tapio522

Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. mamabeard:
    "Pyhä Henki siis synnyttää uskon. Näin ollen Jeesuksen vastaanottaminenkin on Jumalan työ ja Pyhä Henki osallistuu tähän työhön. Hän näyttää todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion".
    ---
    "Ja kun hän (Pyhä Henki) tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi SYNNIN ja vanhurskauden ja tuomion:..." (Joh. 16:8).

    (PERI)SYNTI
    Room. 5:12
    "...Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet-..."
    ---
    Synti on saanut alkunsa yhdestä ihmisestä, Aadamista.
    Hänen tottelemattomuuden kautta kaikki ihmiset ovat tulleet syntisiksi, kuoleman ja perkeleen alaisiksi.
    Tätä voidaan sanoa pääsynniksi eli perisynniksi.

    Tällaisen synnin vaikutusta ovat pahat teot ja epäusko.
    (Peri)synti on niin syvä ja paha luonnon turmelus, ettei ihmisen oma järki sitä voi täysin tunnustaa, vaan se täytyy uskoa Raamatun ilmoituksen perusteella. Jumala sanoo Sanassaan, että kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat kelvottomia (Room. 3:9-20).

    Kukaan ei ole vanhurskas, Jumalalle kelpaava, itsessään. Ei edes juutalaiset, vaikka heille oli uskottu paljon. Koska ”kaikki ovat synnin alla”, ei ihminen oman elämänsä ja tekojensa perusteella tule vanhurskaaksi eli Jumalalle kelpaavaksi.

    Lain tehtävä on ottaa pois ihmiseltä omat luulot ja kasvattaa (kurittaa) Kristukseen (Gal.3: 24). Vasta Jumalan lain kautta ihminen oppii näkemään oman tilansa ja oman syntisyytensä.
    "Syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta" (Room 7:7). Ihminen ei voi millään itseään puolustaa.

    Miten kelpaamme Jumalalle?

    Paavali tuo esiin sen, kuinka Jumalan vanhurskaus on nyt ilmoitettu (Room 3:21)ja jokainen ihminen saa ottaa vastaan tämän ilmoituksen ilman mitään erotusta (3:22).
    Saamme lahjaksi vanhurskauden ”hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa” (24).
  2. Paavali liittää Kol. kirjeensä lopussa allekirjoituksen ”omakätisesti” (18). Hän ilmeisesti käytti kirjuria ja laittoi vain nimensä loppuun.

    Kol.4:18
    "Tervehdys minulta, Paavalilta, omakätisesti".

    Näinhän saattoivat tehdä muutkin apostoleista, joilta puuttui kirjoitustaito!
  3. jukka.finland: "Ei ollut Pietari, ei veljensä eikä muutkaan apostolit "ylioppilaita". He olivat kalastajia ja publikaaneja, kaikki oppimattomia miehiä, mutta heidät Jeesus valitsi".
    --
    Mm. Markus kertoo, ketkä Jeesus kutsui ensimmäisiksi opetuslapsiksiin.
    ENSIMMÄISET OPETUSLAPSET
    Mark. 1:16-20
    --
    Jeesus kutsui ensimmäiset opetuslapsensa kulkiessaan Galilean (Gennesaretin) järven rantaa.
    Heidän joukossaan oli Simon (Pietari), hänen veljensä Andreas sekä Sebedeuksen pojat Jaakob ja Johannes. He kaikki olivat kalastajia ja tavallisia kansanmiehiä.

    He olivat heti valmiina jättämään työnsä ja seuraamaan Jeesusta. Verkot saivat jäädä siihen paikkaan. (vrt. Matt 13:47-50).

    Juuri samaiset apostolit Pietari, Jaakob ja Johannes olivat mm. todistamassa Jeesuksen kirkastumisen (Matt. 17:1) ja monia muita tapahtumia Jeesuksen toiminnasta.
    Paavali kertoo, että heitä pidettiin alkuseurakunnan ”pylväinä” (Gal. 2:6).

    Jeesus saarnasi evankeliumia.
    Tämän tehtävän Hän antoi myös seuraajilleen.
    Ennen ylösnousemistaan taivaaseen Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
    ” Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." (Matt. 28:19,20).
  4. Hyvää tekstiä jaikalilta!

    "Jumalan Henki osoittaa ja selittää aina synnintunnossa olevalle ihmiselle Jeesuksen Kristuksen sovitustyötä ja tarjoaa armoa ja anteeksiantamusta. Tämän syntinen saa omistaa tekemällä parannuksen synneistään ja uskomalla Herraan Jeesukseen" (27).
    ---
    Jeesus saarnasi evankeliumia. Tämän tehtävän Hän antoi myös seuraajilleen.

    Jeesus sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi" (Mark.1:15).
    --
    Mitä tarkoittaa parannuksen tekeminen?
    --
    Kun Jumala pysähdyttää meidät, joudumme näkemään oman tilamme.
    Huomaamme rikkonneemme Jumalan käskyt.
    Jumala odottaa, että käännymme Hänen puoleensa ja tunnustamme Hänelle syntimme. Saamme pyytää syntejämme anteeksi ja anoa voimaa luopua niistä.
    Tätä merkitsee parannuksen tekeminen.

    Syntejä ei voi luokitella pieniin ja suuriin. Syntiä on se, mikä erottaa minut Jumalasta ja lähimmäisistä. Synnissä on aina epäuskoa, mikä johtaa kapinaan Jumalaa kohtaan.
    ”Synti turmelee ihmisen sielua ja ruumista. ihmisen järki sokaistuu ja hänen tahtonsa suuntautuu pahaan. Tyhjyys ja levottomuus kuluttavat hänen voimansa.
    Synti erottaa hänet ihmisistä ja tuo hänelle kärsimystä. Jatkuva synnin harjoittaminen tekee ihmisen synnin orjaksi; hänen omatuntonsa paatuu. Synti synnyttää myös vihaa ja kateutta, riitaa ja väkivaltaa. Siten se levittää turmelusta ja onnettomuutta yhteiselämään”
    (Katekismus).

    Syntiin langenneen ihmisen kauhistavin onnettomuus on, että hän on Jumalan pyhän vihan alainen (Ef. 2:3).Jos ihminen jää Jumalan vihan alaiseksi, hän joutuu kadotukseen.

    Tänäänkin Jeesus kutsuu meitä syntisiä yhteyteensä. Hän tahtoo pelastaa jokaisen, joka tunnustaa syntinsä ja hylkää ne.
    Jeesus osoitti käsittämättömän rakkautensa meitä kohtaan uhraamalla itsensä meidän puollestamme:
    ”Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh. 3:16).

    Jeesus vapaaehtoisesti vuodatti verensä meidän edestämme. Hän kantoi sen syyllisyyden ja rangaistuksen, jonka me olemme synneillämme ansainneet ja sovitti näin Jumalan vihan.
    Jeesus voitti synnin, kuoleman ja perkeleen vallan.
    Kristuksen kärsimys ja kuolema on meidän syntiemme sovitus.
    --
    1. Kirkasta, oi Kristus meille
    ristinuhri Golgatan,
    josta meille langenneille
    loistaa sydän Jumalan.
    Uskon silmä kiinnitä
    aina kohti ristiä.

    (Virsi 301:1)
  5. Room.7:14-25
    --
    7:24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
    7:25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.
    --
    Paavali, joka itsessään on viheliäinen ihminen (24), on saanut uskon kautta lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,

    Kristittyinä joudumme jatkuvasti taistelemaan turmeltunutta luontoamme vastaan.
    Ruumiimme on vielä ”alennustilassa” (Filipp.3:21).
    Tämä ruumiimme on kerran tuleva ” kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi” , eli sen ruumiin, mikä Jeesuksella oli ylösnousemuksensa jälkeen.
    --
    Virsi 265

    1. Jeesus armon soi, voiton meille toi,
    hän on valkeus, tie, totuus, elämä.
    Hän vanhurskaus, armo, laupeus,
    meille nyt on ilmestynyt ylhäältä.
    Hän koitto on, hän valaisee
    ja kuolon kahleet katkaisee,
    poistaa orjuuden, kuorman syntien.
    Nyt jo aavistaa me saamme autuuden.

    2. Kirkas aamun koi päivän uuden loi,
    meitä ohjaa taivaan tietä kulkemaan.
    Riennä syntinen, luokse Jeesuksen,
    ota vastaan armo hänen armostaan.
    Hän kärsi ristinkuoleman,
    pois otti synnit maailman.
    Siihen luottaa saa, siihen turvatkaa.
    Ristin tiellä Kristuksessa riemuitkaa!
  6. "Monet joutunevat minun laillani suureen ristiriitaan Jumalan opettaessa, että olemme samalla kertaa syntiset ja vanhurskaat. Vanha luonto on tallella ja Jumala sallii kiusausten tulla… ”
    (Erkki Leminen, Sana 13.10.1981).
    ---
    "Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas." (Joh. 13:10)
    Jalat ovat epäpuhtaat vielä pesemisen jälkeenkin.

    Vaikka synti kasteessa annetaan kokonaan anteeksi (Apt. 2:38, Apt.22:16),se ("lihan saasta") jää kuitenkin olemaan (1. Piet.3:21).

    Läpi elämän tarvitsemme jalkojen pesua.
    "Tekin olette velvolliset pesemään toistenne jalat" (Joh. 13:14).

    Miksi synti vielä on pestävä pois, ellei siksi, että se todellisesti on ihmisluonnossa vielä jäljellä.
    Uskon kautta meillä on lahjana Kristus ja hänen puhtautensa kokonansa ja täydellisenä.
    Emme kuitenkaan omassa itsessämme tule kokonaan puhtaiksi, synnittömiksi ja vioista vapaiksi, vaan meihin jää jäljelle vielä paljon vanhaa hapatusta, jota tulee perkata pois.
    Juuri tätä Kristus tarkoittaa jalkojen pesulla.
    -
    Niinpä oikeat kristityt rukoilevatkin Jeesuksen opettamaa rukousta:
    "...ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillimme" (Matt.6:12).

    Tai, kuten publikaani:
    "Jumala, ole minulle syntiselle armollinen". (Luuk. 18:13).

    Tai:
    "Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.
    Herra, kuule minun ääneni.
    Tarkatkoot sinun korvasi rukoustani.
    Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit,
    Herra, kuka silloin kestää?
    Mutta sinun on armo, sinä annat anteeksi,
    että me eläisimme sinun pelossasi.
    Sen tähden, Jumala,
    ole minulle armollinen hyvyydessäsi.
    Pese minut puhtaaksi rikoksestani
    ja anna lankeemukseni anteeksi.
    Sinua vastaan olen rikkonut,
    olen tehnyt vastoin sinun tahtoasi.
    Käännä katseesi pois synneistäni
    ja pyyhi minusta kaikki pahat tekoni.
    Jumala, luo minuun puhdas sydän
    ja uudista minut, anna vahva henki".
  7. Erkki Leminen kirjoittaa:
    http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/Vanhurskasjasyntinen.htm

    ”Kristinuskon paradokseja – vastakohtia – on, että kristitty on samalla kertaa syntinen ja vanhurskas, kelvoton ja kelvollinen, saastainen ja pyhä.
    Hän on myös samalla kertaa heikko ja voimakas. Nämä eivät ole pelkkiä sanontoja, vaan jokapäiväistä kipeää totta jokaisen kristityn elämässä.

    Tätä kaksijakoisuus ei ole kaksinaamaisuutta.
    Kristitty on ehyesti Herran oma, vaikka hän huomaakin, ettei koskaan ole kokonainen niin kuin matkalle lähtiessään kuvitteli… Uskoimme, että nyt synnit on pyyhitty pois eikä uusia enää tehdä. Luulimme pääsevämme kaikesta entisestä… Itselläni oli käsitys, että Hengellä täytetyllä ei ole kiusauksia ja että uuden voiman turvin kuljetaan iloiten ja kiittäen taivasta kohden.

    Monet joutunevat minun laillani suureen ristiriitaan Jumalan opettaessa, että olemme samalla kertaa syntiset ja vanhurskaat. Vanha luonto on tallella ja Jumala sallii kiusausten tulla… ”

    (Erkki Leminen, Sana 13.10.1981).
  8. Psalmi50.15: "Niin en elä enään minä, vaan Kristus minussa (gal x:x)
    --
    Aivan!

    Viheliäinen Paavali (Room.7:24).
    Mielestäni Room.7:24 tuo esiin sen, että Paavali on viheliäinen eli syntinen ihminen, vaikka hänen syntinsä on pyyhitty pois.
    Toisin sanoen ”uskova on samaan aikaan vanhurskas ja syntinen”.

    Niinpä ei tarvitse mennä muuttamaan Paavalin sanoja toiseen aikamuotoon, kun hän sanoo itsestään, että ”OLEN syntisistä suurin” (1.Tim. 1:15)- siinä hetkessä.
    ----------------
    KIELIOPPIA

    PREESENS

    ”OLEN”- verbi on siis preesensissä.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Preesens:
    ”Preesens on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu NYT taikka yleisesti, aina".
    --
    IMPERFEKTI

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Imperfekti:
    ”Imperfekti on verbien mennyt aikamuoto, jolla viitataan lähimenneisyyteen...”

    Jostain syystä jaikal muuttaa Paavalin sanomisen (1.Tim.1:15) preesens-aikamuodosta (OLEN) imperfekti-muotoon (OLI): "Paavali OLI SYNTINEN syntisten joukossa ennen uskooontuloa".
    Ehkäpä siksi, että pitää itseään synnittömänä?
    --
    Ei mennä muuttamaan Paavalin opetuksia!
  9. Kiitos!
    Olipa mukava lukea viestiäsi siunatusta kirkkomatkastasi.

    Toteat: "Ja niinhän se on että heikkous on ainoa tie Jumalan mielen mukaiseen väkevyyteen".

    Ehtoollisvirressä 225 tämä tulee hyvin esiin. Siinä on kahdeksan (8) säkeistöä.
    Laitan ne kaikki tähän.
    --
    1.
    Jeesus, luona armopöydän
    sinut löydän,
    siinä mulla kyllin on.
    Siellä armo, rauha, ilo,
    siellä elo,
    sieltä löydän ravinnon.

    2.
    Siitä vuotaa lohdutusta,
    virvoitusta,
    jota sielu tarvitsee.
    Siitä kasvaa usko, tieto,
    voima, taito,
    joka mielen hallitsee.

    3.
    Armon pöytä, Jeesus rakas,
    olet paras,
    elämäni kuolosi.
    Haavasi on auki mulle,
    vaivatulle,
    voimani kun raukeni.

    4.
    Matkalla on ruokanani,
    juomanani
    ruumiisi ja veresi.
    Hengen nälkä kasvaa yhä,
    Herra pyhä,
    antimista pöytäsi.

    5.
    Tätä ruokaa syödessäni,
    juodessani
    orjan mieli katoaa.
    Tämän riemun rikkaudessa,
    runsaudessa
    oma puku putoaa.

    6.
    Tässä näyttää tahraiselta,
    saastaiselta
    kaikki oma hurskaus.
    Kristuksesta loistaa vastaan
    ainoastaan
    Isän suuri rakkaus.

    7.
    Mieltäni se liikuttakoon,
    opettakoon
    armon Herraa kiittämään.
    Sieluni se sulattakoon,
    taivuttakoon
    Jeesukseeni tyytymään.

    8.
    Kirkkaus ja voitto, valta
    kaikkialta
    olkoon yksin Kristuksen.
    Maa ja taivas luotuinensa
    Herrallensa
    riemuin tuokoon kiitoksen!
    --
    Siunausta sinullekkin!
  10. jaikal: "Paavali oli SYNTINEN syntisten joukossa ennen uskooontuloa".
    -
    Paavali sanoo, että hän ON syntisistä suurin (1.TIm. 1:15) siinä hetkessä.
    En rohkene muuttaa aikamuotoa!

    Sanot: "Nyt hän oli vanhurskas ja pyhä koska Hän oli Kristuksessa Jeesuksessa".
    Tästä olen kanssasi samaa mieltä!
    ("Totta toinen puoli")

    Summa summarum: Paavalin kohdalla toteutui: Hän oli samalla kertaa "syntinen ja vanhurskas"!
    Hän kerskasi Herrastaan ja heikkoudestaan (syntisyydestään).
  11. En kielläkkään, etteikö jaikal opeta siitä "mikä meidän asemamme on Kristuksessa ".
    Tässä toteutuu sanonta: "Totta toinen puoli".

    Mutta entä se toinen; miksi hän kieltää sen, että itsessämme olemme pahoja ja syntisiä, vaan päinvastoin "kerskaa" synnittömyydellään.
    Tätä en ymmärrä.
    ---
    Room. 7:21
    "Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;...".
  12. MIKÄ SAASTUTTAA IHMISEN
    Mark.7:14-23 (Vrt. Matt. 15:10-11,15-20)
    --
    Kun kristitty harrastaa sydämen ja elämän puhtautta, täyttyvät Jumalan lain puhtautta ja saastaisuutta koskevat käskyt.
    Kaikki ruoka , mikä menee ulkoapäin ihmiseen, ei häntä saastuta, vaan ulostuu pois (15,18).
    Syötiimpä ruuat- puhtaussäädöksiä noudattaen tai ilman niitä- eivät jää pysyvästi ihmiseen.

    Mutta ”Mikä ihmisestä sisästä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen” (20).
    Fariseusten oli vaikea käsittää, että ihminen itse olisi pahuuden ja saastaisuuden lähde.

    Jeesus mainitsee ensin sydämestä lähtevät pahat ajatukset. Niistä saavat alkunsa pahat sanat ja teot; haureudet, varkaudet, murhat, aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys.(21,22).

    Ihmistä ei voi puhdistaa mikään ulkonainen pesu. Ihminen tulee puhtaaksi tästä saastasta vain anteeksiantamuksen kautta.

    Luonnollisen ihmisen on vaikea yhtyä tähän rukoukseen, jossa sanotaan:
    ”Tunnustan, että olen paljon syntiä tehnyt ajatuksin, sanoin, teoin ja laiminlyönnein”.
  13. Eikö omavanhurskaus ole vaarana meille kaikille.
    Tämä ilmenee hyvin, kun tutkimme sitä, miten fariseukset kohtelivat Jeesusta.

    Mark. 3:1-6
    --
    3:1 Ja hän (Jeesus)meni taas synagoogaan, ja siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut.
    3:2 Ja voidakseen nostaa syytteen häntä vastaan he (Fariseukset) pitivät häntä silmällä, parantaisiko hän miehen sapattina.
    --
    Fariseukset pitivät Jeesusta silmällä, voidakseen syyttää Häntä sapatin rikkomisesta (2).
    Tässä ilmenee farisealaisten uskonnollisuus jota ilmenee tänäänkin hyvin yleisesti.

    Tyypillistä sille on, että on etsittävä toisista vikoja voidaksensa syyttää ja tuomita heitä. Samalla voi ylpeillen sanoa itsestään: minä en ole niin kuin tuo toinen.
    He ajattelevat, että oikea elämä on käskyjen ulkonaista pitämistä.

    He eivät ole päästäneet Jumalan pyhää lakia tuomitsemaan itseään eivätkä omavanhurskauttaan. He eivät tunne omaa syntisyyttään.
    Jos he sen tuntisivat, he eivät pitäisi itseään eturivin uskovina.
    Jos he sen tuntisivat, niin he näkisivät ihmisten hädän.
  14. jaikal:
    "Monet kuulijat/lukijat eivät kykene ottamaan vastaan
    syvällisempää opetusta".
    ---
    Minusta sinä opetat yksipuolisesti, jopa harhaanjohtavasti, kieltämällä syntisyytesi.

    "Autuas se mies, jolle Herra EI LUE SYNTIÄ!" (Room. 4:8)
    (Ei näin: "Autuas se mies, joka on SYNNITÖN")

    Mietippä tätä eroavaisuutta!
  15. Jaikal kysyy: "Kehottaako Sana katsomaan itseemme vai Jeesukseen? (Heb 7:4, 12:1-3).
    ---
    Mistä Paavali kerskasi?

    Paavalikin joutui myöntämään oman heikkoutensa (syntisyytensä):

    "Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä OLEN suurin" (1.TIm. 1:15).
    Huomaa aikamuoto: "Olen".
    Hän ei sano, että "olin".

    "Tästä miehestä minä kerskaan, mutta itsestäni en kerskaa, paitsi heikkoudestani" (2.Kor. 12:5).

    "Mutta joka kerskaa, hänen kerskauksenaan olkoon Herra" (2.Kor. 10:17)
    ---
    Kerskaatko sinä jaikal (muutkin), Paavalin tavoin, sekä Herrastasi että heikkoudestasi?
  16. Betsy67: "Eihän meistä kukaan voi julistaa elävänsä todeksi Jumalan käskyä,
    Rakasta Herraa sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi
    ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.
    Tämän vaatimuksen täytti vain Jeesus".
    ---
    Tämä meidän on hyvä muistaa, ettemme luule itsestämme liikoja.

    Paavalikin joutui myöntämään oman heikkoutensa:
    "Tästä miehestä minä kerskaan, mutta itsestäni en kerskaa, paitsi heikkoudestani" (2.Kor. 12:5).

    "Mutta joka kerskaa, hänen kerskauksenaan olkoon Herra" (2.Kor. 10:17)

    Rukous:
    "Herra, minä tunnustan sinun totuutesi valossa,
    että olen tehnyt syntiä ajatuksin ja sanoin,
    teoin ja laiminlyönnein.
    Minun tulisi rakastaa sinua,
    Jumalani ja Vapahtajani, yli kaiken,
    mutta olen rakastanut itseäni enemmän kuin sinua.
    Sinä olet antanut minulle lähimmäisen,
    että rakastaisin häntä niin kuin itseäni.
    Olen kuitenkin ollut itsekäs
    ja käteni on ollut hidas auttamaan.
    Sen tähden käyn eteesi
    ja tunnustan syntini ja syyllisyyteni.
    Tuomitse minut, Jumala,
    mutta älä hylkää minua.
    Minulla ei ole mitään muuta pakopaikkaa,
    kuin sinun sanomaton laupeutesi".
  17. Hyvää opetusta vanhurskauttamisesta:
    http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/Vanhurskasjasyntinen.htm

    "Todellisuudessa uskova on siis joka hetki vain syntinen, mutta uskossa Jumalan sanan lupauksiin hän on samaan aikaan myös joka hetki vanhurskas ja autuas Jumalan lapsi. Hän on syntinen todellisuudessa (in re) , mutta vanhurskas toivossa (in spe). Toivo voittaa hänellä nykyisen todellisuuden eli synnin.

    Olla uskosta vanhurskas tarkoittaa, että kelpaamme Jumalalle, meillä on syntien armollinen sovitus, olemme saaneet lahjana syntimme anteeksi, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Olemme ottaneet kaiken tämän vastaan uskomalla evankeliumin sisältämään lupaukseen Kristuksesta".

    (Rov. Olavi Peltola)
  18. jaikal: "En kutsu edes itseäni syntiseksi".
    ---
    Jos on synnitön, niin voiko sellainen ihminen rukoilla Isä meidän-rukousta?
    Onko helluntaiseurakunnissa tapana rukoilla kokouksissaan Isä meidän-rukousta?
  19. Utulila: "Minusta luterilaisilla on terveempi suhtautuminen näihin asioihin kuin helluntailaisilla".
    -
    Mikähän siinä on, ettei Jaikal voi tunnustaa syntisyyttään.

    Luther varoittaa mielestäni oikein:
    "Ole varuillasi etsimästä sellaista pyhyyttä, ettet enää pidä itseäsi syntisenä. Sillä Kristus ei asu muissa kuin syntisissä".

    jaikalin väittää päinvastaista 31.08.09:
    (http://keskustelu.suomi24.fi/node/8438407/flat)
    "Kristus ei voi asua syntisessä,..."
    (Toisin sanoen hänen mielestään Kristus asuu vain synnittömissä ihmisissä)
  20. jaikal: "Tämä "alusta asti" tarkoittaa pikkulapsesta asti. Siis, siitä lähtien kun he olivat synnittömiä pikkulapsia. Sovituksen tuloksena synti poistui. Tästä johtuen HEIDÄN YHTEYTENSÄ JUMALAAN OLI... NIIN KUIN HE EIVÄT OLISI KOSKAAN TEHNEET YHTÄÄN AINOAA SYNTIÄ. Opetuslapset olivat LAPSEN VIATTOMUUDESSA TUOSSA HETKESSÄ".
    --
    En oikein pysy kärryillä, mitä oikein tahdot sanoa.

    Vanhassa viestissäsi 31.08.09 opetat:
    (http://keskustelu.suomi24.fi/node/8438407/flat)

    "Kristus ei voi asua syntisessä koska;....
    ..
    Ja viestin lopussa:
    "Näin ei Jumalan rakkaus ja elämä voi asua syntisessä ihmisessä".
    (jaikal-lainaus loppu)
    ----
    Mitä tarkoitat lapsen viattomuudella?
    Laittaisitko pari sanan paikkaa tueksi.

    Tarkentaisitko vielä, kun sanot "Opetuslapset olivat LAPSEN VIATTOMUUDESSA TUOSSA HETKESSÄ".
    ---
    ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää” (Joh.5:25).

    Adamin lankeemuksen rangaistukseksi asetettiin ”kuolemalla kuoleminen”; ”sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman".
    Rangaistus oli siis ajallinen ja hengellinen kuolema.

    Tuon rangaistuksen alaiseksi JOKAINEN ihminen syntyy maailmaan. Ihminenhän syntyy maailmaan lihasta ( Jh 3:6), eli miehen tahdosta( Jh 1:13).
    Jo täällä ajassa hengellisesti kuolleet voivat Kristuksen sanan kuulleessaan ja sen vastaanottaessaan siirtyä kuolemasta elämään (Joh. 5:24).
    21. 94 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt