Vapaa kuvaus

Rauhallinen, asia-asioissa asiallinen, mutta silmäkulmasta löytyy kyllä pilkettäkin, vaimon väittämän mukaan tarpeen vaatiessa huonokuuloinen ja itsepäinen. Nuorempana harrastin aktiivisesti ja jopa tuloksellisesti eri urheilulajeja. Nykyisin muut urheilevat puolestani, ja osallistun telkkarin edessä sohvalla kerien tai venyen. Muut harrastukset:lukeminen, matkailu, tiskaaminen ja kokkaus. Vaimon lisäksi tärkeimmät ihmiset: lapset ja lapsenlapset. Suosikkibändit/artistit: Ruotukaveri Reijo Kallio Lempikirjat: kaikkiruokainen, luen paljon Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Uutiset urheilu Saksalaiset dekkarit Parhaat matkakohteet: Kiinanmuuri Ruoka & juoma: Lasange lihapullat, kun itse teen Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Kotihommat riittää Ase tai siviilipalvelus: Lääkintäkorpraali Santahamina Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset ry. Siviilisääty: Varattu Lapset: Olen ylpeä vanhempi

Aloituksia

17

Kommenttia

2542

  1. Ei tästä kovin pitkää aikaa ole kun viimeksi paistoin silakoita, lähetin Hintriikallekin maistiaisia lentopostissa.
    Voissa paistoin, ei niitä voi vastustaa, kun vaan löytää hyviä silakoita. Harvoin täällä etelästäkään tuoreita löytää, pitää mennä Helsingin torille ja ostaa veneestä.
    Silakkamarkkinat ovat kerran vuodessa, silloin sieltä saa silakoita monessa muodossa, mutta maksavat maltaita.
    Terv: silakan ystävä Late
  2. Huomenta vaan kaikille, kiitos Irkku kahvista ja raparperipiirakasta.
    Tuttuja on huolesi sisaresi yksin pärjäämisestä,vanhempi sisareni asui yksin vuosia,
    lopulta ei ilman kotiavustajaa,kotiteveydenhoitajaa, ruokapalvelua tullut toimeen.
    Lopulta tämäkään ei auttanut,lääkkeet tuli syötyä millon sattui, jos silloinkaan ruoka jäi syömäti, terveys petti, mieli järkkyi. Pari kertaa aamulla löytyi lattialta joutui sairaalaan,ekakerran jälkeen palauttivat kotiin. sama toistui jonkunajan kuluttua, onneksi osasi soittaa minulle, asuin 40 km päässä joten apuni oli soittaa ampulanssi paikalle, oli viety jo Kivelään kun tulin paikalle. Silloin luulin että näin sisareni viimeisen kerran kun kävin häntä sairaalassa katsomassa.
    Hän toipui aika nopeasti ja tuli ratkaista mitä nyt tehdään, minä sanoin, että kotiin ette voi lähetää. Lupasivat etsiä paikan ja lopulta löytyikin paikka Kannelkodista, siellä on hyvä olla ja sisareni voi oiken hyvin.
    Ei kotihoito kaikille yksinäisille sovi.
    No tässä on yksi tarina, niitä on tuhansia muita tarinoita,tämä päättyi hyvin jo kolme vuotta on kulunut ja kaikki hyvin sisareni täytti talvella 85 v.

    Kyllä Irkku tiesi, aurinko näkyy jo täällä Eteläisessä Hämeessäkin.
    Nyt kutsuu kaikenlaiset hommat, minulla on ollut sama vika kun Ynnämuulla toistaviikkoa on mennyt potemalla pientä kuumetta ja hammasten kiristystä, nyt tuntuu paljon paremmalta.
    Vuosia tulee lisää mittariin, on juhlan paikka, onneksi on oma pirttihirmu niin kyllä se siitä.
    Mukavaa päivänjatkoa teille ystävät: Late
  3. Mää tulin pirtin ponttoonille ihailee Suomen suvee, se on nyt päivä pisimmillään, otin oiken pullon kuohuvaa nurkkakaapista ja poksautan kesän kunniaks. Tuskin tänne muita tulee, mutta olen tottunut yksinkin juhlimaan, on se kesä yhden poksauksen veronen.
    Eihän tämä kesä vielä ole edes kunnolla alkanutkaan, mutta huomena näette oikean kesäpäivän ja kesä senkun jatkuu.
    Uskokaa tai älkää niin se on.
    LateVaan kesäyössä.
  4. Ihan linnunpoikasilta.