Vapaa kuvaus

Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen. Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti. Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni. Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella. Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä. Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille. Palstoilla tavataan! Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin. Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Oloneuvoksetar Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä) Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset Siviilisääty: Varattu Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

3298

  1. En tähänastisessa elämässäni ole löytänyt juhlapukua niin helpolla kuin tänään.
    Olen pukeutunut ikään kuin sävy sävyyn. Ainoissa on tietysti punaiset tupsut, iltapuvun pohjaväri on punainen, ja siinä on valkovuokkoja. Komeuden kruunaa erittäin leveälierinen valkoinen hattu, josta puolisoni torilla tinki kaksi euroa. Se on aavistuksen varran liian suuri, mutta tarkoituksenmukainen. Kupu on sen verran iso, että nyt ymmärrän, miksi minulla on korvat. Sen kasvojen osan, joka jää peittymättä, kätkee lerpattava lieri.

    Kelpaa tällaisessa asussa lausua juhlarunoa, jonka on kirjoittanut eräs entinen tuleva Nobel-kirjailija.

    Tulepas, jjoutava5, sieltä nurkkakaapilta vähäksi aikaa istumaan vaikka tuonne järjestyshenkilön viereen ja hiljenny kuuntelemaan. Juu, mukin voit ottaa mukaasi, mutta jätä se pullo sinne kaappiin. Haet sitten hengen ravintoa saatuasi lisää.

    NEITSYTJUHLARUNO

    Nyt on se lauantai-ilta,
    jolloin neitsyitä juhlitaan.
    Soi laulelot kunnahilta
    että onnea, onnea vaan.

    Gaalavaatteet on kaikilla päällä.
    Jotain vähän kai ujostuttaa.
    Ei tarvitse kainostella täällä.
    Kaikki yhteiseen riemuun vaan!

    Herkkuja notkuvat pöydät,
    sinienkeli liihottaa.
    Nurkkakaapista vichyäkin löydät,
    jos se on maittavampaa.

    Muutamat hyppivät saksanpolkkaa,
    vaikkei orkka vielä soitakaan.
    Joku kainalosauvoilla kolkkaa,
    toinen innostuu twistaamaan.

    Joka päivänsankarilla
    on seppele kutreillaan.
    Juhlavalaistulla ponttoonilla
    on päästy jo tunnelmaan.

    Ole uskomatta tai usko,
    mutta ihmeitä tapahtuu:
    Kun sammuu iltarusko,
    järveen heijastuu virtuaalikuu.
  2. Terve!

    Eilinen päivä oli kaunis ja aurinkoinen. Minä vietin sen lasaretissa tutkimuksissa.
    Kyllä muori67 on oikeassa ainakin apteekin suhteen. Siellä tosiaan menee rahat.
    Sain pinon uusia reseptejä. Uusia lääkkeitä peräti viittä sorttia. Kun ne ynnätään entisiin kuuteen pilleriin, en kohta muuta ruokaa tarvitsekaan. Sehän taas on hyvä asia, sillä tätä menoa ei ruokaan riitäkään rahaa!

    Vilman peräänkuuluttamia reseptejä täällä on silloin tällöin viljeltykin. Jauhopeukalot ja loistavat kokit ovat jakaneet tietämystään meille muillekin. Eiköhän niitä reseptejä edelleen jatkossakin saada.
    Usein saadaan maistiaisiakin. En kuitenkaan aio niitä ruveta kehumaan, vaikka ovatkin kiitosten väärtejä. Maistat itse, kun lämpimäisille satut.
    Vaikka ovatkin suussa sulavia, on niissä se hyvä virtuaalipuoli, että niitä voi ahmia niin paljon kuin sielu sietää.

    Nyt, kun olen kerännyt täällä rohkeutta, lähden asialle apteekkiin. Siitä taitaa olla ihan laulukin, mutta voitte uskoa, ettei meikäläistä kovin naurata!

    Voikaapas taas mahdollisimman hyvin. Itsekin yritän...
  3. Terveisiä karviaispuskista! Meillä oli puolentoista ja kahden litran kipot, mutta lanko oli sitä mieltä, ettei se mihinkään riitä, ja tuli mukaan keräämään.
    Ainakin kaksitoista litraa niitä tuli, vaikka minä yritin pistää hanttiin. En saanut tukea herra mieheltäni, joten ilmoitin, että hän saa hoitaa hilloamisen ihan alkuasteilta asti.

    Meitä on kaksi. Kuka ne hillot syö? Toisella on diabetes ja toiselle takuulla tulee sen hillomäärän jälkeen! Pakastinkin on täynnä mennytvuotisia omenia! Onhan meillä kylmäkellari. Sinne ne hillot mahtuvat, mutta ei kai niitä pelkästään kellarin täytteeksi valmisteta. Jumalattoman kallista hillosokeriakin piti käydä ostamassa, kun keittokirjassa niin määrättiin. Lasipurkkien Atamon-huuhtelulla olisi pärjätty mainiosti. Niin, ja lasipurkkejakin löysimme vasta 20 kilometrin päästä, joten tuleepa meille arvokasta hilloa.

    Puolisoni on eilen ja tänä aamuna opiskellut keittokirjaa, ja ensimmäinen hillosatsi on tulossa. Tietysti tarkalleen keittokirjan monimutkaisen ohjeen mukaan. Ainakin tässä vaiheessa se näyttää lähinnä karviaiskeitolta.
    Jos se siitä hilloksi sakenee ja maukkaaksi osoittautuu, tehdään purkkeihin etiketti ja viedään tuliaisiksi sopiville sukulaisille ja ystäville.
    Pirttiinkin uskallamme tuoda maistiaisia, jos hillosta tulee kunnollista.

    Mietin tässä itsekseni, että koskaan ei ole liian vanha oppimaan. Mahtaisikohan hillonkeittäjä oppia leipomaan korvapuusteja ja rusinapullaa.
    Minustahan piti tulla alakoulun opettaja. Nyt olisi mahdollisuus kokeilla, onko niitä opettajan kykyjä, ja opettaa kokille leipomista. Se olisi hänelle aivan uusi aluevaltaus, ja meillä kilot karttuisivat yhtä huomaamatta kuin lööppien mukaan yhdellä Salkkarien näyttelijällä: kesän aikana kolmekymmentä (30) kiloa!

    Hintriikalle voisimme lähettää vaikka päivittäin ison pullapussillisen. Sen jälkeen hän ei olisi Meri-Lapin tuulten heiteltävänä.
    Ehkä hän muutaman kuukauden kuluttua vapaaehtoisesti kyselisi lottoni kohtaloa...

    Ai niin, käsi pystyyn, jos joku muukin on valmis ottamaan pullapusseja ja tikkelperihilloa!
  4. Ensimmäinen peruutus ja vielä Hintriikalta!
    Jos näitä perumisia tulee lisää, perun minäkin lottoni. Mahtavatko antaa rahat takaisin? Harmittaa niin, ettei helpottaisi edes kilo valkeita kuulaita, jotka ovat myös minun suosikkiomeniani.

    Olemme mekin muutamaan otteeseen olleet Helsingin Taiteiden yössä, mutta viimeisestä kerrasta jäi ikävä muisto, ja siihen loppui meidän innostuksemme. Jouduimme sivusta seuraamaan erään humalaisen ärhentelyä ihan ventovieraalle ihmiselle. Kännikala kävi käsiksi tähän tuntemattomaan, ja kun hyökkäyksen kohde riuhtaisi itsensä irti, lensi juoppo selälleen katuun. Hänen päästään kuului kamala pamaus, ja luulimme, että hänen kallonsa halkesi.
    Kun vihdoin saimme ambulanssin paikalle, hän piristyi kummasti ja yritti uudelleen hyökätä uhrinsa kimppuun. Tämä odotteli poliisien saapumista, samoin me kertoaksemme tapauksen kulun.
    Loppujen lopuksi ambulanssin henkilökunta ilmoitti kääntävänsä selkänsä eikä huomaavansa, jos joku liukenisi paikalta.
    Liukenimme kaikki ainakin neljään ilmansuuntaan. Istuimme ruttopuistossa, ja
    vähän ajan kuluttua sama renttu koikkaroi Bulevardia pitkin kiroillen, ettei hän mihinkään piipaa-autoon mene.

    Mitähän varten minä nyt Bulevardille sekosin? Olisikohan tämä tajunnanvirtaa?
    Siitä juhlapäivästähän minun piti kysellä. Onko tosiaan tarkoitus juhlia huomenna, vai vietetäänkö niitä synttäreitä vasta ensi viikon lauantaina. Merkkipäiväthän ovat 27, 28, 29 ja 30.
    Laittakaa nyt, hyvät ihmiset, tolppailmoitus.

    Minä laitan nyt nuotit nippuun ja toivottelen hyvää iltaa!
  5. Heti alkajaisiksi viestini otsikko katosi, mutta sain sen takaisin. Otsikon keksiminen on olevinaan niin hankala homma, että tekisi mieli laittaa rivi kysymysmerkkejä sen kohdalle.

    Koko elämä näyttää olevan pelkkää kysymysmerkkiä. Mikä eteen, kun töitten lisäksi "ulkoilutetaan" ja jalkautetaan ihmiset kilometritehtaalle. Oikein mallia näyttää valtio, kun VR junailee 1200 ihmistä työttömäksi, jos eiliseen teksti-tv:hen on uskominen.
    Hemmetti, ihan tässä tukahtuu voimattomaan raivoonsa! Rahaa palaa kaikkeen turhuuteen, eikä valtion vallitsijoilla ole minkäänlaista huolta maan kansalaisista.
    Onkohan kokonaan poistettu se perustuslain pykälä, jossa sanotaan, että kansalaisten työvoima on valtiovallan erityisessä suojeluksessa?
    Vaikuttaa vahvasti siltä, että lain sisältö on saanut uuden tulkinnan: valtiovalta suojelee kansalaistensa työvoimaa erityisesti työltä!

    Anteeksi, että aloitan päivän mekastamisella, mutta sydän on olevinaan niin täysi...

    Pitelemme täällä ukon kanssa peukkuja, että rouva Ylikypsä pääsisi mahdollisimman pian tarvittaviin operaatioihin ja että Paulamaria niitten jälkeen olisi entistä ehompi.
    Emme tiedä, millainen jonotuslista siellä Varsinais-Hämeessä on, mutta täällä oli ainakin pakko hätyytellä sairaalaa. Jos olisimme kiltisti odottaneet kutsua, olisin nyt varmalla leski.
    Onneksi langan päässä oli huumorintajuinen nainen, joka kuuli hätäni pakinatyylin takaa. Minullehan moni asia on "ei paras mutta ainoa"; sarjaan kuuluu myös rakas Greengrassini. Vajaa tuntia myöhemmin nainen soitti ja kysyi, milloin mieheni pääsisi tulemaan. Vastasin, että valmis on vaikka heti, ja siltä seisomalta lähdimme, ja pari päivää myöhemmin löytyi rako, johon mieheni mahdutettiin.

    Tällä litanialla halusin sanoa, että muista pitää puolesi!
    Luultavasti et kuitenkaan vielä neitsytviikolla pääse lasarettiin, joten uskallan esittää, että pitäisit päivänsankareille onnittelupuheen ja ihan omalla äidinkielelläsi. Aito kielitaitosi ja tyylisi ovat niin herkulliset, että siinä unohtuu jopa täytekakkukin.
    Sopiihan se sinulle?

    Lokarikin on sitten lupautunut tulemaan. Sorry, että luulin häntä Arkalan mamman pojaksi! Ei hän naislauman tanssittamista paennutkaan vaan lähti tyhjentämään kotiaan laskuista.
    Päättäkään nyt, rakkaat juhlakalut, milloin tämä suuri gaala on, että Lokarikin saa ajoissa tiedon.

    Herranjestas! Kohta on puolet merkkimäärästä käytetty! Nyt on pakko lopettaa.
    Hyvää päivän jatkoa ja kiitos kahvista.
  6. Onhan sellainenkin ollut ainakin elokuvassa. Miksi ei siis meidän tähtemme (*) voisi tulla paljain jaloin. Itsekin aioin olla niin optimistinen, että tulen tanssikengissä. Kai nyt ainakaan joku ei kehtaisi olla hakematta minua seinän ja kaulimen vierestä.

    Sokkoleikki saattaisi olla ihan mukavaa, kunhan emme leiki ponttoonilla. Tuokaa vain jokainen huiveja tullessanne.
    Olin ajatellut kysyä, mitä mieltä väki on naamiaisista, mutta voimmehan me ne järjestää myöhemminkin.

    Nyt näyttää asukkaitten ruokinta kovassa kurssissa. On lettukestejä ja makkaran grillaamista. Meillä tarjottiin taloyhtiön 30-vuotispäivillä salatteja, täytekakkua ja boolia seka pianonsoittoa. Mukavaa oli, eikä koskaan ole liian myöhäistä oppia. Mekin opimme, että seljankukkamehusta saa vichyn kanssa todella raikkaan juoman.

    Telkkarista tulee urheilua. Kun se päättyy, lähdemme karviasia keräämään sukulaisten pusikoista. Oikeastaan Suleima saisi mennä, mutta on virkistävää välillä juoruta suvustakin. Olisi liikaa, jos puskasuleima kälättäisi täällä oman näkemyksensä mieheni suvun asioista. Mielestäni riittää, että hän silloin tällöin käy morkkaamassa minua.

    Huomasin, että Lokari oli poikennut torpassa. Oliko sinun pakko juuri juhlaviikkojen alla palata takaisin sinne suureen maailmaan? Pelkäsitkö, että koko naislauma hakee sinut tanssimaan? Sehän olisi suuri kunnia!
    Ei kävisi niin kuin entiselle likalle, joka ei päässyt kunnolla lattialle, kun tuli jo kolme hakijaa: kaksi järjestysmiestä ja yksi poliisi.
    (Älkää nyt kuitenkaan uskoko, jos Suleima tulee väittämään tuntevansa läheisesti tuon, joka haettiin.)

    Ikkunan alla on paloautonpunainen pakettiauto, ja taivas on kirkkaan sininen.
    Kesä siis jatkuu vielä ainakin tänään. TV:ssa kerrottiin, että Lapissa on ollut pakkasta.
    Toivottavasti ymmärrätte laittaa villahousut jalkaan ja pipon päähän, etette vilustuisi ja joutuisi olemaan poissa neitsytjuhlista.

    Pitäkää huolta itsestänne ja toinen toisistanne.
  7. Tottakai me saamme tukkualennuksen! Jos se on 10 % yhteisestä lähtöpainosta, niin nyt kaikki luksushoitolaan lähtijät lihotuskuurille, kuten Hintriika* esitti. Varmuuden vuoksi kannattanee laittaa taskuun muutama painava kivikin.

    Vieläköhän R-kiska on auki, vai pitääkö jättää lottoaminen huomiseen?
    Muistuttakaa varmuuden vuoksi aamukahvilla, vaikka onhan tässä kyllä vielä monta päivää aikaa. Näin tärkeää hommaa ei kuitenkaan parane jättää viime tippaan.

    Kun sitten levänneinä ja kevenneinä palaamme Pirttiin, järjestetään keijukaistanssit,
    mutta sitä voimme suunnitella paluumatkalla lentokoneessa.
    Nyt on ajankohtainen tuo perinteinen(?) neitsytjuhla.
    Olin lukevinani, että jotkut ovat suunnitelleet esittävänsä valittuja osia Joutsenlampi-baletista. Sinisistä enkeleistä pitää varmaankin Muori huolen? Sehän käy häneltä ihan käden käänteessä. Näyttöä on!
    Itse voisin yleisön pyynnöstä huolimatta lausua runon. Se olisi kyllä hyvin säädyllinen ja neitseellinen.
    Joku voisi pitää juhlapuheen neitsyille. Ei kai näin arvokasta tilaisuutta voi jättää puheetta?

    Eikä näitä joukkosyntymäpäiviä voi jättää pitämättä vaikka - niin kuin SkillaN jo kirjoittikin - taas on tulossa työrintamilta pelkkiä huonoja uutisia. Itse asiassa ne muodossa tai toisessa koskettavat meitä jokaista. Emmekä me oikeastaan voi muuta kuin tuntea myötätuntoa, eikä se paljon työttömlä lohduta.

    Taidan lähteä tutkimaan runokirjoja, ettei sekin jää viime tippaan.
    Kaikesta huolimatta oikein hyvää yötä kaikille!
  8. Kiitos aamukahvista ja voisilmäpullasta. Tai totta puhuen söin toisenkin...

    Aamu on kaunis. Aurinko paistaa, ja kaste kimaltelee koivujen lehdillä. Taivas on kesäisen hellepäivän värinen; ei taivaansininen vaan häivähdys haalean sinistä.
    Eihän kesä vielä ohi ole, mutta pakko on uskoa, että syksy tekee tuloaan.

    Lempiharakkani kävi eilen ikkunalaudalla. Se uskoo sittenkin, että pohjimmiltani olen harakka enkä riikinkukko. Olikohan se Meri-kukan matkassa hilloja keräämässä?
    Oli miten oli, mukavaa, että kumpikin on palannut maisemiin. Olkaa sydämellisesti tervetulleita!
    Nyt kun vielä saisimme samanikäisen Pirttiin, alkaisi ihan uusi komento. Ainakin minusta on tullut täydellinen LLL, kun kukaan ei ole komppuamassa aamujumppaan.
    Jäykkäniskainen olen ollut aina, mutta nyt alkaa koko selkäpuoli olla jäykkänä.
    Mummeli36:lla olisi varmasti konstit, joilla jäykkyys lähtisi, mutta trampoliinille en kylläkään mene pomppimaan!

    Taitavat olla aamun aiheet tässä. Paitsi että tältä uloskirjautuneelta vanhalta tuttavalta haluaisin kysyä, onko hän sama, josta minä yritin tehdä kissanruokaa eli Kitekattia.
    Puskasuleima on siitä lähtien väittänyt minua lukihäiriöiseksi, ja tuleehan niitä mokia, kun aina vain on rillit uusimatta. Kohta ei tarvitsekaan, kun entiset lukulasit ovat muuttumassa oikein hyviksi kaukolaseiksi.

    Jaahas, nyt vielä kupillinen kahvia. (Kolomatta voisilmäpullaa en ilkeä ottaa, ettei joku luule ahmatiksi.)
    Oikein ihanaa päivää vain toivottelen. Voikaapas hyvin.