Tjkooo

Vapaa kuvaus

Sielun toista puolikasta etsimässä, K:ta ❤️

Olen alkuperäinen T-mies joka etsii K-naista. Joku kävi koneellani poistamassa profiilini. Tein uuden profiilin. Vanhaa en pysty enää käyttämään. Vanha profiili oli TJkoo.

Aloittamani ketju on "Tyttö Rovaniemellä 90 luvulla". Etsintäkuulutus palstalla.

Sähköposti edelleen: [email protected]

Tavattiin nuoruudessa. Jotain ihmeellistä magnetismiä oli meidän välillä. Jotain mitä muut eivät ihan ymmärrä. Kaikki sanoivat silloin, että kuulumme yhteen.
Tunne oli sanoin kuvaamaton kun tavattiin ensimmäisen kerran. Meillä on yhteys, magneetti joka vetää yhteen.
Jokin tuli väliimme viimeisenä iltana. Meidät erotettiin toisistamme. Vääryys jonka toivon vihdoin olevan väistynyt tieltämme. Tieltä joka yhdistää polkumme ja saattaa meidät yhteen loppuelämää varten ❤️

Aloituksia

0

Kommenttia

2

  1. Helmikuu 1993:
    Talvinen päivä Rovaniemellä. Aurinko välillä pilkisti pilven takaa. Pakkasta parikymmentä astetta. Jäähilettä satoi tai jotain sellaista oli ilmassa. Muistan sen.
    Sovittiin pari päivää sitten K:n kanssa että nähtäisiin kaupungilla. Mahassani oli tietenkin perhosia. Jännitystä. Kyllähän sitä aina mietti, että tuleekohan hän sinne ja mitä illan aikana tapahtuu. Vaikka kyllä tiesin, että tulee.
    Sanoin isälle, että tarvis ruoan jälkeen kyydin keskustaan. Aika tuli, syötiin ja lähdettiin. Sain laitettua vaatteet päälle. Sisko potkas vielä persuksilleni ja sanoi, että olehan kunnolla sitten. "juu" ainahan minä. Oma perheeni tiesi K:sta. Sisko ja isä oli nähnyt meidät kaupungilla. Isä sanoi, että "kylläpäs hän on jemptin näköinen tyttö". Apua mitä jempti tarkoittaa...kunnollinen'ko...ajattelin.
    Näin K:n kaukaa samparin käytävällä. Halattiin ja pusuteltiin. Kerrottiin kuulumiset yms. Mietittiin mitä tehtäisiin illalla. Oltiin yhdessä, se oli tärkeintä. Käytiin liikkeissä sovittelemassa vaatteita, olin makutuomarina. Joo no se tais mennä vähän pelleilyksi. Käytiin syömässä. Jutustelua yms. hengailua. Bileissä käytiin. Normaalia 90-luvun nuoren elämää illalla. Meillä oli hauskaa ja oli hyvä olla.
    Muistelisin että näihin aikoihin me jäätiin kiinni K:n vanhemmille. Se viimeinen ilta oli lähellä ja nyt tiedän minkä takia K:n vanhemmat vastustivat meidän tapaamisia ja yhdessä oloa. Siitä lisää vähän myöhemmin.

    Yhteydet:
    Olit yrittänyt ottaa minuun yhteyttä vuosien varrella useasti, mutta et saanut jostain syystä. Olit nähnyt minut muutaman kerran kaupungilla. Eri aikoina, eri vuosina. Olin ollut jonkun tytön kanssa, olin näyttänyt onnelliselta. Joten et tullut repimään hihasta. Et tullut sanomaan mitään. Kaipasin sinua. Tiedät kyllä miten siinä olisi käynyt. Oltaisiin uudelleen yhdessä. Jätit tilaisuudet käyttämättä jostain syystä, siitäkö kun näit minut "onnellisena" jonkun muun tytön kanssa. Väärin näit. Olit ja olet mielessäni ollut aina. Ei nyt sillain pakonomaisesti vaan sopivasti silloin tällöin. Ja olisin vastannut kysymykseesi, KYLLÄ.
    Ja kyllä laitoit se syksyisen puunlehden moottoripyöräni virtalukkoon. Olin sun mielessäsi. Ihan niin kuin sinä olit mielessäni. "Elämä" repi meidät erilleen.

    Postia:
    Sain tämän vuoden lokakuussa käsinkirjoitetun kirjeen. Käsiala oli naisen. kirjeen sivuilta tippui kolme tunnistettavaa esinettä. Tämä oli hemmetin vaikea paikka...
    Kaksi A4 tekstiä. Alahuuleni alkoi väpättää, tunteita tuli. Aloin lukea kirjettä.
    K:n perheestä eräs henkilö kirjoitti tämän K:n pyynnöstä. En ala tänne paljastamaan mitä kaikkea kirjeessä luki, mutta jotain voin. Osasin jo odottaa mitä tämä kirje sisälsi, kun nuo kaksi esinettä tippui sieltä. Tämä henkilö oli K:n seurassa silloin viimeisenä iltana. Luulin häntä K:n koulukaveriksi, mutta se olikin hänen siskonsa. Sisko oli pitänyt "alibia" pystyssä jotta me voidaan tapailla ja viettää aikaa yhdessä. Tämä alibi oli hänen vanhempien takia. Heidän uskonnon takia. Heidän uskonnon takia meidät revittiin erilleen. K:n vanhemmat oli nähneet meidät yhdessä eräänä iltana ja tehneet johtopäätöksensä ilman, että olisivat tutustuneet minuun.
    Eihän tätä voi hemmetti ymmärtää. Voiko "eräs" uskonto olla todella noin julma? En tiedä, enkä tiedä sitäkään, että haluanko edes tietää. Ei kiinnosta uskonnot, ei. Todisteita tuli tältä henkilöltä enemmän kuin tarpeeksi.

    K nukkui pois tammikuun lopussa 2024. Luonnollisesti. Onko luonnollista kuolla 45v. Ei minusta. Nuo tunteet ja kokemukset mitä koin alkuvuonna olivatkin totta. En halunnut uskoa niitä. Ihan niin kuin sukulaistenkin kohdalla. Aloin etsimään K:ta tämän palstan avulla. Kaikki somepalvelut kävin läpi. Laitoin kyselyitä joka paikkaan. En halunnut uskoa tunteitani. Olenhan normaali suomalainen mies. Hitto vie.

    Ja nuo esineet oli avaimenperä ja kaksi valokuvaa K:sta.

    K:lle jos olisit täällä ja katsoisit minua silmiin:
    Rakastan sinua sydämeni pohjasta. Veisin sinut illalliselle jos voisin. Veisin sinut pois turvaan. Kaipaan sinua aivan älyttömästi, ikävä on suuri. Olet mielessäni, muistoissani. Meillä oli jotain hyvää, mutta se rikottiin ja hävitettiin.
    Muista ei hyvästejä ikinä, muistit. Nähdään ❤️.

    Minä:
    Suren. Olen surrut helmikuusta lähtien. Hemmetin ikävä K:ta. Täytyy tehdä toinen Norjan matka. Se auttoi aika paljon syksyllä. Uutta maisemaa. Liikuntaa, ulkoilua, patikointia, retkeilyä, hikeä, nääntymistä, kylmää, kuumaa ja ehkä hyviä maisemia. Ajattelin geokätköä noille muistoesineille ja ehkä jotain muistokirjaa mihin kävijät voisivat laittaa nimensä, mutta en tiedä. Joku saattaa varastaa.
    Kysyin vastausta. Sain sen. Toivon, että se olisi ollut toisenlainen. Mutta olo on helpottuneempi, ehkä. Ei tarvitse enää etsiä.

    Te siellä:
    Älkää olko liian tiukkoja nuortenne seurustelusuhteisiin. Tutustukaa siihen toiseen puoleen. Ja mitä uskontoihin tulee, niin varmasti tiedätte mitä mieltä olen niistä.
    En kirjoita tähän ketjuun enää mitään.

    Pitäkää huolta itsestänne. Ulkoilkaa!!
  2. Kesä tuli pohjolaan.
    Samoin uusi profiili, siellä jotain että miksi.

    Mitä kuuluu?
    En suutu. Vaikka mitä tekis. Vaikka vaikeaa välillä on. Onneksi on työ ja terveys. Työn kiireellisyys ja mukavat asiakkaat vie ajatukset muualle, rentouttaa oloa. Saa muuta ajateltavaa.

    Liikunta mitä harrastan vie näin kesällä enimmäkseen metsäpolulle. Lintujen laulu, varsinkin illalla, kun muuta hälinää ei kuulu. Illan viileys ja siihen lisätty lintujen sekä metsän muut äänet auttaa jaksamaan arjen. Sieltä saa energiaa. Kilometrejä kertyy.
    Se yksi kohta metsäpolulla josta kävelen on noin 2km pituinen. Erittäin rehevä metsä. Suurine puineen, pitkiä mäntyjä ja tuuheita kuuseja. Kun siitä kävelee se on aivan uskomaton minkä konsertin linnut pitävät. Aivan mahtavan kuuloista. Voisin vain seisoskella ja kuunnella niiden laulua pitkäänkin. Ja se rehevän metsän tuoksu ja kosteus. Nämä kolme kun yhdistyy niin siinä on jotain ihmeellistä mitä nykyään kaikki ei välttämättä osaa arvostaa tai ei edes tiedä, että tuollaistakin voi olla. Kokeilkaa.

    En ymmärrä miksi joku laittaa kuulokkeet päähän kun menee metsään tai metsäpolulle. En halua tähän vastausta. Varmaan tiedänkin vastauksen, mutta en halua uskoa siihen.

    Täällä edelleen ❤️ K:ta etsin. Epätoivoiselta tämä kyllä näyttää. Aika näyttää mitä tästä tulee. Tunteet ja ne "tuntemukset" ei ole laantuneet. Mutta ne eivät häiritse muuta elämää. Annan tilaa myös muulle ja muille.
    Hmmm....niinpä niin. Joku ajattelee, hömppää taas.
    Aivan sama mulle mitä muut ajattelee.
    Jos joku tietää paremman keinon etsintään niin otan innolla ehdotuksia vastaan.
    En luovuta ikinä Hänen suhteen. Ellei Hän kiellä sitä, mitä kyllä epäilen.

    K:lle olis yksi kysymys.
    Laitoitko ruskan väreissä olevan puunlehden minun moottoripyörän virtalukkoon? Tämä tapahtui jonkun aikaa "viimeisestä illasta", vuosi tai kaksi.
    Tämän viimeisen illan jälkeen en hänestä kuullut tai nähnyt mitään.
    Tämä kysymys on mietityttänyt aika paljon elämäni varrella. Se oli mukava yllätys sillon. Kukaan ystävä/tuttavapiirissäni ei ole tunnustanut laittaneensa lehteä.
    Tuli vain mieleen tällainen tapahtuma. Jääkö tämäkin sitten mysteeriksi?
    Voihan sen tietää joku hänen ystävistään.

    Tämä ketju on tarkoitettu ❤️K:n etsintään. K:n ja minun nuoruusajan suhteeseen. Josta en tietenkään kaikkea kerro. Kiitos teille ettei tämä ketju ole alkanut rönsyilemään. Kiitos!

    Kellokin paljon. En normaalisti valvo näin myöhään. Kirjoittelen taas kun pääsen ja kerkeän täällä käymään.

    Voikaa hyvin, tasapuolisesti! Ulkoikaa!
    3. 1 / 1
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt