tapio522

Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Jouluaamuna kirjoitin:

    ”On jouluaamu 25.12.2006. Kristus on syntynyt. Inkarnaation suuri ihme on todellisuutta. Jumala on ottanut ihmisyyden. Ihmisyys on yhdistetty Jumalaan. Mikä ihmeiden ihme: Luoja ottaa luomakunnan huomaansa. Meidät pienet olennot maan päällä hän on liittänyt itseensä. Ihmisyys on pelastettu ja tulevaisuuden toivo on auennut kaikille sukupolville.

    Eilen illalla aattoiltana Nsimeyongin kirkossa oli tilaisuus, jossa esiintyivät pyhäkoululaiset ja nuorten teatteriryhmä. Ohjelman piti alkaa 16.30, mutta täkäläiseen aikakäsitykseen liittyen alkuun päästiin vasta noin puoli seitsemältä illalla. Koko odotusajan pyhäkoululaiset lauloivat keskenään ja samalla antoivat paikalle oleville mielikuvan siitä, miten valtavasti nuoret opettajat ovat tehneet työtä ryhmien kanssa.

    Nsimeyongin pyhäkoululaisilla on kolme kuoroa: ranskankielinen, englanninkielinen ja edistyneempien laulajien kuorot. Illan aikana pyhäkoululaiset lauloivat ja lukivat raamatunlauseita. Heidän kaksi tanssiryhmäänsäkin esiintyivät. Opettajat antoivat osallistumisen kannustamiseksi palkintoja niille, jotka olivat edistyneet parhaiten tai joiden esimerkki oli muita kannustava.

    Nuorten näytelmäryhmän vetäjänä on NGANOU Guilene. Hän on teatterialan ammattilainen ja tulokset ovat sen mukaisia.

    Illan esitystä varten hän oli tehnyt käsikirjoituksen, jossa yhdistyvät tekstiuskollisuus raamattua kohtaan, mutta samalla siinä on syvällinen yhtymäkohta nykyiseen afrikkalaiseen kristilliseen ajattelutapaan.

    Roolien kuviointi ja esiintyjien valmentaminen on myöskin viimeiseen asti hiottua. Samalla annetaan yhtymäkohtia nykyisen seurakunnan lähihistoriaan. Vanhan Simeonin kävelytavassa oli eilen illalla jotain samaa kuin tänä vuonna edesmenneellä seurakunnan entisellä äitihahmolla Gogolla. Askellus, kävelykepin asento ja ryhdin täsmällinen asetus Gogon ilmeisiin antoi läsnäolijoille Simeonista sellaisen mielikuvan, että tämä Jeesuksen siunannut profeetta oli pitkään ja uskollisesti palvellut Herraa ja järkähtämättömästi julistanut evankeliumia omassa ympäristössään.

    Herodeksen ilmeissä oli samaa kuin ranskalaisen siirtomaavallan edustajien töykeässä tavassa kohdata tämän maan kansalaisia. Elisabetin ja Marian tavassa voi tuntea afrikkalaisen naiset tavan kokea ja elää. Ilosanoman kuultuaan vanha Elisabet alkoi tanssimaan kuin suuren lahjan saaneet vanhemmat naisihmiset täällä tekevät. Kun he ovat onnellisia niin kotona alkaa riemutanssi ilon ilmaisemiseksi. Marian tavassa taas oli jotain samaa kuin kamerunilainen nuorikko kokee saatuaan vastaanottaa kosintatarjouksen.

    Joosefin saatua unessa viestin että piti lähteä Egyptiin pakoon eleiden ja puheenparsien fraasitus toi mieleen monien täkäläisten tavan kertoa enneuniaan ja sitä miten näitä tulkitaan.

    Illan suuri näyttämösuoritus julisti Raamatun joulusanomaa afrikkalaiseen kulttuuriympäristöön. Kulttuurikäännös pitäytyi uskollisuuteen Jumalan sanaa kohtaan samalla kun se kosketti nykyihmisen elämysten syväulotteiseen olemukseen.”

    Kiitän Jumalaa, että olen saanut elää ja työskennellä Kamerunissa. On ollut suuri ilo ja etuoikeus elää sikäläisten ihmisten seurassa ja riemuita Herramme hyvyydestä meitä kaikkia kohtaan.

    Matias Roto Rovasti Someron seurakunnan lähetyspappi www.roto.nu

    Takaisin Matiaksen sivuille
  2. Jouluna 2003 asuimme Mendongissa, erään pääkadun varrella. Asuinympäristö oli äänekäs.

    Läheisistä baareista kuului jyskytystä. Musiikki pauhasi kuin suomalaisissa kuppiloissa, mutta paljon rajummin. Lämpimässä maassa ikkunat ovat avoimia yötä päivää. Ikkunoissa on yleensä hyttysverkot ja ristikot, mutta lasit suljetaan vain sateen ajaksi.

    Joulun ja uudenvuoden aikoina kansa juhli valtavasti. Puolentoista viikon aikana oli vaikeaa nukkua, koska soitto jyrryytti yötä päivää.

    Musiikissa sinänsä ei ollut vikaa: kauniita, perinteisiä joululauluja. Harmiksemme kukin juottola soitatti omia levyjään toisista välittämättä – ja liian lujaa. Kotiimme saapuessa äänet sekaantuivat epämääräiseksi kakofoniaksi.

    Jouluna 2003 Yaoundén uusi luterilainen kirkkorakennus alkoi näyttää kirkolta. Juhlaksi saatiin alttarirakenteet; joulun jälkeen tulivat penkit. Temppeli on yksi Yaoundén kauneimmista helmistä – ei niin iso kuin upeimmat katoliset kirkot, mutta sitäkin kodikkaampi – arkkitektinen koru.

    Jouluksi 2004 muutimme uuteen asuntoon Mendongissa. Talo on rauhallisella paikalla ja edessämme avautuu kaunis näköala. Syvän laakson toisella puolella oli uljas vuori. Talo oli äskettäin rakennettu. Monia tavanomaisia varustuksia puuttui. Joulu kului ilman sähköjä ja puhelinyhteyksiä. Olimme kotosalla perheen parissa: Colette, hänen veljentyttönsä Hilary Merveille ja minä.

    Jouluna 2005 pidin vuosilomaani. Mutta mihinkäs saarnamies julistamisestaan pääsee. Saarnasin Nsimeyongissa jouluaattona. Oli suuri ilo nähdä vastaanottava seurakunta. Ihmiset kuuntelivat avoimin mielin, kun kerroin heille Joosefista, Mariasta ja Jeesuksen pelastusteosta.

    Kerroin siitä miten Jumala on ottanut ihmisyyden Jeesuksessa ja miten juuri tämä on suuri ilon aihe ihmiskunnalle. Maailman pelastus on tullut todellisuudeksi meidän keskellemme.

    Päätösosa oli Jumalan ylistystä hänen valtavasta rakkaudestaan ihmiskuntaa kohtaan. Hän on antanut meille Vapahtajan. Joulun sanoma koskettaa meitä jokaista.

    Joulun 2006 vietosta kertovat seuraavat kaksi otetta pyhien ajalta.

    Jouluaattona kirjoitin: ”On sunnuntai 24.12.06. Aamulla oli jumalanpalvelus Nsimeyongin kirkossa. Kirkkoneuvoston puheenjohtaja TCHOUTA Henri piti liturgian ja seurakunnan kirkkoherra SIMBE Nicodéme saarnasi. Saarnassaan hän puhui siitä, miten hän Norjassa opiskellessaan oivalsi miten Raamatun maailma on monessa suhteessa selvempi afrikkalaisille kuin eurooppalaisille. Täällä näkee lammaslaumoja kadulla. Täällä vanhempi väki ei tiedä ikäänsä tarkoin. Puhutaan vain että se oli siihen aikaan kun se ja se oli lamiidona jne.

    Saarnan ja kolehdin jälkeen liturgi aloitti kertomalla kuinka monta ihmistä oli paikalla, 273 henkeä oli läsnä. Samalla hän hymyä virnistellen kysyi että missä ovat melkein kaikki naiset, kun valtaosa läsnäolevista on vain miehiä ja lapsia. Yhteinen vastaus kuului että ovat kotona joulua valmistelemassa. ”
  3. Seurakuntamme pastori MATIAS ROTO opettaa mielestäni kasteesta aivan raamatullisesti.
    Tutustuppa hänen opetuksiinsa seuraavista linkeistä.

    Kastekäsky Matteuksen evankeliumin lopussa
    http://www.roto.nu/doku.php/text004

    Kastekäsky Markuksen evankeliumin lopussa
    http://www.roto.nu/doku.php/text005
  4. cybo-ceronimo-cabriel-61, toit esiin paljon asioita, mitä paha saa aikaan tässä maailmassa.
    Uskotko hyvyyden voimaan, josta Dietrich Bonhoeffer ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Dietrich_Bonhoeffer ) kirjoittaa virressään näin.

    Virsi 600
    --
    1.
    Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
    olemme kaikki hiljaa kätketyt.
    Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan,
    yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.

    2.
    Jos ahdistuksen tie on edessämme,
    myös silloin Kristus meitä kuljettaa.
    Annamme Isän käsiin elämämme.
    Hän itse meille rauhan valmistaa.

    3.
    Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa,
    tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.
    Valaiset pimeän, voit pelot poistaa.
    Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!

    4.
    Kun pahan valta kasvaa ympärillä,
    vahvista ääni toisen maailman,
    niin että uuden virren sävelillä
    kuulemme kansasi jo laulavan.

    5.
    Hyvyyden voiman uskollinen suoja
    piirittää meitä, kuinka käyneekin.
    Illasta aamuun kanssamme on Luoja.
    Häneltä saamme huomispäivänkin.
    --
    Dietrich Bonhoeffer 1944
  5. Monet selvittämättömät asiat hiertävät mieliämme ja vaikeuttavat uskossa vaeltamistamme.
    Rukouksemmekin ovat silloin turhia.
    Jeesus kehoittaa: "ANTAKAA ANTEEKSI"!
    Mark.11:25
    --
    11:25 Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."

    Uskon rukous käy mahdottomaksi, jos meillä on anteeksiantamaton mieli lähimmäisiämme kohtaan. Uskonvaelluksemme estyy.
    Käy niin kuin itselleni vuodenvaihteessa. Olin ostoksilla Helsingin Stockmannilla. En löytänyt hakemaani tavaraa ja muutenkin ostosreissuni hankaloitui. Jalkapohjassani nimittäin alkoi tuntumaan pistelyä ja kävelyni kävi vaivaloiseksi.
    Ensin ajattelin, että jokin kivenmurunen oli syynä pistelyyn. Mietin, että miten pääsen jatkamaan matkaani, koska kipu vain jatkui kantapäässäni. Sitten keksin, että menen tavaratalon vessaan ja tarkistan, mikä hiertää jalkaani.

    Vessassa otin pois kengän ja sukan. Huomasin, että pieni terävä tikku oli painunut jalkapohjaani. Otin sen pois ja heti oloni parani.

    Meillä kaikilla saattaa useinkin tulla eteen asioita, jotka hiertävät mieltämme. Matkantekomme saattaa sen takia täysin tyssätä tai hidastua.

    Meitä kehotetaan:
    ”..., pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, j
    --
    Kol. 3:13
    ”...kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa”.
    --
    Kristus sanoo:
    ”Olkaa armahtavaiset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on armahtavainen”.
    Kristuksen valtakunta on anteeksiantamuksen valtakunta, jossa saadaan ja annetaan anteeksi.
    Kaikki tämä edellyttää Kristuksesta lähtevää voimaa ja rakkautta.
    --
    Virsi 80
    --
    1.
    Rakkauden, armon lähde
    Jeesus ompi pohjaton!
    Ken ois kuollut synnin tähden,
    niin kuin Jeesus kuollut on?
    Ken ois eestä pilkkaajainsa,
    vainoojainsa, murhaajainsa
    käynyt kovaan kuolohon?
  6. Ennen kuin Jeesuksen kärsimisen historia alkaa, Jeesus puhuu Öljymäellä opetuslapsilleen Jerusalemin ja maailman lopputapahtumista (Mark.13:3-37).
    Tämä on pisin puhe Markuksen evankeliumissa. (Vrt. Matt.24).
    --
    1.
    VÄÄRÄT PROFEETAT (5,6)

    Heti alussa Jeesus varoittaa opetuslapsiaan eksymästä (5,6):
    ”Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä” (5)....vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin” (Matt.24:24).

    (--Tähän eksytykseen lankesi jo koko Juudan kansa. Juutalaisten suuri kapina v. 66-70 loppui Jerusalemin hävitykseen. Yritys luoda messiastoiveiden mukaiset olot raukesivat tyhjiin.)

    Väärät Kristukset ja väärät profeetat sanovat Kristuksen olevan läsnä ja vaikuttavan vain joissakin erityisessä henkilössä, suunnassa tai paikassa (Matt. 24:26, 26, Luuk.17:23).
    Erämaasta lähti Mooseksen (2. Moos. 3:1) ja Johannes Kastajan vaikutus. Erämaasta muka löytyy Kristuskin. Toisten mielestä Jeesus ei tule julkisesti, vaan on kammiossa (Kammio=salainen paikka; Matt.6:6).

    Miten tunnistaa väärät profeetat? Hehän toimivat näennäisesti ”lammastenvaatteissa” (Matt. 7:15), vaikka heidän perimmäisenä tarkoituksena on tuhota ja saada aikaan hajaannusta. Jeesus varoittaa meitä tällaisista ”susista”.

    Saman varoituksen sanan kuulemme myös Paavalilta:
    ” Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä” (Apt. 20:29).
    Paavali ei elättele turhia harhakuvia, että hänen perustamansa seurakunnat säästyisivät vääriltä opettajilta.
    Erikoisesti seurakunnan paimenilla on suuri vastuu laumastaan; heidän on otettava itsensä lisäksi vaarin myös laumastaan, johon Herra on laittanut heidät paimentamaan Herran seurakuntaa.
    Vähän Aasian seurakunnissa vaikutti harhaopettajia (”antikristuksia” 1. Joh. 2:18, 19), aiheuttaen niille vakavan vaaran.

    Jeesuksen jumaluuden (1. Joh.5:20) kieltämisen ohella harhaopettajat myös kielsivät Jumalan Sanan ja käskyjen sitovuuden kristittyjen elämässä.
    He edustivat todennäköisesti alkavaa gnostismia.
    1-2 Jh:ssa vastutetut harhaopit ovat lähimain samoja kuin 2. Piet:ssa Ja Jd:ssa vastustetut:
    --”Kuka on valhettelija, ellei se, joka kieltää sen, että Jeesus on Kristus...Kuka ikinä kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään.” (1. Joh. 2:22)
    --”...harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut.” (2. Piet.2:1)
    --”...jumalattomia, jotka kieltävät meidän...Herramme Jeesuksen Kristuksen.” (Juudas 4)

    Arvioidessamme, kuka on väärä profeetta, Jeesus esittää perusteeksi hedelmät (16-20).
    1.Joh kirjeessä esitetään kelvottomiksi hedelmiksi väärä opetus, josta heidät voi tunnistaa (1.Joh.2:22,1.Joh.4:1-3).
    On koeteltava henget, ovatko ne Jumalasta (1. Joh. 4:1-6)
    On pysyttävä Kristuksen opissa (2. Joh. 9). ”Te eksytte, kun ette tunne kirjoituksia..”
    Johannes kehoittaa meitä pitämään Raamatun Sanan ainoana opin ja elämän ohjeena ja vaeltamaan rakkaudessa (2. Joh. 9,10).

    2.
    SODAT, MAANJÄRISTYKSET, NÄLÄNHÄTÄ (7,8)VAINOT (Mark.13: 9,11-13)

    --Jo Rooman keisarivallan aikaisiin suuriin sotiin liittyivät suuret kristittyjen vainot. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Nero)

    3.
    EVANKELIUMI KAIKKEEN MAAILMAAN (Mark.13:10)

    --Vainoista huolimatta evankeliumin saarnaaminen jatkuu ”kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (Matt.24:14).
    Kaikki eivät usko.
  7. Diana-ad-rem: "Miksi kristityistä tuli vainoajia ?
    --
    Aiheellinen kysymys!

    Puhuessaan lopunajoista Jeesus sanoo:
    ”Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan” (Mt 24:10).

    Jeesuksen todelliset opetuslapset eivät vihaa ketään, vaan päinvastoin tekevät hyvää jopa vihamiehilleen, kuten Paavali kehoittaa:
    ”...jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle" (Room 12:20).
  8. KariHenrik:
    "On kehotettu rauhaan ja sopuun, mikäli se uskovasta itsestään riippuu, rakastamaan kaikkia maailman ihmisiä erotuksetta, ja tekemään heille se, minkä haluaisi itselleenkin tehtävän".
    --
    Edellä mainitut ohjeet Jeesus antoi Vuorisaarnassaan opettaessaan käskyjä.
    Jeesuksen käskyjenselitys kiteytyy lopulta lähimmäisenrakkauden sanomaksi (Matt.5:38-48).

    Juutalaisillehan oli opetettu jo Hammurabin vahvistamaa periaatetta ”silmä silmästä ja hammas hampaasta” (j. 38). Rangaistuksen tuli siten vastata rikoksen seuraamusta.
    Jeesus taas neuvoo seuraavilla (39-42) esimerkeillään luopumaan oikeudenmukaisenkin hyvityksen vaatimisesta.

    Rakkauden kultainen sääntö on hyvä pitää mielessä.
    Hyvä, kun toit sen esiin:
    ”Mitä et tahdo tehtävän itsellesi, sitä ei sinunkaan pidä tehdä toiselle” (Matt. 7:12).
    Tämä on vaikea läksy.

    Jumalan lasten tulee osoittaa rakkautta kaikkia kohtaan erottelematta, niin hyville kuin pahoillekin ihmisille (j. 43-47).
  9. Armi:
    "KAIKEN alku ei ole seurakunta VAAN ITSE JEESUS, Hänen sanansa ja kuuliaisuus Häntä kohtaan
    silloin vasta Jumalan Hengen työ ihmisessä voi alkunsa saada ja ihminen tulee todella näkemään
    ja tuntemaan sen missä Jumalan omat ovat".
    --
    Missä sinun tarkoittamasi "Jumalan omat" kokoontuvat?
  10. si_vusta katsoen: "Ei maailma vihaa ketään Jeesuksen omia. Se on kiihkouskovaisten itsensä ja omassa päässään keksitty hokema".
    --
    Erehtyikö Jeesus, kun hän sanoi lopunajoista opettaessaan:
    ”Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden” (Mt 24:9).

    (Tosin kristityt omalla taitamattomalla "höyryämisellään" antavat huonon kuvan hengellisyydestään.)
  11. Pakkaspapalle ja muillekkin kysymyksiä:
    --Oletko koskaan miettinyt, miksi kaikki apostolit, Johannesta lukuunottamatta, kokivat marttyyrikuoleman?

    --Koetko, että Jeesus tai apostolit kehoittavat vainoamaan muita kanssaihmisiä ja toisinajattelevia?

    --Ajatteletko, että Jeesuksen ja apostolien opetukset edustavat Pakkaspapin esiintuomaa fundamentalismia
    (Mitä hän nyt tällä termillä tarkoittaneekaan!)?
  12. Armi: "Voi Tapio etkö tahdo tulla näkemään TOTUUTTA lukemattomista "kristillisistä seurakunnista"?
    ---
    Mistä sinun mielestäsi tunnistaa OIKEAN seurakunnan, josta Raamatussa puhutaan?
  13. Virsi 178
    --
    1.
    Myös isämme uskoivat ennen
    ja kylvivät, leikkasivat.
    Me saarnaamme aikojen mennen
    kuin isämme saarnasivat:
    "On täyttynyt aika, sen soi Jumala,
    on lähellä Kristuksen valtakunta.
    Siis kääntykää, nöyrtykää parannukseen
    ja suostukaa armahdukseen."

    2.
    Kun Herramme tietänsä kulki,
    niin tultansa tartutti hän.
    Hän tuo vielä toivonsa julki:
    "Sen tahtoisin taas syttyvän."
    Hän Henkensä meillekin lahjoittaen
    myös tehtävän antoi niin vastuullisen:
    "Nyt menkää ja kaikille julistakaa
    jo sanaani pelastavaa."
  14. Hyvää alkanutta UUTTA VUOTTA 2010 sinullekkin, Punnitsin ja kaikille muillekin Raamattu- palstalaisille.
    ---
    Kerron tapauksen, joka sattui vuodenvaihteessa.
    Olin ostoksilla Helsingin Stockmannilla. En löytänyt hakemaani tavaraa ja muutenkin ostosreissuni hankaloitui. Jalkapohjassani nimittäin alkoi tuntumaan pistelyä ja kävelyni kävi vaivaloiseksi.
    Ensin ajattelin, että jokin kivenmurunen oli syynä pistelyyn.
    Mietin, että miten pääsen jatkamaan matkaani, koska kipu vain jatkui kantapäässä. Sitten keksin, että menen tavaratalon vessaan ja tarkistan, mikä hiertää jalkaani.

    Vessassa otin pois kengän ja sukan. Huomasin, että pieni terävä tikku oli painunut jalkapohjaani. Otin sen pois ja heti oloni parani.

    Meillä kaikilla saattaa useinkin tulla eteen asioita, jotka hiertävät mieltämme. Matkantekomme saattaa sen takia täysin tyssätä tai hidastua.

    Meitä kehotetaan:
    ”..., pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,...” (Hebr.12:1).
  15. Ved.2: "Katso vain Kristukseen!" Ota sinäkin sama mieli!
    ---------------
    PAAVALI ESIKUVANA
    Filipp.3:12-14
    ---
    3:12 Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut.
    3:13 Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin,
    3:14 minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa.
    --
    Paavali luottaa ja pitäytyy yksin Kristukseen. Siinä on hänen turvansa.
    Jotkut taas vaativat, että kristityn tuli olla täydellinen ja se olisi mahdollista lakia noudattamalla. Paavali tyrmää tällaisen ajattelun.
    Täydellisiksi emme tule koskaan tässä ajassa, vaan riennämme sitä kohti. Sitä päämäärää kohti olemme matkalla.

    Tätä asiaa Paavali vertaa kilpajuoksuun. Ratkaisu tapahtuu vasta maaliviivalla. ”Yhden”, jonka kilpajuoksijan tulee tehdä; ”...unohtaa se, mikä on takana”; synnit ja epäonnistumiset. Ei tule antaa periksi.
    ”...jotka kilparadalla juoksevat, ne tosin kaikki juoksevat, mutta yksi saa voittopalkinnon? Juoskaa niinkuin hän, että sen saavuttaisitte” (1.Kor .9:24).
    ---
    Virsi 405
    1.
    Kirkkautta kohti kulje
    kilvoitellen uskossa.
    Viettelysten portit sulje,
    hylkää synti, maailma.

    2.
    Tie vie kaita riemuun taivaan,
    portti ahdas kunniaan.
    Voi, niin moni vaipuu vaivaan
    synnin tietä kulkeissaan.

    3.
    Kilvoittele säikkymättä
    pilkkaa, tuskaa, kuolemaa.
    Uskon tieltä väistymättä
    Herran kansa voiton saa.

    4.
    Taistelussa katse nosta
    Herraan, uskon alkajaan.
    Kiusausten ahdingosta
    Jeesus nostaa armollaan.

    5.
    Pysy hänen armossansa,
    valvo aina rukoillen.
    Kruunun voittaa Herran kansa
    jälkeen ahdistuksien.

    6.
    Hän on auttajana tiellä,
    siihen luota, voimaton.
    Julman nuolet sammuu siellä,
    missä Herra kilpi on.

    7.
    Herran voimin rohkeasti
    nouse yhä uudestaan.
    Luota Herraan loppuun asti,
    kerran sinut kruunataan.
  16. Room.15:2:
    "Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että hän rakentuisi".
    --
    Room.15:1-13
    -
    Paavali opettaa "vahvojen" velvollisuuksista "heikkoja" kohtaan. Heikkojen vajavaisuuksia on ”kannettava” ja heitä on rakastettava.
    Heille on oltava mieliksi, mikä ei tarkoita kuitenkaan samaa kuin mielistely (1,2). On luotava ilmapiiri, jossa hyvä tahto toteutuu.

    Vahvojen ongelmana on, että he elävät vain itselleen mieliksi nauttien vapaudestaan ja taidollisuudestaan. Se ei ole Kristuksen mielen mukaista elämää.
    Kristus ei elänyt itsellensä mieliksi, vaan antoi itsensä Jumalan herjaajien herjattavaksi. Kun elämme Kristuksen mielen mukaan, niin voimme yhdestä suusta ylistää Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isää (6).

    Suhteemme toisiin kristittyihin ja kanssaihmisiin on Paavalilla ollut keskeisesti esillä kirjeessään roomalaisille luvusta 12 alkaen.
    Jo tuolloin kristittyjen kesken oli paljon erimielisyyksiä ja riitoja ja miten rakkaudettomasti moni suhtautui eri tavalla ajatteleviin ihmisiin kiistellen erilaisista mielipiteistä.

    Paavalin ohjeet ovat tarpeellisia tänäänkin; ”Hoivatkaamme toinen toisiamme” (7). Me emme saa ketään herjata.
    Meidän ei tule riidellä, vaan olla lempeitä ja osoittaa kaikkea sävyisyyttä kaikkia ihmisiä kohtaan ( Tiit. 3:2).
    Kuka loppujen lopuksi onkaan vahva tai heikko Kristuksessa?
    Kristus kuoli heikkojen edestä ja sellaisia me olimme kaikki (Room.5:6).
    Perimmältään ei ole erotusta. Kristus on meidät kaikki hoiviinsa ottanut (7).

    Rooman seurakunnassa oli sekä ympärileikattuja, että pakanoita. Usein vahvojen ja heikkojen raja kulki tätä kansallista ja rodullista rajaa pitkin.
    Kristus on tullut, että kaikki kansat erotuksetta kunnioittaisivat Jumalaa hänen laupeudestaan (9).
    Iisain juuresta noussut verso kohoaa kansojen hallitsijaksi ja häneen kansat voivat panna toivonsa (12).
    Jumala on toivon Jumala ja hän täyttää häneen uskovat ilolla ja rauhalla (13).
  17. Uudestisyntyminen tapahtuu "vedestä ja Hengestä" (Joh.3:5, Tiit.3:5, 1.Kor.6:11, 12:13).
    Kasteeseen liittyy veden lisäksi Henki ja Sana (1.Piet.1:23, Ef.5:26).
    (Kaste ei ole pelkkää vettä).

    Samoin oli Jumalan luomisteoissa.

    Raamatun viitteet:
    -1.Moos. 1:2:
    ”…Jumalan Henki liikkui vetten päällä.”

    -2. Piet. 3:5: Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta.
    --
    Miten sinä tulkitset Ef 5:26?
    "...että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,..."?
  18. Ehkä viittaat
    Room.15:2:
    "Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että hän rakentuisi".

    Tai: 1.Kor, 9:20
    "...ja olen ollut juutalaisille ikäänkuin juutalainen, voittaakseni juutalaisia; lain alaisille ikäänkuin lain alainen, vaikka itse en ole lain alainen, voittaakseni lain alaiset;...".
  19. Itserakkaudessamme ajattelemme itsestämme suuria ja luulemme olevamme jotain.
    On suuri vaara asettua muiden yläpuolelle...."tosiuskovaksi" ja synnittömäksi.
    Totuuden Henki johdattaa ihmisen tuntemaan itseään.

    Työskennellessään pakanoitten parissa Paavali sanoo lukeutuvansa vajavaisten ihmisten joukkoon:
    "Mekin olemme ihmisiä, yhtä vajavaisia kuin te, ja julistamme teille evankeliumia, että te kääntyisitte noista turhista jumalista elävän Jumalan puoleen, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on (Apt.14:15).

    Paavali toteaa itsestään:
    "Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä OLEN suurin" (1.Tim. 1:15) .
    HUOM sanamuoto "olen" (siis preesens).

    Eliaksesta taas sanotaan, että "hän oli ihminen, yhtä vajavainen kuin mekin, ja hän rukoili rukoilemalla, ettei sataisi; eikä satanut maan päällä kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen" (Jaak.5:17).

    Ei asetuta mekään muiden yläpuolelle!
    Jos kristillisyytemme käsitetään ihmisen omaksi ansioksi, syntyy keskinäistä kilpailua ja ansioitten keskinäistä vertailua.
    Kristillisyytemme on kuitenkin lahjaa, vanhurskautemme lahjavanhurskautta.
    Emme omista mitään etuisuuksia toisten rinnalla. Kukaan ei ole toistaan parempi.

    Olkaamme "veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisiamme kohtaan; toinen toisemme kunnioittamisessa kilpailkaamme keskenämme" (Room. 12:10).
  20. Iltaorvokki:
    "Meidän tulee siis elää ja käyttäytyä heidän mielikseen vaikka olisimme itse eri mieltä näistä tavoista".
    --
    Tästä Paavali kirjoittaa:
    Room.15:1-13
    --
    Paavali puhuu vahvojen velvollisuuksista heikkoja kohtaan. Heikkojen vajavaisuuksia on ”kannettava” ja heitä on rakastettava.
    Heille on oltava mieliksi, mikä ei tarkoita kuitenkaan samaa kuin mielistely (1,2). On luotava ilmapiiri, jossa hyvä tahto toteutuu.

    Vahvojen ongelmana on, että he elävät vain itselleen mieliksi nauttien vapaudestaan ja taidollisuudestaan. Se ei ole Kristuksen mielen mukaista elämää.
    Kristus ei elänyt itsellensä mieliksi, vaan antoi itsensä Jumalan herjaajien herjattavaksi.
    Kun elämme Kristuksen mielen mukaan, niin voimme yhdestä suusta ylistää Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isää (6).

    Suhteemme toisiin kristittyihin ja kanssaihmisiin on Paavalilla ollut keskeisesti esillä luvusta 12 alkaen.
    Olemme huomanneet, kuinka jo tuolloin kristittyjen kesken oli paljon erimielisyyksiä ja riitoja ja miten rakkaudettomasti moni suhtautui eri tavalla ajatteleviin ihmisiin kiistellen erilaisista mielipiteistä.

    Paavalin ohjeet ovat tarpeellisia tänäänkin; ”Hoivatkaamme toinen toisiamme” (7). Me emme saa ketään herjata.
    Meidän ei tule riidellä, vaan olla lempeitä ja osoittaa kaikkea sävyisyyttä kaikkia ihmisiä kohtaan ( Tiit. 3:2).

    Kuka loppujen lopuksi onkaan vahva tai heikko Kristuksessa?
    Kristus kuoli heikkojen edestä ja sellaisia me olimme kaikki (Room.5:6).
    Perimmältään ei ole erotusta. Kristus on meidät kaikki hoiviinsa ottanut (7).

    Rooman seurakunnassa oli sekä ympärileikattuja, että pakanoita. Usein vahvojen ja heikkojen raja kulki tätä kansallista ja rodullista rajaa pitkin.
    Kristus on tullut, että kaikki kansat erotuksetta kunnioittaisivat Jumalaa hänen laupeudestaan (9).
    Iisain juuresta noussut verso kohoaa kansojen hallitsijaksi ja häneen kansat voivat panna toivonsa (12).
    Jumala on toivon Jumala ja hän täyttää häneen uskovat ilolla ja rauhalla (13).
    21. 90 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt