tapio522

Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Johannes kertoo evankelumissaan (Joh.7:1-24), kuinka Jeesuksen veljet, jotka eivät vielä uskoneet Jeesukseen (5), kehoittavat Jeesusta menemään Juudeaan (Jerusalemiin, jossa Messiaan tulee hallita) ja ilmaisemaan itsensä maailmalle (4). Veljien vaikuttimena olivat maallisen kunnian ja maineen saavuttaminen. Jeesus ei suostu tällaiseen vaatimukseen, vaan sanoo: ”Menkää te ylös juhlille; minä en vielä mene näille juhlille, sillä minun aikani ei ole vielä täyttynyt (8). Enemmän tulee totella Jumala, kuin ihmistä. - Joka asettaa läheisensä Jeesuksen edelle, ei ole Jeesukselle kelvollinen. - Jeesus sanookin, että ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa (Mt 10:36).
  2. Luopumus on totta ja yhä vaikeimpia aikoja kohti ollaan menossa. Kaikesta huolimatta rukoillaan uskollisia paimenia seurakuntiimme. Ei menetetä toivoamme.
  3. Jeesuksen toiminta sai ihmisjoukot liikkeelle. Jeesuksen omaisetkin huolestuivat. He eivät ymmärrä Jeesuksen tehtävää ja Jumalan voiman ilmestymistä Hänen kauttaan. Se menee yli heidän ymmärryksensä. Niinpä omaiset arvelevat Jeesuksen menneen ”poissa tolaltaan” ja päättävät ottaa Hänet huostaansa. Ketkä olivat ja ovat Jeesuksen oikeita omaisia? Mark. 3:31-35 -- 3:31 Ja hänen äitinsä ja veljensä tulivat, seisahtuivat ulkopuolelle ja lähettivät hänen luoksensa kutsumaan häntä. 3:32 Ja kansanjoukko istui hänen ympärillään, ja he sanoivat hänelle: "Katso, sinun äitisi ja veljesi tuolla ulkona kysyvät sinua". 3:33 Hän vastasi heille ja sanoi: "Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?" 3:34 Ja katsellen ympärilleen niihin, jotka istuivat hänen ympärillään, hän sanoi: "Katso, minun äitini ja veljeni! 3:35 Sillä joka tekee Jumalan tahdon, se on minun veljeni ja sisareni ja äitini." -- Jeesuksen omaisista mainitaan äiti ja veljet. Joosef-isästä ei ole mainintaa. Hän lienee kuollut. Omaiset saapuivat paikalle ja kyselevät Jeesusta (32). Silloin Jeesus kysyy ”tylysti”: "Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?" ja katsellen ympärilleen Hän vastaa itse: ”Katso, minun äitini ja veljeni (33,34). Jeesuksen ”tylyyn” vastaukseen kätkeytyy syvällinen opetus: Jumalan tahdossa eläminen on merkittävämpi tekijä kuin maallisen perheyhteyden siteet (35). ”...joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ...”(Mt 10:37).
  4. to..: "...perhe ei hänelle (Jeesukselle) selvästi muutenkaan ollut tärkeä, ei oma eikä muiden". ----------- Vielä ristilläkin Jeesus kantoi huolta äidistään. Joh. 19:27 "Sitten hän (Johannekselle) sanoi opetuslapselle (Johannekselle): "Katso, äitisi!" Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa". Tällä tavoin Jeesus jätti huolenpidon äidistään apostolien joukosta valitsemalleen Johannekselle.
  5. "Kuitenkin on se mielestäni, ei Jeesuksen nimen tunnustamista, vaan oman lihallisen mielensä tyydyttelemistä,.." --- Tämä on itseänikin mietityttänyt. Olisi tärkeätä, että seurakuntiemme paimenet ja opettajat pitäisivät laumastaan huolta ja pitäisivät tarjolla rukiista ja monipuolista Sanan leipää. Tästä muistuttaa seuraavat virren säkeet: 4. Suo, että etsisin vain sinun kunniaasi, laumaasi hoitaisin kalliisti ostamaasi. En etsi kiitosta, en pelkää maailmaa, kun epäuskosta pois autan hukkuvaa. 5. Hengellä vahvista, kun saarnaan totuuttasi, synneistä nuhdella suo sinun voimallasi. Varjele, Herrani, niin etten julista ihmisten mieliksi, vaan pysyn sanassa. 6. Kun sanan saarnassa tuon julki totuutesi, suo minun puhtaana se tuoda laumallesi. Saan kylvää sanaasi näin peltoon sydänten. Sinulta, Herrani, kasvua rukoilen. (Virsi 252)
  6. Olisi tärkeätä, että seurakuntiemme paimenet ja opettajat pitäisivät laumastaan huolta. Tästä muistuttaa seuraavat virren säkeet: 4. Suo, että etsisin vain sinun kunniaasi, laumaasi hoitaisin kalliisti ostamaasi. En etsi kiitosta, en pelkää maailmaa, kun epäuskosta pois autan hukkuvaa. 5. Hengellä vahvista, kun saarnaan totuuttasi, synneistä nuhdella suo sinun voimallasi. Varjele, Herrani, niin etten julista ihmisten mieliksi, vaan pysyn sanassa. 6. Kun sanan saarnassa tuon julki totuutesi, suo minun puhtaana se tuoda laumallesi. Saan kylvää sanaasi näin peltoon sydänten. Sinulta, Herrani, kasvua rukoilen. (Virsi 252)
  7. Evankeliumi levisi eteenpäin kaikkialle, minne kristityt kulkeutuivat vainon vuoksi (19-21). Niin myös Antiokiaan, joka oli Rooman valtakunnan kolmanneksi tärkein kaupunki. Oli suuri joukko pakanoita, jotka uskoivat ja kääntyivät Herran puoleen (21). Kun Jerusalemissa saatiin kuulla tästä, lähetettiin Antiokiaan BARNABAS, joka oli ”täynnä Pyhää Henkeä ja uskoa” oleva mies (23). Hän hakee myös Paavalin Antiokiaan. Juuri Barnabas oli se henkilö, joka muutamaa vuotta aikaisemmin oli ottanut Paavalin huostaansa tämän tullessa ensimmäisen kerran kääntymyksensä jälkeen Jerusalemiin (Apt. 9:26-30). Yhdessä he vaikuttavat seurakunnassa kokonaisen vuoden opettaen heitä. Näin he noudattivat Jeesuksen antamaa käskyä, jonka mukaan kastettuja pitää opettaa pitämään, mitä Hän on käskenyt (Matt. 28:20). Onhan aina suuri vaara, varsinkin vastakääntyneen kohdalla, että väärät opit saavat ylivallan ja hän jää "susien" saaliiksi. ------------ Nyt kevät ja kohta voin istuttaa kasvintaimia ulos. Olen niitä kasvattanut kasvihuoneessani. Pienistä siemenistä on kasvamassa suuria taimia. Mitä vahvemmat juuret kasvilla on, sitä paremmin se menestyy. Taimeni vaativat jatkuvaa hoitoa ja silmälläpitoa, jotta ne vahvistuisivat ja kantaisivat joskus hyvää hedelmää. On oltava tarpeeksi valoa ja lämpöä (kasvihuoneeni on lämmitettävä). Ne tarvitsevat myös vettä ja sopivan maaperän juurtuakseen hyvin. Myös tuholaiset on pidettävä kurissa. Näin on uskovankin kohdalla; tarvitsemme Jumalan hoitoa ja varjelusta kasvaaksemme ”täyteen miehuuteen” (Ef 4:13), ”ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapeleissä ja eksytysten kavalissa juonissa” (Ef. 4:14). Pieni hento ”taimi” ei kauan elä hoidotta. Jokaisen kristityn tulisikin lukea ahkerasti Raamattua vahvistuakseen uskossaan. Kristityn ei pitäisi olla vain toisten ihmisten opetusten varassa; on itsekkin tutkittava kirjoituksista, onko opetus sen mukaista kuin on kirjoitettu. Berean kristityistä sanotaan, että "he ottivat sanan halukkaasti vastaan ja tutkivat päivittäin kirjoituksista, pitikö kaikki paikkansa" (Apt 17:11). Pyrkikäämme mekin tähän!
  8. Paavali selvittää Jumalan omaisuuskansan Israelin merkitystä ja tehtävää (Room. 9:1-11:36). Israelilla on erityisasema Jumalan pelastussuunnitelmassa (4,5). Israelin paikka Jumalan kansana on Paavalille selviö. Room. kirjeensä alussa hän sanoo: ”Minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle” (Room. 1:16). Juutalaisella oli ja tulee olemaan erityisasema. Paavali murehtii, etteivät hänen heimolaisensa näe tätä tosiasiaa (Room.9:2, 3). Jumala oli osoittanut kansaansa kohtaan ääretöntä hyvyyttä. Paavali on jo aikaisemmin tässä kirjeessä todennut, mitä etuja on juutalaisilla: ”Paljonkin, kaikin tavoin. Jumala on ensiksikin uskonut sanansa juuri heille” (Room 3:1,2). Pyhät Kirjoitukset ovat kokonaan välittyneet maailmalle juutalaisten kautta. Israelilla on ollut lapsen asema Jumalan luomassa maailmassa ja Israel oli saanut nähdä keskellänsä Jumalan kirkkauden. Jumala oli tehnyt israelilaisten kanssa liittoja ja he olivat saaneet tietää Jumalan tahdon laista, joka oli pyhä, vanhurskas ja hyvä. Israelilla oli ihana Jumalanpalvelus ja se oli saanut vastaanottaa Jumalan lupaukset. Israelilla olivat isät, jotka olivat vaeltaneet uskossa (Room. 4:s luku.). Mutta ennen kaikkea Israelista oli noussut Kristus, koko maailman Vapahtaja, ainoan Jumalan lihaksituleminen. Kristityille Jeesus Kristus on Jumalan ainoa Poika ja todellinen Jumala kuten Paavali tässä sanoo: Hän ”on kaiken yläpuolella, ikuisesti ylistetty Jumala” (Room 9:5). Samoin toteaa Johannes: ”Hän on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä” (1 Joh 5:20). Kuitenkin niin moni Israelista kääntää evankeliumille selkänsä (6). Jeesuksen eläessä tuli ilmi, että juutalaiset ja heidän johtomiehensä torjuivat Jeesuksen heidän odottamanaan Messiaana. Johanneksen evankeliumissa sanotaan: ”Hän tuli omiensa tykö ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan” (Joh 1:11). Vain pieni vähemmistö juutalaisista uskoi Jeesukseen. Jo Vanhasta Testamentista voimme lukea, kuinka Aabrahamin jälkeläiset jakaantuivat kahdeksi joukoksi; on lupauksen lapsia ja on lihan lapsia (Room.9:7,8). Aabrahamilla oli kaksi poikaa: Iisak ja Ismael. Vain lupauksen ja uskon voimasta syntynyt Iisak oli Abrahamin varsinainen jälkeläinen, jota koskivat Jumalan lupaukset. Seuraavankin sukupolven eläessä Jumalan pelastussuunnitelman toteutuminen meni eteenpäin vain Jaakobin, Isakin ja Rebekan pojan kautta, ei toisen pojan Esaun kautta (Room.9:9-13).
  9. Epiktetos: "Miten se oikein on mahdollista. Jumalahan lupasi Aabrahamille, että tällä tulee olemaan jälkeläisiä "kuin tähtiä taivaalla". -- Aabraham vanhurskautettiin ympärileikkamattomana ja ympärileikkauksesta tuli hänen uskonvanhurskautensa sinetti (Room.4:11). Ympärileikkaamattomien isänä Aabraham on koko maailman uskovien isä (Room.4:16,17,18). Kristillinen usko liittyy elävänä jatkona Aabrahamin uskoon. Kristusta sanotaan ”Aabrahamin pojaksi” (Matt.1:1). Room. 4:13-18 -- 4:13 Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan uskonvanhurskauden kautta. 4:14 Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi. 4:15 Sillä laki saa aikaan vihaa; mutta missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan. 4:16 Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä 4:17 - niinkuin kirjoitettu on: "Monen kansan isäksi minä olen sinut asettanut" - sen Jumalan edessä, johon hän uskoi ja joka kuolleet eläviksi tekee ja kutsuu olemattomat, ikäänkuin ne olisivat. 4:18 Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan: "Niin on sinun jälkeläistesi luku oleva",...
  10. 1.Tim. 2:4 Jumala, meidän Vapahtajamme tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Murheellista on, että niin moni hylkää tämän pelastuksen ja paaduttaa sydämensä. Ilon aihe taas on, kun joku tekee parannuksen ja ottaa vastaan evankeliumin.
  11. Onko muuten helluntailaisten laulukirjassa hengellisiä lauluja tai virsiä, jotka kertovat kasteesta?
  12. ekivaari: "Esitänkin haasteen palstalaisille: Kuka voi Raamatun sanalla kumota apostoli Paavalin sen opetuksen, että yhtä varmasti kuin kaikki ihmiset kuolevat vanhassa Aadamissa, yhtä varmasti kaikki ihmiset VANHURSKAUTETAAN eli tehdään kaikki OIKEAMIELISEKSI"! -- AADAM JA KRISTUS Room. 5:12-21 -- Paavali vertaa Kristusta ihmiskunnan alkuisään Aadamiin. Tämän maailmanajan lopulla on ilmestynyt ihmiskuntaan uusi alkuisä, uusi Aadam. Aadamin kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema kaikkien ihmisten osaksi (12). Kuolema kuului ensimmäiselle ihmiselle lausuttuun kiroukseen: ”...maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman” (1. Moos. 3:19). Kuoleman tuleminen kaikkien osaksi johtuu siitä, että ”kaikki ovat syntiä tehneet” (12). Yksikään ihminen ei ole poikkeus tästä. Aadamin synti on syynä siihen, että me kaikki teemme syntiä. Synti hallitsee maailmassa kaikkialla. Vasta Kristuksessa se kukistetaan (17-19). Synti on tosiasia. Siitä jokainen on itse vastuussa. Paavali vertaa Aadamia ja Kristusta toisiinsa siinä, että kummankin teosta koituu ratkaisevat seuraukset koko ihmiskunnalle (19). Kaikki ne, jotka ottavat Kristuksen vastaan omana henkilökohtaisena Vapahtajanaan, tulevat USKON KAUTTA VANHURSKAIKSI, Jumalalle kelpaaviksi (21). Jokaisen on henkilökohtaisesti suostuttava ottamaan Kristus vastaan. Evankeliumi ”on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka uskovat" (Room.1:16).
  13. Rov. Olavi Peltolan artikkeli: PERKELEEN VALLASTA VAPAUTUMINEN JA VAPAUTTAMINEN (Lähetyskurssi 4.12.2001). http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/Riivaajistavapautuminen2.htm Tekstiä on paljon!
  14. 1. Nyt soikoon taivas kiitosta, maa karkeloitkoon iloissaan, kun ääni apostolien on meille tuonut autuuden. 2. Näin käski Kristus omiaan: "Te menkää kaikkeen maailmaan ja kaikkialla saarnatkaa ristin ja armon sanomaa. 3. Ken uskoo sen ja kastetaan, saa pelastuksen autuaan. Ei kuollessaan kuole hän, vaan lahjaksi saa elämän. 4. Ken usko ei, vaan pettäviin vain luottaa epäjumaliin, se torjuu Herran Kristuksen ja tuomion saa ikuisen". (Virsi 419:1-4)
  15. Pietari saa Jerusalemiin palattuaan moitteita juutalaiskristittyjen taholta (2,3), koska heille puhtautta ja saastaisuutta koskevilla säädöksillä oli edelleen suuri merkitys (3). Heille oli epäselvää, voiko kristityksi tulla ja kuulua Jumalan kansaan ilman ympärileikkausta. Epäselvää oli myös, missä määrin Mooseksen laki oli ohjeellinen (3). Luukas toistaa lähes sanatarkasti minkä jo edellä on kertonut. Oli tärkeätä, että pakanalähetys tapahtui täydessä yhteisymmärryksessä Jerusalemin alkuseurakunnan kanssa. Lainkuuliaiset Jerusalemin kristityt antoivat periksi (18). Parannuksen julistamisesta ensin juutalaisille (2:38, 3:25-26) ja sitten ilosanoman välittämisestä samarialaisille (”puolijuutalaisille”; 8:5,12) on nyt otettu suuri askel eteenpäin; taivasten valtakunta on avattu pakanoillekin (Apt.11:18). Monet ongelmat jäivät kuitenkin ratkaisematta, kuten jatkossa tulemme huomaamaan.
  16. Kannattaa lukea Room. kirjettä. Miten voimme olla varmoja pelastuksesta? Mitä on uusi elämä Kristuksessa? Room. 5:1-11 -- ”Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa” aloittaa Paavali esityksensä (1). Turvattuun elämään tarvitaan rauhaa ja tämä rauha on hankittu meille ”meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta”. Syntiinlankeemuksessa Jumalan kirkkauden menettänyt ihminen (Room. 3:23) voi nyt kerskata ”Jumalan kirkkauden toivosta” (2). Mitkään ahdistukset eivät voi tehdä tyhjäksi tätä toivoa (3-5) eikä sammuttaa uskoa. Päinvastoin, uskomme vahvistuu entisestään. Jumalan rakkaus on vuodatettu sydämiimme Pyhän Hengen kautta. Pyhä Henki kirkastaa meille Jumalan rakkauden: ”Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh. 3:16). Paavali jatkaa ylistämällä tätä Jumalan suurta rakkautta meitä heikkoja ja syntisiä kohtaan (6-8). Jumalan rakkaus käy yli ymmärryksemme. Jumala itse astui taivaasta alas toimittaakseen sovituksen ja pelastuksen koko ihmiskunnalle (9-11). Kuinka valtava sanoma meille on annettu julistettavaksi! Tätä sanomaa Paavalikin halusi julistaa Roomassa. Tämä sanoma on meillekin tuotu. Miksi emme uskoisi: "Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan,...".
  17. Jo Room.kirjeen alusta voimme oppia paljon: Kenelle Paavali kirjoittaa ja mitä asiaa hänellä on. ALKUTERVEHDYS KRISTUS JUMALAN POIKA Room.1:1-7 -- 1:1 Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia, 1:2 jonka Jumala on edeltä luvannut profeettainsa kautta pyhissä kirjoituksissa, 1:3 hänen Pojastansa - joka lihan puolesta on syntynyt Daavidin siemenestä 1:4 ja pyhyyden hengen puolesta kuolleistanousemisen kautta asetettu Jumalan Pojaksi voimassa - Jeesuksesta Kristuksesta, meidän Herrastamme, 1:5 jonka kautta me olemme saaneet armon ja apostolinviran, että syntyisi uskon kuuliaisuus hänen nimeänsä kohtaan kaikissa pakanakansoissa, 1:6 joihin tekin, Jeesuksen Kristuksen kutsumat, kuulutte: 1:7 kaikille Roomassa oleville Jumalan rakkaille, kutsutuille pyhille. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! -- Paavalin alkutervehdys on perusteellisempi, kuin yleensä. Hän ei ollut aikaisemmin käynyt Roomassa (1:10). Silloisen tavan mukaan kirjeen kirjoittaja esitteli ensin itsensä. Koska kirjeen vastaanottajat ovat hänelle tuntemattomia, esittelee Paavali itsensä perusteellisemmin. Hän ei halunnut saapua Roomaan aivan outona.. Paavali esittelee itsensä apostoliksi, joka on erotettu julistamaan evankeliumia. Hän kirjoittaa: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima, itse kullekkin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle” (Room.1:16): Hän haluaa saattaa loppuun Herralta Jeesukselta samansa palvelutehtävän (Apt 20:24) ja rohkeasti lähestyy maailman pääkaupungin uskovia (7). Paavali esittelee myös ”työnantajansa”, Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan. Jeesus syntyi ”lihan puolesta Daavidin siemenestä” ja on ”pyhyyden hengen puolesta kuolleistanousemisen kautta asetettu Jumalan Pojaksi voimassa” (3,4). Toisin sanoen, Jeesus on Vanhan Testamentin lupaama, Daavidin jälkeläisten joukosta noussut Messias, jonka Jumala kuolleista herättämällä korotti Jumalan Pojan asemaan. Ilmaukset ”lihan puolesta” (3) ja ”hengen puolesta” (4) tuovat esiin Kristuksen inhimillisen ja jumalallisen olemuksen. Kristuksessa Jumala ja ihminen yhtyvät, tullen yhdeksi ainoaksi persoonaksi.
  18. Yks-tämmönen: "Kyllä luontokin meille puhuu, sitä ei vain tule aina ajatelleeksi". -- Ihminen on vaan paljossa irtaantunut luonnosta. Jeesus puhui paljon vertauksin ottaen esimerkkejä luonnosta. Monet Raamatun vertaukset, kuten vertaus kadonneesta lampaasta (Lk. 15:1-7) tai Jeesuksen opetukset siitä, että Hän on lammastarhan ovi ja hyvä paimen (Joh.10:1-16) saattavat tuntua meistä kovin vierailta. Vertaukset ovat kulttuurisidonnaisia liittyen kulloisenkin ajan elämäntyyliin ja historiaan.
  19. Eroe: "Raamattu sanoo Hebrealaiskirjeessä: He tulivat väkeviksi sodissa. -- Hebr. 11:34 - Perimmältään kristillinen elämä on hengellistä taistelua ”Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa” (Ef.6:10). Tässä taistelussa sota-asulla on tärkeä merkitys kestääksemme ”perkeleen kavalat juonet". Taistelussa pahaa vastaan tulee pukea ylle Jumalan koko sota-asu (Ef.6:13). Tästä kertoo tarkemmin Ef.6:10-20. --- Auta, oi Jeesus, suo katseesi loistaa juonia kiusaajan paljastaen, kun sanan selvän se tahtoisi poistaa kulkien vaatteissa valkeuden. Suo, että henget mä ain erottaisin, voittaisin valheen ja voimasi saisin, voittaisin valheen ja voimasi saisin”. (virsi 385:5).
  20. Eroe, viestissäsi kerrot ymmärtääkseni hengellisestä kasvusta. --- Tässä keskustelujaksossa on puhuttu puutarhanhoidosta ja kasvien kasvattamisesta. Jotta kasvit kasvaisivat hyvin ja tuottaisivat lopulta hyvän sadon, tarvitaan siihen suotuisat olosuhteet. Kasvun esteinä saattavat olla esim. juuri rikkaruohot ja erilaiset tuholaiset, kuten myyrät. Uskovan ihmisen tulisi myös kasvaa hengellisesti ja tuottaa hedelmää. Mitkä sinun (teidän) mielestäsi olisivat suotuisat olosuhteen, jotta uskova voisi kasvaa raitista hengellistä kasvua ja tuottaa hyvää hedelmää? Kysyin ylempänä: Voidaanko mielestäsi ajatella, että tälläkin palstalla tehdään salakavalaa "myyräntyötä", mikä estää hengellisen kasvun? Jos tehdään, niin miten sitä voisi torjua? -- 2.Piet. 3:18 "...kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään".
    21. 131 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt