Vapaa kuvaus

Elämään! "Näin menee päivä kerrallaan!" Odotan vain askeleita aamusta iltaan - aina turhaan. Päivästä päivään jono tuskalla järjestyy jokaisen päivän ikävä ja tyhjyys - maalima on hylännyt. Jospa sittenkin...yritän, muutun. Risteilen hurjasti ajassa tässä eilisestä tulevaan. Vanhasta valikoin sopivat eväät ilta - aurinkoon. Päivästä päivään rutisevat luuni pystyyn nostan! Venytän, juoksen, humppaan, verryn luen, piirrän, jonkun seuraan kerryn! Enhän ole yksin yksinäinen jossain odottaa, huokaa seuralainen. Turha odottaa lopun päivää auttaa vain tätä elettävää. ... ynnämuu Kirjoittelen silloin tällöin 70 palstalle yo.nimimerkilläni. Joskus muuallekin, silloin usein toinen nimimerkki. ... Pistin "esittelykuvani "lisäksi kuvia maalaamistani tauluista. On tullut harrasteltua väreillä rötväämistä. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

29

Kommenttia

4483

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Lenkkini järven ympäri meni hienosti, samaan syssyyn kolmesti ja sitten muuten lokottelu päälle. Paitasillaan tarkeni. Noista asioista pienillä tiedoilla, kun suuretkin tietäjät imevät peukaloaan ja puhuvat ristiin. Eläkekatto on valtaosissa mm. Eu:maita. Ruotsissakin aika radikaali. Suomessa se ei vallan kahvassa oleville kelpaa. Niihin ei puututa, optiot jatkuu. Ja sama asiantuntija kehottaa työntekijöitä ja "rupukansaa" malttiin, leikkauksiin pitää mukautua "vaikka se kipeää tekisi." Kuitenkin, näihin suuriin etuihin on maailmalla puututtu. Epäilenpä että puututaan vielä paljon enemmänkin. Sitä tuskin ehdin nähdä. Poliittiset päättäjät vannovan jatkuvan kasvun hoitavan kaikki. Mihin saakka? Missä tulee raja, sillä eihän turhan krääsän tuottaminen loputtomiin liene mahdollista. Esiin tulevat leipäkysymyksetkin. Ostosparadiisit on hienoja kävellä. Niitähän yhä haudotaan joka niemennotkaan. Ne ovat tuhonneet ja tuhoavat lisää lähikauppoja. Kuka ne "paradiisit" ja niiden vaatiman liikenteen maksaa? Se on ainakin varmaa, että kuluttaja maksaa hintoina ja muuna jälkipaikkauksena. Mihin saakka tämä houruaminen kestää? Kommunismi ei tule apuun, mutta varmaan joku muu muoto, josta vain voi olla aavistus. Rakkaudesta "väljemmin." Koko sana on mielestäni kärsinyt suuren inflaation. Sitä tökitään paikkaan kuin paikkaa huolimattomasti, ikäänkuin yleisenä hyvänä. Tässä olen tietysti väärässä, olen vain sisäistänyt sen sanan tulkinnan tavallani. Käytän sanaa "rakkaus" hyvin säästeliäästi. Sitäpaitsi, rakkaus voi maksaa paljonkin, sekä antajalle että saajalle, rahassakin ja mielenterveydessä. Kyllä sitä rakkauttakin ostetaan, tai ainakin yritetään ostaa. Jokohan alan sekaantua? Eipä tätä ihan täydestä kannata ottaakaan. Ilmat on nyt hyvät, varjossa + 19. Niinpä lähden ahnehtimaan ja varastoimaan ilimoja!
  2. Huomenta, täällä mittarini näyttää jo 8-20 astetta. Aamulla kirkkaat säteet kaihtimien raoista kurkkivat ja herättivät hyvissä ajoin. Eilen, puolilta päivin vanha kampraattini rimputti ovikelloani kuin hädässä, olihan se! - Nyt pusakka päälle äkkiä ja ulos! hän määräsi. Epäilin, että mitäpäs sanot, jos en lähde. Se ei kuulemma käynyt, koska hän on vanhempi ja häntä parempaa seuraa en kuulemma löytäisi tehtävään. Kyseessä oli terassin kevätavaus. Niinhän me sitten jolkottelimme terassille ja lämmintä oli. Kyllä siinä olut ja tunti hävisi.Eikä juttuja salailtu, kaverillani on joko kuulolaite sökö, tai paristo loppu. Eihän siinä muu auttanut kuin nostaa voluumia. Tänään lähden paikkakunnan ainoan järven rannalle kierrän sen pari kertaa , yht. 3,5 km. Ei se helle niin paljon veltostuta. Eikä ole ötököita. Taitaa täällä olla sen verran pilaantunut ilma, että hyttyset eivät viihdy. Niin, se on tosi; hyttyset ovat laatutietoisia, kyllä ne kinkkunsa valikoi mihin ensiksi kiinni käyvät. Härskiksi ne minunkin "tarjoukset" katsovat, jos heillä vain valinnan varaa on. Hei, mutta piti vain ihan vähän, nyt jo lopetan! Koettakaa kestää, helteessä hikoilevat ja vilussa värjöttelevät. Nämä on niitä onnen lahjoja jotka ei aina käy tasan.
  3. Saman byrok...eikun hierarkian kanssa minäkin söhelsin kuin Katleija. Sitä paitsi mulla oli hiivatinmoinen kiire, jota ei usein ole. Kampraatti odotti ovensuussa, ehdin sisään päästää ja pyysin pikkusen odottamaan. Oli sovittu että lähdetään polkuja tallaamaan, mutta minä olinkin roikkumassa täällä Pirtissä ja yritin tehdä jotain tolkkua ihan vauhdilla. Tietysti sekosin paineen alla, piti korjata väliin lauseeksi tarkoitettua ja katkaisin rivin väkisin. Eikä ollut aikaa tulosta tarkistella. Kun sä, Hintriika lahjoitit Latelle pisteen, nyt saat poimia minulta vastineeksi tyhjiä rivejä! Ole hyvä! Niihänhän minä suolsin matkaan, kun kaveri jo huuteli, että: jätä jo se lelusi ja tule! Enhän minä muuten kaverille raportoinut viivyttelyä kuin että oli semmosta katsottavaa, ei voinut jättää. Hänhän ei näillä leluilla leiki, eikä siinäkään moittimisen sijaa ole. Aika pitkä lenkki tehtiin, aluksi yritin korvata viivyttelemistäni ja painelin täysillä. Ei hyvä. kymmenen metrin päästä takaa kuului huuto; mitä helkkaria, on ku sullois tul peräpiässäs! Pitihän kiire tasata samoille lukemille. Sittenpä katselimme rauhassa maisemiakin ja höpöteltiin jonnii joutavata. Tuppaa ne jutut livenäkin lipsahtaa muisteluksien puolelle. Alun vai lopun enteitäkö ne lienee, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Vain niinko kampraatti aforismia väänsi;" Jos oltaisiin toisella kymmetä menemässä, minä lopuillaan ja sinä alakupiässä, niin eipähän paljo kaveerattais." Niin se tuo ikä tasoittelee, täytyi myöntää. Siitä jonnii joutavastahan tämäkin tuli kasattua. Hyvät jatkot, vaikka huomenna olemmekin taas päivää vanhempia. Eipään tuo muutos julkisivussa taida näkyä, ellei jotain vahinkoa tapahdu.
  4. Aurinkoista huomenta! Ulkomittareissani on vieläkin sama vika, 0 - 15 näyttää. Suattaahan tuo ilimoistakii viännellä hyö sekopiäks. Tuosta kirjoittelusta. Vallan hyvin on muistissani kun aloittelin, ei siitä niin kauan ole. Melko pian täppäsin vaki nimimerkin, en siksi että olisin "kuuluisuutta" hakenut. Tuntui vain järkevältä, että edes sillä tavalla voi arvailematta tietää, mikä kirjoittaja tai tunari on tekeleen takana. Jatkuva eri lauseenpätkien tökkiminen lähteeksi ei keskusteluna ainakaan toimi. Päinvastoin johtaa arvailuihin, joissa syytönkin saa sapiskaa. Kyllähän tuota näkyy riittävästi. Koska kirjoittelen muutenkin aika vähän, en mielelläni vastaa " lauseen pätkille." Olen ehtinyt siinäkin jo tulla nenästä vedetyksi. No...joskus kyllä olen osallistunut tällaiseen "avoimeen ketjuunkin." Aina vaki nimimerkillä. Myös" piruiluun", jos jotakin tulee heitettyä. Kahvipirtissä tämä on toiminut hyvin, tietää kuka kirjoittelee. Siinä eräs syy, miksi olen vähän jämähtänyt Pirttiin. Myös se, että en ole huomannut kenenkään rajoittavan, vaativan, kirjoitusten sisällöltä jotakin, eikä mitään "sitoutumistakaan." Jotain käytöstapojahan pitää olla itselläkin, mutta huumoria täällä siedetään ihan hyvin. Ja täällä on hiton hyvä kirjoittajien joukko! Enkä ole kateellinen. Illalla katselin Teema- keskustelua. Mielenkiintoisia näkökulmia lamasta, mutta selviä ratkaisuja ei tullut. Optimistiset kehottivat kuluttamaan, kaivamaan rahansa sukan varrestaan markkinoille. Taidanpa olla "esimerkiksi" nostettu Pihtiputaan mummo. Jos joku euro on sukan varteen jäänyt, en heräteostoksille riennä. Saattaahan tulla tarviskin. Hyvää jatkoa kaikille, tuulessa ja tyynessä!