Vapaa kuvaus

Aloituksia

254

Kommenttia

5626

  1. >>miten sellainen joka on itse ollut uskoton ja erotettuna, voi avioitua uudestaan? Hän sanoo vielä että hänellä on siihen oikeus koska ex-puoliso (siis se jota petettiin) on myös avioitunut uudestaan (käsittääkseni hän oli siihen oikeutettu).

    No sellaiset nyt vain ovat vt-seuran säädökset. Antaa Lauma-kirjan valaista:

    "Kun päädytään avioeroon, sellaisen avioeron hakijana, joka vapauttaa kristityn menemään uudelleen naimisiin, tulisi olla viaton puoliso, mikäli mahdollista, tai syyllinen puoliso viattoman puolison suostumuksella; molemmat ovat sitten vapaita menemään uudelleen naimisiin."



    Koko avioliittoa koskeva rimpsu ko. kirjasta:




    "Avioliitto on lähtöisin Jumalasta. (Mark. 10:6-9 )

    Kihlaus merkitsee vakavaa sitoutumista ja on normaalisti henkilökohtainen asia. (Matt. 5:37)

    Kihlauksen purkaminen yksipuolisesti voi kuitenkin vaatia tutkimusta, jos asianomaisella on järjestössä vastuuasema. (w76 15/1 s. 46, 47)

    Avioliitto ei-uskovan kanssa on vastoin Raamatun periaatteita. (5. Moos. 7:3, 4; 1. Kor. 7:39; 2. Kor. 6:14, 15)

    Jos vihkiytynyt, kastettu kristitty menee naimisiin ei-uskovan kanssa, se johtaisi kaikkien senhetkisten erikoisetujen, peruuttamiseen. (1. Tim. 3:2, 4, 5, 12, 13; w82 15/6 s. 31)

    Jos asianomaisen isä tai äiti on vanhin, avustava palvelija tai tienraivaaja ja tämä suosii avioliittoa, sallii sen tai antaa sille hiljaisen hyväksyntänsä, se asettaa tällaisen isän tai äidin pätevyyden kyseenalaiseksi.

    Valtakunnansalin käytön täytyy olla sopusoinnussa Jumalan normien kanssa.

    Sitä ei käytettäisi ei-uskovien vihkiäisiin eikä hääpäivien viettoihin. (w84 15/7 s. 10-15; kmE 12/81 s. 4)

    Joskus vanhimmisto voi kuitenkin päättää antaa vihkiä valtakunnansalissa kaksi kastamatonta julistajaa, jotka toimivat säännöllisesti seurakunnan yhteydessä ja odottavat konventtia päästäkseen kasteelle.

    Vanhimmisto ratkaisee kussakin tapauksessa, milloin valtakunnansalia voidaan käyttää vihkiäisiin.

    Niitä vihkilupauksia,jotka julkaistiin Vartiotornissa 15. heinäkuuta 1984 sivulla 14 ja jotka ovat vihkipuheen jäsennyksessä S-41, tulisi käyttää.

    Näitä lupauksia voidaan muokata paikallisen lain mukaisiksi, mutta yksityisesti valittuja sanamuotoja ei tulisi käyttää.

    Avioero ja uudelleen avioituminen eivät kuuluneet Jehovan alkuperäiseen ihmistä koskevaan tarkoitukseen.

    Raamatussa kehotetaan avioliitossa olevia pysymään yhdessä "yhtenä lihana". (1. Moos. 2:22-24; Matt. 19:4-6; 1. Kor. 7:10-16; w83 15/6 s. 29)

    Monet avio-ongelmat voidaan ratkaista noudattamalla Matteuksen 18:15:n periaatetta.

    Mooseksen laissa aviomiehen, ei vaimon, sallittiin erota puolisostaan, jos hän oli tavannut tästä "jotakin häpeällistä", siis hyvin väljillä perusteilla. (5. Moos. 24:1)

    Jeesus Kristus vahvisti avioliittojärjestelyn kristityille, mutta antoi vaimolle yhtäläisen oikeuden erota. (Mark. 10: 11, 12)

    Kristillisessä seurakunnassa avioero sallitaan vain "haureuden" eli porneian perusteella. (Matt. 5:31, 32; 19:3-9)

    Avioliiton ulkopuoliset sukupuolisuhteet eivät automaattisesti katkaise aviosidettä Jumalan silmissä; viaton puoliso voi antaa anteeksi. (Roos. 3:1-3 ; 1. Kor. 13:4-8)

    Vaikka vanhimmille tulisikin ilmoittaa asiasta tavalla tai toisella, viattoman puolison asiana on ratkaista, ottaako hän avioeron vai ei.

    Viattomalle puolisolle tulisi ilmoittaa, että sukupuolisuhteisiin uudelleen ryhtyminen aviorikoksen tehneen puolison kanssa ilmaisisi anteeksiantoa, eikä raamatullinen peruste avioerolle olisi sen vuoksi enää voimassa. (w81 15/4 s. 30, 31)

    Anteeksiannettua aviorikosta ei voida enää myöhemmin käyttää avioeron perusteena, mutta jos salassa pidettyjä aviorikostapauksia tulisi myöhemmin ilmi näitä voitaisiin käyttää perusteena. (w74 15/10 s. 478, 479)

    Aviorikoksen anteeksi antamiseen sisältyy se, että viaton puoliso on halukas ryhtymään uudelleen sukupuolisuhteisiin aviorikoksen tehneen puolison kanssa kohtuullisen ajan kuluessa. (w75 1/4 s. 166, 167)

    Aviorikokseen syyllistynyt voisi hankkia laillisen avioeron ja seurakunta voisi katsoa hänen olevan vapaa menemään uudelleen naimisiin, jos viaton puoliso kieltäytyy ryhtymästä uudelleen sukupuolisuhteisiin hyvin pitkän ajan jälkeenkin, vaikka ei olekaan hakenut laillista avioeroa.

    Kieltäytymällä aviovelvollisuudesta se puoliso, joka ei ole tehnyt aviorikosta, ilmaisisi, ettei hän ole antanut anteeksi.

    Vanhimmat harkitsisivat aviorikoksen tehneen puolison esittämiä todisteita saadakseen selville, että viaton puoliso on todella hylännyt hänet.

    Kun päädytään avioeroon, sellaisen avioeron hakijana, joka vapauttaa kristityn menemään uudelleen naimisiin, tulisi olla viaton puoliso, mikäli mahdollista, tai syyllinen puoliso viattoman puolison suostumuksella; molemmat ovat sitten vapaita menemään uudelleen naimisiin.

    Jos syyllinen puoliso yksipuolisesti hankkii avioeron viattoman puolison vastustuksesta huolimatta, se ei vapauta syyllistä puolisoa menemään uudelleen naimisiin

    Jos hän menee naimisiin jonkun muun kanssa, vaikka viaton puoliso on yhä halukas antamaan hänen aviorikoksensa anteeksi ja suostuu jälleen täyttämään aviovelvollisuutensa, hän solmii aviorikos-avioliiton. (Luuk. 16:18)

    Se vaatii seurakunnan oikeudellisia toimia niiden lisäksi, joihin on jo mahdollisesti ryhdytty, jollei häntä ole jo erotettu.

    Avioeron ottanut pari (vaikka vain laillisesti eronnut), joka on keskenään sukupuolisuhteissa, syyllistyy haureuteen. (Hepr. 13:4; w82E 1/9 s. 31)

    Erossa asuvat voivat ratkaista itse, ovatko he sukupuolisuhteissa. (Room. 14:12)

    Henkilö, joka syyllistyy aviorikokseen sen jälkeen, kun hänen puolisonsa on hankkinut hänestä avioeron ei-raamatullisin perustein, olisi raamatullisesta vapaa menemään uudelleen naimisiin, koska avioeron hankkinut puoliso oli jo hylännyt hänet.

    Aviorikostapauksen käsittelisi oikeuskomitea.

    Liehittely tai seurustelu, kun toinen osapuoli ei ole vapaa menemään naimisiin, on väärin. ( w81 1/6 s. 31; w68 15/8 s. 383, 384 )

    Tulisi antaa voimakasta neuvontaa ja toistuvia varoituksia, ja jos neuvoja ei oteta huomioon, henkilöt) voidaan merkitä. (2. Tess. 3:14, 15)

    Kun tällainen toiminta on kehittynyt järkyttäväksi ja toistuvat yritykset auttaa tilanteen oikaisemisessa on jätetty huomioon ottamatta, erottaminen saattaa olla perusteltua. (Gal. 5:19; w83 15/6 s. 31; w74 15/1 s. 46-48)

    Jos joku aviorikos-avioliittoon mennyt otetaan lopulta takaisin, olisi harvinaista, että häntä suositeltaisiin palvelemaan vastuuasemassa seurakunnassa, ei ainakaan ennen sen puolison uudelleen avioitumista tai kuolemaa, jonka hän hylkäsi ilman raamatullisia perusteita.

    Joka tapauksessa olisi pitänyt kulua huomattava määrä vuosia. (1. Tim. 3:2, 12, 13; w83 15/6 s. 29; w81 15/6 s. 31)"
  2. >>Lahko mies on ymmällään mistä johtuu se, että Jt:t pyrkivät ongelmia keskenään ratkomaan. Se johtuu siitä, että hän ei tiedä raamatussa kerrotusta periaattesta jonka mukaan alkuseurakunta toimi.

    Ehkei "lahko mies" niele sitä että ihmiset voivat huonosti sen takia että käytäntöjä hoitaa vaikeita tilanteita poimitaan raamatusta mielivaltaisesti, käytäntöjä, jotka vaikeuttavat jo valmiiksi vaikeita tilanteita.

    >>Asiasta tietävänä, mutta ilmoitusta tekemättä, hän on myös vastuussa siskonsa ahdingosta.

    Kas näin syy vieritettiin jälleen kerran kaikkien muiden harteille, kuin vt-seuran vaikeuksia ja epäinhimillisyyksiä tuottavien toimintatapojen, tai väkivaltaan syyllistyneen jehovantodistajan harteille. Tosiaan, siskonsahan tätä raiskasi ja pahoinpiteli vuosien ajan, olisihan tuo nyt pitänyt ymmärtää, sori.

    Ja muuten, tuo korinttilaisille kirjoitettu kohta, vedätkö todella tuon koskemaan raiskauksia ja pahoinpitelyitä? Ettei kyse vain olisi tuossa kohdassa joistain aivan toisenlaisista "käräjöinneistä", kuin terveydelle vaarallisista? Kenties sellaisista turhista, pienemmistä asioista?

    Yksi kohta mistä ongelma saa polttoaineensa, juontuu Lauma-kirjassa maininnasta, että jos tuota korinttilaisten kohtaa ei noudata, saattaa se vaikuttaa henkilön 'etuihin' seurakunnassa. Tuollaiset uhkailut ovat omiaan viisyttämään viranomaisille ilmoittamista, joka taas voi johtaa hyvin epäinhimillisiin tilanteisiin, kuten tässä tapauksessa on käynyt. Myöskään se vaade, että haaratoimistoista tulisi kysellä mitä näiden tapausten kanssa tehdään, ilmoitetaanko viranomaisille vai ei, ei edistä asioiden kulkua positiivisesti.

    Lauma-kirja:

    "Joitakin veljien välisiä kiistoja ei tulisi viedä maallisiin tuomioistuimiin, vaan ne tulisi ratkaista sopusoinnussa Matteuksen 18:15-17:ssä olevan Jeesuksen neuvon kanssa. (5. jakso (b) s. 108)

    1. Korinttolaiskirjeen 6:1-8:ssa apostoli Paavali antoi voimakkaita neuvoja siitä, että kristittyjen ei tulisi viedä toisia kristittyjä maallisiin tuomioistuimiin ratkaistakseen henkilökohtaisia kiistoja, jotka tulisi selvittää seurakunnan vanhinten avulla. (g83 8/5 s. 22-24; w77 15/6 s. 273; w74 1/5 s. 214, 215)

    Joissakin kiistoissa joku puolueeton veli tai vanhimmat voivat toimia välimiehinä.

    Jos joku jättää Jumalan sanan huomioon ottamatta tässä asiassa, se voi vaikuttaa hänen etuihinsa seurakunnassa."
  3. >>Aina sinä käytät tuota kaksisuuntaista selityksenä luonnollisuudesta. Juurihan totesimme että homotkin "paneskelevat" ilman sen kummempaa kiintymystä.

    Argumentointivirheesi kasautuvat kasaantumistaan.

    >>Tiettävästi ei ole tehty lampaiden yms. paneskelusta analyysiä, josko se on kohteelle kovinkin mieluisaa.

    Kas siksikään sitä ei voida rinnastaa homouteen millään tavalla. Ihmisten välisessä kansaakäymisessä tulee pitäytyä, jos haluaa vähääkään asiaa ajatella objektiivisesti. Jehovantodistajille on tyypillistä laajentaa keskustelut epäoleellisiin aihioihin, että koko keskustelu saataisin näyttämään turhalta. Sellaista kutsutaan virheelliseksi argumentoinniksi. Täällä todellisuudessa tuollaiselle argumentoinnille hymähdellään säälivästi. Mielenhallinnassa mikä mielenhallinnassa.

    >>Ainakin siinä tapauksesa jossa ihminen tarjoutuu eläimelle voidaan puhua kaksisuuntaisesta tapahtumasta.

    Voi pientä. Josko tämä aikuisten maailma vielä joskus avautuisi sinullekin. Epäilen vahvasti. Argumentointivirheillä kyllästetyt kirjoituksesi eivät anna odottaa paljoa.

    >>Joko puhutaan siitä että joku asia on normaalia tai sitten on hyväksyttävä se että kaikki on normaalia jos on vain tunnetta pelissä.

    Jos kyseessä on kaksi täysipäistä ja -ikäistä ihmistä jotka tuntevat vetoa toisiinsa, niin miksipä ei?

    >>Homojen hyysäys ja "kiintiöhomojen" tyrkytys joka paikkaan alkaa vähitellen ottaa pannuun.

    Ottaahan se jos on siunattu hyvin rajallisella inhimillisyydellä, ja ajattelua on muutenkin rajoitettu.

    >>Moraali rapistuu ja pian mennään kirkossa sian kanssa naimisiin. Sano minun sanoneen.

    Tällaiset skenaariot ovat ihan turhia. Kertovat enemmän skenaarion esittäjän todellisuudentajusta, kuin oikeasta uhkakuvasta.
  4. >>Kol.3:5 sanoo: "Kuolettakaa sen tähden...ruumiinjäsenenne haureuteen,epäpuhtauteen ,sukupuoliseen haluun ja ahneuteen katsoen."

    Eli edes avioliitossa ei tulisi kokea "sukupuolista halua"? Jakeen mukaan se pitää kuollettaa.

    >>Masturbointi on sukupuolisen himon kuolettamisen vastakohta, se nimenomaan ruokkii ja vahvistaa tuota halua.

    No tota, jos ihan totta puhutaan, niin kyllä se on niin että mitä enemmän itseään piinaa pihtailemalla, sitä enemmän haluaan ruokkii. Kumpi on leppoisampi tyyppi, juuri saanut vai kolme vuotta ilman ollut? Seksuaalisten halujen tukahduttaminen on luonnotonta ja aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyjä. Lainaan Teppo M:ää:

    "Historia on täynnä esimerkkejä jotka todistavat, että mitä tiukempi seksuaalinormisto yhteiskunnassa on vallinnut, sitä julmempiin tekoihin yhteisön miespuolinen väestö on syyllistynyt. Sinä päivänä kun miehet kautta maailman pystyvät suhtautumaan rennosti ja iloisesti siihen, että housuissa seisoo ja päässä panettaa, maailmanrauha on enää yhden varvin mitan päässä.

    Kun panetus ei pääse purkautumaan normaalia tietä, se kanavoituu agressiiviseksi miehiseksi uhoksi, joka puretaan käytettävissä olevien resurssien mukaan joko nakkikioskin jonossa tai akselilla Pentagon-Irak. Erilaisten seksuaalisten turhaumien vuoksi jälkensä historiaan jättäneitä miehiä ovat mm. Josif Stalin, Mao Zedong, Napoléon Bonaparte ja Aadolf Hitler. Heidän elämäänsä kukaan huolestunut kanssaihminen ei liene luonnehtinut helpoksi. Kyseiset herrat kun sentään ottivat hyvinkin vahvasti kantaa vakaviin ja merkittäviin asioihin.

    Maailman rauhan kannalta Yhdysvaltojen lähihistorian ylivoimaisesti paras presidentti oli mies, joka nautti pillulta maistuvista sikareista ja petti vaimoaan säännöllisesti. Clinton pani kun panetti ja hoiti sen jälkeen työnsä kunnolla. Sellaisia miehiä maailma tarvitsee! Tämä nykyinen tyyppi taas edustaa niin korkeita moraalisia arvoja, että on ihme, jos hänellä ottaa enää lainkaan eteen. Olisi hyvin iloinen asia, jos Bush nuorempi purkisi miehisiä tarpeitaan kalistelemalla enemmän omaansa ja vähemmän kansakuntansa sapelia. Älykäs ja rauhaa rakastava kansa ei valitse itselleen johtajaksi miestä, jolla ei ole todistetusti viriili seksielämä."

    ***********

    >>Vaikka masturbatio sanaa ei ole Raamatussa, se on epäilemättä henkisesti ja tunneperäisesti saastuttava tapa.

    Niinpä niin. Samalla logiikalla:

    Vaikka tienraivaus -sanaa ei ole raamatussa, se on epäilemättä henkisesti ja tunneperäisesti saastuttava tapa.
  5. >>Raamattu tuomitsee homouden (ja paljon muutakin) ja sen sitten joko Raamatun lukija hyväksyy tai sitten ei ...

    Näinhän se menee. Onkin mielenkiintoista etteivät jehovantodistajat noudata raamattua niin kuin he väittävät noudattavansa. Voit vaikka lukea sen luetuimman litanjan erottamisperusteista raamatusta, ja miettiä miksi vain jotkut noista samassa jakeessa mainituista erottamisperusteista toteutetaan käytännössä.

    Itsehän sen sanoit: joko raamatunlukija hyväksyy tai sitten ei. Mistä mielestäsi johtuu tuollainen 'osahyväksyminen'?