Talvi on tärkeä

Oletan, että harva ajattelee talven merkitystä Suomelle. Valitetaan kyllä talven lumetonta synkkyyttä, hiihtomahdollisuuksien puutetta jne.

Lämpimien talvien etuja kyllä seurataan. Vähäisiä lumitöitä, lämmityskulujen pienuutta, vähäisempää auraustarvetta ym.

Talvi on kuitenkin ollut Suomelle jopa välttämätön.

Lumisiin metsiin saatiin tukki- ja halkotiet, joita pitkin puutavara kulki. Järvetkin jäineen muodostivat hyviä ajoreittejä. Kuorma-autotkin käyttivät jääteitä tavarakuljetuksiin.

Entäs viime vuosina? Puutavara on jäänyt metsään kun metsäkoneet olisivat uponneet pehmeään maahan.

Talvi tuli lumisena ja kylmänä jo n. marraskuussa ja loppui kevään hankiin, jotka parhaimmillaan kestivät hevosenkin. Edellinen siis Etelä-Suomessa.

Lapset kulkivat hiihtäen kouluun kuin afrikkalaiset juosten. Hyviä hiihtäjiä meille kasvoikin.

Oletteko kuulleet lentkelkasta? Lentokelkka se kai olisi "paremmassa suomessa".

Rantajään läpi lyötiin hoikahko tukinpätkä järven pohjaan. Yläpäähän laakeroitiin pitkähkö rankamainen puu, kuin lipputanko, poikittain.

"Vattakelkka" vielä rangan päähän ja liukumaan.

Yksi istui kelkassa ja muut työnsivät tätä huikeaan menoon ympyräradalla. Kaikkia kyydittiin vuorollaan.

Kasvattikohan tuo vaatimaton maalaiselämä ihmiset parempaan yhteisöllisyyteenkin kuin nykyään?

32

1422

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Paukku-Pakkanen

      Vielä tärkeämpää Suomen luonnolle on paukkupakkaset, ettei tänne pesiydy etelästä tulevia ötököitä, jo nyt on ollut haittaa metsillemme noista tuholaisista.
      Flunssakaan ei pääse pakkastalvinä leviämään samalla voimalla kuin leutoina, pöpöjä ei täällä enää pimeyden keskelle tarvita.
      Sillä kai ei lien paljon merkitystä ajetaanko autolla järvien jäällä, eivät öljyläiskät leiju veden pinnalla, tippakin näkyy sulassa vedessä

      • Kyllä silloin sodan jälkeen tarvittiin kaikki mahdollisuudet käytettäviksi.

        Oli kansalla ankara työ saada sotakorvaukset maksettaviksi. En kirjoita nykypäivistä.


      • Ruuneperi kirjoitti:

        Kyllä silloin sodan jälkeen tarvittiin kaikki mahdollisuudet käytettäviksi.

        Oli kansalla ankara työ saada sotakorvaukset maksettaviksi. En kirjoita nykypäivistä.

        Olen ajatellut, miten tehdään sopimuksia lumitöistä. Teiden pitoa on yksityistetty, taloyhtiöt tekevät sopimuksia. Onko ne kokonaisurakoita, riippumatta talvesta? Meneekö vähäluminen talvi osittaisena lahjana urakoitsijan pussiin?


      • ynnämuu kirjoitti:

        Olen ajatellut, miten tehdään sopimuksia lumitöistä. Teiden pitoa on yksityistetty, taloyhtiöt tekevät sopimuksia. Onko ne kokonaisurakoita, riippumatta talvesta? Meneekö vähäluminen talvi osittaisena lahjana urakoitsijan pussiin?

        Jos talolla on huoltosopimus, joka katta kaiken, niin kyllähän huoltoyhtiö taputtaa käsiään vähälumisena talvena.
        Suurimmalla osalla kerrostaloyhtiöitä näin on asia.
        Rivitaloyhtiöt, ainakin pienemmät, toimivat omatoimisemmin.
        Sehän näkyy sitten yhtiövastikkeissa.


    • Maalaismies*

      Prskules, mun turkishaalarit joutaa paikalliseen museoon. Harmittaa niin vietävästi. Lännen Jukka J. Karjalainen laulaa naulankantaan että tulis pakkaset, siitä suomalaiset tykkää. Joo, niin tykkää, minä ainakin ...

    • Kuvauksesta päätellen meillä oli juuri tällainen kelkka. Taisivat tietävämmät kutsua sitä hoijakaksi.
      Taloyhteisömme miehet sen rakensivat joen jäälle, ja illat pitkät varsinkin isät lapsineen antoivat toisilleen kyytiä, mutta kyllä me äiditkin siellä innolla olimme mukana, kun muilta puuhilta ehdimme.

      • Älähän nyt, Maalaismies, lahjoita vielä niitä turkisvarusteita. Voi saapua yllätyskin.

        Kyllä ihmiset haikailevat lumen ja pakkasen perään, juttua tulee tuolla kadullakin. Olen kyllä vastannut, että eipä tuosta ole väliä, onhan hyvä reipastella, kun ei tarvitse lumessa rämpiä. Lumesta ja pakkasesta kun ei voi äänestyksellä päättää.

        Nyt on täälläkin lunta runsas 20 sm. Ohan sekin hyvä tasapuolisuuden vuoksi.


      • virkeämummeli

        Lapsuuteni asuin maalla, tuttu on tuo kelkkakin. Erityisesti on jäänyt mieleeni "hankikanto" keli, silloin laskimme "vesikelkalla" mäkeä peltonsankaa pitkin. Alhalla oli oikein riukuaita sitä päin usein ajoimme ja saimme pappalta moitteita, hän kun joutui sen keväällä korjaamaan, oli lehmähaka siinä. Voi niitä aikoja...kaihoten muistan.


      • Hintriika*

        Hoijakkapa hyvinkin! Sellainen on joka vuosi ollut mm. siinä maailman suurimmassa lumilinnassa, josta pieni kaupunkimme tunnetaan. Tästä vuodesta en vielä tiedä, kun avajaiset ovat vasta ensi lauantaina. Mutta luulisin, että se kuuluu nytkin lastenmaan vakiokalustoon.

        Tervetuloa lastenlasten kanssa kokeilemaan!


      • Hintriika* kirjoitti:

        Hoijakkapa hyvinkin! Sellainen on joka vuosi ollut mm. siinä maailman suurimmassa lumilinnassa, josta pieni kaupunkimme tunnetaan. Tästä vuodesta en vielä tiedä, kun avajaiset ovat vasta ensi lauantaina. Mutta luulisin, että se kuuluu nytkin lastenmaan vakiokalustoon.

        Tervetuloa lastenlasten kanssa kokeilemaan!

        sitä täällä kutsuttiin, sitäpä en muista.
        Kelkan vipuineen muistan ja sen kyydin, kovaa oli kun useampi poika sitä oli lykkimässä.

        Muistan että pelkoa tunsin, lento kelkan kyydistä olisi vienyt kauas.

        Paljosta jäävät nykyiset nuoret paitsi, olihan ne puusta tehdyt kelkkamäet, missä iltaisin kohdattiin, oli kai sitä arasti alkavaa kiinnostusta toista sukupuolta kohtaan;)
        Vähän samaan tapaan kuin maitolaiturit maalla.


      • Hintriika* kirjoitti:

        Hoijakkapa hyvinkin! Sellainen on joka vuosi ollut mm. siinä maailman suurimmassa lumilinnassa, josta pieni kaupunkimme tunnetaan. Tästä vuodesta en vielä tiedä, kun avajaiset ovat vasta ensi lauantaina. Mutta luulisin, että se kuuluu nytkin lastenmaan vakiokalustoon.

        Tervetuloa lastenlasten kanssa kokeilemaan!

        Meillä se tunnetaan napakelkkana ja vieläkin sen järven jäälle tekevät, jos vain tulee kunnon jää.
        Olen siellä minäkin ollut lapsenlapselleni vauhtia antamassa.
        Ihan mukavaa se on nykyajan lastenkin kokea, miten ovat jo äidit ja isät aikaansa lapsuudessaan viettäneet.


      • SkillaN kirjoitti:

        sitä täällä kutsuttiin, sitäpä en muista.
        Kelkan vipuineen muistan ja sen kyydin, kovaa oli kun useampi poika sitä oli lykkimässä.

        Muistan että pelkoa tunsin, lento kelkan kyydistä olisi vienyt kauas.

        Paljosta jäävät nykyiset nuoret paitsi, olihan ne puusta tehdyt kelkkamäet, missä iltaisin kohdattiin, oli kai sitä arasti alkavaa kiinnostusta toista sukupuolta kohtaan;)
        Vähän samaan tapaan kuin maitolaiturit maalla.

        Orastava kiinnostus vastakkaiseen sukupuoleen tapahtui luontevasti juuri porukassa, katse hakeutui siihen niin mukavan näköiseen ja oloiseen poikaan. Lumipesukin häneltä tuntui kutkuttavalta, ja entäs kun kelkan kyydistä yhdessä tupsahdettiin hankeen! Tuollaisia puusta rakennettuja kelkkamäkiä en meilläpäin muista. Kun luistinratoja alettiin jäädyttää urheilukentille, varhaisnuoret saivat uuden kohtauspaikan. Rusettiluisteluillassa sain ensimmäisen suudelmanikin .

        Olin aivan haltiossani, kun katselin taitoluistelun EM-kisoja, niin varmaan te muutkin.


      • Hintriika* kirjoitti:

        Hoijakkapa hyvinkin! Sellainen on joka vuosi ollut mm. siinä maailman suurimmassa lumilinnassa, josta pieni kaupunkimme tunnetaan. Tästä vuodesta en vielä tiedä, kun avajaiset ovat vasta ensi lauantaina. Mutta luulisin, että se kuuluu nytkin lastenmaan vakiokalustoon.

        Tervetuloa lastenlasten kanssa kokeilemaan!

        Jos minnulta olisi kysytty, mikä on hoijakka? en tosiaan olisi tiennyt. Se lentkelkka kai kuvasi vaan kelkan kovaa menoa.


      • virkeämummeli kirjoitti:

        Lapsuuteni asuin maalla, tuttu on tuo kelkkakin. Erityisesti on jäänyt mieleeni "hankikanto" keli, silloin laskimme "vesikelkalla" mäkeä peltonsankaa pitkin. Alhalla oli oikein riukuaita sitä päin usein ajoimme ja saimme pappalta moitteita, hän kun joutui sen keväällä korjaamaan, oli lehmähaka siinä. Voi niitä aikoja...kaihoten muistan.

        Tukin-ja halonkin ajossa käytettiin kelkkarekiä.

        Kaksi vankkaa rekeä, oikein raudoitettuja, oli sidottu ketjuilla toistensa perään.

        Tuollaista rekeä, oikein sitä suurempaa eturekeä, käyttivät vanhemmat sisareni mäenlaskuun keväthangilla.

        Jostain syystä tuo laskettelu tapahtui iltapimeässä poikien kanssa. Minua ei mukaan pyydetty/huolittu.

        Sellaisen reen kun mäen päälle sai niin kauas mentiin, suoraa ja pitkälle. Olisi siinä riukuaita murskaantunut jos sellainen olisi eteen sattunut.

        Nyt ovat niin kelkkareet kuin riukuaidatkin vain muinaismuistoina niinkuin minä täällä palstoilla.

        Pois tieltä risut ja männynkävyt! huudettiin muuallakin kuin kelkkamäessä kun oltiin ikäänkuin muiden yläpuolella.


      • Ramoona1 kirjoitti:

        Orastava kiinnostus vastakkaiseen sukupuoleen tapahtui luontevasti juuri porukassa, katse hakeutui siihen niin mukavan näköiseen ja oloiseen poikaan. Lumipesukin häneltä tuntui kutkuttavalta, ja entäs kun kelkan kyydistä yhdessä tupsahdettiin hankeen! Tuollaisia puusta rakennettuja kelkkamäkiä en meilläpäin muista. Kun luistinratoja alettiin jäädyttää urheilukentille, varhaisnuoret saivat uuden kohtauspaikan. Rusettiluisteluillassa sain ensimmäisen suudelmanikin .

        Olin aivan haltiossani, kun katselin taitoluistelun EM-kisoja, niin varmaan te muutkin.

        se vasta olikin jotain.
        Täällä oli musiikkia luistinradalla ja niinpä luistelu jäi vähiin, me tanssittiin.
        Alkuillasta vähän luistelua ja sitten tansimaan, oli aikaa Mona Lisan, "Mona Lisaksi sua sanottavan kuulin" ym,,,
        En muista että tyttöparillako tansittiin, mutta ainakin pojat jotenkin kuvaan liittyivät, taisivat lumipalloilla viskellä.
        Kotimatkat ryhmissä kuljettiin ja joka ilta sinne radalle mentiin, matkakaan ei tuntunut pitkällä, kun seura oli mukavaa.

        Ei ollut kaljoja ei tupakoita, vaan kavereiden kanssa uhdessä oloa.
        No ainakin yksi avioparikin niiltä reissuilta lopulta tuli.


      • virkeämummeli kirjoitti:

        Lapsuuteni asuin maalla, tuttu on tuo kelkkakin. Erityisesti on jäänyt mieleeni "hankikanto" keli, silloin laskimme "vesikelkalla" mäkeä peltonsankaa pitkin. Alhalla oli oikein riukuaita sitä päin usein ajoimme ja saimme pappalta moitteita, hän kun joutui sen keväällä korjaamaan, oli lehmähaka siinä. Voi niitä aikoja...kaihoten muistan.

        Vipukelkan kyyti oli niin huimaa ainakin joen jäällä,
        että joskus oli lentää satelliitiksi avaruuteen, siltä se tuntui.

        Voin hyvin kuvitella tunteen vieläkin. Muistaessani atelliitti- vertaus tuli mieleeni.

        Terveiseni taidenäyttelystä ja lounaalta Helsingistä.

        Sillä kadut ovat vetiset ja likaiset, sataa tihkuttaa.

        Silti kutsuviersnäyttelystä nautimme täysillä.


      • Ruuneperi kirjoitti:

        Jos minnulta olisi kysytty, mikä on hoijakka? en tosiaan olisi tiennyt. Se lentkelkka kai kuvasi vaan kelkan kovaa menoa.

        isoäitini ja äitini nuoruudessa, ja se oli piiritanssi, jossa käsivarret olivat viereisten hartioilla.

        Äiti näytti meille sen.


      • Sadulla
        satu kirjoitti:

        Vipukelkan kyyti oli niin huimaa ainakin joen jäällä,
        että joskus oli lentää satelliitiksi avaruuteen, siltä se tuntui.

        Voin hyvin kuvitella tunteen vieläkin. Muistaessani atelliitti- vertaus tuli mieleeni.

        Terveiseni taidenäyttelystä ja lounaalta Helsingistä.

        Sillä kadut ovat vetiset ja likaiset, sataa tihkuttaa.

        Silti kutsuviersnäyttelystä nautimme täysillä.

        on kielto pysyä vipukelkan kehän ulkopuolella,
        ja jonkun käsi pitelemässä minua siellä, vaikka
        kuinka olisin halunnut mennä lähemmäksi.

        {Olen kertonut aiemminkin.}


      • Jatta
        satu kirjoitti:

        isoäitini ja äitini nuoruudessa, ja se oli piiritanssi, jossa käsivarret olivat viereisten hartioilla.

        Äiti näytti meille sen.

        sellainen muistikuva vieraaksi, vaikka vanhempani ovat samoilta seuduilta.
        He eivät vain nuoruudessaan käyneet tanssimassa lainkaan.
        Mutta Seinäjoella oli pitkän aikaan rautatieasemalla tanssiravintola "Hoijakka", joskus 70-80 luvulla. Siellä olikin sitten mukavia tansseja, päivätanssit aina sunnuntai-iltapäivällä.

        Ravintolaa ei enää ole, tarvittiin asemarakennuksen laajennukseen nekin tilat.


    • Liekö lämpöisen talven ja sateisen kesän ansiota tuo voimakas viherlevän kasvu jään alla Saimaalla.

      Mistähän tuo saaste on peräisin?
      Vai pääseeköhän sinnekin Pietarin jätevedet?

      Nyt odotetaan paksua lumikerrosta jään päälle, jotta edes pimeys pahan tappaisi.

      • Ramoona*

        Sinilevästä talvisella Saimaalla lehdissäkin kerrottiin. Viherleviin kuuluu esim. rantakiviin tarrautuva ahdinparta. Suomenlahdella kesäisin vellovat sinilevälautat kyllä näyttävät vihertävänkukertavilta, eipä silti.
        Pahaenteiseltä kuulostaa, että talvellakin !


    • Laritsa M

      Tarkoittaa suomeksi Hiiden hoijakka; mikä liekään hoijakka?

    • Kaikilla naapureilla oli paljon lapsia, ei ollut leikkikavereista puutetta, ja talvileikitkin olivat yhteisöllisiä. Mahtavat lumilinnakylät, labyrintit, lumisodat, hiihtokilpailut saatiin aikaan porukalla, hyppyrit rakennettiin. Jäällä oltiin "kuka pelkää mustaa miestä", jääpalloakin pelattiin .Kouluun hiihdettiin tai potkuteltiin kelkalla.

      Isät tekivät yhteisvoimin jäälle tuollaisen kelkan, jota meillä sanottiin napakelkaksi. Kyllä siinä vauhdin hurmaan pääsi !

    • tosi kylmä

      Kuskasin maitoa,toivo pohjola (ISÄNTÄ),sanoi marraskuussa ,suoja tulee huhtikuun 1 pv.(petäjävesi heikkilänperä.)piti paikkansa.scaniaa piti yöllä käyttää,ajoin harjulle j,klässä yöllä siinä lämpes.36ast,pakk taulumäentiellä.

      • En kyllä muista, millaista oli. -56 oli kyllä pakkasta. Olin varusmiespalveluksessa silloin, harjoituksissa pohjoisessa. Reilusti yli - 40 näytti mittari.
        Noista autojen lähtökunnossa pitämisestä niissä oloissa tiedän hyvin vähän.


      • Hintriika*

        Aviosiippani oli tuona talvena 65-66 armeijassa (lykkäyksen takia "jälkijunassa"). Oulujärven jäällä pidettiin sotaharjoitukset, joissa moni varusmies palellutti varpaitaan jopa amputointikuntoon. Suomen Kuvalehti teki siitä ison jutun. Sen jälkeen asetettiin pakkasraja sotaharjoituksille.

        Muistan, kun mieheni kertoi, että siellä jäällä ei liikkunut enää mikään muu kulkuneuvo kuin venäläinen tykinlavetti. Pakkasta taisi olla jotakin -45.


      • kirjoittaja.
        ynnämuu kirjoitti:

        En kyllä muista, millaista oli. -56 oli kyllä pakkasta. Olin varusmiespalveluksessa silloin, harjoituksissa pohjoisessa. Reilusti yli - 40 näytti mittari.
        Noista autojen lähtökunnossa pitämisestä niissä oloissa tiedän hyvin vähän.

        parolassa 1956 40 pakkasta.olin jp 4 pataljoonan komentajaa kyytimässä parolassa.mulla oli willys ,jotenkin tarkenin.odotellessa katselin kun autosotamies purki 40 fordin kaasaria kun jäätyi.huh,oli vesi jäähdyttäjässä.kiirettä piti hällä.pääsi lähteen.niinisalossa oltiin sotaharjoituksissa samana talvena teltassa nukuttiin,ei taitas enää tareta.


    • Vattakelkka, napakelkka, hoijakka, karusellikelkka jne.
      Hyvällä lapsella monta nimeä.
      Minäkin pelkäsin ja nautin sellaisten kyydistä ja olinpa rakentamassa sellaista myös omille lapsilleni ja heidän kavereilleen.

      Se miksi sen vauhti tuntuu niin kovalta johtuu kahdesta asiasta.
      Se pyörimisvauhti ei kai kovin kova ollut, mutta kun siihen yhdistetään keskipakoisvoima, voima joka työtää kelkassa istujaa aisan navasta poispäin, niin johan tuntuu.

      Siksi sirkusten karusellitkin ovat niin suosittuja. Pienellä energialla kovan tuntuinen vauhti.

      • Siellä meillä päin se oli yksinkertaisesti: maailmanpyörä.

        Runen kuvailemat tukkireet kyllä tunnen hyvin. Pieniä muutoksia paikkakunnittain voi olla. Siellä oli etureessä ns.linkkupankko, joka helpotti kuorman käännöksiä.
        Onpa siellä penikoilla ollut töitä, kun ovat reen mäelle köyränneet. Sehän ei ollut turhan kevyt, tehty raskaaseen käyttöön.


    • Fanni

      Suurin osa maalla kulkeneista talviteistä on kasvanut umpeen käytön puutteessa. Tuli autojen ja uusien teiden aikakausi. Eipä mennä enää koskaan vällyjen alla kulkusten kilistessä kirkonkylään.

    • Pöpö?

      Aikaisemmin ajattelin kylmän, pimeän talvemme suojaavan meitä trooppisilta pöpöiltä ja tummahipiäisiltä "pakolaisilta".

      Kukin arvioikoon itse todellisuuden!

      • 'poppoo

        terveyden ja leivän ääreen ?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      296
      3148
    2. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      234
      1713
    3. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      85
      1243
    4. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      81
      1222
    5. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      78
      1139
    6. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1138
    7. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      43
      1010
    8. Onkohan sulla enää tunteita

      kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut
      Ikävä
      36
      954
    9. Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola

      Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks
      Haapavesi
      46
      896
    10. Liikennesäännöt

      Uuden ohitustien myötä torkkolantieltä tulevia kuuluu väistää tai ainakin kuuluisi väistää, jos he tulevat ollintielle.
      Pyhäjärvi
      11
      814
    Aihe