Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

304

Kommenttia

11764

  1. Ihmiskunta jakaantuu kolmeen osaan:

    Israel
    Pakanakansat
    Seurakunta

    Ensimmäisenä näyttämöltä poistuu
    viimeksi mainittu eli seurakunta.

    Se joutuu myös ensimmäisenä tuomiolle.
    Seurakunta temmataan tuuliin ja pilviin
    ja tuomitaan
    Kristuksen palkintotuomioistuimen
    edessä.

    Tähän tuomioon osallisista
    ei kukaan saa kadotustuomiota,
    mutta jotkut jäävät vaille
    voittopalkintoa ja kruunua.

    Maan päälle jäävät silloin vielä
    Israel ja pakanakansat,
    mutta yhtään uudestisyntynyttä
    Jeesukseen uskovaa
    kummastakaan joukosta
    ei maan päällä tässä vaiheessa enää ole.

    Noin seitsemän vuotta myöhemmin
    Jeesus tulee takaisin maan päälle
    vihityn Morsiamensa eli Vaimonsa kanssa.

    Jeesus perustaa tuhat vuotta kestävän Valtakuntansa maan päälle.

    Tuosta Valtakunnasta
    pahat otetaan pois
    - vanhurskaat jätetään siihen.

    Me löydämme Raamatusta myös kriteerit
    niin Israelilaisten
    kuin pakanakansojen osalta,
    miten tuo pahuus tai vanhurskaus ilmenee.

    Ja tuon perusteella
    toiset otetaan ja toiset jätetään
    - siis otetaan pois
    tuosta Valtakunnasta
    tai sitten jätetään siihen.

    Tuomion kohteena
    Jeesuksen tullessa takaisin maan päälle
    ovat sekä Israel että pakanakansat.

    Tämä tuomio tapahtuu maan päällä.
    Kaikki siihen osalliset
    ovat tuomiohetkellä vielä elossa,
    eikä heillä siis vielä ole
    ylösnousemusruumista.

    Mutta kokonaan kolmas asia
    on viimeinen tuomio.

    Se tapahtuu taivaassa
    Jumalan Valtaistuimen edessä,
    ja silloin kuolleet tuomitaan.

    Ja tuo ilmaisu kuolleet tuossa yhteydessä
    ei tarkoita ruumiillisesti kuolleita,
    vaika he sitäkin ovat olleet,
    sillä ennen tuota tuomiota
    kaikki ovat kokeneet ruumiinylösnousemisen.
  2. Jaakob kirjoittaa uskoville.
    Jokaisella uskovalla
    on Jeesuksen usko.
    Siitä me elämme.
    Uskosta,
    jonka Jeesus vaikuttaa.

    Mutta me emme vaikuta
    maailmassa niinkuin pitäisi,
    jos uskomme ei saa aikaiseksi tekoja
    vaan pysyy
    toimettomana eli kuolleena.

    "Mitä hyötyä,
    veljeni, siitä on,
    jos joku sanoo itsellään olevan uskon,
    mutta hänellä ei ole tekoja?
    Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?"
    (Jaak 2:14)

    Jeesus pelastaa.

    "Varma on se sana
    ja kaikin puolin
    vastaanottamisen arvoinen,
    että Kristus Jeesus
    on tullut maailmaan
    syntisiä pelastamaan,
    joista minä olen suurin."
    (1 Tim 1:15)

    Uskolla tartumme kiinni Jeesukseen.

    "Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus,
    tartu kiinni iankaikkiseen elämään,
    johon olet kutsuttu
    ja johon hyvällä tunnustuksella
    olet tunnustautunut
    monen todistajan edessä."
    (1 Tim 6:12)

    Ja nämä kolme väittämää
    eivät siis suinkaan
    ole ristiriidassa keskenään,
    niinkuin ei mikään kohta raamatussa
    ole ristiriidassa toisen kohdan kanssa.

    Mutta noiden kohtien
    yhteenliittäminen
    on itse asiassa mahdotonta,
    jos emme erota
    uskoon tulemista
    ja uskossa elämistä
    toisistaan.

    Ja silloin voi tulla sellainen olo,
    että suorastaan vierastaa
    noita kolmea lainattua lausahdusta.

    Heprealaisille kirjoittava heprealainen
    käsittelee myös tätä kokonaisuutta,
    ja tuo esille sen vakavan asian,
    että on mahdollista,
    että meillä onkin vielä
    paha ja epäsukoinen sydän,
    vaikka luulemme olevamme
    uudestisyntyneitä uskovia.

    Eli jos ihminen,
    jolla on
    paha ja epäuskoinen sydän,
    asettaa sivuun
    Jeesuksessa tarjolla olevan uskon,
    niin hän ei koe
    uudestisyntymisen ihmettä,
    jossa Jumala ottaa pois
    pahan ja epäuskoisen sydämen
    ja antaa tilalle Uuden Sydämen
    eli Uuden Hengen hänen sisimpäänsä.

    Tällainen ihminen ei ole tullut vielä
    siihen suhteeseen Jeesuksen kanssa,
    jossa hän on
    asettanut uskonsa eli luottamuksensa
    Jeesukseen,
    vaan hän yrittää pelastua
    tekojensa kautta.

    Mutta jos tämä on tapahtunut,
    niin sitten on edessä toinen
    uskon haaste.

    Tartumme kiinni siihen
    iankaikkiseen elämään
    tässä ja nyt,
    joka meille on varattu.
    Ja nyt puhutaan kutsumuksesta.

    Pelastus on yksin armosta.
    Mutta kutsumuksen ottaminen vastaan
    edellyttää tarttumista kiinni
    juuri siihen Elämään,
    joka on minua varten räätälöity.

    Paavali oli kohdannut Jeesuksen.
    Ananias johdatti Paavalin sisälle
    uskonelämän alkeita läpi käyden
    ja kastoi Paavalin.

    Ja heti perään Paavali
    täyttyi Pyhällä Hengellä.

    Mutta Ananiaalla oli myös viesti siitä,
    mitä näiden alkeiden jälkeen tapahtuu.
    Sana Jeesukselta Paavalille:

    "Mene;
    sillä hän on minulle valittu ase,
    kantamaan minun nimeäni
    pakanain ja kuningasten
    ja Israelin lasten eteen.
    Sillä minä tahdon näyttää hänelle,
    kuinka paljon hänen pitää
    kärsimän minun nimeni tähden"
    (Ap.t 9:15-16)

    Ja niin Ananias meni Paavali luokse,
    ja hoiti alkeet eli uskoontulon kuntoon,
    mutta erityisesti valmisti Paavalin
    tuon kutsumuksensa todeksi elämiseen.

    Ja siihen Paavali tarttui kiinni kaksin käsin.
    Ja myöhemmin ohjasi Timoteusta
    tekemään samoin omassa kutsumuksessaan.

    Siis Jeesus pelastaa.
    Ja me olemme jo
    armosta pelastetut uskon kautta
    ja meissä on Pyhän Hengen sinetti
    lunastuksen päivään saakka.

    Mutta jos haluamme palvella Jeesusta
    tässä ja nyt kutsumuksessamme,
    niin meidän täytyy jatkuvasti
    uskoa eli luottaa Häneen.

    Ilman tätä uskoa
    emme suoriudu tehtävästämme.

    Ja niin se usko
    ilman tekoja eli toimia
    on kuollut.
    ___________________

    Avauksen toinen kohta
    on osoitettu ei-uskoville.

    Viimeisellä tuomiolla
    tuomittavina ovat
    vain kuolleet.

    Siis ihmiset,
    jotka eivät koskaan
    ole ottaneet vastaa Häntä,
    joka on Elämä.

    "Ja minä näin kuolleet,
    suuret ja pienet,
    seisomassa valtaistuimen edessä,
    ja kirjat avattiin;
    ja avattiin toinen kirja,
    joka on elämän kirja;
    ja kuolleet tuomittiin sen perusteella,
    mitä kirjoihin oli kirjoitettu,
    tekojensa mukaan.
    Ja meri antoi ne kuolleet,
    jotka siinä olivat,
    ja Kuolema ja Tuonela
    antoivat ne kuolleet,
    jotka niissä olivat,
    ja heidät tuomittiin,
    kukin tekojensa mukaan.
    Ja Kuolema ja Tuonela
    heitettiin tuliseen järveen.
    Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.
    Ja joka ei ollut
    elämän kirjaan kirjoitettu,
    se heitettiin tuliseen järveen."
    (Ilm 20:12-15)
  3. Voisitko ystävällisesti kertoa,
    miten Sinulle aukeaa seuraava:

    "sillä kaikki te olette
    valkeuden lapsia ja päivän lapsia;
    me emme ole
    yön emmekä pimeyden lapsia"
    (1 Tess 5:5)

    "Te olette maailman valkeus.
    Ei voi ylhäällä vuorella
    oleva kaupunki olla kätkössä"
    (Matt 5:14)

    "Niin kauan kuin päivä on,
    tulee meidän tehdä
    hänen tekojansa,
    joka on minut lähettänyt;
    tulee yö,
    jolloin ei kukaan voi työtä tehdä.
    Niin kauan kuin minä maailmassa olen,
    olen minä maailman valkeus."
    (Joh 9:4-5)

    "Sillä laittomuuden salaisuus
    on jo vaikuttamassa;
    jahka vain tulee tieltä
    poistetuksi se,
    joka nyt vielä pidättää,
    niin silloin ilmestyy tuo laiton,
    jonka Herra Jeesus on surmaava
    suunsa henkäyksellä
    ja tuhoava
    tulemuksensa ilmestyksellä"
    (2 Tess 2:7-8)

    "Ja minä näin,
    ja katso:
    hallava hevonen;
    ja sen selässä istuvan nimi oli
    Kuolema, ja Tuonela seurasi
    hänen mukanaan,
    ja heidän valtaansa annettiin
    neljäs osa maata,
    annettiin valta tappaa
    miekalla ja nälällä ja rutolla
    ja maan petojen kautta."
    (Ilm 6:8)

    "Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin,
    näin minä alttarin alla
    niiden sielut,
    jotka olivat surmatut
    Jumalan sanan tähden
    ja sen todistuksen tähden,
    joka heillä oli.
    Ja he huusivat suurella äänellä sanoen:
    'Kuinka kauaksi sinä,
    pyhä ja totinen Valtias,
    siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta
    meidän veremme niille,
    jotka maan päällä asuvat?'
    Ja heille kullekin annettiin
    pitkä valkoinen vaippa,
    ja heille sanottiin,
    että vielä vähän aikaa
    pysyisivät levollisina,
    kunnes oli täyttyvä
    myös heidän
    kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku,
    joiden tuli joutua tapettaviksi
    niinkuin hekin."
    (Ilm 6:9-11)

    "Kuka siis on se
    uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija,
    jonka hänen herransa
    on asettanut pitämään huolta
    palvelusväestään,
    antamaan heille ruokaa ajallansa?
    Autuas se palvelija,
    jonka hänen herransa tullessaan
    havaitsee näin tekevän!
    Totisesti minä sanon teille:
    hän asettaa hänet
    kaiken omaisuutensa hoitajaksi.
    Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessään:
    'Minun herrani viipyy',
    ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan
    ja syö ja juo juopuneiden kanssa,
    niin sen palvelijan herra tulee päivänä,
    jona hän ei odota,
    ja hetkenä, jota hän ei arvaa,
    ja hakkaa hänet kappaleiksi
    ja määrää hänelle saman osan
    kuin ulkokullatuille.
    Siellä on oleva
    itku ja hammasten kiristys.

    Silloin on taivasten valtakunta
    oleva kymmenen neitsyen kaltainen,
    jotka ottivat lamppunsa
    ja lähtivät ylkää vastaan.
    Mutta viisi heistä oli tyhmää
    ja viisi ymmärtäväistä.
    Tyhmät ottivat lamppunsa,
    mutta eivät ottaneet
    öljyä mukaansa.
    Mutta ymmärtäväiset
    ottivat öljyä astioihinsa
    ynnä lamppunsa.
    Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni,
    ja he nukkuivat.
    Mutta yösydännä kuului huuto:
    'Katso, ylkä tulee!
    Menkää häntä vastaan.'
    Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat
    ja laittoivat lamppunsa kuntoon.
    Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille:
    'Antakaa meille öljyänne,
    sillä meidän lamppumme sammuvat'.
    Mutta ymmärtäväiset vastasivat
    ja sanoivat:
    'Emme voi, se ei riitä meille ja teille.
    Menkää ennemmin myyjäin luo
    ostamaan itsellenne.'
    Mutta heidän lähdettyään ostamaan
    ylkä tuli;
    ja ne, jotka olivat valmiit,
    menivät hänen kanssansa häihin,
    ja ovi suljettiin.
    Ja myöhemmin toisetkin neitsyet
    tulivat ja sanoivat:
    'Herra, Herra,
    avaa meille!'
    Mutta hän vastasi ja sanoi:
    'Totisesti minä sanon teille:
    minä en tunne teitä'.
    Valvokaa siis,
    sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä."
    (Matt 24:45- 25:13)

    "odottavat,
    milloin hän palajaa häistä"
    (Luuk 12:36)

    Minä jo kerroinkin edellä
    muutamalla rivillä,
    miten tuo tapahtumasarja
    minulle aukeaa.
  4. Me surkeat pakanat
    olemme jo nyt päässeet
    armosta osallisiksi
    tästä Jumalan Valtakunnasta.

    Se on sisäisesti meissä.
    Ja niin olemme jo asetetut
    eli istumme taivaallisissa.

    Mutta älä silti ylpeile.

    "Mutta jos muutamat oksista
    ovat taitetut pois
    ja sinä,
    joka olet metsäöljypuu,
    olet oksastettu
    oikeiden oksien joukkoon
    ja olet päässyt
    niiden kanssa osalliseksi
    öljypuun mehevästä juuresta,
    niin älä ylpeile oksien rinnalla;
    mutta jos ylpeilet,
    niin et sinä kuitenkaan kannata juurta,
    vaan juuri kannattaa sinua."
    (Room 11:17-18)

    Joku kuitenkin ylpeydessään
    voi sanoa:

    "Sinä kaiketi sanonet:
    'Ne oksat taitettiin pois,
    että minut oksastettaisiin'."
    (Room 11:19)

    Voi raukkaa, joka näin ajattelee.
    Eikä ymmärrä ollenkaan sitä,
    että Israel on se puu,
    johon on oksastettu.

    Jos aidot oksat hakataan pois,
    niin kuinka ei sitten epäaitoja,
    jos tuottavat huonoa hedelmää,
    joista pahanmakuisimmat ovat
    ylpeyden mehua sisältäviä.

    "Oikein;
    epäuskonsa tähden ne taitettiin pois,
    mutta sinä pysyt uskosi kautta.
    Älä ole ylpeä,
    vaan pelkää."
    (Room 11:20)

    Kuinka paljon ennemmin
    minut hakataan pois,
    jos ylpeilen Israelin
    Israelin eli Jumalan silmäterän edessä.

    "Sillä jos Jumala ei ole säästänyt
    luonnollisia oksia,
    ei hän ole säästävä sinuakaan."
    (Room 11:21)

    Jos Jumala on irrottanut
    luonnollisia oksia,
    kuinka suuressa vaarassa
    minä olenkaan,
    jos pilkkaan puuta,
    johon olen oksastettu.

    "Katso siis Jumalan
    hyvyyttä ja ankaruutta:
    Jumalan ankaruutta
    langenneita kohtaan,
    mutta hänen hyvyyttänsä sinua kohtaan,
    jos hänen hyvyydessänsä pysyt;
    muutoin sinutkin hakataan pois."
    (Room 11:22)

    Jos Jumala on kyennyt oksastamaan
    metsäöljypuun oksan jaloon puuhun,
    niin kuinka ei sen aitoja oksia.
    Niillä kun on jo kaikki,
    mitä minulla ei ole.

    Minulla ei ole muuta kuin
    lahjaksi saatu usko.
    Ja sama lahja on Pelastus
    myös näille aidoille
    ja kaiken omistaville oksille,
    jotka ovat Jumalan valittua kansaa.

    "Mutta nuo toisetkin,
    jos eivät jää epäuskoonsa,
    tulevat oksastettaviksi,
    sillä Jumala on voimallinen
    oksastamaan ne jälleen.
    Sillä jos sinä olet leikattu
    luonnollisesta metsäöljypuusta
    ja vasten luontoa oksastettu
    jaloon öljypuuhun,
    kuinka paljoa ennemmin
    nämä luonnolliset oksat
    tulevat oksastettaviksi
    omaan öljypuuhunsa!"
    (Room 11:23-24)

    Tämä nykyinen armotalouskausi
    on vain väliaikainen.
    Ja sen tarkoitus on saada
    Israel mustasukkaiseksi
    meidän pakanoiden kautta.
    Siis vain osaksi aikaa
    on Israelia kohdannut paatumus.

    "Sillä minä en tahdo, veljet
    - ettette olisi
    oman viisautenne varassa -
    pitää teitä tietämättöminä
    tästä salaisuudesta,
    että Israelia on
    osaksi kohdannut paatumus
    - hamaan siihen asti,
    kunnes pakanain täysi luku
    on sisälle tullut,
    ja niin kaikki Israel on pelastuva,
    niinkuin kirjoitettu on:
    'Siionista on tuleva pelastaja,
    hän poistaa jumalattoman menon
    Jaakobista.
    Ja tämä on oleva
    minun liittoni heidän kanssaan,
    kun minä otan pois heidän syntinsä'."
    (Room 11:25-27)

    Siis ensin pakanain täysi luku
    ja sitten kaikki Israel.
    Kun Uusi Liitto,
    jonka Jumala on solminut
    Israelin kansan kanssa,
    tulee konkreettiseksi
    Jaakobin ahdistuksen seurauksena,
    niin syntyy Uuden Liiton Israel.

    Nyt heidän kasvoillaan on kuitenkin peite.
    Ja evankeliumin valo ei loista heille
    niinkuin pitäisi,
    eikä heidän kauttaan vielä maailmalle,
    niinkuin se tulee loistamaan
    Messiaan Valtakunnassa.
    He ovat nyt armon evankeliumin vihollisia.
    Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa,
    että he ovat rakastettuja isien tähden.
    Mutta kun tuo pakanain täysi luku
    on sisälle tullut,
    ja Kristuksen Morsian temmataan
    yläilmoihin ja viedään Isän kotiin,
    ja palaa sieltä aikanaan
    vihittynä Karitsan Vaimona,
    niin silloin Jumalan Vaimo Israel
    myös tunnistaa Messiaansa.

    "Sillä ei Jumala
    armolahjojansa ja kutsumistansa kadu.
    Samoin kuin te ennen olitte
    Jumalalle tottelemattomia,
    mutta nyt olette saaneet laupeuden
    näiden tottelemattomuuden kautta,
    samoin nämäkin nyt
    ovat olleet tottelemattomia,
    että myös he
    teille tulleen armahtamisen kautta
    nyt saisivat laupeuden.
    Sillä Jumala on sulkenut
    kaikki tottelemattomuuteen,
    että hän kaikkia armahtaisi."
    (Room 11:29-32)

    Oli ihminen kuinka hankala tapaus tahansa,
    niin mikään ei estä Jumalaa pelastamasta tätä.
    Jumala tahtoo,
    että kaikki pelastuisivat
    ja tulisivat tuntemaan Totuuden.
    Jumala on jopa hoitanut tuomiomme
    pois päiväjärjestyksestä,
    ottaen sen omalle kontolleen.

    Ei tarvita muuta kuin
    armon vastaan ottaminen.
    Kukaan ei pelastu muutoin kuin armosta.
    Israelille, jonka rikkauksiin kuuluu laki,
    se on vaikeampi pala kuin meille pakanoille.
    Mutta Jumalalle on kaikki mahdollsta.
    Sekin mikä ihmiselle on mahdotonta.
    Siis ihmisen pelastuminen.

    "Oi sitä Jumalan
    rikkauden ja viisauden ja tiedon
    syvyyttä!
    Kuinka tutkimattomat
    ovat hänen tuomionsa
    ja käsittämättömät hänen tiensä!
    Sillä kuka on tuntenut
    Herran mielen?
    Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa?
    Tai kuka on ensin
    antanut hänelle jotakin,
    joka olisi tälle korvattava?
    Sillä
    hänestä ja hänen kauttansa ja häneen
    on kaikki;
    hänelle kunnia iankaikkisesti!
    Amen."
  5. Astia täyttyy jatkuvasti.
    Siis astiaa käytetään.
    Siitä kaadetaan ja siihen kaadetaan.

    Mutta jos astia yrittää itse täyttyä,
    niin se on mahdottoman edessä.
    Israel on ollut tällainen astia.

    "Miten siis on?
    Mitä Israel tavoittelee,
    sitä se ei ole saavuttanut,
    mutta valitut ovat sen saavuttaneet;
    muut ovat paatuneet"
    (Room 11:7)

    Israel tavoitteli vanhurskautta
    lain kautta.
    Laki tuli kuvioihin sen tähden,
    että Israel ei uskonut
    eli luottanut Jumalaan,
    eikä mennyt
    ottamaan luvattua maata omakseen.

    Ja niin Israel joutui
    pitkälle sakkokierrokselle,
    jonka aikana sille annettiin
    holhoojaksi laki.

    Eikä Israel ole vieläkään
    luvattua saavuttanut.
    Usko ja sitä seuraava armo lahjana
    on kompastuskivi,
    johon he kompastuivat.

    He tarrautuivat lakiin
    eikä kaikkiriittävän Jumalan
    rintoihin.

    Näin he eivät tulleet tuntemaan
    Jumalan Rakkautta ja huolenpitoa.

    Mutta Jumalan armo ottaa vastaan kaikki,
    jotka haluavat tulla.

    "ja saavat lahjaksi vanhurskauden
    hänen armostaan
    sen lunastuksen kautta,
    joka on Kristuksessa Jeesuksessa"
    (Room 3:24)

    Jumala valitsee jokaisen,
    joka suostuu lunastettavaksi.
    He saavat lahjaksi vanhurskauden.

    Muut
    paatuvat/kovettuvat/turtuvat
    tuhkakiveksi

    πωρόω
    pōroō

    "niinkuin kirjoitettu on:
    'Jumala on antanut heille
    uneliaisuuden hengen,
    silmät,
    etteivät he näkisi,
    ja korvat,
    etteivät he kuulisi,
    tähän päivään asti'."
    (Room 11:8)

    Tämä lainaus Jesajalta kaikuu
    UT:n sivuilla monesti.
    Se päättyy kantoon,
    joka on pyhä siemen (Jes 6:13).
    Paavalin seuraava lainaus
    onkin Daavidin
    Messiaanisesta psalmista 69
    eli Herran kärsivaän palvelijan
    rukouksesta.

    "Ja Daavid sanoo:
    'Tulkoon heidän pöytänsä
    heille paulaksi ja ansaksi
    ja lankeemukseksi ja kostoksi,
    soetkoot heidän silmänsä,
    etteivät he näkisi;
    ja paina yhäti
    heidän selkänsä kumaraan'."
    (Room 11:9-10)

    Lankeemus eli kompastuminen
    oli siis Israelin kohtalo epäuskon tähden.
    He olivat suistuneet pois perustukelta,
    joka oli Aabrahamin usko.
    Tämä kompuroiminen tai lankeaminen
    ei tietenkään tarkoita sitä,
    että heidät olisi tarkoitettu kaatumaan.
    Aivan päinvastoin.
    Siis.
    Pois se.

    "Minä siis sanon:
    eivät kaiketi he ole
    sitä varten kompastuneet,
    että lankeaisivat?
    Pois se!"
    (Room 11:11)

    Vaan mitä varten nyt on näin.
    Paavali käyttää ilmaisua,
    joka Raamatussa usein ymmärretään
    aivan väärin.

    Kiivaus.

    Kysymys on kateellisuudesta eli
    mustasukkaisuuden kiivaudesta.

    "Vaan heidän lankeemuksensa kautta
    tuli pelastus pakanoille,
    että he itse syttyisivät kiivauteen."
    (Room 11:11)

    Israelin ei olisi tarvinnut kompastua
    epäuskoon.

    Kaikki olisi voinut edetä ihan toisin.
    Ja olisimme päässeet suoraan siihen,
    että Jeesus olisi perustanut
    Valtakuntansa maan päälle,
    ja Valtakunnan evankeliumia olisi
    julistettu pahan estämättä
    kaikille kansoille jo pari tuhatta vuotta
    Israelista käsin ja julistettaisiin
    vieläkin 1000 vuoden ajan.
    Ja tämä olisi ollut
    suureksi rikkaudeksi maailmalle.

    Mutta nyt kävi näin kuin kävi.
    Ja niin taas kerran täytyi ottaa
    varasuunnitelma käyttöön.

    Pakanat ottivat Sanan vastaan
    ja julstavat Armon evankeliumia,
    jonka Jeesus antoi suoraan Paavalille,
    ja sitten kyllä Israelikin ajan kanssa
    tulee kateelliseksi ja ottaa
    omaan Messiaansa vastaan.

    "Mutta jos heidän lankeemuksensa
    on maailmalle rikkaudeksi
    ja heidän vajautensa
    pakanoille rikkaudeksi,
    kuinka paljoa enemmän
    heidän täyteytensä!"
    (Room 11:12)

    Me pakanat helposti alamme
    pröystäillä meitä kohdanneen
    armon tähden.
    Ja niin Paavali oikein
    moninkertaisesti selittää,
    että ei ole kysymys meidän
    pakanoiden erinomaisuudesta.
    Hän johdattaa meitä pakanoita
    oikein varoituksen sanaan.

    "Teille, pakanoille,
    minä sanon:
    Koska olen pakanain apostoli,
    pidän minä virkaani kunniassa,
    sytyttääkseni,
    jos mahdollista,
    kiivauteen niitä,
    jotka ovat minun heimolaisiani,
    ja pelastaakseni edes muutamia heistä."
    (Room 11:13-14)

    Siis älä hyvä pakana
    vaan ala pröystäilemään
    Israelilaisten edessä.

    Sinun pelastuksesi
    perustuu Israelin elämään.
    Ei Israelin lankeemukseen.

    "Sillä jos heidän hylkäämisensä
    on maailmalle sovitukseksi,
    mitä heidän armoihin-ottamisensa on
    muuta kuin elämä kuolleista?"
    (Room 11:15)

    Siis me pakanat olemme
    kyllä saaneet erityisen osan
    vähäksi aikaa
    eli kaksi päivää
    eli millenniumia on menty näin.

    Mutta kolmantena päivänä
    Jeesus pääsee määränsä päähän
    ja perustaa Israelille Valtakunnan,
    ja se kestää siis vielä 1000 vuotta.

    Tämä Israelin kääntyminen
    markitsee elämää kuolleista.

    Israel Jumalan Vaimona
    kokee tuossa taitekohdassa
    ylösnousemuksen.

    Ja Kristuksen Morsian,
    joka pääasiassa koostuu pakanoista,
    on myös jo hiukan aiemmin
    sen kokenut.

    Siis Elämän ylösnousemus
    on tapahtunut.

    Ja maan päällä jatkuva elämä
    kokee ihan uuden olomuodon.

    Uutisleipä eli Israel on
    vihdoin pyhä paitsi assemaltaan
    myös tekojensa osalta,
    kun missään Herran Pyhällä vuorella
    ei kukaan tee pahaa.

    "Mutta jos uutisleipä on pyhä,
    niin on myös koko taikina,
    ja jos juuri on pyhä,
    niin ovat myös oksat."
    (Room 11:16)
  6. Palataanpa avauksen aiheeseen.
    Eli seuraava maailmoja
    mullistava tapahtuma
    on seurakunnan tempaus.

    Se johtaa eri vaiheiden jälkeen siihen,
    että Israel korotetaan
    alkuperäiseen asemaansa.

    Tästä kertoo
    Roomalaiskirjeen yhdestoista luku.

    Paavali on tuonut esiin
    Jumalan Evankeliumin,
    jonka oli saanut tiedoksi
    suoraan Jeesukselta.

    Sen ydinsanoma on
    alusta alkaen se,
    että me olemme
    uskosta pelastuvia.

    Nyt hän on tarkentanut
    tarkastelun Israeliin,
    aitoon öljypuuhun,
    johon Uudessa liitossa
    myös pakanakansojen
    metsäöljypuun oksat oksastetaan.

    Miten siis on.

    Ei kai mitenkään ole mahdollista,
    että Jumalan valittu kansa
    Israel olisi hyljätty.

    Vastaus on jälleen kerran
    kirjeessä jo monesti lausuttu
    huudahdus:

    Ei ikinä!

    "Minä sanon siis:
    ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa?
    Pois se!"
    (Room 11:1)

    Jumala ei suinkaan ole
    hyljännyt tai tarkemmin kääntäen
    torjunut kansaansa.

    ἀπωθέω = poistyöntää
    apōtheō

    Näin ei tietenkään ole käynyt.
    Ei Hän työnnä vaan vetää.
    Jo alkusanoissa Paavali totesi
    julistamastaan evankeliumista näin:

    "Sillä minä en häpeä evankeliumia;
    sillä se on Jumalan voima,
    itsekullekin uskovalle pelastukseksi,
    juutalaiselle ensin,
    sitten myös kreikkalaiselle."
    (Room 1:16)

    Jos Jumala olisi hyljännyt Israelin,
    niin Paavalikin olisi
    hyljätty/torjuttu/poistyönnetty.
    Mutta nyt hän kirjoittaa
    luvun 11 alussa näin:

    "Sillä olenhan minäkin
    israelilainen,
    Aabrahamin siementä,
    Benjaminin sukukuntaa.
    Ei Jumala ole hyljännyt kansaansa,
    jonka hän on edeltätuntenut."
    (Room 11:1-2)

    Vaikka Israel rikkoi jatkuvasti liiton,
    niin ei Jumala hyljännyt kansaansa.
    Mutta seuraamuksensa asialla tietysti oli.

    Mutta vaikka Israel oli uskoton,
    niin Jumala ei silti ollut uskoton.

    Paavali kirjoittaa tästä samasta asiasta
    Timoteukselle:

    "Muista Jeesusta Kristusta,
    joka on kuolleista herätetty
    ja on Daavidin siementä
    minun evankeliumini mukaan,
    jonka julistamisessa minä kärsin vaivaa,
    kahleisiin asti,
    niinkuin pahantekijä;
    mutta Jumalan sana ei ole kahlehdittu.
    Siitä syystä minä kärsin kaikki
    valittujen tähden,
    että hekin saavuttaisivat pelastuksen,
    joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
    ynnä iankaikkisen kirkkauden.
    Varma on tämä sana;
    sillä:
    jos olemme kuolleet
    yhdessä hänen kanssaan,
    saamme myös hänen kanssaan elää;
    jos kärsimme yhdessä,
    saamme hänen kanssaan myös hallita;
    jos kiellämme hänet,
    on hänkin kieltävä meidät;
    jos me olemme uskottomat,
    pysyy kuitenkin hän uskollisena;
    sillä itseänsä kieltää hän ei saata."
    (2 Tim 2:8-13)

    Juutalaisten tähden
    Paavali kärsi vaivaa kahleisiin asti.
    Ja näin myös Elia aikanaan.

    "Vai ettekö tiedä,
    mitä Raamattu sanoo
    kertomuksessa Eliaasta,
    kuinka hän Jumalan edessä syyttää Israelia:
    'Herra,
    he ovat tappaneet sinun profeettasi
    ja hajottaneet sinun alttarisi,
    ja minä yksin olen jäänyt jäljelle,
    ja he väijyvät minun henkeäni'?"
    (Room 11:2-3)

    Elia ei itse asiassa syyttänyt Israelia
    vaan oikeammin kääntäen:
    kääntyi rukouksessa anoen
    Herran puoleen neuvoa kysyen.

    Paavalin käyttämä verbi
    voi liittyä yhtä lailla
    puolustamiseen kuin syyttämiseenkin
    tuomarin edessä.

    Siis kysymys voi olla myös
    Jumalan edessä tapahtuvasta
    anomisesta tai esirukouksesta
    kolmannen osapuolen puolesta.

    Ja Elian lailla myös Paavali
    suhtautuu Israeliin
    kantaen yli ymmärryksen käyvää
    murhetta heimoveljiensä puolesta:

    "Minä sanon totuuden Kristuksessa,
    en valhettele
    - sen todistaa minulle
    omatuntoni Pyhässä Hengessä -
    että minulla on suuri murhe
    ja ainainen kipu sydämessäni.
    Sillä minä soisin itse olevani kirottu
    pois Kristuksesta veljieni hyväksi,
    jotka ovat minun sukulaisiani
    lihan puolesta,
    ovat israelilaisia:
    heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot
    ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset;
    heidän ovat isät,
    ja heistä on Kristus lihan puolesta,
    hän, joka on yli kaiken, Jumala,
    ylistetty iankaikkisesti, amen!"
    (Room 9:1-5)

    Jumalan vastaus ja neuvo
    niin Elialle kuin Paavalillekin on:

    "Mutta mitä sanoo hänelle
    Jumalan vastaus?
    'Minä olen jättänyt itselleni
    seitsemäntuhatta miestä,
    jotka eivät ole notkistaneet polvea Baalille'."
    (Room 11:4)

    Elia ja Paavali ovat esittäneet
    tuomarille kysymyksen.
    Ja saaneet tuomarin päätöksen.

    Yhteinen nimittäjä päätöksessä
    on Baal.

    Epäjumalanpalvelus
    eli uskottomuus Jumalaa kohtaan
    siirtää meidät paitsioon.
    Olemme alueella,
    jossa emme saisi olla.

    Peli katkaistaan
    ja käynnistetään uudelleen.
    Ja nyt palataan pelin sääntöihin,
    joista ensimmäinen ja tärkein on usko.
    Se johtaa meidät Armoon.

    "Samoin on nyt tänäkin aikana
    olemassa jäännös
    armon valinnan mukaan."
    (Room 11:5)

    Paitsiossa olevia
    Jumala ei voi käyttää,
    mutta aina on niitä,
    jotka ovat käyttökelpoisia astioita.
    Tyhjiä astioita,
    joita Jumala voi käyttää ja täyttää.
    Nämä astiat saavat täyttyä armosta.
    Niihin ammennetaan armoa armon päälle.

    "Mutta jos valinta on armosta,
    niin se ei ole enää teoista,
    sillä silloin armo
    ei enää olisikaan armo."
    (Room 11:6)

    Toisten kohdalla Jumalan armo eli suosio
    on hyödyllinen isännälleen.

    Israelin kohdalla tuli paitsio.
    Vähäksi aikaa.
  7. Jaakobin eli Israelin
    ensimmäinen tehtävä
    oli pelastaa maailma nälänhädältä.

    Tämä Israelin ensimmäinen
    tehtävä toi suuren surun
    Jaakobin elämään.
    Joosef oli poissa.

    Tämä kaikki,
    minkä luemme Jaakobin
    eli Israelin suvun alkuvaiheista,
    on tietenkin esikuvaa
    Jumalan ja Jumalan Pojan
    kärsimyksistä
    ihmiskunnan pelastamiseksi.

    Ja tämä kaikki tulee
    päättymään siihen,
    että Joosefista
    Jeesuksen esikuvana tulee
    koko maailman ruhtinas.

    Vain faarao oli Jumalan esikuvana
    oli Joosefin yläpuolella.

    Joosef pelasti maailman.

    Israelin oli paljon kärsittävä,
    jotta se saattoi tuoda
    Pelastajan maailmaan.

    Jumalan ja Israelin kansan välinen
    liittosopimus oli ankara.

    Jos Israel alkaisi palvella epäjumalia,
    se joutuisi aina sakkokierrokselle
    pois omasta maastaan.

    Ja näin on käynyt monta kertaa.
    Ja edelleen maailman kohtalo
    on Israelin käsissä.

    Jeesus ei tule takaisin,
    ennenkuin Israel kääntyy
    Jeesuksen puoleen.

    Jeesus itki Israelin kohtaloa
    ja sanoi,
    että heidän huoneensa
    on jäävä hyljätyksi.

    Mutta Jeesus lupasi
    myös Viikunapuun ihmeen.

    Vaikka kirves heilahti
    ja Viikunapuu heitettiin tuleen,
    on sen juurivesa jälleen kasvanut
    Jumalan maahan.

    Se, mitä muille maille tapahtuu,
    riippuu siitä,
    miten suhtaudumme Israeliin.

    Israel on Jumalan silmäterä.

    Vähän aikaa sitten Suomi äänesti.

    Ja kohta eduskuntatalon
    pylväät olivat verenpunaiset.

    Näillä tapahtumilla
    ei maan pinnalta
    asioita tarkasteltaessa
    varmaankaan ole mitään yhteyttä.

    Mutta Jumalan taivaasta
    asioita katsottaessa ehkä on.

    "Ja Herra sanoi Abramille:
    Lähde
    maastasi, suvustasi
    ja isäsi kodista
    siihen maahan,
    jonka minä sinulle osoitan.
    Niin minä teen sinusta suuren kansan,
    siunaan sinut
    ja teen sinun nimesi suureksi,
    ja sinä olet tuleva siunaukseksi.
    Ja minä siunaan niitä,
    jotka sinua siunaavat,
    ja kiroan ne,
    jotka sinua kiroavat,
    ja sinussa tulevat siunatuiksi
    kaikki sukukunnat maan päällä.'"
    (Gen 12:1-3)

    Jumala lupasi Aabramille
    oman maansa.
    Siis
    Jumalan maan.

    Ja sitten myöhemmin
    vahvisti lupauksen Joosualle:

    "Ole luja ja rohkea;
    sillä sinä jaat tälle kansalle
    perinnöksi sen maan,
    jonka minä
    heidän isillensä vannotulla valalla
    olen luvannut antaa heille."
    (Joos 1:6)

    Eikä Jumalan Sana tähän pysähtynyt.

    "Sillä katso,
    niinä päivinä ja siihen aikaan,
    kun minä käännän
    Juudan ja Jerusalemin kohtalon,
    minä kokoan kaikki pakanakansat,
    vien ne alas Joosafatin laaksoon
    ja käyn siellä oikeutta niitten kanssa
    kansani ja perintöosani, Israelin, tähden.
    Sillä he ovat hajottaneet
    sen pakanakansain sekaan,
    ovat jakaneet minun maani"
    (Joe 3:1-2)

    MItään hyvää ei seuraa siitä,
    jos Suomi on jakamassa
    Jumalan maata
    ja häätämässä Israelin sieltä pois.
  8. Eli seurakunta
    temmataan ensin yläilmoihin
    Jeesuksen tykö
    ja meidät viedään Isän kotiin.

    Siellä meidät vihitään Jeesukselle.
    Ja sitten kun me jo olemme
    yhtä ruumista Jeesuksen kanssa,
    niin Hän tulee kanssa pilvien
    eli tahrattoman ja rypyttömän
    valkeisiin vaatteisiin puetun
    Vihityn Vaimonsa kanssa
    takaisin maan päälle.
    Ja tuo on se hetki,
    josta Paavali puhuu
    Israelin paatumuksen loppuhetkenä.

    Eli tempaus aloittaa matkan,
    jossa välisatama on taivas
    ja vihkiminen siellä.

    Tuosta vihkimisestä
    Jeesuksen uskolliset palvelijat
    eli Yljän ystävät (ei morsian)
    odottavat Herraansa (ei Ylkäänsä)
    palaavaksi takaisin.

    Ja kun Herra palaa Pyhiensä kanssa,
    niin silloin on tuo hetki,
    jolloin pakanain täyteys
    saa astua sivuun.

    Silloin Israel saa takaisin
    evankeliumin viestikapulan.


    Noin kirjoitin jo avauksessani
    puhuen pakanain täyteydessä.

    Eli jo kyseisen luvun alussa
    Paavali mainitsee
    Israelin tulevan täyteyden.

    "Mutta jos heidän lankeemuksensa
    on maailmalle rikkaudeksi
    ja heidän vajautensa
    pakanoille rikkaudeksi,
    kuinka paljoa enemmän
    heidän täyteytensä!"
    (Room 11:12)

    Mutta tätä ennen siis päättyy
    nykyinen armotalouskausi
    seurakunnan tempaukseen.

    Ja se täyttyy Sinä hetkenä,
    kun Kristuksen Ruumis
    eli Seurakunta on täysilukuinen.