o1l123o7

Vapaa kuvaus

Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen. Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti. Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni. Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella. Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä. Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille. Palstoilla tavataan! Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin. Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Oloneuvoksetar Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä) Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset Siviilisääty: Varattu Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

3298

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Olen aina sanonut, että lääkedosetti on hyvä kalenteri. Eivät mene päivät sekaisin, kun/jos muistaa päivittäin ottaa lääkkeet.
    Muutaman kerran on ollut ylenmääräistä hyörinää, ja heti seuraavana päivänä elin tiistaita, vaikka sattui olemaan keskiviikko.

    Meri-kukka kyseli ikkunaverhoista. Pitääkö jo näin aikaisin ruveta pohtimaan, mitä puetaan päälle Kivitippuun lähdettäessä?
    Eipä sillä, kyllä niitä gardiineita piisaa. Pitsiverhojakin on ainakin tusinaan ilta-asuun, ja alusmekoksi voisi ajatella vaikka auringon haalistamia vispipuuron värisiä tai vihertäviä, jotka olohuoneen ikkunassa päivittyivät melkein Sarpanevan ambiente-kankaaksi.
    Että täältä vain valitsemaan!
  2. Talvi on täälläkin. Jopa parvekkeella oli viisi miinusastetta, ja ihanat jääkukat kimaltavat pihavalon loisteessa.
    Melko pimeää on vieläkin, mutta eiköhän se tästä taas ajallaan valkene.
    Meidän Amerikan-muorimme mainitsi jotakin kielen unohtamisesta. Sehän on noin pitkän oleskelun jälkeen ihan luonnollista. Eihän entinen likkakaan viikon kaupungissa oltuaan muistanut, kasvavatko nauriit maassa vai puussa.
    Vaan eipä hätää! Tapaamiseen tulemme tietysti sanakirjat kainalossa.
    Täytyykin ajoissa ruveta etsimään suurennuslasia, kun meidän taskusanakirjassa on olemattoman pieni präntti.

    Enemmän minua huolestuttaa se, ovatko muori ja Lokari hoitaneet sen kutsun perille. Jos ovat ja saaneet myöntävän vastauksen, tuleeko kutsuvieras myös Kivitippuun. Jos tulee, voimme varmaankin laulaa suomeksi, että oi te kotossa huomenen...

    Kummallista, olen vakaasti ollut sitä mieltä etten koulussa oppinut muuta kuin raamatun kirjat ja Jaakobin pojat, mutta niin vain jostakin aivojen kopperosta tunkevat esiin kaiken maailman kansallislaulut.

    Päivä alkaa herätä. Taivaanranta on saman värinen kuin kuralätäkkö, johon on kaatunut öljyä: siis hyvin lähellä sateenkaaren värejä, jotka ovat kuraantuneet. Taivas sinertää aivan selvästi, joten tänään saattaa tulla aurinkoinen päivä.

    Siispä ihanaa pakkaspäivää tutuille ja tuntemattomille!
  3. Huomenta. Olen köppelehtinyt pystyssä puoli viidestä, ja nyt tuli mieleeni, että eiköhän välillä ole minun vuoroni keitellä kahvit.
    Tulkaapa juomaan.
    Kissat on ruokittu ja silitelty. Ne menivät uudelleen nukkumaan.
  4. Raha menee rahan luokse!
  5. Parempi kuin ainakin kolmasti kiellät tuntevasi minut!
    Sähköpostiosoitteen sain silloin,kun Pyhä Pietari ilmoitti, ettei tarvitse tulla taivaan portille edes kerjäämään.
  6. pyhä[email protected]
  7. Kerrankin oli niin mielenkiintoisia ohjelmia, että harrastin kanavasurffailua.
    En siis päässyt eilen nukkumaan, ja nyt on jo tänään.
    Lasissa on Amarulaa, jolla torjun orastavaa flunssaa ja suositan sitä myös p.h:lle, jos sitä vain saa Suomesta.
    Se oli ainoa puteli, jonka ostimme Tallinnasta, mutta kaksi pulloa unkarilaista kuohuviiniä toimme myös tullessamme. Ne olivat ilmaismatkamme kylkiäiset! Varsinainen yllätys.
    Laivan kaupassa oli niin monenlaista inkhoolia maistettavana, että taisin olla aika tuiskeessa lähtiessämme kaupasta kahden mineraalivesipullon kanssa.
    Koska kyökin kaapit ym. ovat tärkeä asia, haukun miespuoliset insinöörit vasta huomenna, mutta takuulla minulla on muutamia mielipiteitä suunnittelijoista!

    Nyt suunnittelen nukkumaanmenoa. Hyvää yötä tai huomenta,miten vain kullekin parhaiten passaa.
  8. Äkkiä se vuosi vierähti. Ei siitä pitkä aika ole, kun oli kaikkein Kallein päivä, ja nyt se on taas!
    Onnea oikein olan takaa
    Kallelle, joka pusuja jakaa
    ja tervaksia muistaa tuoda.
    Nyt on aika juhlakahvit juoda.

    Täällä voisi olla vaikkapa Auran-päivä, sillä erilaiset aurat huristelevat edestakaisin, ja aurattavaa näyttää sakenevasti tulevan lisää.
    Älkää rakkaat ihmiset vielä toivoko kevättä, kun meillä vasta ollaan pääsemässä talven makuun.
    Jos tänään tulee lähdetyksi jonnekin pitemmälle, on ensimmäinen homma kaivaa auto kinoksesta. Hikinen urakka.
    Pakkasmittari on juuttunut neljään asteeseen, ja sehän on ihan riittävästi.
    Sen verran jähmeessä lienee minun aivotoimintanikin, ettei tässä osaa muuta kuin lähettää terveisiä kaikille ja vielä kerran onnea Kallelle.
  9. Vaikuttaa siltä, että yön aikana olemme saaneet hieman lisää lunta. Vanhat jäljet ovat peittyneet, ja talon huoltohenkilö kuului harrastavan kolaamista etupihalla.
    Pakkasta on minun jumppanumeroni verran.

    Istuskelin eilen Runonurkassa lueskelemassa. Vähän olin suunnitellut rustaavani itsekin runonpätkän, mutta uskallus loppui, niin korkeatasoisia runoja siellä oli.
    Ajattelin, että suutarin tytär pysyköön lestissään eli proosassa, ja tarvitaanhan niille runoille lukijoitakin.

    Oli minulla olevinaan jotakin asiantynkääkin, mutta tyhjää humisee minunkin pääkoppani. Ei sitä turhaan sanota että sama pää kesän talven kanssa.

    Irkulle lähetän sellaisia terveisiä, että minulla ainakaan ei ole mitään sitä vastaan, että otat pojan mukaasi. Tervetuloa vaan oikein "kavaljeerin" kanssa.

    Ja nyt säntään kahvipöydän ääreen. Jospa alkaisivat aivot toimia tehokkaammin...

    Kaikkea hyvää (muutakin kuin pöydän antimia) teille kaikille!
  10. Kaikkea tutkitaan. Juuri tänään telkkarissa joku lääkäri kertoi olevansa varhaisvanhus ja että 50+ -ikäiset ovat varhaisvanhuksia!

    Tämä nyt ei kuulu aiheeseen, mutta näin varttuneempana varhaisvanhuksena tulee aina joskus ajatelleeksi jotakin. Taidan olla toisinaanajattelija.
    Minua alkoi naurattaa,kun rupesin luokittelemaan omaa ikäluokkaani. Mikäs ryhmä se on, joka ensin on palkkakuopassa ja sitten putoaa väliin?
  11. Niinhän se vanha kansa pruukasi sanoa.
    Kyllähän sen selvästi huomaa, että päivä on jo enemmän kuin kukon askeleen pitempi.
    Hieno juttu!
    Onnea vaan Paavolle! Missä mies luuraa, kun ei ole pirttiin kahville poikennut?
    Varmuuden vuoksi tein kermakakun, jos päivänsankari sattuisi tänään tulemaan.
    Ja onhan täällä kaikkea muutakin hyvää tarjolla, ja haukattavien lisäksi kauniisti kalustettu ja koristettu pirtti odottaa tulijoita.
    Taitava puuhanainen tämä meidän emäntämme!

    Minä lähden nyt tekemään voileipiä, kun puolilta päivin on vieraita tulossa.
    Kiitokset kahvista ja valoisaa Paavon-päivää!
  12. Kuvauksesta päätellen meillä oli juuri tällainen kelkka. Taisivat tietävämmät kutsua sitä hoijakaksi.
    Taloyhteisömme miehet sen rakensivat joen jäälle, ja illat pitkät varsinkin isät lapsineen antoivat toisilleen kyytiä, mutta kyllä me äiditkin siellä innolla olimme mukana, kun muilta puuhilta ehdimme.
  13. Työpiirustuksien kanssa en ole joutunut tekemisiin, mutta se,mitä sanot inspiraation odottamisesta, on totinen tosi.

    Mitä tietämiseen tulee, minä en tiedä yhdenkään missin viimeisimmän heilan nimeä.
    En muuten tiedä edes niitten missien nimiä.
    Nykyisin käyn niin harvoin kampaajalla, että on iso aukko sivistyksessä (myös) missitietämyksessä.
  14. Leivoin korvapuusteja, ja kauhukseni totesin munakellon kadonneen. Ilman sitä en uskalla ruveta paistamaan mitään. Joskus on käynyt niin, että kesken mielenkiintoisen puuhastelun on kyökistä alkanut tulvia pullan käry.
    Onneksi munakello löytyi lähes sieltä, missä sen pitääkin olla. Nyt on vain muistettava vetää se käyntiin.

    Käynnissä ovat edelleen kommandiittiyhtiön valmistelutkin. Ymmärtääkseni Hintriika pyrki ja hyväksyttiin heti äänettömäksi osakkaaksi. Tosin äänettömällekin lienee myönnettävä puheenvuoroja, ettei toiminta käy liian yksivakaiseksi.

    Mitä Räävelin jalgarattaisiin tulee, oli kaduilla sen verran lunta, ettei kukaan näyttänyt harrastavan pyöräilyä.
    Emme mekään. Kunhan käveltiin ainakin viikon kiintiö täyteen.
  15. Mielestäni nikitön on sellainen, joka kerta kerran jälkeen naputtelee nimimerkin paikalle eri lauseenpätkän.
    Nikki se on rekkaamatonkin.
    Täällä on vaikka kuinka monta hyvää ja aktiivista kirjoittajaa, jotka eivät ole rekisteröityneet.
    Heidät tekee vakinikeiksi se, että he käyttävät joka kerta samaa nimimerkkiä.
    He siis EIVÄT ole nikittömiä.
    Jos sinä alat jatkossa kirjoittaa esim. nimimerkillä Harmaapäivä, opimme nopeasti tuntemaan sinut sillä nikillä, etkä sinäkään ole nikitön.
    Lyhyemminkin tämän olisi voinut sanoa: rekkaamaton ei ole sama kuin nikitön.
  16. Kirjoita sinä, Makriina, vain edelleenkin kevennyksiä.
    Minua huvitti mahdottomasti edellisen kirjoituksesi maininta hyvistä aloituksista ja niiden tekijöistä.
    Olen joskus ajatellut, että täällä pitäisi olla hymiöitä, jotta tosikot eivät ottaisi ironiaa vakavasti.
    Toisaalta suu väärin päin oleva hymiö varoittasi nauramasta väärässä kohtaa.
  17. Nyt on niin paljon lunta, että täälläkin on kunnon talvi.
    Samanaikaisesti on kuitenkin ilmestynyt varma kevään merkki: paikallislehdessä vuoden ensimmäinen koiranjätöskirjoitus!
    On se hyvä, että ihmisillä on koiria. Ei ole aiheista pulaa eikä kirjoittajista.

    Villakoirat eivät varmaankaan ylittäisi uutiskynnystä, mutta täällä uskallan kertoa, että tilastojemme mukaan meillä niitä löytyy viikon välein sänkyjen alta, tv-nurkasta ja muutamia jopa kirjahyllyiltä.
    Sunnuntaiksi pitäisi saada kotieläimille häätö, sillä meille on tulossa harvinaisia vieraita, ja onhan se viikkosiivous muutenkin tehtävä.

    Harkitsen tässä korvapuustien leipomista. Yleensä ne epäonnistuvat, kun niitten pitäisi olla parhaimmillaan. Jos ne taas onnistuvat, ei kukaan käy kuulemassa eikä kurkistamassa, ja meidän on pakko syödä leipomukset itse.
    Keksejä meillä aina onkin vierasvaraksi.

    Tähän huushollaamiseen on jutusteluni päätynyt, vaikka tarkoitus oli kertoa Tallinnan-matkasta.
    Terveiset lähetimme eilen jo etukäteen.
    Talvi oli sielläkin, ja taas tuli reippailtua niin paljon, että viime yönä heräsin vähän väliä suonenvetoon. Otan joka ilta magnesiumtabletin, mutta ei se tällä kertaa yhtään auttanut.
    Nyt on sitten hyvä syy olla nuutunut ja vetkutella kotihommissa.

    Jospa se työvire löytyisi tästä kahvittelusta.
    Lähdenpä kokeilemaan.
    Kiitos kahvista.
  18. Keksipäs Meri-kukka oivallisen bisnisidean!
    Ramoona vaikuttaa ihan alan ammattilaiselta ja erittäin aloitteelliselta. Kiitos vain silkkikanalinkistä!
    Pannaan sinut harkintaan samalla kuin tuo Hintriikakin. Idean äiti saa lopullisen päätösvallan, mutta ainakin minä olen valmis puoltamaan molempia.

    Ramoonasta olisi vaikkapa toimitusjohtajaksi, ja Meri-kukasta tulisi yhtiön hallituksen puheenhoitaja.
    Hintriikahan haluaakin äänettömäksi osakkaaksi, ja se on hyvä se. Perustelukin olisi, mutta en nyt viitsi muistella, että viimeksi, kun hän piti puhetta, kaatui puhujapönttökin, kun puhuja ujouksissaan kyykistyi pöntön alle.

    Rakkain terveisin: Venlastiina
  19. Loistava ajatuksesi nimittäin.
    Lomaile rauhassa ja kerää voimia, että keksitään rempseä nimi kanayhtiöllemme.
    Mieti myös sitä, pitäisikö niitä kanoja olla kaksi? Entä osakkaat? Tuleeko muita, ja jos tulee, pitääkö olla kana per osakas?
    Mitä, jos tarjolla on myös miespuolisia osakkaita?
    Merkitseekö se sitä, että on hankittava myös kukko tai kukkoja?
    Kaikki on tarkkaan harkittava, ettemme munaa itseämme.
  20. Lumiaurat pörräävät kuin olisivat kilpa-ajossa.
    Ehkä ovatkin. Onhan kiire aurata niin kauan kuin lunta riittää.
    Pakkasta on tasan kaksi astetta, joten saattaahan olla, että muutaman tunnin kuluttua ei aurattavaa ole.

    Luonto on kaunis lumisine puineen, ja taivas on valkoinen. Aukealla paikalla ei pystyisi erottamaan maan ja taivaan rajaa.

    Olimme eilen hengessä mukana Obaman juhlassa.
    Toivottavasti tämä historiallinen muutos on suunta parempaan. Se ei ole yksin Obamasta kiinni, mutta toivotaan hänelle voimia, viisautta ja rohkeutta sekä hyviä ja uskollisia tukijoukkoja. Kyyhkysiä eikä haukkoja.

    Täällä ei näy minkään sortin lintuja. Harakatkin ovat kadonneet jonnekin. Ovatkohan ne pyryharakoita, jotka odottavat pyryn tulemista?
    Kana-asiakin on vielä ratkaisematta. Sain kyllä jo vuosia sitten eräältä kajaanilaisrouvalta asiantuntijalausunnon. Kanataloudesta puheen ollen rouva oli sitä mieltä, että yhtä kanaa vähempää ei kannata hankkia.
    Sehän riittäisi meille.

    Jaahas, nyt kiittelen kahvista ja lähetän tutuille terveisiä!
    Ai niin, tärkein unohtui: HYVÄÄ HUOMENTA!
    21. 102 / 165
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt