Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

316

Kommenttia

11907

  1. Raamattu on Jumalan omasivu.
    Hänen ilmoituksensa ihmislapsille.
    Se on täysin yhtenäinen ilmoitus
    alusta loppuaameneen saakka.
    Sen jokainen Sana ja kirjain
    on syntynyt Pyhän Hengen innoittamana.

    Yhtään kirjainta
    siitä ei saa ottaa pois eikä lisätä
    eikä vaihtaa sen paikkaa.
    Piirtoakaan siitä ei saa pyyhkiä pois
    eikä vaihtaa sen paikkaa.
    tai millään tavalla keikutella.

    Paitsi koko Raamatun ilmoitus
    myös sen jokainen katkelma
    on ymmärrettävä
    yhtenäisenä kokonaisuutena.

    Paavali kehottaa jakamaan
    eli osittelemaan Sanan oikein.

    Kirjaimellisesti kääntäen
    leikkaamaan suoraan.

    Ja silloin esimerkiksi
    lainaamasi Psalmi 51
    on yhtenä kokonaisuutena
    Daavidin tuskailua siitä,
    että oli langennut syntiin
    Batseban kanssa.

    Ja johdannoksi tälle hän toteaa,
    että on itsekin synnissä siinnyt.

    Eli Daavidin isä Iisai
    oli yhtynyt tyttäreensä,
    joka sitten synnytti Daavidin.

    Ja Iisai oli yrittänyt peitellä asiaa
    siihen hetkeen asti,
    että profeetta Samuel
    paljasti Iisain salaisuuden.

    Ja nyt myöhemmin
    kuninkaana ollessaan,
    kun Daavid itsekin
    oli langennut haureuteen ja rumasti,
    niin hän tuon itkuvirren alkuun,
    laittaa maininnan tuosta,
    että hänen isänsä ja äitinsä
    eli Iisain tytär
    tekivät hirvittävän synnin,
    kun yhtyivät.

    "Katso,
    minä olen synnissä syntynyt,
    ja äitini on minut synnissä siittänyt."
    (Ps 51:7)

    Mutta ei Daavid ollut syntinen
    syntyessään.

    Hän oli Jumalan mielen mukainen mies.
    Se, jonka Herra oli valinnut kuninkaaksi.

    Mutta sitten Daavid itsekin
    lankesi samaan
    ja jopa vielä pahempaan syntiin
    kuin isänsä,
    ja sillä oli ankarat seurauksensa.

    Daavid ei siis syntynyt syntisenä,
    mutta kuninkaana lankesi syntiin
    ja rajusti.
  2. Olla nälissään.
  3. Kaikki Raamatun ilmoittamat
    sapatinpäivät eripituisina
    ovat vain tulevan varjoa
    siihen asti,
    että koittaa Jumalan päivä
    https://kalamos.webnode.fi/sana-ja-elama/loppu/viimeiset-paivat/viimeisten-paivien-aikataulukko/

    Silloin ovat takana
    viikkosapatit, juhlasapatit, sapattivuodet
    ja jopa Messiaan Valtakunta
    tämän Maan päällä
    ihmiskunnan seitsemäntenä millenniumina.

    Silloin tuo
    seitsemäs eli täydellisyys
    jatkuu ikuisesti ja katkeamattomana.

    Tämä ikuinen Jumalan Valtakunta
    on jo tämän armotalouskauden
    uskovissa,
    jotka ovat ottaneet vastaan
    Jumalan Valtakunnan Kuninkaan
    Jeesuksen Kristuksen
    ja Hänessä olevan Elämän Hengen.

    Tämä joukko ei siis enää elä
    varjokuvissa tulevasta
    vaan niiden täyttymyksessä
    ollen syntynyt uudesti
    Hengestä Jumalan lapsiksi.

    Siis ihminen
    Ensimmäinen Aadam
    asetettiin
    tämän Maan päälle
    suoraan Jumalan lepoon.

    Tuo sapatinlepo ei olisi
    koskaan katkennut,
    jos Aadam olisi pitänyt
    kiinni Jumalan Sanasta
    ja olisi ollut syömättä
    kielletyn puun hedelmästä.

    Mutta vaikka synti katkaisi
    Sapatin levon,
    niin
    Viimeisessä Aadamissa
    eli Jeesuksessa Kristuksessa
    tuo lepo astuu taas voimaan.

    Tähän ikuiseen lepoon me pääsemme
    syömällä Elämän puusta,
    joka on pystytetty Golgatalle.

    Sanan yksiselitteinen ilmoitus on,
    että Jeesus kuoli
    juuri vähän ennen Suurta sapattia
    ja saatiin hautaan juuri ja juuri
    ennen tuon Sapatin alkua
    keskiviikkoehtoolla
    ja vastaavasti
    Hän nousi ylös
    juuri ja juuri ennen
    viikon ensimmäisen päivän alkua
    eli lauantaiehtoolla
    viikosapatin päätteeksi.

    Jeesus ei suinkaan
    viivytellyt tuonelassa,
    vaan julisti välittömästi voittonsa
    ja otti tuonelan avaimet
    ja vei heti koko Aabrahamin helman
    saaliinaan Jumalan Paratiisiin,
    jossa Jeesus oli
    ryövärille antamansa lupauksensa mukaan
    valmiina ottamaan vastaan ristin ryövärin,
    kun tämä hetkeä myöhemmin kuoli.

    Siis sekä Jeesus että ristin ryöväri
    olivat Jumalan Paratiisissa
    jo sinä päivänä, jona kuolivat.

    Eli lopullinen ja iankaikkinen
    Sapatinlepo koitti ristin ryövärille
    samalla kun avautui Suuri Sapatti.

    Tämä tapahtui sen tähden,
    että ristin ryöväri
    tuli mielenmuutokseen.

    Tämä iankaikkinen elämä
    ja Sapatin lopputäyttymys
    avautuu myös meille,
    kun ryövärin lailla
    käännymme Jeesuksen puoleen,
    joka on jo tullut Valtakuntaansa.
    Hänellä on kaikki valta
    taivaassa ja maan päällä.

    Sinä päivänä,
    kun me käännymme,
    meidät siirretään
    paholaisen vallasta
    Jumalan Rakkaan Pojan Valtakuntaan.

    "joka kuulee minun sanani
    ja uskoo häneen,
    joka on minut lähettänyt,
    sillä on iankaikkinen elämä,
    eikä hän joudu tuomittavaksi,
    vaan on siirtynyt
    kuolemasta elämään."
    (Joh 5:24)

    Tuona päivänä,
    kun kuulemme Hänen äänensä
    ja uskomme Häneen,
    me koemme Hengessämme
    ylösnousemusihmeen
    ja astumme
    Sapatin lopputäyttymykseen.

    Silloin meille on koittanut Pääsiäinen
    eli syntien sovitus
    ja vapautus orjuudesta.

    Silloin meille on tullut Helluntai
    ja olemme itse tuo uutislyhde,
    jota riemulla heilutetaan.
  4. Ilman Jeesusta ei kellään olisi Sapatinlepoa.
    Mutta nyt se on meille tarjolla.

    Ja siihen lepoon me pääsemme
    tässä ja nyt eli tänä päivänä.

    "Tänä päivänä,
    jos te kuulette hänen äänensä,
    älkää paaduttako sydämiänne."
    (Hepr 4:7)

    Ja kohta heprealaisille kirjoittava jatkaa:

    "Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa,
    on saanut levon teoistaan,
    Hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa."
    (Hepr 4:10)

    Jo Jeesus kehotti aikansa israelilaisia:

    "Tulkaa minun tyköni,
    kaikki työtätekeväiset ja raskautetut,
    niin minä annan teille levon."
    (Matt 11:28)

    Sapatti on lepo,
    joka perustuu Jeesuksen täytettyyn työhön.

    Juuri hetkeä ennen Suuren Sapatin alkua
    Jeesus huusi:

    "Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin,
    sanoi hän:
    'Se on täytetty',
    ja kallisti päänsä ja antoi henkensä.
    Koska silloin oli valmistuspäivä, niin
    - etteivät ruumiit jäisi ristille sapatiksi,
    sillä se sapatinpäivä oli suuri -
    juutalaiset pyysivät Pilatukselta,
    että ristiinnaulittujen sääriluut
    rikottaisiin ja ruumiit otettaisiin alas."
    (Joh 19:30-31)

    Tähän täytettyyn työhön
    eli maksettuun syntivelkaan
    perustuu se,
    että meillä on Sapatinlepo.

    Emme siis yritä ansaita pelastusta,
    vaan meidät on jo armosta pelastettu,
    ei tekojemme
    vaan Jeesuksen uskon kautta.

    Ja me elämme nyt
    Jeesuksen ylösnousemusvoimassa.

    Siis siinä voimassa, ​
    joka nosti Jeesuksen kuolleista
    viikon ensimmäisen päivän alkuhetkessä
    tai oikeammin
    sapatinpäivän päätöshetkessä
    eli lauantaina illalla auringonlaskun aikaan.

    Siis meidät on jo
    siirretty kuolemasta elämään
    ja asetettu taivaallisiin
    ja olemme siis täten jo
    Jumalan Rakkaan Pojan Valtakunnassa.

    Elämme siis jo
    Viikon ensimmäistä päivää
    ja Jumalan Valtakunta
    eli Vanhurskaus, Rauha ja Ilo
    Pyhässä Hengessä
    on jo meissä.

    Uskoviksi tultuamme olemme jo päässeet
    Sapatinlepoon Jeesuksessa
    ja saaneet Pyhän Hengen sinetin
    vakuudeksi lunastuksen päivään saakka.

    Israelin kansa on erikoistapaus
    Jumalan kansana.

    Ilman sitä ei meillä olisi Vapahtajaa.
    Eikä kellään koskaan Sapattia.
    Ja Israel tuleekin kokemaan
    uudestisyntymisen ihmeen kansana.

    Se tapahtuu Jeesuksen toisen
    tulemuksen yhteydessä.
    Silloin he ottavat Hänet vastaan,
    ja alkaa Messiaan päivä
    tuhat vuotta kestävä Sapatinpäivä
    ihmiskunnan historiassa.
    Ja silloin Israel on oleva Pää eikä häntä.