, ja näkyväisestä maailmasta, jossa synti ja kuolema vallitsevat, kosketti kuulijoiden sydämiä niin, että monet uskoivat häneen (30).
  5. JUMALAN POJAN VALTUUKSIEN TODISTAJAT
    Joh.5:30-47
    --
    Juutalaiset loukkaantuvat Jeesukseen, kun hän kutsuu Jumalaa Isäkseen (Joh.5:19-29).

    Juutalaiset eivät uskoneet Jeesuksen omaan todistukseen. Jeesus vetoaa Jumalan todistukseen (31,32).

    Jeesus mainitsee Johannes Kastajan antaman todistuksen (33-35).
    Suurempi, kuin Kastajan antama todistus, on Jumalan antama todistus:
    ”Mutta minulla on todistus, joka on suurempi kuin Johanneksen; sillä ne teot, jotka Isä on antanut minun täytettävikseni, ne teot, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä on minut lähettänyt” (36).
    Jeesuksen tekemät voimateot (mm. sairaitten parantaminen) olivat olennainen osa Isän todistusta Pojasta.

    Myös Raamatun Vanhan Testamentin kirjoitukset todistavat Jeesuksesta:”Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta; ....” (39).

    Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Tätä tarkoittivat minun sanani, kun minä puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne, että kaiken pitää käymän toteen, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa" (Luuk. 24:44).
    Koko Vanha Testamentti on käsitettävä todistukseksi Kristuksesta.

    Vastustaessaan ja syyttäessään Jeesusta juutalaiset osoittivat samalla epäuskoa Mooseksen kirjoitettuun sanaan nähden:
    ”Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun sanojani?”

    Joh. 5:18
    "Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi".
    --
    Jeesus oli sekä ihminen, että Jumala!
    Hänessä asui jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti ja hän oli täydellinen ihminen.
    "Jumala oli Kristuksessa ja sovitti meidän syntimme".

    Jeesuksessa oli siis sekä jumalallinen että inhimillinen puoli "sekoittamatta, muuttamatta, jakamatta ja erottamatta".
    Näin minä uskon Raamatun sanan.

    1.Joh. 5:20
    "Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on TOTINEN JUMALA ja iankaikkinen elämä".
  6. Mitä Raamattu opettaa seurakunnasta

    SEURAKUNTA ON KRISTUKSEN RUUMIS
    Kristuksen työ maailmassa jatkuu Hänen seurakunnassaan Pyhän Hengen työnä.
    Kristuksen seurakunnassa olemme elävässä yhteydessä Kristukseen ja toisiin kristittyihin.
    (Ef. 1:22-23)

    SEURAKUNTA ON YKSI
    Kristuksen seurakunta on yksi sentähden, että sillä on yksi Herra, yksi usko ja yksi kaste (Ef. 4:5).
    Ulkonaisesti se täällä maan päällä esiintyy eri kirkkokunnissa ja paikallisseurakunnissa (Room. 12:5).

    SEURAKUNTA ON PYHÄ
    ...koska Kristuksen Henki siinä vaikuttaa (Ef. 5:25-26).

    SEURAKUNTA ON YHTEINEN
    ...koska Jumala tahtoo siihen koota kaikki kansat (Matt. 28:19,20, Joh. 10:16, 17:21, Gal.3:28)

    SEURAKUNNAN JÄSENET
    Kaikki kastetut on otettu kasteessa seurakunnan jäseiksi. Niitä jäseniä, jotka ovat vieraantuneet tai luopuneet (ja niitä on PALJON!) Kristuksesta, Pyhä Henki tahtoo tehdä Kristuksen seurakunnan eläviksi jäseniksi.
    (1. Kor. 12:13, Lk. 13:8,9).

    TAISTELEVA JA RIEMUITSEVA SEURAKUNTA
    Kristuksen seurakunta on täällä maan päällä muukalainen, hajallaan asuva ja taisteleva. Kristuksen tullessa se Hänen kanssaan ilmestyy kirkastettuna ja riemuitsevana.
    (Hebr. 11:13, Ilm. 7:9).

    KRISTITTYJEN HENGELLINEN PAPPEUS
    Kaikilla kristityillä on oikeus lähestyä Jumalaa Isänä. Heidän tehtävänään on myös rakkaudessa nuhdella ja lohduttaa toisiaan. Tässä merkityksessä he ovat pappeja.
    (1. Piet. 2:9, Matt. 18:15-18, Room 15:7).

    ARMONVÄLINEET
    Pyhä Henki suorittaa työnsä seurakunnassa Jumalan sanan ja sakramenttien välityksellä. Sen vuoksi Jumalan sanaa ja sakramentteja sanotaan armonvälineiksi.
    Sakramentteja ovat pyhä kaste ja Herran pyhä ehtoollinen.
    (Joh. 6:63, Joh. 6:54).
    Huom. Ohita tuo "sakramentti"-sana, jos se tuntuu vieraalta!

    SEURAKUNNAN VIRAT
    Armonvälineiden hoitamiseksi Jumala on asettanut seurakuntaansa papin viran.
    Samoin Jumala on lähimmäisten henkilökohtaiseksi auttamiseksi ja palvelemiseksi asettanut seurakuntapalvelijan; diakonin ja diakonissan viran.
    (Apt. 20:28, 1. Tim. 3:1, 1. Kor. 4:1, Apt. 6:1-6).

    EVANKELIUMI LUO SEURAKUNNAN
    Seurakunta on siellä, missä evankeliumia puhtaasti saarnataan ja sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.
    (Ef. 2:19-22, Room. 10:17).
  7. IHMISTEN SYYLLISYYS
    Room.1:16-32
    --
    Irtaantuminen Luojasta vie automaattisesti ihmisarvon alentumiseen (22,23).
    Roomalaiskirje puhuu kadotustuomiosta (5:16,18: 8:1) ja hukkumisesta (2:12), mutta antaa samalla myös tiedon siitä, miten evankeliumin vastaanottaminen pelastaa ihmisen (1:16).

    Jumalan viha kohdistuu kaikkea jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan. Jumalattomuus johtaa pitämään valhetta totuutena ja joka puolestaan johtaa ihmisen Jumalan tahdon tietoiseen rikkomiseen (18).
    Jumalan viha on oikeudenmukaista. Vihatessaankin Jumala rakastaa ihmistä eikä tahdo yhdenkään hukkuvan (2. Piet 3:9).

    Jumalan hylkääminen johtaa luonnottomuuksiin niin sukupuolielämän kuin muunkin elämän alueella (26-28). Sen seurauksena on luonnon ja terveen elämän vastainen elämäntapa.

    Seuratessamme nykymaailman menoa ei voi olla näkemättä sitä turmelusta, johon Jumalasta vieraantunut ihmiskunta on joutunut.
    Turmeltunut ihminen- omaa nautintoa tavoittelessaan- kovettaa sydämensä, eikä välitä toisten hädästä. Roomalaiskirjeen 1. luvun lopussa lueteltu paheluettelo on ikävää luettavaa.
    Se vie meidät keskelle kovaa maailmaa, jossa ihmisten häikäilemättömyys ja kovasydämisyys ovat vallalla (29-31).
    ---
    Luonnollisessa tilassaan jokainen ihminen on synnin alla (Room. 3:9) ja Jumalan kirkkautta vailla.
    Jokainen meistä on kadotettu, ellei Jeesus olisi kantanut meidän syntejämme ristille.
    Emme millään voi paeta syyllisyyttä ja puolustella itseämme Jumalan edessä (Room. 3:19).
  8. Eroe: "En minä tuomitse lesboja en tuomitse ketään. Julistan Jumalan sanaa ja puhun myös mitä hengessä koen".
    ---
    JUMALAN TUOMIO ON OIKEUDENMUKAINEN
    Room. 2:1-16
    --
    2:1 Sentähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa, olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset. Sillä mistä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja.
    2:2 Ja me tiedämme, että Jumalan tuomio on totuuden mukainen niille, jotka senkaltaista tekevät.
    2:3 Vai luuletko, ihminen, sinä, joka tuomitset niitä, jotka senkaltaisia tekevät, ja itse samoja teet, että sinä vältät Jumalan tuomion?
    ----
    Jumalan oikeudenmukainen ja totuudellinen tuomio kohtaa jokaista, niin hurskasta kuin jumalatontakin.
    Sanoopa Raamattu, että ”...aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta” (1.Piet.4:17).

    ”Sillä mistä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja” (1).
    Innokas tuomioitten langettaminen johtuu siitä, että asia on tuomitsijalle itselleen tuttu.
    Sättiessään muita paine omassa elämässä helpottuu hetkeksi.
    Näinhän toimi fariseuskin; ”Enhän ole niin kuin tuo publikaani” (Lk.18:11).

    Tuomitsemisen sijasta Paavali kehoittaa tarkkailemaan omaa elämää; Jumalan hyvyys vetää meitä parannukseen (4).
    Jumala ei jaa ihmisille hyvyyttä sitä varten, että sen turvin voisimme vapaasti halveksia ja tuomita muita. Me emme ole tuomareita emmekä jakomiehiä.

    Jumala ei katso henkilöön (11).
    Viimeisellä tuomiolla jokainen saa tekojensa mukaan (6), hyvää tehneet iankaikkisen elämän, pahaa tehneitä kohtaa tuska ja ahdistus (9).
    --
    Virsi 158

    1.
    Vihan päivä kauhistava!
    Sydänjuuret värähtää,
    kun on kaikki katoava,
    taivas, maa kun häviää.
    Ihmiskunta peljästyy,
    tuomari kun lähestyy.

    2.
    Taivaan torvi äänen antaa,
    kaikuu kaikkeen maailmaan,
    maankin alle kaiun kantaa,
    kutsuu kuolleet haudoistaan
    tuomiolle käskien
    eteen Herran istuimen.

    3.
    Siinä suuret, siinä pienet,
    kaikki tarkoin tutkitaan.
    Ihminen, ken ikään lienet,
    silloin sinut tuomitaan.
    Silloin kaikki löydetään,
    sanat, teot kätköistään.

    4.
    Näitä, Jeesus, muistaissani
    vain se toivo lohduttaa,
    näissä ahdistuksissani
    sieluani virvoittaa,
    että tulit päälle maan
    tuomiosta auttamaan.
    ---
    8.
    Sinuun, Herra Jeesus, turvaan,
    nyt jo sinun olla saan.
    Niin en joudu joukkoon kurjaan,
    jolta taivas suljetaan.
    Armostasi autuuteen
    minut kannat taivaaseen.