r.riusa

Vapaa kuvaus

Elämään! "Näin menee päivä kerrallaan!" Odotan vain askeleita aamusta iltaan - aina turhaan. Päivästä päivään jono tuskalla järjestyy jokaisen päivän ikävä ja tyhjyys - maalima on hylännyt. Jospa sittenkin...yritän, muutun. Risteilen hurjasti ajassa tässä eilisestä tulevaan. Vanhasta valikoin sopivat eväät ilta - aurinkoon. Päivästä päivään rutisevat luuni pystyyn nostan! Venytän, juoksen, humppaan, verryn luen, piirrän, jonkun seuraan kerryn! Enhän ole yksin yksinäinen jossain odottaa, huokaa seuralainen. Turha odottaa lopun päivää auttaa vain tätä elettävää. ... ynnämuu Kirjoittelen silloin tällöin 70 palstalle yo.nimimerkilläni. Joskus muuallekin, silloin usein toinen nimimerkki. ... Pistin "esittelykuvani "lisäksi kuvia maalaamistani tauluista. On tullut harrasteltua väreillä rötväämistä. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

29

Kommenttia

4483

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Tässä se yksi "lapamato" taas kirjoittelee. Päätin vähän vilkaista... että olisko vielä räiskäleitä. Sillä nimellä plättyjä olen tunnistanut, niitähän nämä. Kiitos, harvoinhan anteja täällä ronkin mutta nyt kipasin. Oikeita ovat! Aamulla kehaisin, että ryhdyn töihin. Töihin? Noo, yrittänyt ainakin olen. Hartioita särkee, selkänivelissäkin on hiekkapaperia välissä, päässä humisee. Eipä tässä sen kummoisempia vaivoja ole. Ja nämäkin vähät pudotan tuulen mukana, sillä nyt on saatava maailmaa, mutta ei hiekkapölyn kanssa. Kyllä se tästä ja ehkä koko kroppani mukautuu vielä kuviteltuun työn tekoon. Nyt monot koipiin ja menoksi!
  2. Pakkasta täällä tarjottiin muutama pykälä, mutta nyt ovat myrskyt tyyntyneet. Minulla on hyvä tuulimittari, ikkunasta näkyy hyvin pitkä koivunruipelo, monta metriä ohutta latvaa haistelee tuulia ja pinetkin väreet näkyvät. Kyllä eilen tuuli tempoili talojen välissä olevilla kujilla. Harakaksi siinä tunsi itsensä, hyvä kun ehti painopistettä siirrellä. Tulihan lenkit resuttua, eikä tuuli mahdottoman kylmä ollut. Nyt tämä harakka ryhtyy "rojekti" töihin. Kaikkein läheisin, itserakas kun olen, on alkanut naputtamaan, että olethan aika nahjus, kuukauden miettii, että pitäs, pitäs... Ajatuksen tasolla valmistakin olisi, mutta näytöt puuttuu. Nyt alan teoriaa vääntämään todeksi. Kyse ei ole ikkunan pesusta, eikä nettikirjoittelusta. Niin...elän jo toisissa maailmoissa. Huomenkin unohtui taka-alalle. Tässä tuo tuli. Hyvää jatkoa kaikille. Palailen kun hommani olen tehnyt tai tunaroinut mitättömäksi.
  3. Tulipahan mielestäni elämänohjeet selväksi. Ei kannata kertailla! Hyvä, vaikka oletkin "jjoutava"!
  4. Nyt kerroit siian vedosta sellaista, että vesi heruu kielelle väkisin. Että tuoretta siikaa sillä tavalla! Kyllä siinä kateus pinnalle tuppaa ihan väkisin, mutta teen korjauksen höperöintiini. Hyvä kun sait hyviä elämyksiä ja niiden mukana arvokalaa! Tuosta "ryypillä" käymisestä oli puhetta. Kahvipirtissä en uskalla holtittomasti ryyppäillä. Olen jotain elämäntietokurssiakin käynyt kyseisestä asiasta. Nykyään otan yleensä pari ryyppyä tarpeeseen. Ja vanhasta olen säilyttänyt sen, että kunnon "räkäkänni" hyvillä juomilla kerran kesässä. Ja sekin korpimökilläni, ettei juorut pääse leviämään. Pitäähän se "kone" kerran vuodessa tyhjentää.
  5. Hyvää huomenta, vaikka eipä tuota kunnon asiaa ole. Luntakin on räpsäyttänyt kuuran verran, mutta pianpa tuo alkaa hävitä. Aurinko loimottaa täydellä terällä. Ikkunoiden pesu tuntuu olevan nyt "muotia." Pitäisihän sitäkin ajatella, jospa tuo joku päivä toimeksi kääntyisi. Olen kyllä homman ähertänyt muutaman kerran vuodessa. Käytän kyllä kumilastaa, hommeliin tarkoitettua. Kyllähän SkillaNin tekniikalla puhdasta tulee, mutta kannattaako puuha tehdä vaikeaksi. Pesutekniikkani ei kyllä kihoja paikalle kaipaa, moni sanoisi kumalliseksi räpeltämiseksi. Käytän pesuveden levittämiseen maalausrissaa, sellaista oikeata, pitkävillaista. Ei kun rissa ämpäriin, puristus sopivan märäksi ja pyöräytys lasille. Nikkaroin romulaatikon tarvikkeista helposti näpsäytettävän "jarrun" rissan rullalle. Sitten käy tarvittava hankaaminen. Ja lastalla lasi kuivaksi,rätillä pokan reunat. Eikös käynytkin näppärästi, ainakin teoriassa? Niinpä tuo on vuosia toiminut käytännössäkin. Mutta se aloitus...siihen ryhtyminen ei ole helppoa. Olkoon vieläkin, vielä se pöly lentää ja samallahan lähtee enemmänkin. Ilmat ja tämän vuodenajan kehitys näyttää siltä, että mökkielämäni kyllä viivästyy. Niillä korkeuksilla on luntakin lähes ennätyksellisesti. Enkä lähde sinne sohjoon räpeltämään. Järvikin pitää olla veneellä liikkumiskunnossa. Saattaa kestää tämä tavoite vielä kuukauden. Mutta onpahan tässä sitten ikkunoiden pesuaikaa! Kuurakin hävisi vastapäisen talon katolta. Niin kauan tämän kirjoittaminen kesti!
  6. Selasin hetken juttuja kun töksähti H* otsikko humalahakuisesta. Jos jotakin! Piti kaivaa krillit päähän. No se hupenikin kukka-alalle, josta olen täysin tietämätön. Muistan sen, kun kohuttiin jostain korsikukasta, joka oli karannut luontoon jonkun kukkatarhasta. Sitä on jahdattu tuhottavaksi vuosia, mutta onpa piru kova leviämään.

    Siksipä en ole vienyt korpimajalleni yhtään kukkaa. Entäpä jos ne leviää ja tuhoavat lakan kukan, joita on ihan lähellä hyvinä vuosina valkoisena mattona ja niistähän se hyötysato kehittyy. Paras olla ylivarovainen kuin ei ollenkaan.

    Housun punttien lyhennyshän on hauskaa ja kehittävää hommaa ainakin minulle. Viimeksi pari tuntia ähersin ja leikkelin. Ei mahda mitään, toinen lahje on sunsaan sentin lyhempi. Kun sovittelin, totesin että kun hiukan kallellaan, selkä väärässä seisoo niin eipä huomaa. Sehän on luonteva, rento asento. Ja hiihtihän Kirvesniemikin pää kallellaan.

    SkillaN kirjoitti aiemmin sylestä mittana. Muistan kun ukkini arvioi talven halkovarastoja ja totesi, että on niitä nyt reilut kuusi syltä.
    Yritin väittää vastaan, että varmasti on enemmän.
    Myöhemmin levisi minullekin tieto, että syli on neljä kuutiota.

    Viilenee näköjään väliaikaisesti, toivottavasti. Ihan kuitenkin hyvä ulkona maleksimiskeli.
    Pitäsköön lopuksi ihan huomenta sanoa ja näkemiin!
  7. En tiedä, olisinko "oikein viisasta" tavannut. Viisaita kyllä, minun käsityksilläni. Pitäisi olla jo aika viisas, että todellisen viisauden erottaa ja tietää. Mitä silläkin tarkoitetaan? Onhan "yksipuolisia" neroja, lahjakkaita, lukeneita, kokeneita. Vieläpä hyvä muistisiakin.

    Mielestäni näistä ei mikään riitä yksinään viisauden titteliin, vain rakennuspuiksi. Lahjakkaan maineen voi saavuttaa kovalla työllä. Toinen kulkee kevyesti laiskansutjakkana ja pärjää luvuissa joten kuten, mutta myöhemmin osoittautuu varsin nerokkaaksi.
    Oppiarvot ja tittelit eivät tee yksinään "viisasta." Raha ja ahneudella epämääräisin keinoin hankittu omaisuus vielä vähemmän.

    Opeista ja kokemuksista on kyllä hyötyä, mutta niitä pitää osata erikoisella tavalla käyttää, kuunnella toisia. Ehkäpä viisaalla on on taito ajatella ja yhdistää monta asiaa samaan aikaan. Hän ei jää siihen, mitä on opetettu tai minkä on kokenut, vaan hakee "tuntematonta" ratkaisua ja usein löytää. On ikäänkuin keksijä esiin tulevissa kysymyksissä, olipa ne ihmissuhteita, työssä tapahtuvia ongelmia tai moraalisia kysymyksiä. Joillakin sitä taitoa on enemmän kuin keskimäärin, joskus ällistyttävän paljon.

    Vaikka pidänkin politiikkaa välttämättömänä yhteisten asioiden hoidossa, luulenpa että pienisieluisessa esiintymisen "teatterissa" eivät todella viisaat viihdy. Tiedä sitten, onko välttämätöntäkään. Keskimääräistä kansaahan edustajien pitäisikin kuvastaa. Vai pitätäisikö?

    Viisaita olen tavannut ihan työelämässäkin. On heitä, jotka tulevat juttuun erilaisten ihmisten kanssa ja ovat tarvittaessa avuliaita. On heitä, jotka ratkaisevat pienet propleemat ilman ohjekirjaa ja korjaavat vääriä ohjeita - järjellä.
    Liian vaikea aihe minulle, mutta menköön.
  8. Aamusta alkain valoa riitti pitkästä aikaa. Piti ottaa vahinkoja takaisin ja tepsutella ulkona moneen otteeseen. Pölypilvet olivat aurinkoa häiritsemästä häipyneet, mutta aamupäivällä tuuli pyöritteli roskakasoja, vanhoja puiden lehtiä vikkelästi.
    Kyllä Lokari saa mielestäni puhtaat paperit. Jos hän nyt pölypussin onkin poistanut ja imuri hyrrännyt paremmin, luulenpa että villakoirat ovat pysyneet tutuissa maisemissaan. Mitä nyt ovat sisätiloissa, mutta vapaana, lentoa harjoitelleet. Tiedä häntä ja se siitä.

    Eipä muuta kuin kohti uusia, parempia päiviä kohti. Pitäähän ainakin niin uskoa, jotta toivo elää.
  9. Sepä samainen sumu on täälläkin. Aivan kuin olisi liian tiuhat valoverhot. Kyllä se sumu ajan mittaan sumentaa myös aivoituksianikin. Olipa hyvä, Venlastiina, että ehdit napata noita tuoreita kuulumisia. Epäilen että olet kyllä hieman parannellut toimittajan haastattelua. Olipa mistä tahansa, tarkkanäköistä analyysia tästä lähes aikuisuusikään ehtineestä joukosta. Voihan olla, että tämän haastateltavan puheet laajemmalti menevät nimen mukaisesti ö-mappiin.

    Vielä ihan vähän palaan tähän äkilliseen ilmaston muutokseen, vastoin Ilmatieteellisen ennakoivia merkkejä. Voi olla, että saan tahroja takkiini pahansuopaisesta vihjailusta, mutta otan sen riskin, koska asia painaa mieltäni. Lukekaapas tarkkaan Lokari-X selostus lennosta. Hänhän kai asustelee suuressa maassa ja siellä on tietysti myös suuret pölyimuritkin, varsinkin jos hän on napannut sen keskusimurin lentovälineekseen matkaseuran toivossa. Hänhän kertoi tyhjentäneensä pölypussin avaruuteen vauhdin lisäämiseksi. Siitä oli kuulemma jäänyt komea vana jälkeen. Olisiko tämä sumentamassa auringon? Ei tätä nyt tarvitse Lokarille kertoa. Hän voi saada sätkyn jo arvailuistani.

    Arkeen tässä on palattava, yritän pistää mielikuvitukseni ja asiani vähitellen muihin tehtäviin. Tietysti tiukan tarpeen tullen palaan myöskin tämän elähdyttävän pääsiäisen jälkijunaan. Niinhän olen tarkkaan ottaen koko ajan ollutkin.

    Hyvää jatkoa kaikille ilmoista riippumatta!
  10. Kyllä sä hyvä Hintriika, hätäisesti ja väärin lukasit. En VIELÄ syyttänyt luudilla ja pölyimureilla hurjaa vilskettä pitäneitä ja vilinällä lentäneitä, pakko sanoa, henkilöitä.

    Esitin vain eräitä mahdollisuuksia ammatti-ihmisten tutkittavaksi. Eihän tiedettä saa rajoittaa uskomukset. Eikä toisaalta uskomukset ole tiedettä, ei edes aina tottakaan. Näin olen ainakin ymmärtänyt. Katsotaan nyt lausunnot.
  11. Eräs kampraattini ehdotti eilen, että lähde huomenna avaamaan kevätterassi auringon paisteessa., Otetaan olut tai pari helteeseen. Puhuttaisiin vaikka höpöjä jos asiaa ei löydy. Hän oli tehnyt tiedustelut ja baarissa oli vastattu, että kaikki on kunnossa ja ilmat tilattu. Ja tervetuloa.! Tietysti suostuin suunnitelmaan.

    Tänä aamuna ei näyttänytkään enää lupaavalta, mutta sovittu, mikä sovittu, myös aika. Niinpä menimme baarin terassille. Ei ollut ketään, tuolit oli sidottuna nippuun, ettei niitä voi yksitellen vohkia. Sisällä kyselimme lupausten perään kevätterassin avauksesta.
    Sattui vielä itse isäntä ja selitykset. Olimme muka ekat, jotka ulos tuoleja halajaa. Heilläkin on joku " fortum major tai majuri", ikäänkuin takaporttina luonnon voimista selviämiseksi. Ei kai nämä liliuksille kuulu, vai mitähän se isäntä hori, senkin "majorin" epäselvästi mutisi.
    Vain sanopa hän selvästi, että istukaa pöytään. Pari tuolia oli sopivasti vapaana. No ettei hukkareissu tule, yhdet luvattiin vastentahtoisesti ottaa. Isäntä tökkäsi oluet ja kun rahaa tarjottiin, sanoi että ne on jo maksettu. Saatte korvaukseksi pienen alennuksen. Kannattihan tuosta kiitos mutista. Mutta entäs se meteli; kolkyt ukkoa, eikä niinkään ukkoja ja muutama lyyti puhuivat ja huusivat yhtäaikaa. Ei meidän ääni kantanut toisillemme, ei sitten millään, taustaäänet voittivat. Pään nyökkäyksellä sovimme, että tarjouskaljat äkkiä kurkkuun ja ulos. Ja se tapahtui ennätystahtiin.

    Koska pieleen menneet sääennusteet aiheuttivat meille ja monelle muulle yllätyksiä, olisi "Ilmamaisterille" vakavia kysymyksiä.
    Täällä esiintynyt maisterihan on selvinnyt ennustuksista aika hyvin. Oletko käynyt eri koulua kuin nuo "viralliset" ennustajat, vai oletko lukenut läksysi paremmin? Aiheuttiko suuret joukot luutalentäjiä ilmavirtausten muutoksia? Onko sittenkin jotain tuntematonta pakokaasupäästöä noitien lennoissa, joka tukkii auringon näkymättömiin? Saisko aluksi vaikka näihin kysymyksiin vastauksen? Sitten kysyn varmistuksen ufo-mieheltä. Hänhän ei jätä vastaamatta mihinkään ongelmaan. Muuten, kuten epäilinkin, tämän tutkijan väsymys alkaa tehdä tieteelle hallaa. Noitien lentoyön hän oli väsähtäneenä nukkunut.

    Eipä tässä tämän suurempia ongelmia ole muistissani. Toivon teille hyvää jatkoa!
  12. Kyllä ihmettelin Venlastiinan pikaista, onnistunutta älynväläystä. Osasitpas valita edustajan lausuntoja jakamaan! On ne toimittajat kerrankii saaneet alottaa aakkosten loppupäästä. On siinä sanakirjaa selattu! Osaahan he kyllä jutun räväyttää aika pienistä vinkeistäkin.

    Muuten ei ole "vetoa" päällä, että voisin kommentoida matkajuttujanne. Lukenut olen, upeasti on mennyt.
    Pivinen päivä jöröttää aluillaan, mutta eikön tuo paremmaksi kääntyne. Jatkoa teille!
  13. Vilpittömät, ihastuneet onnitteluni teidän, tavallaan riemastuttavan lennon onnistumisesta. Ehkäpä olen hieman kateellinenkin, mutta koetan sen nieleksiä. Pitkä ja huolellinenhan oli valmistautuminenkin, mutta kyllähän tällaisen historiallisen tempauksen suorittaminen kaiken vaatiikin.
    Voihan olla, että kaikki eivät edes muista paljonkaan koko matkasta. Senhän se jännitys ja riemu uuden maailman avautumiseta tekee, mutta kylläpä tuosta aavistus ulkopuolisellekin välittyi. Että lähes satavuotiset mummelit(hyvässä mielessä sanon) yltävät tällaiseen suoritukseen! Ei ainakaan dementiasta ole huolta lähitulevaisuudessa! Ja jos joku hakee maalliseen kulkuneuvoon ajoluvalle jatkoaikaa, varmasti tämä näytöksi kelpaa!

    Minulla on eräs tuttu, joka tutkii ufoja täysin tieteellisin kriteerein. Hän ei varmaankaan usko noin vain Kahvipirtin porukan luutalentoihin. Jospa hän onkin tähyillyt niitä Mars - tähden vierailuja ja nähnyt vilauksen kaikissa sateenkaaren väreissä välähtelevän lentonne, hänen innostuksensa on varmasti valtava. Koska tunnen hänen tutkimuksiansa, luulen että hän määrittelee tapahtuman Venuksesta tulleeksi turistijoukoksi. Ellei ko. tuttuni ole nukkunut pommiin suurta tilaisuuttansa, kuulen siitä varmaan. Hän pitää minua ymmärtävänä, vastahankoisena kuulijana, josta vielä toivo ennakkoluulottomaan tutkintaan ja tuloksiin on mahdollista.

    Niin...pommiin koko tapahtuman huipennuksen nukuin minäkin. Vielä en ymmärrä, mitä kaikkea elämyksellistä siinä menetin. Kaipa minä alitajuisesti epäuskoisena ja varauksellisena varoin avaamasta tätä konettani. Nythän en enää malttanut, jännitys kihelmöi kuinka lennolla on käynyt. Onko koko Kahvipirtti tuusannuuskana? Kaikki olikin hyvin, niin toivoinkin.

    Hyvää päivän jatkoa lentäjille, kunhan tokkurastenne heräätte! Onhan maahan mukava palata. Sittenkin. Niin, ja sitä samaa seuraajille, kaikille!
  14. Näinhän minä siinä muuttotouhussa, että se villen kehittelemä turboahdettu ruutaraketti jäi sinne entisen Pirtin nurkalle. Vaikka tunnen luuta-alan alkeita, enpä uskaltanut koskea tähän viimosen päälle viritettyyn liitelyvälineeseen. Entäpä jos se olisikin tempaissut minut mukaani? Tiedä vaikka olisi paiskannut suoraan mustaan aukkoon.

    Mutta asiahan on nyt kunnossa ja ahdettu komeus uuden Pirtin katolla odottamassa lähtijöitä, jotka eivät kyllä näytä olevan vieläkään monista lentoon liittyvistä yksityiskohdista aivan yhtä mieltä. Sitä en tiedä, kuinka loppu nevottelut luudan varrella onnistuvat. Kaipa siinä kökötellessä on aikaa tehdä tilanteen mukaan.

    Saapa nähdä, miten media otsikoi. Ja ennenkaikkea; kuinka paluu maanpinnalle tapahtuu.
    Hyvää jatkoa! Vetäydyn yhä kauemmaksi kaiken varalta. On muuten mainio, aurinkoinen päivän alku.
  15. Että eksyisin niin kauheaan erämaahan kuin Nuuksio, paikan kyllä tiedän. Sieltähän on jouduttu rohkeita erämatkailijoita pelastamaan karhun kynsistäkin. Olkoonkin, että karhu on jälkiselvittelyssä osoittautunut ilvekseksi. Nehän ovatkin niin epäilyttävän saman näköisiä.

    "Erämaata" olen kyllä ihaillut Helsingin keskuspuistossa. Sehän on monelle pääkaupunkilaiselle avannut silmät ihailemaan luontoa ja antanut ratkaisevan sysäyksen ja kokemuksen puhua koskemattoman luonnon puolesta.

    Mukavuudet jätän mökkielämässä joka päivä erikseen hankittavaksi, paitsi halot. Niihin olen varautunut ennakkoon. Kuivia on sittenkin mukavampi sytytellä.
  16. Katselin korttimiesten touhuja salaa, en viitsinyt nurkkakaappia kaapata kainalooni. Jätin sen heidän huoleksi, Latella ainakin on rautainen kokemus aarteen siirrosta. Tärkeätähän on, ettei arvokas lasti rikkoonnu.

    Ehkäpä he ensin tyhjentävät kaapin sisällön nahkamassiin, onhan tyhjä kaappi helpompi ja kevyempi siirtää.

    Kyllä SkillaNin kannattaisi perustaa sisustamisen konsulttitoimisto. Niin hyvää jälkeä on Pirtin sisustamiseen luotu.

    Niin...se auttaminen. Koppasin halkoja hyvän sylillisen ja toin takan ruuaksi. Tässä hommassa kai tunarimpikin pärjää ja isompaa rikkomisen vaaraa ei ollut. Eihän apu suuri ollut, mutta onhan hyvä tahtokin jotakin.
    Eipä muuta kuin hyviä hetkiä pirtissä!
  17. Käväisin Pirtin lähellä, mutta varoen. Siellähän Late ja ylenmäärin kypsä näyttivät lätkivän korttia. Enpä häirinnyt; siinä on jo ehtinyt nurkkaakaapilla käydä niin monta kertaa, että marjapussi on muuttunut jo rahojen jakamiseksi. Muistan kun ennen...olkoon nyt.

    SkillaNin ennusteet eivät ihan tarkkaan pitäneet. Täällä oli jo puolen päivän jälkeen ihan hyvät kelit, lämpöä runsas +!0, eikä tuuli puistellut. Aurinkokin vilahteli ja nytkin näkösällä. Aivan hyvin täällä pärjäsi "puolipukeissakin" lenkkiä tallustella.

    Noitaeukkojen luutalennoista tuli mieleen, kun lukasin v.1926 painetusta tietokirjasta, että 1600 luvulla Suomessakin heitettiin rovioon 60 noitaa, monet huhupuheiden perusteella. On siinä voinut muutama luutamummo saa suusta ladattavasta rihlasta paukun ja varvut lennellä riekaleina.

    Enhän toki pelottele. Ajathan ovat muuttuneet suvaitsevammmaksi. Nyt erilaisuutta ymmärretään, vaikka se olisikin arveluttavaa.

    Oikein hyvää jatkoa teille!
  18. Täytyyhän se iroittaa myös niskasta. Päästä on hyvä pitää kiinni, sen jälkeen yleensä "tuhlaan" ja heitän kompostiin. Myös pyrstön voi pätkäistä poikki, ennen nahan nykäisyä, ettei jää sitkeästi roikkumaan.
  19. Mutta kun lähimmät pakastimet ovat kesäpaikastani lähes 20km. päässä ja nekään eivät ole käytössäni. Voi toimia, en ole kokeillut.
    Se ei ole ongelma nylkemisessä; kun evät poistaa ronskisti ahvenen selkäpuolelta, niin, että nahka katkeaa pyrstöön saakka, suolistaa sen jälkeen, että avautuu toiseltakin puolelta, nahka lentää kahtena kappaleena n. 3 sekunnissa ja siististi. Sen kiireempää ei ole.
  20. Yritän vastata Fannin asiallisiin kysymyksiin ylimalkaisesti. Tiedän että täällä voi olla hyviäkin "asiantuntijoita." Mökkini ei ole Lapissa, ei aivan Päätalon maisemissakaan, mutta siellä päin.

    Ensinnäkin; paljon riippuu siitä, millainen vesistö on kysymyksessä. Kalastelen melko matalista vesistä, syvimmillään 3-4 metriä, on pitkiä heinikkorantoja, pieniä puroja, lampeja, kivikkoisia kareja ja jne. Keväällä, toukokuussa hauki nousee kutuaikaan heinikkoon niin, että selkä näkyy. Siihen aikaan on helppo saada sitä saalista. Ahvehan on parvikala ja sekin tulee mielellään tulvaveden aikaisiin pajupensaikkoihin. Ylitarjonta on helppo poimia. Kesällä kun kuumat, seisovat ilmat jatkuvat, ahvenkin katoaa. Mutta onhan ne järvessä, niissä syvänteissä, viileämmässä, minkä ne löytävät. Vieläpä jos on kivikkoinen, jyrkkäreunainen syvänne, niin niissähän isot vonkaleet "jäähdyttelevät."

    Siikahan on jo oikea arvokala, muita väheksymättä. Jos siikoja on, mutta vähän, se jo teettää töitä. Ne harvat eivät ole tyhmiä. Parhaaksi olen kokenut saada tätä hyvää savu- ja suolakalaa ns. "pesällä." Siihen tarvitsee vähintäin kaksi, mieluummin kolme verkkoa ja ne lasketaan ikäänkuin katiskan muotoisesti, myös otsaverkko. Kun siika ui "pussiin" niin saattaapa erehtyä savustettavaksi.

    Minusta pieni ahven on kerrassaan mainio. Sain kerran kihdin varpaaseni, ei ole muuten kovin hauska. Kirjanoppinut asiantuntija tutki, otatti kokeet ja kuulusteli. Syy kuulemma oli pienkalojen nahkassa ja sen uskon kokemusperäisesti. Ryhdyin nylkemään kaikki käyttämäni ahvenet. Se käy näppärästi, nopeammin kuin suomustaminen. Jotkut sanovat, että siinä katoaa parhaat maut, mutta niin tarkka ei makuaistini ole, että tahallaan kihdin hankkisin uudelleen.
    Pienistä ahvenistä saa mainion patakukon, ruotoineen päivineen. Kolme tuntia kun hautoo, ruodot ei kurkkua pistele.
    Enpähän innostu enempää kertoilemaan.
    21. 212 / 225
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt