Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

304

Kommenttia

11756

  1. Me surkeat pakanat
    olemme jo nyt päässeet
    armosta osallisiksi
    tästä Jumalan Valtakunnasta.

    Se on sisäisesti meissä.
    Ja niin olemme jo asetetut
    eli istumme taivaallisissa.

    Mutta älä silti ylpeile.

    "Mutta jos muutamat oksista
    ovat taitetut pois
    ja sinä,
    joka olet metsäöljypuu,
    olet oksastettu
    oikeiden oksien joukkoon
    ja olet päässyt
    niiden kanssa osalliseksi
    öljypuun mehevästä juuresta,
    niin älä ylpeile oksien rinnalla;
    mutta jos ylpeilet,
    niin et sinä kuitenkaan kannata juurta,
    vaan juuri kannattaa sinua."
    (Room 11:17-18)

    Joku kuitenkin ylpeydessään
    voi sanoa:

    "Sinä kaiketi sanonet:
    'Ne oksat taitettiin pois,
    että minut oksastettaisiin'."
    (Room 11:19)

    Voi raukkaa, joka näin ajattelee.
    Eikä ymmärrä ollenkaan sitä,
    että Israel on se puu,
    johon on oksastettu.

    Jos aidot oksat hakataan pois,
    niin kuinka ei sitten epäaitoja,
    jos tuottavat huonoa hedelmää,
    joista pahanmakuisimmat ovat
    ylpeyden mehua sisältäviä.

    "Oikein;
    epäuskonsa tähden ne taitettiin pois,
    mutta sinä pysyt uskosi kautta.
    Älä ole ylpeä,
    vaan pelkää."
    (Room 11:20)

    Kuinka paljon ennemmin
    minut hakataan pois,
    jos ylpeilen Israelin
    Israelin eli Jumalan silmäterän edessä.

    "Sillä jos Jumala ei ole säästänyt
    luonnollisia oksia,
    ei hän ole säästävä sinuakaan."
    (Room 11:21)

    Jos Jumala on irrottanut
    luonnollisia oksia,
    kuinka suuressa vaarassa
    minä olenkaan,
    jos pilkkaan puuta,
    johon olen oksastettu.

    "Katso siis Jumalan
    hyvyyttä ja ankaruutta:
    Jumalan ankaruutta
    langenneita kohtaan,
    mutta hänen hyvyyttänsä sinua kohtaan,
    jos hänen hyvyydessänsä pysyt;
    muutoin sinutkin hakataan pois."
    (Room 11:22)

    Jos Jumala on kyennyt oksastamaan
    metsäöljypuun oksan jaloon puuhun,
    niin kuinka ei sen aitoja oksia.
    Niillä kun on jo kaikki,
    mitä minulla ei ole.

    Minulla ei ole muuta kuin
    lahjaksi saatu usko.
    Ja sama lahja on Pelastus
    myös näille aidoille
    ja kaiken omistaville oksille,
    jotka ovat Jumalan valittua kansaa.

    "Mutta nuo toisetkin,
    jos eivät jää epäuskoonsa,
    tulevat oksastettaviksi,
    sillä Jumala on voimallinen
    oksastamaan ne jälleen.
    Sillä jos sinä olet leikattu
    luonnollisesta metsäöljypuusta
    ja vasten luontoa oksastettu
    jaloon öljypuuhun,
    kuinka paljoa ennemmin
    nämä luonnolliset oksat
    tulevat oksastettaviksi
    omaan öljypuuhunsa!"
    (Room 11:23-24)

    Tämä nykyinen armotalouskausi
    on vain väliaikainen.
    Ja sen tarkoitus on saada
    Israel mustasukkaiseksi
    meidän pakanoiden kautta.
    Siis vain osaksi aikaa
    on Israelia kohdannut paatumus.

    "Sillä minä en tahdo, veljet
    - ettette olisi
    oman viisautenne varassa -
    pitää teitä tietämättöminä
    tästä salaisuudesta,
    että Israelia on
    osaksi kohdannut paatumus
    - hamaan siihen asti,
    kunnes pakanain täysi luku
    on sisälle tullut,
    ja niin kaikki Israel on pelastuva,
    niinkuin kirjoitettu on:
    'Siionista on tuleva pelastaja,
    hän poistaa jumalattoman menon
    Jaakobista.
    Ja tämä on oleva
    minun liittoni heidän kanssaan,
    kun minä otan pois heidän syntinsä'."
    (Room 11:25-27)

    Siis ensin pakanain täysi luku
    ja sitten kaikki Israel.
    Kun Uusi Liitto,
    jonka Jumala on solminut
    Israelin kansan kanssa,
    tulee konkreettiseksi
    Jaakobin ahdistuksen seurauksena,
    niin syntyy Uuden Liiton Israel.

    Nyt heidän kasvoillaan on kuitenkin peite.
    Ja evankeliumin valo ei loista heille
    niinkuin pitäisi,
    eikä heidän kauttaan vielä maailmalle,
    niinkuin se tulee loistamaan
    Messiaan Valtakunnassa.
    He ovat nyt armon evankeliumin vihollisia.
    Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa,
    että he ovat rakastettuja isien tähden.
    Mutta kun tuo pakanain täysi luku
    on sisälle tullut,
    ja Kristuksen Morsian temmataan
    yläilmoihin ja viedään Isän kotiin,
    ja palaa sieltä aikanaan
    vihittynä Karitsan Vaimona,
    niin silloin Jumalan Vaimo Israel
    myös tunnistaa Messiaansa.

    "Sillä ei Jumala
    armolahjojansa ja kutsumistansa kadu.
    Samoin kuin te ennen olitte
    Jumalalle tottelemattomia,
    mutta nyt olette saaneet laupeuden
    näiden tottelemattomuuden kautta,
    samoin nämäkin nyt
    ovat olleet tottelemattomia,
    että myös he
    teille tulleen armahtamisen kautta
    nyt saisivat laupeuden.
    Sillä Jumala on sulkenut
    kaikki tottelemattomuuteen,
    että hän kaikkia armahtaisi."
    (Room 11:29-32)

    Oli ihminen kuinka hankala tapaus tahansa,
    niin mikään ei estä Jumalaa pelastamasta tätä.
    Jumala tahtoo,
    että kaikki pelastuisivat
    ja tulisivat tuntemaan Totuuden.
    Jumala on jopa hoitanut tuomiomme
    pois päiväjärjestyksestä,
    ottaen sen omalle kontolleen.

    Ei tarvita muuta kuin
    armon vastaan ottaminen.
    Kukaan ei pelastu muutoin kuin armosta.
    Israelille, jonka rikkauksiin kuuluu laki,
    se on vaikeampi pala kuin meille pakanoille.
    Mutta Jumalalle on kaikki mahdollsta.
    Sekin mikä ihmiselle on mahdotonta.
    Siis ihmisen pelastuminen.

    "Oi sitä Jumalan
    rikkauden ja viisauden ja tiedon
    syvyyttä!
    Kuinka tutkimattomat
    ovat hänen tuomionsa
    ja käsittämättömät hänen tiensä!
    Sillä kuka on tuntenut
    Herran mielen?
    Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa?
    Tai kuka on ensin
    antanut hänelle jotakin,
    joka olisi tälle korvattava?
    Sillä
    hänestä ja hänen kauttansa ja häneen
    on kaikki;
    hänelle kunnia iankaikkisesti!
    Amen."
  2. Astia täyttyy jatkuvasti.
    Siis astiaa käytetään.
    Siitä kaadetaan ja siihen kaadetaan.

    Mutta jos astia yrittää itse täyttyä,
    niin se on mahdottoman edessä.
    Israel on ollut tällainen astia.

    "Miten siis on?
    Mitä Israel tavoittelee,
    sitä se ei ole saavuttanut,
    mutta valitut ovat sen saavuttaneet;
    muut ovat paatuneet"
    (Room 11:7)

    Israel tavoitteli vanhurskautta
    lain kautta.
    Laki tuli kuvioihin sen tähden,
    että Israel ei uskonut
    eli luottanut Jumalaan,
    eikä mennyt
    ottamaan luvattua maata omakseen.

    Ja niin Israel joutui
    pitkälle sakkokierrokselle,
    jonka aikana sille annettiin
    holhoojaksi laki.

    Eikä Israel ole vieläkään
    luvattua saavuttanut.
    Usko ja sitä seuraava armo lahjana
    on kompastuskivi,
    johon he kompastuivat.

    He tarrautuivat lakiin
    eikä kaikkiriittävän Jumalan
    rintoihin.

    Näin he eivät tulleet tuntemaan
    Jumalan Rakkautta ja huolenpitoa.

    Mutta Jumalan armo ottaa vastaan kaikki,
    jotka haluavat tulla.

    "ja saavat lahjaksi vanhurskauden
    hänen armostaan
    sen lunastuksen kautta,
    joka on Kristuksessa Jeesuksessa"
    (Room 3:24)

    Jumala valitsee jokaisen,
    joka suostuu lunastettavaksi.
    He saavat lahjaksi vanhurskauden.

    Muut
    paatuvat/kovettuvat/turtuvat
    tuhkakiveksi

    πωρόω
    pōroō

    "niinkuin kirjoitettu on:
    'Jumala on antanut heille
    uneliaisuuden hengen,
    silmät,
    etteivät he näkisi,
    ja korvat,
    etteivät he kuulisi,
    tähän päivään asti'."
    (Room 11:8)

    Tämä lainaus Jesajalta kaikuu
    UT:n sivuilla monesti.
    Se päättyy kantoon,
    joka on pyhä siemen (Jes 6:13).
    Paavalin seuraava lainaus
    onkin Daavidin
    Messiaanisesta psalmista 69
    eli Herran kärsivaän palvelijan
    rukouksesta.

    "Ja Daavid sanoo:
    'Tulkoon heidän pöytänsä
    heille paulaksi ja ansaksi
    ja lankeemukseksi ja kostoksi,
    soetkoot heidän silmänsä,
    etteivät he näkisi;
    ja paina yhäti
    heidän selkänsä kumaraan'."
    (Room 11:9-10)

    Lankeemus eli kompastuminen
    oli siis Israelin kohtalo epäuskon tähden.
    He olivat suistuneet pois perustukelta,
    joka oli Aabrahamin usko.
    Tämä kompuroiminen tai lankeaminen
    ei tietenkään tarkoita sitä,
    että heidät olisi tarkoitettu kaatumaan.
    Aivan päinvastoin.
    Siis.
    Pois se.

    "Minä siis sanon:
    eivät kaiketi he ole
    sitä varten kompastuneet,
    että lankeaisivat?
    Pois se!"
    (Room 11:11)

    Vaan mitä varten nyt on näin.
    Paavali käyttää ilmaisua,
    joka Raamatussa usein ymmärretään
    aivan väärin.

    Kiivaus.

    Kysymys on kateellisuudesta eli
    mustasukkaisuuden kiivaudesta.

    "Vaan heidän lankeemuksensa kautta
    tuli pelastus pakanoille,
    että he itse syttyisivät kiivauteen."
    (Room 11:11)

    Israelin ei olisi tarvinnut kompastua
    epäuskoon.

    Kaikki olisi voinut edetä ihan toisin.
    Ja olisimme päässeet suoraan siihen,
    että Jeesus olisi perustanut
    Valtakuntansa maan päälle,
    ja Valtakunnan evankeliumia olisi
    julistettu pahan estämättä
    kaikille kansoille jo pari tuhatta vuotta
    Israelista käsin ja julistettaisiin
    vieläkin 1000 vuoden ajan.
    Ja tämä olisi ollut
    suureksi rikkaudeksi maailmalle.

    Mutta nyt kävi näin kuin kävi.
    Ja niin taas kerran täytyi ottaa
    varasuunnitelma käyttöön.

    Pakanat ottivat Sanan vastaan
    ja julstavat Armon evankeliumia,
    jonka Jeesus antoi suoraan Paavalille,
    ja sitten kyllä Israelikin ajan kanssa
    tulee kateelliseksi ja ottaa
    omaan Messiaansa vastaan.

    "Mutta jos heidän lankeemuksensa
    on maailmalle rikkaudeksi
    ja heidän vajautensa
    pakanoille rikkaudeksi,
    kuinka paljoa enemmän
    heidän täyteytensä!"
    (Room 11:12)

    Me pakanat helposti alamme
    pröystäillä meitä kohdanneen
    armon tähden.
    Ja niin Paavali oikein
    moninkertaisesti selittää,
    että ei ole kysymys meidän
    pakanoiden erinomaisuudesta.
    Hän johdattaa meitä pakanoita
    oikein varoituksen sanaan.

    "Teille, pakanoille,
    minä sanon:
    Koska olen pakanain apostoli,
    pidän minä virkaani kunniassa,
    sytyttääkseni,
    jos mahdollista,
    kiivauteen niitä,
    jotka ovat minun heimolaisiani,
    ja pelastaakseni edes muutamia heistä."
    (Room 11:13-14)

    Siis älä hyvä pakana
    vaan ala pröystäilemään
    Israelilaisten edessä.

    Sinun pelastuksesi
    perustuu Israelin elämään.
    Ei Israelin lankeemukseen.

    "Sillä jos heidän hylkäämisensä
    on maailmalle sovitukseksi,
    mitä heidän armoihin-ottamisensa on
    muuta kuin elämä kuolleista?"
    (Room 11:15)

    Siis me pakanat olemme
    kyllä saaneet erityisen osan
    vähäksi aikaa
    eli kaksi päivää
    eli millenniumia on menty näin.

    Mutta kolmantena päivänä
    Jeesus pääsee määränsä päähän
    ja perustaa Israelille Valtakunnan,
    ja se kestää siis vielä 1000 vuotta.

    Tämä Israelin kääntyminen
    markitsee elämää kuolleista.

    Israel Jumalan Vaimona
    kokee tuossa taitekohdassa
    ylösnousemuksen.

    Ja Kristuksen Morsian,
    joka pääasiassa koostuu pakanoista,
    on myös jo hiukan aiemmin
    sen kokenut.

    Siis Elämän ylösnousemus
    on tapahtunut.

    Ja maan päällä jatkuva elämä
    kokee ihan uuden olomuodon.

    Uutisleipä eli Israel on
    vihdoin pyhä paitsi assemaltaan
    myös tekojensa osalta,
    kun missään Herran Pyhällä vuorella
    ei kukaan tee pahaa.

    "Mutta jos uutisleipä on pyhä,
    niin on myös koko taikina,
    ja jos juuri on pyhä,
    niin ovat myös oksat."
    (Room 11:16)
  3. Palataanpa avauksen aiheeseen.
    Eli seuraava maailmoja
    mullistava tapahtuma
    on seurakunnan tempaus.

    Se johtaa eri vaiheiden jälkeen siihen,
    että Israel korotetaan
    alkuperäiseen asemaansa.

    Tästä kertoo
    Roomalaiskirjeen yhdestoista luku.

    Paavali on tuonut esiin
    Jumalan Evankeliumin,
    jonka oli saanut tiedoksi
    suoraan Jeesukselta.

    Sen ydinsanoma on
    alusta alkaen se,
    että me olemme
    uskosta pelastuvia.

    Nyt hän on tarkentanut
    tarkastelun Israeliin,
    aitoon öljypuuhun,
    johon Uudessa liitossa
    myös pakanakansojen
    metsäöljypuun oksat oksastetaan.

    Miten siis on.

    Ei kai mitenkään ole mahdollista,
    että Jumalan valittu kansa
    Israel olisi hyljätty.

    Vastaus on jälleen kerran
    kirjeessä jo monesti lausuttu
    huudahdus:

    Ei ikinä!

    "Minä sanon siis:
    ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa?
    Pois se!"
    (Room 11:1)

    Jumala ei suinkaan ole
    hyljännyt tai tarkemmin kääntäen
    torjunut kansaansa.

    ἀπωθέω = poistyöntää
    apōtheō

    Näin ei tietenkään ole käynyt.
    Ei Hän työnnä vaan vetää.
    Jo alkusanoissa Paavali totesi
    julistamastaan evankeliumista näin:

    "Sillä minä en häpeä evankeliumia;
    sillä se on Jumalan voima,
    itsekullekin uskovalle pelastukseksi,
    juutalaiselle ensin,
    sitten myös kreikkalaiselle."
    (Room 1:16)

    Jos Jumala olisi hyljännyt Israelin,
    niin Paavalikin olisi
    hyljätty/torjuttu/poistyönnetty.
    Mutta nyt hän kirjoittaa
    luvun 11 alussa näin:

    "Sillä olenhan minäkin
    israelilainen,
    Aabrahamin siementä,
    Benjaminin sukukuntaa.
    Ei Jumala ole hyljännyt kansaansa,
    jonka hän on edeltätuntenut."
    (Room 11:1-2)

    Vaikka Israel rikkoi jatkuvasti liiton,
    niin ei Jumala hyljännyt kansaansa.
    Mutta seuraamuksensa asialla tietysti oli.

    Mutta vaikka Israel oli uskoton,
    niin Jumala ei silti ollut uskoton.

    Paavali kirjoittaa tästä samasta asiasta
    Timoteukselle:

    "Muista Jeesusta Kristusta,
    joka on kuolleista herätetty
    ja on Daavidin siementä
    minun evankeliumini mukaan,
    jonka julistamisessa minä kärsin vaivaa,
    kahleisiin asti,
    niinkuin pahantekijä;
    mutta Jumalan sana ei ole kahlehdittu.
    Siitä syystä minä kärsin kaikki
    valittujen tähden,
    että hekin saavuttaisivat pelastuksen,
    joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
    ynnä iankaikkisen kirkkauden.
    Varma on tämä sana;
    sillä:
    jos olemme kuolleet
    yhdessä hänen kanssaan,
    saamme myös hänen kanssaan elää;
    jos kärsimme yhdessä,
    saamme hänen kanssaan myös hallita;
    jos kiellämme hänet,
    on hänkin kieltävä meidät;
    jos me olemme uskottomat,
    pysyy kuitenkin hän uskollisena;
    sillä itseänsä kieltää hän ei saata."
    (2 Tim 2:8-13)

    Juutalaisten tähden
    Paavali kärsi vaivaa kahleisiin asti.
    Ja näin myös Elia aikanaan.

    "Vai ettekö tiedä,
    mitä Raamattu sanoo
    kertomuksessa Eliaasta,
    kuinka hän Jumalan edessä syyttää Israelia:
    'Herra,
    he ovat tappaneet sinun profeettasi
    ja hajottaneet sinun alttarisi,
    ja minä yksin olen jäänyt jäljelle,
    ja he väijyvät minun henkeäni'?"
    (Room 11:2-3)

    Elia ei itse asiassa syyttänyt Israelia
    vaan oikeammin kääntäen:
    kääntyi rukouksessa anoen
    Herran puoleen neuvoa kysyen.

    Paavalin käyttämä verbi
    voi liittyä yhtä lailla
    puolustamiseen kuin syyttämiseenkin
    tuomarin edessä.

    Siis kysymys voi olla myös
    Jumalan edessä tapahtuvasta
    anomisesta tai esirukouksesta
    kolmannen osapuolen puolesta.

    Ja Elian lailla myös Paavali
    suhtautuu Israeliin
    kantaen yli ymmärryksen käyvää
    murhetta heimoveljiensä puolesta:

    "Minä sanon totuuden Kristuksessa,
    en valhettele
    - sen todistaa minulle
    omatuntoni Pyhässä Hengessä -
    että minulla on suuri murhe
    ja ainainen kipu sydämessäni.
    Sillä minä soisin itse olevani kirottu
    pois Kristuksesta veljieni hyväksi,
    jotka ovat minun sukulaisiani
    lihan puolesta,
    ovat israelilaisia:
    heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot
    ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset;
    heidän ovat isät,
    ja heistä on Kristus lihan puolesta,
    hän, joka on yli kaiken, Jumala,
    ylistetty iankaikkisesti, amen!"
    (Room 9:1-5)

    Jumalan vastaus ja neuvo
    niin Elialle kuin Paavalillekin on:

    "Mutta mitä sanoo hänelle
    Jumalan vastaus?
    'Minä olen jättänyt itselleni
    seitsemäntuhatta miestä,
    jotka eivät ole notkistaneet polvea Baalille'."
    (Room 11:4)

    Elia ja Paavali ovat esittäneet
    tuomarille kysymyksen.
    Ja saaneet tuomarin päätöksen.

    Yhteinen nimittäjä päätöksessä
    on Baal.

    Epäjumalanpalvelus
    eli uskottomuus Jumalaa kohtaan
    siirtää meidät paitsioon.
    Olemme alueella,
    jossa emme saisi olla.

    Peli katkaistaan
    ja käynnistetään uudelleen.
    Ja nyt palataan pelin sääntöihin,
    joista ensimmäinen ja tärkein on usko.
    Se johtaa meidät Armoon.

    "Samoin on nyt tänäkin aikana
    olemassa jäännös
    armon valinnan mukaan."
    (Room 11:5)

    Paitsiossa olevia
    Jumala ei voi käyttää,
    mutta aina on niitä,
    jotka ovat käyttökelpoisia astioita.
    Tyhjiä astioita,
    joita Jumala voi käyttää ja täyttää.
    Nämä astiat saavat täyttyä armosta.
    Niihin ammennetaan armoa armon päälle.

    "Mutta jos valinta on armosta,
    niin se ei ole enää teoista,
    sillä silloin armo
    ei enää olisikaan armo."
    (Room 11:6)

    Toisten kohdalla Jumalan armo eli suosio
    on hyödyllinen isännälleen.

    Israelin kohdalla tuli paitsio.
    Vähäksi aikaa.
  4. Jaakobin eli Israelin
    ensimmäinen tehtävä
    oli pelastaa maailma nälänhädältä.

    Tämä Israelin ensimmäinen
    tehtävä toi suuren surun
    Jaakobin elämään.
    Joosef oli poissa.

    Tämä kaikki,
    minkä luemme Jaakobin
    eli Israelin suvun alkuvaiheista,
    on tietenkin esikuvaa
    Jumalan ja Jumalan Pojan
    kärsimyksistä
    ihmiskunnan pelastamiseksi.

    Ja tämä kaikki tulee
    päättymään siihen,
    että Joosefista
    Jeesuksen esikuvana tulee
    koko maailman ruhtinas.

    Vain faarao oli Jumalan esikuvana
    oli Joosefin yläpuolella.

    Joosef pelasti maailman.

    Israelin oli paljon kärsittävä,
    jotta se saattoi tuoda
    Pelastajan maailmaan.

    Jumalan ja Israelin kansan välinen
    liittosopimus oli ankara.

    Jos Israel alkaisi palvella epäjumalia,
    se joutuisi aina sakkokierrokselle
    pois omasta maastaan.

    Ja näin on käynyt monta kertaa.
    Ja edelleen maailman kohtalo
    on Israelin käsissä.

    Jeesus ei tule takaisin,
    ennenkuin Israel kääntyy
    Jeesuksen puoleen.

    Jeesus itki Israelin kohtaloa
    ja sanoi,
    että heidän huoneensa
    on jäävä hyljätyksi.

    Mutta Jeesus lupasi
    myös Viikunapuun ihmeen.

    Vaikka kirves heilahti
    ja Viikunapuu heitettiin tuleen,
    on sen juurivesa jälleen kasvanut
    Jumalan maahan.

    Se, mitä muille maille tapahtuu,
    riippuu siitä,
    miten suhtaudumme Israeliin.

    Israel on Jumalan silmäterä.

    Vähän aikaa sitten Suomi äänesti.

    Ja kohta eduskuntatalon
    pylväät olivat verenpunaiset.

    Näillä tapahtumilla
    ei maan pinnalta
    asioita tarkasteltaessa
    varmaankaan ole mitään yhteyttä.

    Mutta Jumalan taivaasta
    asioita katsottaessa ehkä on.

    "Ja Herra sanoi Abramille:
    Lähde
    maastasi, suvustasi
    ja isäsi kodista
    siihen maahan,
    jonka minä sinulle osoitan.
    Niin minä teen sinusta suuren kansan,
    siunaan sinut
    ja teen sinun nimesi suureksi,
    ja sinä olet tuleva siunaukseksi.
    Ja minä siunaan niitä,
    jotka sinua siunaavat,
    ja kiroan ne,
    jotka sinua kiroavat,
    ja sinussa tulevat siunatuiksi
    kaikki sukukunnat maan päällä.'"
    (Gen 12:1-3)

    Jumala lupasi Aabramille
    oman maansa.
    Siis
    Jumalan maan.

    Ja sitten myöhemmin
    vahvisti lupauksen Joosualle:

    "Ole luja ja rohkea;
    sillä sinä jaat tälle kansalle
    perinnöksi sen maan,
    jonka minä
    heidän isillensä vannotulla valalla
    olen luvannut antaa heille."
    (Joos 1:6)

    Eikä Jumalan Sana tähän pysähtynyt.

    "Sillä katso,
    niinä päivinä ja siihen aikaan,
    kun minä käännän
    Juudan ja Jerusalemin kohtalon,
    minä kokoan kaikki pakanakansat,
    vien ne alas Joosafatin laaksoon
    ja käyn siellä oikeutta niitten kanssa
    kansani ja perintöosani, Israelin, tähden.
    Sillä he ovat hajottaneet
    sen pakanakansain sekaan,
    ovat jakaneet minun maani"
    (Joe 3:1-2)

    MItään hyvää ei seuraa siitä,
    jos Suomi on jakamassa
    Jumalan maata
    ja häätämässä Israelin sieltä pois.
  5. Jokainen uudestisyntynyt uskova
    on Jeesuksen ruumiin jäsen.

    Kun viimeinenkin solu
    on liitetty Krisus-ruumiiseen,
    niin se temmataan maan päältä
    ja viedään Isän Kotiin,
    jossa tapahtuu vihkiminen.

    Eikä tuohon Kristus-ruumiiseen
    sitten koskaan enää lisätä
    yhtään solua.

    Jeesus on siis se laiva,
    joka täyttyy
    tämän armotalouskauden
    uudestisyntyneistä uskovista.

    Vain nämä muodostavat
    Kristuksen Morsiaman
    ja vain heidät vihitään Kristukselle.

    Mutta taivaassa on oleva muitakin
    kuin Kristuksen Vaimo.

    Muun muassa Jumalan Vaimo
    eli Israel.

    Ja yhtä lailla siellä on oleva ihmisiä,
    jotka eivät ole olleet tietoisia
    sen enempää Vanhan Testamentin
    kuin Uudenkaan Testamentin
    sanomasta.

    Nämä muut ovat kuitenkin
    noudattaneet sitä lakia,
    jonka Jumala on
    kunkin ihmisen sydämeen kirjoittanut.

    He ovat siis rakastaneet Valkeutta
    enemmän kuin pimeyttä.
    Nämäkin ovat kerran taivaassa.

    Samoin eläimet,
    jotka eivät koskaan ole syntiä tehneet,
    vaan ovat ihmisen tähden alistetut
    turmeluksen orjuuteen.

    Jumala on solminut
    Nooan aikaisen tulvan jälkeen
    iankaikkisen liiton
    niin ihmisten kuin eläintenkin kanssa.

    Tuon esikuvan mukainen
    Pelastus tuli kuitenkin maailmaan
    Israelin kansan kautta.

    Ja tämän Pelastajan uhrikuolema
    toi pelastuksen kaikelle luomakunnalle
    niin ihmisille kuin ihmisten hallintaan
    annetulle luomakunnalle.

    Israel varjeltiin
    sen ankaran liiton kautta,
    jonka Jumala solmi Israelin kansan kanssa.

    Ja se mahdollisti Messiaan syntymisen
    tuosta kansasta.

    Mutta Israel ei kuitenkaan
    itse ottanut Messiastaan vastaan.

    Ja niin Israel joutui taas
    ja tällä kertaa erittäin pitkälle
    kahden päivän eli kahden millenniumin
    pituiselle sakkokierrokselle.

    Ja evankeliumin viestikapula
    siirtyi sen tähden väliaikaisesti pakanoille.

    Mutta Israel tullaan korottamaan
    alkuperäiseen asemaansa.

    Messias tulee takaisin
    Vihityn Vaimonsa kanssa
    ja perustaa Valtakuntansa
    eli koittaa Sapatinpäivä
    eli Messiaan päivä
    Seitsemäs millennium.

    Silloin Israel on oleva pää
    eikä enää häntä.
  6. Minulla on aina avoinna
    myös alkuteksti,
    kun tällaisia viestejä kirjoitan.

    Massiiviset kuljetukset
    tapahtuivat tuohon aikaan
    vain laivalla.

    Ja Paavali käyttää hyväksi
    kaikkien tuntemaa menettelyä
    eli viestintää siitä,
    vieläkö laivaan mahtuu,
    vai joko se on täynnä.

    Ja tämä viestintä tapahtui
    siis laivan lipun avulla.

    Kun laiva oli täynnä,
    niin ettei siihen enää
    mitään eikä ketään mahtunut,
    niin sen lippu vaihdettiin
    sellaiseen, jossa oli tuo
    Paavali käyttämä sana:

    πλήρωμα
    plērōma

    Ja minä suomensin
    tuon sanan yhdellä sanalla näin:

    ______________________________

    Mutta kun tuo viimeinenkin
    oli astunut sisään,
    niin välittömästi
    laivan lippu vaihdettiin
    ja lipussa oli tuo sana:

    Täysi

    Ja silloin kaikki tiesivät,
    että nyt tuo laiva lähtee.
    __________________________


    Eli tuo on se hetki,
    jolloin seurakunta temmataan.

    Ja silloin maan päällä pimenee.
    Kristus eli Kristuksen Ruumiin jäsenet
    poistuvat maan päältä,
    ja tilalle astelee antikristus.

    Tosin vain vähäksi aikaa.
    Ja sitten sen kirkkauden,
    mikä nyt on pakanaseurakunnan
    kautta levinnyt maailmassa,
    levittäjäksi tulee Israel.

    Eli pakanain täyteys poistuu
    ja tilalle tulee Israelin täyteys.

    Sama sana siis löytyy
    samasta luvusta
    jo aiemmin.

    "Mutta jos heidän lankeemuksensa
    on maailmalle rikkaudeksi
    ja heidän vajautensa
    pakanoille rikkaudeksi,
    kuinka paljoa enemmän
    heidän täyteytensä!"
    (Room 11:12)

    Itsekin käytin myös
    tuota ilmaisua täyteys
    eli päätin avaukseni näin:

    _____________________________

    Silloin he katsovat Häneen,
    jonka ovat lävistäneet,
    ja valittavat Häntä,
    niinkuin valitetaan Ainokaista.

    Eli vasta silloin poistuu tuo peite
    heidän silmiltään,
    ja silloin pakanain täyteyden sijaan
    Israel palautetaan
    alkuperäiseen asemaansa.
    ____________________________